Elämän kadottaminen ja löytäminen

Yleistä keskustelua, aihe on vapaa

Re: Elämän kadottaminen ja löytäminen

ViestiKirjoittaja kurja » 15. Loka 2017 00:42

Hei systeri !

Siinä sanotaan, että rakasta lähimmäistäsi, kuten itseäsi.

Minä en rakasta syntejäni enkä vääriä toimiani ja minä vihaan lihaani ja lihani tekoja !

Minä Rakastan Herraani ja Jumalaani, ja sitä mitä Hän tekee tai minussakin pystyy vaikuttamaan hyvää ja otollista.

Miten siis toimin suhteessa lähimmäisiini, jos rakastan heitä kuten itseäni ?

Tästä on siis kyse.

Siis nyt on kyse meidän omasta toiminnastamme, eikä siitä, että Rakastaako Jumala meitä kuitenkin omina lapsinaan.

Olethan sinäkin rakastanut ja rakastat omia lapsiasi, vaikka he ymmärtämättömyyttään ovat toimineet väärin ja tehneet pahaa.

Mutta nyt siis ei ole kyse siitä Rakastaako Jumala meitä vajavaisina, vaan siitä, että rakastammeko itse valheitamme ja vääryyttämme, eli hyväksymmekö vastoin Jumalan tahtoa syntejä ja syntisyyttä itsessämme.

Siis syntiä ei pidä erottaa ihmisestä erilliseksi ja ikäänkuin ulkopuolella olevaksi asiaksi.

Syntiä tekevä on syntinen !

26 Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä,
27 vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka on kuluttava vastustajat.
28 Joka hylkää Mooseksen lain, sen pitää armotta kahden tai kolmen todistajan todistuksen nojalla kuoleman:
29 kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen luulettekaan sen ansaitsevan, joka tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan ja pitää epäpyhänä liiton veren, jossa hänet on pyhitetty, ja pilkkaa armon Henkeä!
30 Sillä me tunnemme hänet, joka on sanonut: "Minun on kosto, minä olen maksava"; ja vielä: "Herra on tuomitseva kansansa".
31 Hirmuista on langeta elävän Jumalan käsiin.

Tätä asiaa siis ei julisteta, koska ei haluta itse tulla tuomituksi, ja moni uskova siis itse tekee ja elää synnissä syvässä sydämensä paatumuksessa ja siksi sallii sen muillekin säästyäksen itse Jumalan tuomiolta.

Room. 1:32 jotka, vaikka tuntevat Jumalan vanhurskaan säädöksen, että ne, jotka senkaltaisia tekevät, ovat kuoleman ansainneet, eivät ainoastaan itse niitä tee, vaan vieläpä osoittavat hyväksymistä niille, jotka niitä tekevät.

Siis nyt on vallalla väärän armon julistus, eli luopumus toisin sanoin !

Eli on luovuttu ja luovutaan Totuudesta, eli Sanasta, eli Kristuksesta !

Ja nyt vain käytetään siis Jumalan armoa eli ns. vapauttamme, sitä kautta väärin, omien pahojen tekojen peitteenä !

1. Piet. 2:16 niinkuin vapaat, ei niinkuin ne, joilla vapaus on pahuuden verhona, vaan niinkuin Jumalan palvelijat.
kurja
 

Re: Elämän kadottaminen ja löytäminen

ViestiKirjoittaja kurja » 15. Loka 2017 00:55

Niin ja systeri, et ole hankala, ei asioiden käsittely eikä pähkäily kerro mistään hankaluudesta, eikä hankalana olemisesta.

Se on vain hyväksi, sillä miten me muuten yhdessä löydämme Totuuden, jos ei kaikkea jaeta toisten kanssa ja jopa kyseenalaisteta sitä, mitä ei itse pidetä oikeana tai oikein ymmärretä.

Siis asiat pitää selvittää niin, että kukin ne, toivon mukaan ymmärtää.
kurja
 

Re: Elämän kadottaminen ja löytäminen

ViestiKirjoittaja kurja » 15. Loka 2017 01:20

Se pitää vielä sanoa, että nyky ajassa on kadotettu ymmärrys siitä, että mitä oikeasti on Jumalan Rakkaus.

Siis nyt julistetaan vain Armoa, ja Totuus jätetään pois, joten se rakkaus, jota julistetaan on väärää.

Siis jos julistetaan Armoa, tulisi julistaa myös syntiä ja sitä kautta kuolemaa.

Mutta nyt siis julistetaan vain Armoa, ja siten se rakkaus jota julistetaan ei ole enää Jumalan Rakkautta, joka siis on sidottu Totuuteen ja Totuus kertoo Jumalan vihasta ja tuomiosta samalla.

Luopumus tässä lopun ajassa siis kertoo luopumuksesta Totuudesta, eli tästä toisesta puolesta, eli Jumalan vihasta ja synnin palkasta eli kuolemasta.

Siis Kristus on Sana ja Totuus, ja jos luovumme Totuudesta luovumme samalla Kristuksesta.
kurja
 

Re: Elämän kadottaminen ja löytäminen

ViestiKirjoittaja Jukka » 15. Loka 2017 09:45

Kysymys nimimerkki kurjalle.

Kirjoitit 13.10.2017 19:02 tämän aloituksen alle: "Raamattu puhuu tästä Taivaallisen Isän lapsen Tiestä monessa kohtaa ja monella tapaa..."

Kirjoitat tuossa ja muuallakin sanan "Tiestä" isolla alkukirjaimella. Mitä teksteissäsi sanalla tarkoitat? Onko termille jokin synonyymi, samamerkityksinen sana, joka selventäisi asiaa. Voit vastata aivan lyhyesti, esimerkki alla:

sana - sanan synonyymi
ilta - ehtoo
kristus - voideltu
voide - rasva

Kysymykseni tarkoitus ei ole sanoilla saivartelu vaan yritys päästä sisälle käyttämääsi terminologiaan.
Jukka
 

Re: Elämän kadottaminen ja löytäminen

ViestiKirjoittaja kurja » 15. Loka 2017 10:36

Hei Jukka !

Kun kirjoitan Tie, niin se tarkoittaa silloin sitä Tietä, jonka Jumala uskovan eteen on viitoittanut Sanassaan.

Siis me voimme kulkea joko omaa tietämme, tai sitten Tiellä Herran kanssa.

Se tarkoittaa myös Jeesuksen omalla esimrkillään viitoittamaa kuuliaisuuden Tietä.

1. Piet. 4:1 Koska siis Kristus on kärsinyt lihassa, niin ottakaa tekin aseeksenne sama mieli-sillä joka lihassa kärsii, se lakkaa synnistä-

Hepr. 2:10 Sillä hänen, jonka tähden kaikki on ja jonka kautta kaikki on, sopi, saattaessaan paljon lapsia kirkkauteen, kärsimysten kautta tehdä heidän pelastuksensa päämies täydelliseksi.

Se Tie kerrotaan Jobin kirjassa, eli se on siis lihan kuoleman ja kuolettamisen Tie, joka on viitoitettu Jumalan lapsen eteen.

Selventääkö tämä asiaa, ja tuota kirjoitustapaani ?

Siis se menee vähän samoin kuin jos kirjoitetaan Jumala tai sitten jumala, toinen on Jumala toinen taas ei sitä oikeasti ole:

4 Mitä nyt epäjumalille uhratun lihan syömiseen tulee, niin tiedämme, ettei maailmassa ole yhtään epäjumalaa ja ettei ole muuta Jumalaa kuin yksi.
5 Sillä vaikka olisikin niin sanottuja jumalia, olipa heitä sitten taivaassa tai maassa, ja niitä on paljon semmoisia jumalia ja herroja,
6 niin on meillä kuitenkin ainoastaan yksi Jumala, Isä, josta kaikki on ja johon me olemme luodut, ja yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on, niin myös me hänen kauttansa.
7 Mutta ei ole kaikilla tätä tietoa, vaan tottumuksesta epäjumaliin muutamat vielä nytkin syövät uhrilihaa ikäänkuin epäjumalille uhrattuna, ja heidän omatuntonsa, joka on heikko, tahraantuu siitä.

Samoin on monia teitä, mutta vain yksi Tie meille uskovina.
kurja
 

Re: Elämän kadottaminen ja löytäminen

ViestiKirjoittaja Aamu-Usva » 15. Loka 2017 11:18

Minä ymmärsin, että Tie isolla kirjoitettuna tarkoittaa Jeesusta siinä merkityksessä kuin Hän on Tie, mutta näin ei ollutkaan :) Ihan hyvä näitä selventää.
Aamu-Usva
 
Viestit: 3102
Liittynyt: 16. Loka 2011 20:57

Re: Elämän kadottaminen ja löytäminen

ViestiKirjoittaja kurja » 15. Loka 2017 11:28

Hei Aamu-Usva !

Kyllä se tarkoittaa sitäkin, mutta minun käytössäni se siis yleensä tarkoittaa sitä, että uskova todella vaaeltaa sillä Tiellä, eli Raamatun ja Jeesuksen viitoittamalla oikealla Tiellä.

Fil. 3:16 Kunhan vain, mihin saakka olemme ehtineetkin, vaellamme samaa Tietä!
kurja
 

Re: Elämän kadottaminen ja löytäminen

ViestiKirjoittaja kurja » 15. Loka 2017 11:38

Tarkennan vielä hieman edellistä:

" Eli Raamatun ja Jeesuksen, omalla esimerkillään, viitoittamalla oikealla Tiellä.
kurja
 

Re: Elämän kadottaminen ja löytäminen

ViestiKirjoittaja kurja » 15. Loka 2017 12:18

Hei systeri vielä.

Haluan hieman selventää ja valottaa sinulle edellä kirjoittamaani asiaa.

Siis käsittääkseni, nyt on laajalti vallalla väärän armon julistus ja nykyään vääristetään ja on vääristetty se, että mitä on Jumalan Rakkaus.

Jumalan Rakkauden siis pitäisi perustua aina Totuuteen, eikä sitä saa koskaan siitä Totuudesta irroittaa.

Toinen ja kokonaan erillinen asia on sitten se, että keitä ja ketä Jumala armahtaa, ja vaikka Jumala armahtaa, ei Totuudesta silti tule tinkiä, kuten nyt on vallalla.

Room. 9:15 Sillä Moosekselle hän sanoo: "Minä olen armollinen, kenelle olen armollinen, ja armahdan, ketä armahdan".

Mieleeni tuli muutama Raamatun paikka, jotka kertovat siis siitä, että miten Jeesus itse toimi, ja puhui ja suhtautui pahoihin ja vääriin:

Joh. 8:44 Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä.

Matt. 12:34 Te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka te saattaisitte hyvää puhua, kun itse olette pahoja? Sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.

Matt. 23:33 Te käärmeet, te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka te pääsisitte helvetin tuomiota pakoon?

Siis systeri, vertaa tätä Jeesuksen omaa toimintaa ja Hänen sanojaan , siihen Jumalan rakkaus käsitykseen, joka nyt on vallalla.

Mitä luulet itse, kokivatko nuo fariseukset, tuossa kohtaa Jeesuksen kovin sanoin heitä nuhdellessa, Jeesuksen rakastavana ja rakkaudellisena ?

Entäpä sitten, hyväksyisivätkö nämä nykyiset "rakkauden" julistajat, Jeesuksen toiminnan ja sanat, tässä ajassa ?

Siis jos Jeesus nyt itse kulkisi kaduillamme ja toimisi samoin, mitä luulet uskovien Hänestä sanovan, jos eivät Häntä siis tunnistaisi ?

Siis onko Totuuden sanominen rakkaudettomuutta, vai onko se Jumalan Rakkautta kuitenkin ?

Huomaatko siis valtavan eron nyky julistuksessa ja asenteessa suhteeessa Jeesuksen ihan oikeaan ja puhtaaseen toimintaan, eli Jeesus ei irroittanut Totuutta Rakkaudesta, vaan Hän julisti ne molemmat !

Mutta nykyään tuo toimintamalli ja tapa ja tyyli ei ole hyväksyttävää, vaan nyky uskovien mukaan tuollainen Jeesuksen täysin oikea toiminta, onkin mukamas väärää ja rakkaudettomuutta ja väärää tuomitsemista.

Jos joku sanoo, että Jeesus on Jumala ja se on ihan eri asia kokonaan, sillä uskova ei saa tuomita, niin sellainen väite ei kestä koettelua, eli mitä esim. Johannes Kastaja sanoi myös noille väärille ?

Matt. 3:7 Mutta nähdessään paljon fariseuksia ja saddukeuksia tulevan kasteelle hän sanoi heille: "Te kyykäärmeitten sikiöt, kuka on neuvonut teitä pakenemaan tulevaista vihaa?

Ja Jeesus ja Hänen toimintansa ja vaelluksensa on meille esimerkkinä oikeasta toiminnasta, eli sen kautta näemme sen, mitä Jumala on ja miten Hän toimii ja Jeesus siis itse on sanonut omasta toiminnastaan seuraavaa:

Joh. 5:19 Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: Poika ei voi itsestänsä mitään tehdä, vaan ainoastaan sen, minkä hän näkee Isän tekevän; sillä mitä Isä tekee, sitä myös Poika samoin tekee.

Samoin emme me itsestämme voi mitään tehdä emmekä lausua itsestämme Totuuttakaan, mutta meidän tulee uskaltaa sanoa se, minkä Herra meille antaa eteenpäin jaettavaksi, vaikka se kovasti kirpaisisikin kuulijaa/kuulijoita.

Totuuden, siis kovankaan tuntuisen Totuuden sanominen, ei ole väärin, sillä vain sen kautta voidaan väärästä vapautua, sillä vain Totuus vapauttaa, jos se otetaan vastaan ja vastaanottaja tekee parannusta Herransa edessä.

Mutta nykyään siis Totuuden kertojaa pidetään vihamiehenä ja rakkaudettomana tuomarina, vaikka Raamatun mukaan Totuuden sanoja voi pelastaa toisen sielun jopa:

Jaakobin kirje 5
19 Veljeni, jos joku teistä eksyy totuudesta ja hänet joku palauttaa,
20 niin tietäkää, että joka palauttaa syntisen hänen eksymyksensä tieltä, se pelastaa hänen sielunsa kuolemasta ja peittää syntien paljouden.

Siis Jeesuksen sanat fariseuksille olivat varmasti kovat, eikä niitä sanottu leperrellen nyky tyylillä "Minä rakastan sinua, mutta..." !

Jeesus sanoi Totuuden suoraan ja sitä vesittämättä.

Mutta aina, Jeesuksen eli Jumalan tahto, on pelastuksemme, eli Jeesuksen toiminta lähti tuossakin Rakkaudesta kuitenkin, vaikka se ei siltä näyttänyt varmastikkaan.

Nähdäkseni Herran tarkoitus oli varmasti vakavasti varoittaa ja ravistellen kunnolla, herätellä pahasti eksyneitä ja siten pyrkiä pelastamaan heidät.

Siis kovakaan nuhtelu tai Totuuden sanominen ei ole väärin eikä rakkaudettomuutta, kunhan päämääränä on palauttaa eksynyt ja pelastaa tämän sielu hukkumiselta.

No, nyt rönsyilin jo, mutta mieti systeri sitä tarkemmin, että mitä ja millaista on oikeasti Jumalan Rakkaus, ja muinka paljon se eroaa siitä "rakkaudesta", jota nykyään tarjotaan ja jota väitetään valheellisesti Jumalan Rakkaudeksi !
kurja
 

Re: Elämän kadottaminen ja löytäminen

ViestiKirjoittaja pekka » 15. Loka 2017 14:28

kurja kirjoitti:Siis kovakaan nuhtelu tai Totuuden sanominen ei ole väärin eikä rakkaudettomuutta, kunhan päämääränä on palauttaa eksynyt ja pelastaa tämän sielu hukkumiselta.


Kurja, mitä tarkoitat kovalla nuhtelulla? Tuosta voisi saada vaikka minkälaisen käsityksen että voisi vaikka esim. huutaa toiselle kun niin kovaa toista nuhtelee jne.

Kyllä minusta pitää sävyisyyden hengessä ne ikävätkin asiat puhua:

Gal. 6:1

Veljet, jos joku tavataan jostakin rikkomuksesta, niin ojentakaa te, hengelliset, häntä sävyisyyden hengessä; ja ole varuillasi, ettet sinäkin joutuisi kiusaukseen.


Siunausta päivääsi Kurja.
"Sillä kärsivällisyys on teille tarpeellinen, tehdäksenne Jumalan tahtoa, että te lupauksen saisitte." Hepr. 10:36

https://annabella-wargh.webnode.fi/
Avatar
pekka
Site Admin
 
Viestit: 5195
Liittynyt: 22. Marras 2010 21:51

EdellinenSeuraava

Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa

cron