*
MIKSI JEESUS EI TUOMINNUT LANGENNUTTA NAISTA, VAIKKA JUMALAN SANA TUOMITSI HÄNET.
Makaan maassa uskaltamatta nostaa päätäni. Tiedän, ympärilläni on syyttäjien joukko kivet käsissä. Koen sydämeni niin raskaaksi, joka on täynnä syyllisyyttä; olenhan rikkonut Pyhää Jumalaa vastaan. Olen täynnä häpeää siitä, mitä olen tehnyt. On vain halveksuntaa ja vihaa jota ympärillä olevat osoittavat ja heidän kivitystuomio, jota odotan. Niin, näinhän laki sanoo. Ansaitsen tämän. He tekevät vain sen, minkä tietävät jo laista; huorintekijä pitää kivittää. Ei ole muuta mahdollisuutta. En voi välttää sitä. Näin on kirjoitettu. Tuomio on kirjoitettu lakiin, Jumalan sanaan ja käskyihin, joka annettiin pyhällä vuorella. Vihaa täynnä olevat kumartuvat poimimaan kiviä.
Yhtäkkiä koen kun joku koskettaa olkapäätäni. Säpsähdän, nytkö se alkaa? Nostan katsetta ja näen miehen, joka on kumartuneena lähelle kasvojani ja katsovan suoraan silmiini. Mitä asiaa hänellä on? Seuraavassa hetkessä hän seisoo kivittäjien ja minun välissä ja sanoo voimakkaalla äänellä " Joka teistä on synnitön, hän heittäköön ensimmäisen kiven". Kuka hän on? Miten hän uskaltaa. Hänhän tekee Jumalan lakia vastaan. Nyt meitä on kohta kaksi uhria.
Painan pääni uudestaan maahan ja odotan. Kohta jälleen tunnistan saman käden kosketuksen olkapäälläni. Nostan päätäni ja näen vain hänet, kaikki kivittäjät ovat kadonneet. Purskahdan itkuun, tartun kiinni häneen ja vain itken, itken. Kuka on tämä mies. Kuulen hänen sanovan hellästi: "Missä on sinun syyttäjäsi. Eikö kukaan ole sinua tuominnut?" Saan soperrettua hänelle: "Herra, ei kukaan." Hän katsoo syvälle silmiini ja sanoo: "En minäkään sinua tuomitse, Mene, äläkä enää tee syntiä."
Haluan kysyä sinulta; oletko sinä tilanteessa, jossa koet olevasi niin suuri syntinen, että koet ansaitsevasi tuomion. Olet itse oma kivittäjäsi. Olet pyytänyt anteeksi Jumalalta, mutta sinun on vaikea antaa itse itsellesi anteeksi. Vai onko elämässäsi tilanne, että olet kohdannut ihmiset, armottomat kivittäjäsi. Haluan kertoa sinulle miksi Jeesus ei sallinut, että tämä langennut nainen tuomitaan. Haluan sanoa saman myös sinulle, joka olet kivittänyt langennutta. Tavatessaan langenneen naisen Jeesuksen silmien edessä oli oma ristinkuolema, jolla hän sovittaisi tämän synnit.
Hän tulisi omassa ruumiissaan ja sielussaan kokemaan mitä kauheimmat kivut; ensin ruoskintapaalun, sitten ristiin naulitsemisen ja kuoleman. Näin hän tuli ottamaan kaiken rangaistuksen ja tuomion pois tämän naisen elämästä. Tämä oli Jeesuksen kutsumus. Tämän tähden hän ei pelännyt seistä kivet käsissä olevien miesten edessä varmuudessa ja auktoriteetissa suojelemassa naista syytöksiltä. Näin sinäkin saat tänään kokea samaa, syntisi ja rangaistuksesi laitettiin Hänen päälleen, että sinulla rauha olisi. Nosta katseesi ja katsele ympärillesi; syyttäjiä ei enää ole.
Hannu Enbuska





