Päivän sana

[vaisuliini]

*
MIKSI JEESUS EI TUOMINNUT LANGENNUTTA NAISTA, VAIKKA JUMALAN SANA TUOMITSI HÄNET.

Makaan maassa uskaltamatta nostaa päätäni. Tiedän, ympärilläni on syyttäjien joukko kivet käsissä. Koen sydämeni niin raskaaksi, joka on täynnä syyllisyyttä; olenhan rikkonut Pyhää Jumalaa vastaan. Olen täynnä häpeää siitä, mitä olen tehnyt. On vain halveksuntaa ja vihaa jota ympärillä olevat osoittavat ja heidän kivitystuomio, jota odotan. Niin, näinhän laki sanoo. Ansaitsen tämän. He tekevät vain sen, minkä tietävät jo laista; huorintekijä pitää kivittää. Ei ole muuta mahdollisuutta. En voi välttää sitä. Näin on kirjoitettu. Tuomio on kirjoitettu lakiin, Jumalan sanaan ja käskyihin, joka annettiin pyhällä vuorella. Vihaa täynnä olevat kumartuvat poimimaan kiviä.

Yhtäkkiä koen kun joku koskettaa olkapäätäni. Säpsähdän, nytkö se alkaa? Nostan katsetta ja näen miehen, joka on kumartuneena lähelle kasvojani ja katsovan suoraan silmiini. Mitä asiaa hänellä on? Seuraavassa hetkessä hän seisoo kivittäjien ja minun välissä ja sanoo voimakkaalla äänellä " Joka teistä on synnitön, hän heittäköön ensimmäisen kiven". Kuka hän on? Miten hän uskaltaa. Hänhän tekee Jumalan lakia vastaan. Nyt meitä on kohta kaksi uhria.

Painan pääni uudestaan maahan ja odotan. Kohta jälleen tunnistan saman käden kosketuksen olkapäälläni. Nostan päätäni ja näen vain hänet, kaikki kivittäjät ovat kadonneet. Purskahdan itkuun, tartun kiinni häneen ja vain itken, itken. Kuka on tämä mies. Kuulen hänen sanovan hellästi: "Missä on sinun syyttäjäsi. Eikö kukaan ole sinua tuominnut?" Saan soperrettua hänelle: "Herra, ei kukaan." Hän katsoo syvälle silmiini ja sanoo: "En minäkään sinua tuomitse, Mene, äläkä enää tee syntiä."

Haluan kysyä sinulta; oletko sinä tilanteessa, jossa koet olevasi niin suuri syntinen, että koet ansaitsevasi tuomion. Olet itse oma kivittäjäsi. Olet pyytänyt anteeksi Jumalalta, mutta sinun on vaikea antaa itse itsellesi anteeksi. Vai onko elämässäsi tilanne, että olet kohdannut ihmiset, armottomat kivittäjäsi. Haluan kertoa sinulle miksi Jeesus ei sallinut, että tämä langennut nainen tuomitaan. Haluan sanoa saman myös sinulle, joka olet kivittänyt langennutta. Tavatessaan langenneen naisen Jeesuksen silmien edessä oli oma ristinkuolema, jolla hän sovittaisi tämän synnit.

Hän tulisi omassa ruumiissaan ja sielussaan kokemaan mitä kauheimmat kivut; ensin ruoskintapaalun, sitten ristiin naulitsemisen ja kuoleman. Näin hän tuli ottamaan kaiken rangaistuksen ja tuomion pois tämän naisen elämästä. Tämä oli Jeesuksen kutsumus. Tämän tähden hän ei pelännyt seistä kivet käsissä olevien miesten edessä varmuudessa ja auktoriteetissa suojelemassa naista syytöksiltä. Näin sinäkin saat tänään kokea samaa, syntisi ja rangaistuksesi laitettiin Hänen päälleen, että sinulla rauha olisi. Nosta katseesi ja katsele ympärillesi; syyttäjiä ei enää ole.

Hannu Enbuska

[Jukka]

Jaaha, että tuollaisen (nyyhky)tarinan Hannu Enbuska kehitteli. Toisilla ihmisillä on mielikuvitusta tehdä tosista tapahtumista koskettavia tarinoita. Raamatussa ei kyseisestä tapahtumasta kerrota yksityiskohtia joita Enbuska tarinaansa kehittelee.

En tunne enkä tiedä tästä Enbuskasta mitään. Minua koskettaa hänen tarinassaan erityisesti tämä kohta:
"Hän [Ihmisen poika Jeesus] tulisi omassa ruumiissaan ja sielussaan kokemaan mitä kauheimmat kivut; ensin ruoskintapaalun, sitten ristiin naulitsemisen ja kuoleman."

Tuo oli totta kuten pari aikaisempaakin naisen ja Herran lausumaa lausetta edellisissä virkkeissä, mutta Jeesuksen sovitustyö ristillä sisälsi enemmän kuin tuossa mainitut. Maailmassa on ristiinnaulittu satojatuhansia ihmisiä, sekä rikoksiin syyllistyneitä että syyttömiä. He kaikki ovat varmasti kokeneet ennen kuolemaansa samoja fyysisiä ja psyykkisiä tuskia kuin Jeesuskin; sietämättömät kivut ja äärimmäisen nöyryytyksen ja häpeän kiemurrellessaan ristillä kuin mato (Ps. 22:6) kaikkien nähtävänä alastomana.

Ihmisen synnistä Jumala on määrännyt rangaistukseksi kuolemalla kuolemisen. Se on meidän osamme, isämme Aadamin meille jättämä perintö. Lisäksi Raamattu vakuuttaa, että Jumala ei julista syyllistä syyttömäksi eikä syytöntä syylliseksi (esim. 2.Moos. 23:7). Näin kuitenkin tapahtui Golgatalla; syyttömästä tehtiin syyllinen ja syyllisestä tehtiin syytön. Jumala pani koko ihmiskunnan synnin Poikansa kannettavaksi -teki Hänet synniksi ja syylliseksi. Tätä oikeudenkäyntiä me ihmiset emme voi pohjiaan myöten ymmärtää, mutta kun uskomme tuohon Golgatalla tapahtuneeseen lunastus- ja sovitustekoon niin Jumala lukee päällemme Poikansa puhtauden ja viattomuuden: se on, Jumala tuomitsee meidät vanhurskaiksi tavalla kuin emme olisi koskaan olleetkaan syyllisiä niihin rikoksiin, joista omatuntomme ja Jumalan laki (naapureista puhumattakaan) meitä syytti. Jeesus otti syntimme päälleen ja me päällemme Hänen vanhurskautensa. "Kuka voi syyttää Jumalan valittuja, Jumala on se joka vanhurskauttaa." Paavali sanoi sen myös näin: "Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi" (2.Kor. 5:21). Biblia kääntää kohdan ehkä vielä ymmärrettävämmin: "Sillä hän on sen, joka ei mitään synnistä tietänyt, meidän edestämme synniksi tehnyt, että me hänessä tulisimme siksi vanhurskaudeksi, joka Jumalan edessä kelpaa."

Tulipa taas pitkä kirjoitus. Yritän oppia sanomaan asiat lyhyemmin ja ytimekkäämmin. Pyrin tässä ilmaisemaan sen, että Jeesuksen täytyi kärsiä koko ihmiskunnan rangaistus eli kuolemalla kuolla. Tämä tarkoitti ja yhä tarkoittaa kadotustuomiota. Ehkä se tapahtui Jeesukselle niiden kolmen tunnin aikana, kun Golgata pimeni ja "Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa". Jumala on ajattomuudessa ja jotain käsittämätöntä ja luotaamatonta syvyyttä Golgatan oikeudenkäynnissä tapahtui, jota tuskin ihminen voi pohjiaan myöten käsittää. Tämän siunatun kokemuksen olen saanut kuitenkin elää todeksi uskottuani Jeesukseen: "Missä on syntien anteeksiantamus, siellä on elämä ja autuus."

Taas JK. Varmasti veljemme Enbuska tahtoi kertomuksellaan maalata sielumme silmille kuvaa Jeesuksen armosta ja lunastustyöstä, mutta tarinassa oli enemmän mielikuvituksen tuotetta kuin Raamatun ilmoitus antaa lupaa muokata tapahtunutta.

[vaisuliini]

Jaaha, että tuollaisen (nyyhky)tarinan Hannu Enbuska kehitteli. Toisilla ihmisillä on mielikuvitusta tehdä tosista tapahtumista koskettavia tarinoita. Raamatussa ei kyseisestä tapahtumasta kerrota yksityiskohtia joita Enbuska tarinaansa kehittelee.

En tunne enkä tiedä tästä Enbuskasta mitään. Minua koskettaa hänen tarinassaan erityisesti tämä kohta:
"Hän [Ihmisen poika Jeesus] tulisi omassa ruumiissaan ja sielussaan kokemaan mitä kauheimmat kivut; ensin ruoskintapaalun, sitten ristiin naulitsemisen ja kuoleman."

Tuo oli totta kuten pari aikaisempaakin naisen ja Herran lausumaa lausetta edellisissä virkkeissä, mutta Jeesuksen sovitustyö ristillä sisälsi enemmän kuin tuossa mainitut. Maailmassa on ristiinnaulittu satojatuhansia ihmisiä, sekä rikoksiin syyllistyneitä että syyttömiä. He kaikki ovat varmasti kokeneet ennen kuolemaansa samoja fyysisiä ja psyykkisiä tuskia kuin Jeesuskin; sietämättömät kivut ja äärimmäisen nöyryytyksen ja häpeän kiemurrellessaan ristillä kuin mato (Ps. 22:6) kaikkien nähtävänä alastomana.

Ihmisen synnistä Jumala on määrännyt rangaistukseksi kuolemalla kuolemisen. Se on meidän osamme, isämme Aadamin meille jättämä perintö. Lisäksi Raamattu vakuuttaa, että Jumala ei julista syyllistä syyttömäksi eikä syytöntä syylliseksi (esim. 2.Moos. 23:7). Näin kuitenkin tapahtui Golgatalla; syyttömästä tehtiin syyllinen ja syyllisestä tehtiin syytön. Jumala pani koko ihmiskunnan synnin Poikansa kannettavaksi -teki Hänet synniksi ja syylliseksi. Tätä oikeudenkäyntiä me ihmiset emme voi pohjiaan myöten ymmärtää, mutta kun uskomme tuohon Golgatalla tapahtuneeseen lunastus- ja sovitustekoon niin Jumala lukee päällemme Poikansa puhtauden ja viattomuuden: se on, Jumala tuomitsee meidät vanhurskaiksi tavalla kuin emme olisi koskaan olleetkaan syyllisiä niihin rikoksiin, joista omatuntomme ja Jumalan laki (naapureista puhumattakaan) meitä syytti. Jeesus otti syntimme päälleen ja me päällemme Hänen vanhurskautensa. "Kuka voi syyttää Jumalan valittuja, Jumala on se joka vanhurskauttaa." Paavali sanoi sen myös näin: "Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi" (2.Kor. 5:21). Biblia kääntää kohdan ehkä vielä ymmärrettävämmin: "Sillä hän on sen, joka ei mitään synnistä tietänyt, meidän edestämme synniksi tehnyt, että me hänessä tulisimme siksi vanhurskaudeksi, joka Jumalan edessä kelpaa."

Tulipa taas pitkä kirjoitus. Yritän oppia sanomaan asiat lyhyemmin ja ytimekkäämmin. Pyrin tässä ilmaisemaan sen, että Jeesuksen täytyi kärsiä koko ihmiskunnan rangaistus eli kuolemalla kuolla. Tämä tarkoitti ja yhä tarkoittaa kadotustuomiota. Ehkä se tapahtui Jeesukselle niiden kolmen tunnin aikana, kun Golgata pimeni ja "Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa". Jumala on ajattomuudessa ja jotain käsittämätöntä ja luotaamatonta syvyyttä Golgatan oikeudenkäynnissä tapahtui, jota tuskin ihminen voi pohjiaan myöten käsittää. Tämän siunatun kokemuksen olen saanut kuitenkin elää todeksi uskottuani Jeesukseen: "Missä on syntien anteeksiantamus, siellä on elämä ja autuus."

Taas JK. Varmasti veljemme Enbuska tahtoi kertomuksellaan maalata sielumme silmille kuvaa Jeesuksen armosta ja lunastustyöstä, mutta tarinassa oli enemmän mielikuvituksen tuotetta kuin Raamatun ilmoitus antaa lupaa muokata tapahtunutta.

Hannu on perehtynyt siihen Jeesuksen sovitustyön merkitykseen ja Jumalan armollisuuteen jonka takia hän näki paljon vaivoja julistaakseen totuudellista evankeliumia mutta tällä kertaa hän koitti avata ymmärrystä mielikuvitustuotteen avulla että "kivittäjät" ja "itsensä riittämättömät" uskovat vihdoinkin ymmärtäisivät tämän sanoman.

[vaisuliini]

*
JUMALAN KUNINGASKUNTA JA HENGELLINEN KÖYHYYS

MATTEUKSEN EVANKELIUMI 7 LUKU
24 Sentähden on jokainen, joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan, verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi. 25 Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksyivät sitä huonetta vastaan, mutta se ei sortunut, sillä se oli kalliolle perustettu

Jumalan Sana osoittaa meille, että kalliolle perustautuminen merkitsee kahta asiaa - kuulemista ja tekemistä. Kuuleminen ja tekeminen liitetään Jeesuksen antamiin sanoihin - "nämä minun sanani."

Nämä sanat - ALKAVAT Matt.5 luvun alussa --
Matt. 5:2-3 "Niin hän avasi suunsa ja opetti heitä ja sanoi: "Autuaita ovat hengellisesti köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta."

Näiden Jeesuksen sanojen kuuleminen ja niiden mukaan tekeminen, vie meidät Jumalan kalliolle - perustukselle, jolle rakennettua huonetta ei rankkasade, tulvivat virrat ja puhaltavat tuulet kykene kaatamaan.

Autuutemme ei perustu omaan hyvyyteemme, näennäiseen rikkauteen (olkoonkin se hengellistä tai maallista), eikä sukujuuriemme erinomaisuuteen. Jumalan kuningaskunta on osoitettu hengellisesti köyhille.

Jumala on rikas antaja niille jotka Häntä avuksi huutavat. Vain itsessään köyhä löytää Jumalan rikkaudet Jeesuksessa. Vain syntinen löytää pelastuksen Jeesuksessa. Tässä on ahdas portti, ja ensimmäinen askel Jeesuksen meille antamalle kallioperustalle.

Jes. 57:15 "Sillä näin sanoo Korkea ja Ylhäinen, jonka asumus on iankaikkinen ja jonka nimi on Pyhä: Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä ja niitten tykönä, joilla on särjetty ja nöyrä henki, että minä virvoittaisin nöyrien hengen ja saattaisin särjettyjen sydämet eläviksi."

Jes. 29:19 "Nöyrät saavat yhä uutta iloa Herrassa, ja ihmisistä köyhimmätkin riemuitsevat Israelin Pyhästä."

Sananl. 10:22 "Herran siunaus rikkaaksi tekee, ei oma vaiva siihen mitään lisää."

Nöyrille Jumala antaa armon, mutta ei ylpeille. Jos korskeutemme korottaa yhä meitä itseämme - olemme yhä synnin, ylpeyden ja omavanhurskauden pettämiä. Jumalan Pyhä Henki vie meidät heikkouteen itsessämme, ja hengelliseen köyhyyteen näyttääkseen Messiaan Jeesuksen meidän autuutenamme. Tässä on ensimmäinen askel kallioperustalle, jolle elämänsä (huoneensa) rakentanut tulee kestämään kovat ahdistuksen ajat.

"Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksyivät sitä huonetta vastaan, mutta se ei sortunut, sillä se oli kalliolle perustettu"

Kreikankielessä tässä "köyhät" - (οἱ πτωχοὶ) lukuarvonsa 1940 kautta viittaa 1Moos.25:5 tekstiin hebrean kielessä ( ויתן אברהם את-כל-אשר-לו ליצחק) > "Ja Aabraham antoi kaiken omaisuutensa Iisakille." Me saamme uskon kuuliaisuuden ja uskossa luottamisen kautta - Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalaan - Aabrahamin siunauksen osaksemme: se on luvattu maa, eli Jumalan kuningaskunta.

Gal.3:9 "Niinmuodoin ne, jotka perustautuvat uskoon, siunataan uskovan Aabrahamin kanssa."

Matt.5:3 "Autuaita ovat hengellisesti köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta."

P.K

[vaisuliini]

*
Siunaava Parannussaarna !

Suurinta tuhoa ja haittaa Jumalan työlle aiheuttavat aikamme parjaajat, takanapäin puhujat ja arvostelijat. He ovat parhaita sielunvihollisen kätyreitä. He kulkevat päivänsä vikoillen, syyttäen ja halveksien Jeesuksen verellä puhdistettuja uskovia. Sellaiset ovat juoruilijoita. Ja heidän kuulijansa ovat yhtä syvällä tässä synnissä.

Raamattu opettaa, että sielunvihollinen on "meidän veljiemme syyttäjä". Joh, ilm. 12:10. Tämä paholaisen nimi on Raamatussa käännettävissä myös sanoilla panettelija tai parjaaja. Ne ihmiset jotka kulkevat panettelijoina, ovat siis pahan palvelijoita, sen työtovereita.

Tee sinäkin itkien parannus tästä synnistä. Jeesus puhdistaa sinut verellään ja antaa anteeksi. Älä enää koskaan suostu edes kuuntelemaan juoruilijoita.

9. käsky sanoo:: "Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi."
2 Moos. 20:16. Tämä Jumalan ohje elämäämme siunaavana tekijänä on edelleen voimassa.

Jumalan Pyhä Henki tahtoo sinun lukevan seuraavat Raamatun kohdat. Nämä auttavat sinua parannukseen eli elämäsi suursiivoukseen, ja ravitsevat sielusi, niin että saat alkaa kulkea ilolla ja Pyhällä Hengellä täytettynä, onnellisena uskovana.

Sananlaskut 10:18. 18:8, Psalmi 15:1-5, 50:19-21, 101:5,
Matteus 18:10-22, 7:3-5, 3Mooses 19:16-18, 1 Timot. 3:11, 1 Timot. 5:13, Tiitus 2:1-8, 1 Piet. 3:16. Ilm. 12:10.

Tervettä arvostelua ei ole olemassa. On vain sairasta, pimeydestä lähtevää arvostelua. Eri asia on uskovien "rakentumiskokouksessa" (1Kor.14:26) tapahtuva profetioiden tarkistava "arvostelu". Se pitää tapahtua profetoivien ja arvostelevien kanssa yhteisesti, rakentavasti, ja siis kaikkien osapuolien läsnäollessa. Siinäkään tapauksessa ei arvostella henkilöitä, vaan saatuja Pyhän Hengen sanomia, ovatko ne Jumalasta. Ne tarkastetaan Raamatulla. Arvostelun voivat suorittaa vain siihen armoitetut. 1 Kor.12:10,

Ota tästä kopioita ja jaa uskoville. Näin poistat keskuudestamme "sormella osoittelun". Jesaja 58:9.

(kopiottu eräästä FB-ryhmästä)

[vaisuliini]

*
JUMALAN KALLIOPERUSTUS JA SILLE RAKENTAMINEN - MURHEELLISET SAAVAT LOHDUTUKSEN

"joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan, on verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi" - Matt.7:24

Jeesus sanoo: Matt. 5:4 "Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen."

Nämä sanat vievät meitä vahvalle Jumalan kalliolle rakennetun uskon elämän perustalle, jota ei ulkonaiset eikä sisäiset ahdistukset kykene murtamaan. Mitä nämä sanat meille antavat?

Autuuteen (eli Jumalan hyvyyden, siunauksen ja rakkauden osaan) kuuluu aina Jumalan antama lohdutus. Kun astumme pelastuksen kalliolle, tiedämme että Jumala kohtaa meitä elämämme murheissa lohduttajana ja pelastajana. Kreikassa tässä on sama sana, jota käytetään Pyhästä Hengestä ("rinnalle-tulija/tukija/lohduttaja/puolustaja" - PARAKLETOS - παράκλητος).

Pelastuksemme horjumaton kallioperusta on Jumalan tuntemista puolustajana ja lohduttajana. Tämä sanotaan:

1Joh. 2:1 "Lapsukaiseni, tämän minä kirjoitan teille, ettette syntiä tekisi; mutta jos joku syntiä tekeekin, niin meillä on puolustaja (παράκλητος) Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas."

Synnistä parannuksen tekemisen, sen hylkäämisen ja tunnustamisen jälkeen - saamme nähdä Jeesuksen syntiemme puhdistajana ja tässä meidän puolustajana. Vihollinen usein syyttää uskovia, jo Jumalan anteeksiantamistakin synneistä. Tässä tarvitsemme juuri "lohdutuksen", eli "puolustajan".

Pyhän Hengen tehtävä on kirkastaa meille Jeesus -

Joh. 14:16 "Ja minä olen rukoileva Isää, ja hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti,"
Joh. 14:26 "Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut."
Joh. 15:26 "Mutta kun Puolustaja tulee, jonka minä lähetän teille Isän tyköä, totuuden Henki, joka lähtee Isän tyköä, niin hän on todistava minusta."

Kaikissa näissä jakeissa on sama sana jota Matt.5:4 käyttää käännösmuotona "lohdutus" (παράκλητος). Mikä poistaa murheemme - eikö juuri asemamme Jumalan lapsina Isän edessä, Jeesuksen kautta? Tästä nousee Pyhän Hengen antama lohdutus ja voima - "Henki todistaa meidän henkemme kanssa että me olemme Jumalan lapsia".

Kreikassa tässä "murhe" on πενθέω, eli kirj. "kärsimys" (verbijuurena sana "paschoo" - πάσχω eli PESACH), sillä huoli ja konkreettinen murhe on taas μέριμνα, kuten 1Piet.5:7. Arameassa tässä sana merkitsee vastustuksen ja taistelun hävinnyttä, joka antautuu vastustajansa edessä. (kirj. אבל - verbinä "syödä-jotakin"). Tämän näemme Jeesuksen uhrissa, jossa Hän antautui kärsimykseen Jumalan tahdossa ja rakkaudessa vihollisiinsa.

Meillä ei ole taistelu lihaa eikä verta vastaan. Kärsmiys on siinä, että me antaudumme ahdistuksessa ja vainottuna Jumalan käsiin - pelastuskalliomme Jeesuksen varaan. Hän on puolustajamme, ja tällöin saamme myös osaksemme Jumalan antaman lohdutuksen, voiman ja voiton vihollisistamme.

Jaak. 4:7 "Olkaa siis Jumalalle alamaiset; mutta vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee."

Lohdutus kutsuu periksiantamattomaan Jumalan palvelemiseen, kärsimyksen kautta -

Ps. 126:5-6 "Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten leikkaavat. He menevät itkien, kun kylvösiemenen vievät; he palajavat riemuiten, kun lyhteensä tuovat."

Jeesuksen sanat kutsuvat meitä tässä siis Isän Jumalan osoittamaan siunaukseen, jossa heikkoutemme johtaa meidät Jumalan voiman, avun, ja puolustuksen osaan. Tämä kallioperusta kestää myrskyt, vainot, ahdistukset sekä pilkan - sillä se ei perustu ihmiseen, vaan HERRAAN.

Ps. 62:6 (62:7) "Hän yksin on minun kallioni, minun apuni ja turvani: en minä horju."

Kuulkaamme nämä Jeesuksen sanat ja tehkäämme niiden mukaan.

Matt. 5:44 "Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat,"

2Tess. 2:16-17 "Ja meidän Herramme Jeesus Kristus itse ja Jumala, meidän Isämme, joka on rakastanut meitä ja armossa antanut meille iankaikkisen lohdutuksen (παρακαλέω) ja hyvän toivon, lohduttakoon (παρακαλέω) teidän sydämiänne ja vahvistakoon teitä kaikessa hyvässä työssä ja puheessa."

P.K

[vaisuliini]

*
Jeesus on vanhan liiton juhlien täyttymys osa 28

Joh 12 :
12 ¶ Seuraavana päivänä, kun suuri kansanjoukko, joka oli saapunut juhlille, kuuli, että Jeesus oli tulossa Jerusalemiin,
13 ottivat he palmupuiden oksia ja menivät häntä vastaan ja huusivat: "Hoosianna, siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen, Israelin kuningas!"
14 Ja saatuansa nuoren aasin Jeesus istui sen selkään, niinkuin kirjoitettu on:
15 "Älä pelkää, tytär Siion; katso, sinun kuninkaasi tulee istuen aasin varsan selässä".
16 Tätä hänen opetuslapsensa eivät aluksi ymmärtäneet; mutta kun Jeesus oli kirkastettu, silloin he muistivat, että tämä oli hänestä kirjoitettu ja että he olivat tämän hänelle tehneet.

Kun Jeesus oli saapumassa pääsiäisjuhlaan, niin ihmiset ottivat palmupuiden oksia ja menivät Jeesusta vastaan. He huusivat hoosianna, siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen, Israelin kuningas! Palmupuun oksat ihmisten käsissä kun he toivottivat hoosiannaa Jeesukselle oli profeetallinen teko, jonka viesti oli, että he toivottivat hoosiannaa Israelin kuninkaalle ja Messiaalle, josta psalmi 118:25 kertoo. Hoosianna tarkoittaa juutalaisen ensyklopedian mukaan anna voitto ja muut lähteet (sanakirjat ym.) sanovat hoosiannan tarkoittavan pelasta nyt, pelasta rukoilen sinua, auta me rukoilemme. Herra Jeesus on Israelin todellinen Kuningas ja Messias, jonka kautta niin israelilaiset kuin pakanatkin saavat pelastuksen, jos he tunnustavat syntinsä, tekevät parannuksen ja uskovat Herraan Jeesukseen ja saavat lahjaksi vanhurskauden, josta palmupuun oksat olivat profeetallinen esikuva.

Psa 118:
20 Tämä on Herran portti: vanhurskaat käyvät siitä sisälle.
21 Minä kiitän sinua siitä, että vastasit minulle ja tulit minulle pelastajaksi.
22 Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi.
23 Herralta tämä on tullut; se on ihmeellistä meidän silmissämme.
24 Tämä on se päivä, jonka Herra on tehnyt; riemuitkaamme ja iloitkaamme siitä.
25 Oi Herra, auta, oi Herra, anna menestys!
26 Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen; me siunaamme teitä Herran huoneesta.
27 Herra on Jumala, ja hän antoi valon meille loistaa. Sitokaa juhlauhrit köysillä alttarin sarviin asti.
28 Sinä olet minun Jumalani, ja sinua minä kiitän. Minun Jumalani, sinua minä kunnioitan.
29 Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä; sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.

Lehtimajanjuhlan viimeisenä päivänä kansa rukoili rukouksen pelasta nyt (hosanna) ja he olivat iloiten kokoontuneet palmupuun oksat käsissään niitä heilutellen ja rukoilivat hosanna, pelasta nyt Herra, Herra anna menestys.

Psalmi 118 kertoo Jumalan pelastuksesta ja Pelastajasta, joka on kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, joka on tullut kulmakiveksi. Herra on tehnyt päivän, jolloin Messias ilmestyi, joka on ilon ja riemun päivä, jolloin kansa sanoo hoosianna (alkutekstissä) ja siunattu olkoon Hän, joka tulee Herran nimeen. Jeesuksen tullessa Jerusalemiin psalmi 118:20-29 toteutui, sillä Messias, joka yhdistää yhdeksi israelilaiset ja pakanat uskon kautta Häneen oli tullut maan päälle tuomaan iankaikkisen pelastuksen Hänessä. Lehtimajanjuhla on Messiaan juhla, sillä vain Hänessä on pelastus, armo ja totuus.

Luuk 2:
1 ¶ Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava.
2 Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Kyreniuksen ollessa Syyrian maaherrana.
3 Ja kaikki menivät verolle pantaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa.
4 Niin Joosefkin lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ylös Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, jonka nimi on Beetlehem, hän kun oli Daavidin huonetta ja sukua,
5 verolle pantavaksi Marian, kihlattunsa, kanssa, joka oli raskaana.
6 Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että Marian synnyttämisen aika tuli.
7 Ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloi hänet ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut sijaa majatalossa.
8 ¶ Ja sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä laumaansa.
9 Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään, ja he peljästyivät suuresti.
10 Mutta enkeli sanoi heille: "Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle:
11 teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa.
12 Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa."
13 Ja yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat:
14 "Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!"

Luuk 2:10 mutta enkeli sanoi heille: "Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille hyvän sanoman (euaggelizo) suuresta ilosta, joka on tuleva kaikelle kansalle. (Raamattu kansalle käännös kääntää jakeen lähes tarkasti alkutekstin mukaan)

Lu 2:10 And the angel said unto them, Fear not: for, behold, I bring you good tidings of great joy, which shall be to all people. (kaikille ihmisille - kansoille) (KJV)

Enkeli ilmestyi paimenille ilmoittaen hyvän sanoman (evankeliumi) suuresta ilosta Pelastajan, Messiaan ja Herran syntymästä Daavidin kaupungissa, ja että tämä suuri ilo on tuleva kaikelle kansalle (kansoille). Juutalaisilla oli tapana toivottaa iloista juhlaa varsinkin kolmen pääjuhlan aikaan (pääsiäisviikon juhla, helluntaijuhla, lehtimajanjuhla). Lehtimajanjuhla on myös kaikkien kansojen juhla ja siksi enkeli toivotti paimenille suuren ilon toivotuksen evankeliumista, joka on tuleva kaikille ihmisille (kansoille) Jeesuksen kautta, joka on Pelastaja (Vapahtaja), Herra ja Messias. Enkelit eivät toivottaneet ainoastaan iloa, vaan suurta iloa, jota voidaan pitää kaksinkertaisena suurena ilona.

Jotkut Raamatun tutkijat sanovat enkelin tervehtineen paimenia lehtimajanjuhlan tervehdyksen suurella ilolla, joka koskettaa kaikkia ihmisiä evankeliumin kautta, joka todistaa Jeesuksen syntyneen lehtimajanjuhlan aikaan. Kun itse tutkin kaikkea mikä liittyy Jeesuksen syntymiseen, niin itse ajattelen samalla tavalla kuin edellä mainitut Raamatun tutkijat.

5 Moos 16:
13 Lehtimajanjuhlaa vietä seitsemän päivää, korjatessasi satoa puimatantereeltasi ja kuurnastasi.
14 Ja iloitse tänä juhlanasi, sinä ja sinun poikasi ja tyttäresi, palvelijasi ja palvelijattaresi, leeviläinen, muukalainen, orpo ja leski, jotka asuvat sinun porttiesi sisäpuolella.
15 Seitsemän päivää juhli Herran, sinun Jumalasi, kunniaksi siinä paikassa, jonka Herra valitsee; sillä Herra, sinun Jumalasi, on siunaava sinua kaikessa, minkä satona saat, ja kaikissa kättesi töissä; sentähden ole iloinen.
16 Kolme kertaa vuodessa tulkoon kaikki sinun miesväkesi Herran, sinun Jumalasi, kasvojen eteen siihen paikkaan, jonka hän valitsee: happamattoman leivän juhlana, viikkojuhlana ja lehtimajanjuhlana. Mutta tyhjin käsin älköön tultako Herran kasvojen eteen;

Viides Mooseksen kirja luku 16 todistaa sen, että enkelin tervehdys paimenille liittyi lehtimajanjuhlaan. Herra Jumala käski israelilaisia ja heidän luonaan asuvia muukalaisia (pakanat) iloitsemaan ja juhlimaan lehtimajanjuhlaa. 5 Mooseksen kirjan luvusta 16 jakeista 14 ja 15 tulee esille tärkeä asia, joka on lehtimajanjuhlaan liittyvän iloitsemisen toivotus, jossa Jumala kehottaa kaksi kertaa, niin israelilaisia kuin pakanoitakin iloitsemaan lehtimajanjuhlan aikana. Kaksinkertainen ilon toivottaminen on sama asia kun toivottaa suurta iloa. Lehtimajanjuhla oli ainoa VL:n juhlista, jossa Herra kehotti kaksi kertaa (suuri ilo) niin juutalaisia kuin muukalaisia (pakanoita) yhdessä iloitsemaan. Lehtimajanjuhla on ainoa esikuva ja juhla, jolloin Herra Jeesus olisi voinut syntyä ja syntyikin koko maailman Pelastajaksi.

-PP-

[vaisuliini]

*
YMMÄRTÄVÄINEN MIES RAKENSI KALLIOLLE
- HILJAISET PERIVÄT MAAN

Jeesuksen sanat perustavat meitä Jumalan asettamalle pelastuksen kalliolle, jota ei myrskyt, tulvat eikä ahdistukset voi kaataa. - Matt.7:24 " joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan, on verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi..."

Matt.5:5 - "Autuaita ovat hiljaiset, sillä he saavat maan periä."

Jumalan rakastamana, siunattuna ja suojelemana oleminen, on olla autuas (kirj. "yli-onnellinen"). Jumalan rakkaus antaa meille todellisen ilon ja elämän onnen. Tämä on pelastuksemme kallioperustan ytimessä - Jumala tahtoo suojella, varjella ja siunata meitä, Poikansa Jeesuksen tähden.

Nyt - tämä "autuus" osoitetaan niille jotka ovat "hiljaisia". Kreikassa tässä "hiljaisia" tulee sanasta πράος, joka osoitetaan merkityksellä: "Se on se hengen asenne, että me hyväksymme Jumalan teot itsemme kanssa hyvinä ja siksi emme kiistä tai vastusta niitä." (Zodhiates, S. (2000, c1992, c1993). The Complete Word Study Dictionary : New Testament, AMG Publishers.)

Psalmi 37 osoittaa tämän:
7 Hiljenny Herran edessä ja odota häntä. Älä vihastu siihen, jonka tie menestyy, mieheen, joka juonia punoo.
8 Herkeä vihasta ja heitä kiukku, älä kiivastu, se on vain pahaksi.
9 Sillä pahat hävitetään, mutta jotka Herraa odottavat, ne perivät maan.
10 Hetkinen vielä, niin jumalatonta ei enää ole; kun hänen sijaansa katsot, on hän jo poissa.
11 Mutta nöyrät perivät maan ja iloitsevat suuresta rauhasta.

Ahdistuksen sekä vihollisuuden kohtaaminen tulee johtaa meidät Psalmin sanoihin - "8 Herkeä vihasta ja heitä kiukku, älä kiivastu, se on vain pahaksi. 9 Sillä pahat hävitetään, mutta jotka Herraa odottavat, ne perivät maan."

Hiljaisuus tässä ei siis ole passiivista vaikenemista pahaa ja syntiä kohtaan, vaan se on HERRAN oikeudenmukaisen tuomion odottamista pahoille ja jumalattomille. Me emme taistele lihan keinoin "maan-perintöä", vaan uskon luottamuksessa ja uskon kuulaisuudessa.

Hebreassa הָעֲנָוִים "hiljaiset" omaa rinnastuksen merkitykseen "vastaus" עָנָה - "Hiljenny Herran edessä ja odota häntä. Älä vihastu siihen, jonka tie menestyy, mieheen, joka juonia punoo." - silloin saamme HERRAN antaman "vastauksen" (עָנָה) - "Hetkinen vielä, niin jumalatonta ei enää ole; kun hänen sijaansa katsot, on hän jo poissa. Mutta nöyrät perivät maan ja iloitsevat suuresta rauhasta." (Psalmi 37)

Room. 4:13 "Sillä se lupaus, että Aabraham oli perivä maailman, ei tullut hänelle eikä hänen siemenelleen lain kautta, vaan uskonvanhurskauden kautta."

2Piet. 3:13 "Mutta hänen lupauksensa mukaan me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus asuu."

-----------

PSALMI 37 ---
18 Herra tuntee nuhteettomain päivät, ja heidän perintönsä pysyy iankaikkisesti.
19 Pahana aikana he eivät joudu häpeään, ja nälän päivinä heillä on kyllin syötävää.
20 Sillä jumalattomat hukkuvat, ja Herran viholliset ovat kuin niittyjen koreus: he katoavat, katoavat niinkuin savu.

P.K

[vaisuliini]

*
"NE JOTKA ISOAVAT JA JANOAVAT VANHURSKAUTTA" - RAKENTAVAT JUMALAN PELASTUSKALLIOLLE

Jeesus sanoi: "joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan, on verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi."

Matt. 5:6 "Autuaita ovat ne, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta, sillä heidät ravitaan."

Jumalan pelastuskalliolle rakentaminen merkitsee uskon kuuliaisuutta Jumalan Sanalle. Jeesuksen sanat kääntävät meitä etsimään turvaa HERRALTA - omien yritystemme, ponnistelujemme ja lihallisen taistelemisen sijasta.

Nyt autuaiksi (Jumalan siunaamiksi ja rakastetuiksi) kutsutaan niitä jotka sisimmässään - Pyhän Hengen kautta - odottavat Jumalan vanhurskauden ilmestymistä. Tämä merkitsee montaakin asiaa Raamatussa:

(1) Jumalan oikeudenmukaisen tuomion toteutumista, ja tässä Jumalan vanhurskaan hyvyyden, totuuden ja pyhyyden voittoa
(2) Jumalan vanhurskauden ilmestymistä Herran Jeesuksen tulemuksessa, jossa synti ja kadotuksen lapsi tuomitaan.

Kreikassa χορτασθήσονται on futuurissa "heidät tullaan ravitsemaan", joka voi tässä merkitä siis myös Herran Jeesuksen toisen tulemuksen antamaa täyttymystä pelastetuille.

1Joh. 3:2-3 "Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena, kuin hän on. Ja jokainen, joka panee häneen tämän toivon, puhdistaa itsensä, niinkuin hän on puhdas."

Nyt, meitä kutsutaan Jumalan SANAN antamaan opetukseen, lohdutukseen sekä sen ravitsevaan osaan:

Jes. 55:2 "Miksi annatte rahan siitä, mikä ei ole leipää, ja työnne ansion siitä, mikä ei ravitse? Kuulkaa minua, niin saatte syödä hyvää, ja teidän sielunne virvoittuu lihavuuden ääressä."

Psalmi 5 osoittaa tämän hyvin ----
8 (5:9) Herra, johdata minua vanhurskaudessasi minun vihamiesteni tähden, tasoita tiesi minun eteeni.
9 (5:10) Sillä heidän suussaan ei ole luotettavaa sanaa, heidän sisimpänsä on turmiota täynnä, heidän kurkkunsa on avoin hauta, kielellänsä he liukkaasti liehakoivat.
10 (5:11) Tuomitse, Jumala, heidät syyllisiksi, rauetkoon heidän hankkeensa. Kukista heidät heidän rikostensa paljouden tähden, sillä he niskoittelevat sinua vastaan.
11 (5:12) Ja iloitkoot kaikki, jotka sinuun turvaavat, ja riemuitkoot iankaikkisesti. Suojele heitä, että sinussa iloitsisivat ne, jotka rakastavat sinun nimeäsi.
12 (5:13) Sillä sinä, Herra, siunaat vanhurskasta, sinä suojaat häntä armollasi niinkuin kilvellä.

Kuulemmeko nyt HERRAN sanat, ja rakennamme niiden perustalle uskon elämämme?

Uskossa olevan ihmisen sydän kaipaa HERRAN yhteyteen, ja tässä oikeudenmukaisuuden ja Jumalan vanhurskauden ilmestymiseen. Etsikäämme siis HERRAN vanhurskautta - Hänen sanansa totuuden mukaan. Jumalan tuomitsee synnin, mutta vielä - armahtaa syntistä, joka tekee parannuksen ja uskoo Jeesukseen, kuten Raamattu opettaa.

PSALMI 145 ---
16 Sinä avaat kätesi ja ravitset suosiollasi kaikki, jotka elävät.
17 Herra on vanhurskas kaikissa teissään ja armollinen kaikissa teoissaan.
18 Herra on lähellä kaikkia, jotka häntä avuksensa huutavat, kaikkia, jotka totuudessa häntä avuksensa huutavat.
19 Hän tekee, mitä häntä pelkääväiset halajavat, hän kuulee heidän huutonsa ja auttaa heitä.
20 Herra varjelee kaikkia, jotka häntä rakastavat, mutta kaikki jumalattomat hän hukuttaa.
21 Minun suuni lausukoon Herran ylistystä, ja kaikki liha kiittäköön hänen pyhää nimeänsä, aina ja iankaikkisesti.

P.K

[vaisuliini]

*
Pelastuksen perustukset

Kol 1:
12 ¶ kiittäen Isää, joka on tehnyt teidät soveliaiksi olemaan osalliset siitä perinnöstä, mikä pyhillä on valkeudessa,
13 häntä, joka on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan.
14 Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen,
15 ja hän on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa.
16 Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen,
17 ja hän on ennen kaikkia, ja hänessä pysyy kaikki voimassa.
18 Ja hän on ruumiin, se on: seurakunnan, pää; hän, joka on alku, esikoinen kuolleista nousseitten joukossa, että hän olisi kaikessa ensimmäinen.
19 Sillä Jumala näki hyväksi, että kaikki täyteys hänessä asuisi
20 ja että hän, tehden rauhan hänen ristinsä veren kautta, hänen kauttaan sovittaisi itsensä kanssa kaikki, hänen kauttaan kaikki sekä maan päällä että taivaissa.

Raamattu opettaa pelastuksen perustuksen olevan Herran Jeesuksen kuolema ja sovitusveri syntien sovittamiseksi, jonka todisteeksi Herra Jeesus nousi ylös Isän oikealle puolelle. Herra Jeesus on pelastuksen perustus, syntien Sovittaja ja Pelastaja. Herra Jeesus on uskonelämän ydin ja keskipiste.

Pelastuksen vastaanottaminen

Mark 1:
4 ¶ Mutta sittenkuin Johannes oli pantu vankeuteen, meni Jeesus Galileaan ja saarnasi Jumalan evankeliumia
15 ja sanoi: "Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi".

Ef 1:
13 Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti,
14 sen, joka on meidän perintömme vakuutena, hänen omaisuutensa lunastamiseksi-hänen kirkkautensa kiitokseksi.

Room 10:
9 Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut;
10 sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.

Raamatun opetuksen mukaan pelastus on Jumalan armoa ja Jumalan lahja, joka tulee vastaanottaa tekemällä parannuksen ja uskomalla Herraan Jeesukseen. Sana parannus tulee alkukielen sanasta metanoee, joka tarkoittaa katumusta, mielenmuutosta, ajatella toisella tavalla (Jumalan tahdon mukainen ajattelutapa).

Jumalan sana synnyttää uskon ihmisen sydämessä Pyhän Hengen näytettyä ihmisen sydämelle synti, vanhurskaus (Jeesus) sekä tuomio. Ihminen ei voi pelastua itsekseen ilman Pyhän Hengen työtä, jolloin Jumalan rakkaus ja hyvyys vetää ihmistä parannukseen evankeliumin kautta.

Kun ihminen tunnustaa syntinsä Jumalalle ja tekee parannuksen uskoen Herraan Jeesukseen, niin hän pelastuu. Jumala on asettanut pelastuksen vastaanottamisen uskon kautta Herraan Jeesukseen. Kun ihminen on Jumalan armosta tullut uskoon, niin hän on siitä hetkestä asti pelastuneessa tilassa. Jumala antaa hänen sydämeensä Pyhän Hengen asumaan pelastuksen ja lunastuksen sekä Jumalan lapseuden merkiksi.

-PP-