Raamatullinen vesikaste

[PetriFB]

Kysyit sanasta sodzei voiko sen kääntää myös vaikka pelastan tai pelastua. Minusta sen voisi kääntää pelastumme. 1 Piet 3:21 voisi kääntää näin: Tämän vertauskuvan mukaan me myös nyt pelastumme, kaste ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta-Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta,

Toivottavasti ette täällä palstalla hermostu minuun, kun jatkan näitä uteluitani. Haluan koetella kaiken opetuksen mitä luen, jotta saisin oikeasti raamatullista opetusta. Ja muistaakseni Petri omissa kirjoituksissaan pyytää koettelemaan kaiken. Siksi uskallankin kysyä Petriltä näitä asioita, koska hänkin toivoo, että hänen opetustaan koetellaan.

Petri, oletko varma, että "sodzei" voidaan kääntää "pelastumme"? Netin raamatuntutkiskelutyökalujen mukaan sodzei on muodoltaan yksikön 3. persoonassa, eli (hän/se) pelastaa. Esimerkiksi täällä lukee niin: https://biblehub.com/interlinear/1_peter/3-21.htm. (Sodzein alla lukee V-PIA-3S. Jos klikkaat määritelmää tai viet hiiren sen päälle, saat selvennyksen tuohon kirjainyhdistelmään: 3rd person singular, yksikön 3. persoona). (Me) pelastumme on monikon 1. persoonassa, ja lisäksi pelastua ja pelastaa ovat suomen kielessä kaksi eri sanaa. En myöskään löytänyt yhtään käännöstä, joka kääntäisi sanan "sodzei" monikon 1. persoonassa, vaan kaikki kääntävät sen yksikön 3:ssa, eli merkityksessä "pelastaa".

Kiitos kärsivällisyydestäsi.

:

Olet oikeassa siinä, että sodzei tarkoittaa pelastaa kuten olen sen tuonut esille kun Blum kysyi sitä samaa.

1 Piet 3:21 Byzantin teksti ο αντιτυπον νυν και ημας σωζει βαπτισμα ου σαρκος αποθεσις ρυπου αλλα συνειδησεως αγαθης επερωτημα εις θεον δι αναστασεως ιησου χριστου

Ennen sodzei sanaa Bysantin tekstissä on sana hemas (monikko eli me). Monet englanninkieliset kääntää saves us tai save us. Siinä on tuo me. Nyt kun ajatellaan miten tuon voisi kääntää sujuvasti suomenkielelle, tämän esikuvan mukaan pelastumme on varsin hyvä ja vastaa hyvin alkutekstin sanomaa. Sen voisi myös kääntää tämä esikuva nyt pelastaa meidät. Se on kuitenkin totta, että sodzei tarkoittaa pelastaa.

Green osasi alkukieliä Hän kääntää näin: Green Literal Translation: 1 Peter 3:21 ¶ (LIT) which figure now also saves us, baptism (not a putting away of the filth of the flesh, but the answer of a good conscience toward god through the resurrection of jesus Christ;

Sen mukaan alku menee: Mikä esikuvana nyt myös pelastaa meidät.

Jokainen eri variaatio mitä olen tässä tuonut esille 1 Piet 3:21 vastaa alkutekstin sanomaa ja kertoo sen että esikuva, eli Jumala pelasti Nooa perheineen arkin kautta, kun he uskoivat Jumalaan. Usko Jumalaan pelastaa ei vesikaste.

33/38 ja 1992 ovat kääntäneet jakeen väärin. Bibliakaan ei käännä sitä oikein. KJV:kin kääntää sen väärin.

Tämän jakeen sisällön ymmärtäminen ei kuitenkaan ole kiinni alkukielen ymmärtämisestä, sillä esim. LIT:n käännöksen kautta asian pystyy ymmärtämään hengellisesti oikein Lit:n käännös vastaa hyvin alkutekstiä. Minusta Greenin käännös sanoo asian todella hyvin ja ymmärrettävästi alkutekstiin tukeutuen.

Ellei Pyhä Henki avaa, ei alkutekstin tuntemus hyödytä mitään.

Muistathan sinä ja myös muutkin ettei Raamattu kehota koettelemaan ainoastaan Petriä, vaan sinua ja meitä kaikkia. Minua saa ja tulee koetella, mutta koska kaikki tulee koetella, niin silloin tulee myös koetella se joka koettelee. Yleensä tällaisia kysele mutta kysyin sinulta hengellistä taustaasi, ei ole pakko kertoa, mutta kunhan nyt kysyin sitä rakas lähimmäiseni.

[Iustus]

1 Piet 3:21 Byzantin teksti ο αντιτυπον νυν και ημας σωζει βαπτισμα ου σαρκος αποθεσις ρυπου αλλα συνειδησεως αγαθης επερωτημα εις θεον δι αναστασεως ιησου χριστου

Ennen sodzei sanaa Bysantin tekstissä on sana hemas (monikko eli me). Monet englanninkieliset kääntää saves us tai save us. Siinä on tuo me. Nyt kun ajatellaan miten tuon voisi kääntää sujuvasti suomenkielelle, tämän esikuvan mukaan pelastumme on varsin hyvä ja vastaa hyvin alkutekstin sanomaa. Sen voisi myös kääntää tämä esikuva nyt pelastaa meidät. Se on kuitenkin totta, että sodzei tarkoittaa pelastaa.

Kiitos vastauksestasi. Tuo "esikuva nyt pelastaa meidät" vaikuttaa mielestäni jo paljon paremmalta. Ainakin se sopii paremmin yhteen tuon linkkaamani nettisivun tietojen kanssa. "Tämän esikuvan mukaan pelastumme" taitaa olla enemmän dynaamisen ekvivalenssin periaatteella tehty käännös kuin sanatarkka käännös. Siinähän käännetään jakeen ajatus sanatarkkuuden kustannuksella.

Eikös ημας tarkoita "meidät" eikä "me"? Esim. 2. Piet. 1:18 "me" on käännetty sanasta ημεις.

Jäin vielä miettimään tuosta Greenin käännöksestä, miksi siinä on sulkumerkki baptism-sanan jälkeen. Löysin käännöksen netistä, ja siinä kaikki baptism-sanasta lähtien on sulkumerkkien sisällä aina luvun loppuun asti. Mikä on noiden sulkumerkkien tarkoitus?

Kiitos tähän astisista kirjoituksista tuota Pietarin kirjeen kohtaa koskien. Ne ovat olleet ajatuksia herättäviä ja ovat laittaneet minut pohtimaan asioita. Se varmasti näkyy myös tässä minun kyselyvimmassa.

Vielä tuli eräs kysymys mieleen: Mitä ajattelet, voiko jonkun raamatunjakeen oikea, hengellinen merkitys olla eri (tai jopa vastakkainen) kuin sen kieliopillinen merkitys?

[PetriFB]

Iustus:

En tiedä sitä miksi siinä on sulkumerkit. Monessa muussakin englanninkielisessä käännöksessä on tässä jakeessa sulkumerkit. Joku voisi ottaa siitä selvää, mutta ei se muuta jakeen merkitystä.

Kyllä hemas varmaankin tarkoittaa meidät.

Esikuva nyt pelastaa meidät on aika sanatarkka. Tämän esikuvan mukaan pelastumme on ei ole minusta dynaamisen ekvivalenssin periaatteella tehty käännös, sillä se ei muuta alkutekstin sanomaa toiseksi, vaan tuo saman ajatuksen esille toisin sanoin muuttamatta alkutekstin merkitystä. Dynaaminen ekvivalenssin periaate usein muuttaa jakeen sanoman erilaiseksi toisenlaisten sanojen kautta.

Esikuva nyt pelastaa meidät on kyllä sanatarkka ja siinä mielessä parempi kuin esikuvan mukaan pelastumme, vaikka tämäkin kyllä sanoo ihan saman asian, eikä muuta jakeen sanomaa.

On sellaisia Raamatun jakeita joiden merkitys on erilainen kuin sen kieliopillinen merkitys:

Joh 15:1 "Minä olen totinen viinipuu, ja minun Isäni on viinitarhuri.

Jeesus ei ole luonnossa kasvava viinipuu. Jakeessa on hengellinen vertaus, jossa Jeesus on seurakunnan pää ja uskovat ovat oksia, eli seurakunnan jäseniä, joiden tulee pysyä Jeesuksessa, niin kuin oksat pysyvät puussa ja joka ei pysy Jeesuksessa, niin hänet heitetään pois niin kuin oksa, joka kuivettuu ja se heitetään tuleen palamaan.

Kyllä minulta saa kysyä ja vastaan jos ymmärrän tai osaan, mutta jos en ymmärrä ja osaa, niin silloin ei saa vastausta ainakaan minulta, mutta täällä on myös muita uskovia, jotka osaavat vastata nimiä mainitsematta. Olen kiireinen kotisivujeni kirjoitusten kanssa ja foorumillakin välillä olen aikamoisessa "pommituksessa", joten joskus vastaus viipyy, mutta pyrin vastaamaan jos osaan ja vastaan kun sen aika on.

[Blum]

Petri:

Mainitsit voivasi tutkia alkutekstien sanojen merkityksiä hyvistä sanakirjoista. Mitä sanakirjoja suosit? Olet joskus minulle kertonutkin, mutta en enää muista niiden nimiä. Ja millä perusteella muuten tiedät niiden olevan hyviä?

Niin kuten sanoin en ole Raamatun kääntäjä, eikä minulla ole teologisen opiskelun kautta alkutekstin tuntemusta ja opiskelua, mutta siitä huolimatta voin tutkia alkutekstien sanojen merkityksiä hyvistä sanakirjoista ja sen lisäksi pyrin ymmärtämään hengellisesti (kuten jokaisen uskovan tulisi Pyhässä Hengessä) sen mitä tekstiyhteys sanoo ja mikä on Raamatun kokonaisopetus. Tällä tavalla jokainen myös minä voi ymmärtää sen mitä Raamattu opettaa alkukielen valossa.

1992 väännöksen vääntämiseen on osallistunut alkukieltä teologisessa opiskelleita teologeja. Nämä korkeasti koulutetut ja alkukieltä osaavat ovat kääntäneet 5 Moos 32:8 lopun sanoilla kullekin oman jumalan siinä merkityksessä, että Jumala olisi määrännyt kansoille asuinsijat ja kullekin oman jumalan.

Kenenkään ei tarvitse osata alkukieltä tunnistaakseen, että 1992 käännös on väärä ja epäraamatullinen, sillä Jumala ei määrää kansoille jumalia, koska ne ovat epäjumalia, joka on sama asia kun valhe ja eksytys. Korkeasti koulutetut ja alkukieliä osaavat teologit ovat kääntäneet väärin ja täysin Raamatun sanaa vastaan 5 Moos 32:8 jakeen lopun.

Luulen ymmärtäväni pointtisi. Mutta jos se, että alkukieliä ei tarvitse osata tunnistaakseen 1992-käännöksen olevan epäraamatullinen. johtuu sen tietämisestä, että Jumala ei määrää kansoille Jumalia, niin mistä tämä tieto sitten kumpuaa? Eikö ihminen kykene ylipäätään tietämään sen, että Jumala ei määrää kansoille Jumalia, viimekädessä sen takia, että joku alkukielen osaaja on hänen kielelleen käännettynä välittänyt Raamatun opetuksen tästä aiheesta? Jos kielialueella ei olisi ketään alkukieltä osaavaa, pitäisi tuo alkukieli luultavasti opetella itse. Tai sitten Jumala toki voi suoraan kertoa sydämeen tämän asian.

Alkukielen opiskelua ei muuten myöskään tarvitse nähdä välttämättä teologiseksi, vaan sen voi nähdä normaaliksi kielen opiskeluksi.

Sanaa sodzei ei kyseisessä muodossaan, kuten Iustus toikin esille, on aika hankalaa kääntää muotoon "pelastumme". Itse olet tarjonnut käännöstä: "Tämän vertauskuvan mukaan me myös nyt pelastumme, kaste ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta-Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta,". Minusta tämä käännös kyllä vaikuttaa dynaamiselta sanatarkan sijaan nimenomaan, koska siinä pyritään tuomaan tekstistä ymmärretty ajatus esille toisin sanoin. Sanatarkassa käännöksessähän pyritään käsittääkseni mahdollisimman pitkälle vain löytämään alkukieltä vastaavat sanat sen sijaan, että ajatus ilmaistaisiin toisin sanoin. Se, että mielestäsi dynaaminen ekvivalenssin periaate muuttaa usein jakeen sanoman erilaiseksi toisenlaisten sanojen kautta, ei taas ymmärtääkseni ole dynaamisen ekvivalenssin tarkoitus, vaikka se siihen saattaakin johtaa.

Yritin kääntää kreikaksi sanatarkasti tuon ilmaisemasi käännöksen alkuosan:
κατὰ τοῦτο ἀντίτυπον ἡμεῖς καὶ νῦν σῳζόμεθα, βάπτισμα οὐκ ἐστιν σαρκὸς ἀπόθεσις ῥύπου...
Tässä vertailun vuoksi peräkkäin Westcott-Hort, Bysantin tekstilaitos ja Textus Receptus:
ο και υμας αντιτυπον νυν σωζει βαπτισμα ου σαρκος αποθεσις ρυπου...
ο αντιτυπον νυν και ημας σωζει βαπτισμα ου σαρκος αποθεσις ρυπου...
ο ω και ημας αντιτυπον νυν σωζει βαπτισμα ου σαρκος αποθεσις ρυπου... (en tiedä, onko tuo alun "ο ω" oikein vai ei)

Ilmaus "pelastumme" voidaan siis ilmaista kreikassa, jos olen oikeassa, kirjoittamalla σῳζόμεθα [sodzometha]. Jakeessa kuitenkin tietääkseni tekstivarianteista riippumatta esiintyy juurikin sodzei. Mielestäni sinun käännöksesi on tulkinnallinen siinä mielessä, että se ei tarkkaan tähdennä sitä, kuka on pelastaja, pelastamisen tekijä, joka pelastaa (sodzei), vaan tämä jätetään kertomatta käyttämällä muotoa "pelastumme". Minusta näyttää vahvasti siltä, että alkuteksti pyrkii kertomaan tuon pelastajan meille.

Tämä jae on kuitenkin laajemmin todettu kreikassa hyvin vaikeaksi, onpa sitä tietääkseni pidetty Uuden testamentin vaikeimpinakin. Meillä on monia kysymyksiä: ensin tietenkin, mikä tekstimuoto on oikea. Pitäisikö olla nominatiivi- tai akkusatiivimuotoinen ο vai datiivimuotoinen ω? Pitäisikö jakeessa esiintyä ημας (meitä) υμας (teitä)? Tämän lisäksi on muitakin kysymyksiä, kuten: Mihin relatiivipronomini jakeen alussa viittaa, veteen (edellisen jakeen viimeinen sana) vai siihen, että harvat, nimittäin kahdeksan ihmistä, pelastettiin veden kautta (edellisessä jakeessa ilmaistu ajatus)? Miten sana antitypon pitäisi ymmärtää: adjektiivisena vai substantiivisena? Itselleni suurin kysymys tällä hetkellä on luultavasti se, mikä on jakeessa pelastamisen suorittaja: vesi, vertauskuva, kaste vai edellisen jakeen ajatus. Sitten tietenkin voidaan kysyä, mitä lihan saastan poispaneminen ja hyvän omantunnon kysymys tarkoittavat.

Varmaankin jatkan jakeen tutkimista, mutta tällä hetkellä minulla ei ole sen parhaan käännöksen suhteen täyttä varmuutta.

[Blum]

Tekee mieli vielä vähän kommentoida aiheeseen liittyen tuolla ketjussa Raamatun tulkinnoista ja "kokonaisilmoituksesta" part XXY kirjoittamaasi jakeista Matt. 28:19-20.

Matt 28:20 ei sano kasteen synnyttävän uskon:

Aapeli Saarisalo on kääntänyt Matt 28:19,20:n tarkasti alkukielen mukaisesti, joka kuuluu näin: ” Menkää siis ja tehkää kaikista kansoista opetuslapsia ja kastakaa heidät Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä pitämään kaikki, mitä olen teille käskenyt. Katso, Minä olen kanssanne joka päivä mailmanajan täyttymykseen asti” Mark 16:15,16 kertoo meille tarkemmin kuinka tuo lähetyskäsky tehdään käytännössä.

Meidän pitäisi ymmärtää Raamattua aina sen kokonaisopetuksen valossa ei yhden jakeen perusteella.

Matt 28:
19 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
20 ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti."

Tuliko tehdä kaikista kansoista opetuslapsia kastamalla heitä? Ei. Kun tutkimme tämän jakeen yhdessä muiden asiaa käsittelevien jakeiden kanssa, niin huomaamme, että ihmisistä tulee opetuslapsia, kun he uskovat evankeliumin, ja siksi koska he uskovat evankeliumin, heidät kastetaan:

Mark 16:
15 Ja hän sanoi heille: "Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille.
16 Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.

Tulee mennä kaikkeen maailmaan ja saarnata evankeliumia, ja ne jotka uskovat, niin heidät kastetaan.

Minusta Saarisalon käännös ei näytä tarkasti alkukielen mukaan tehdyltä. Millä perusteella Saarisalo on kääntänyt jakeet niin, että ne sisältäisivät neljä käskymuotoa? Minun nähdäkseni jakeissa on vain yksi käskymuotoinen sana, nimittäin matheteusate (opetuslapseuttakaa). Sen sijaan menemisen, kastamisen ja opettamisen kohdalla on kreikassa käytetty partisiippeja. Ensimmäinen niistä on aoristissa, jolloin on luontevaa kääntää "mentyänne". Kaksi seuraavaa taas ovat preesensissä, jolloin voitaisiin kääntää kastavina ja opettavina, kastaen ja opettaen, tai kastamalla ja opettamalla. Nämäkään eivät ehkä ole täysin sanatarkkoja käännöksiä, mutta tämänhetkisten tietojeni valossa parempia kuin Saarisalon.

Käsittääkseni 'kastakaa' voitaisiin kreikaksi ilmaista kirjoittamalla βαπτίζετε ja 'opettakaa' διδάσκετε. Näin ei kuitenkaan kreikassa lue. Kreikanopettajani sanoi asiasta kysyttyäni, että partisiipit βαπτίζοντεϛ ja διδάσκοντεϛ olisi tässä luontevaa ymmärtää instrumentaalisina eli opetuslapseuttamisen välineinä. Tätä voi jokainen koetella vapaasti. Itse en ole ainakaan vielä perehtynyt jakeisiin tarkemmin kreikankaan osalta (esim. voidaanko partisiipit tässä ymmärtää luontevasti jotenkin muutenkin). Sitä olen kyllä jo miettinyt, että keitä olivat luvun Ap. t. 19 mainitut ihmiset, joita kutsutaan opetuslapsiksi jo ennen kuin heidän kerrotaan saaneen kasteen. Olen itse pitänyt opettajani kantaa kuitenkin harkitsemisen arvoisena. Kuitenkaan en näe näiden Matteuksen jakeiden välttämättä opettavan pelastusta kasteessa tai mitään muutakaan asiaa kuin opetuslapseksi tulemista (toki mukaan nähtävästi tarvitaan myös opettaminen). Voisivatko pelastuminen ja opetuslapseksi tuleminen olla eri asioita, jotka tapahtuvat toisistaan erillisinä?

[PetriFB]

Blum:

Käytän aika paljon Online Biblen sanakirjaa Greek and Hebrew Lexicon. Tämän sanakirjan sanojen käännökset vastaavat tarkasti hyvien Raamatun käännösten antamia sanojen merkityksiä. Hyvillä Raamatun käännöksillä tarkoitan Greenin käännöstä, JPS:aa, KJV;tä ja Bibliaa sekä osittain myös 33/38.

Toki minulla on myös muitakin sanakirjoja kuten Strong's Concordance, Mickelson Enhanced Strong's Greek and Hebrew dictionaries, Jeff Benner: Ancient Hebrew Lexicon of the Bible, Brown. Driver - Brigg's Hebrew Definitions, Liddell - Scott - Jones Lexicon of Clasiccal Greek, Reuven Brauner: Thesaurus of Hebrew roots, Seppo Seppälän hebrea -suomi -hebrea sanakirja, ja sitten muutamia heprean ja kreikankielen kielioppikirjoja suomeksi ja englanniksi, Tosin kirjoja käytän enää harvoin ja ne ovat jossakin kirjahyllyn kätköissä. On minulla myös Novumin viisi osaa sekä Raamatun Iso sanakirja vanhana ja uutena painoksena. Ja voi minulla olla myös jotakin muuta, mutta en enää muista mitä kaikkea olen haalinut kirjahyllyyni. Käytän nykyään pääasiassa netin kautta sanakirjoja ja muita kirjoja.

Olen tullut huomaamaan sen, että ilman Pyhän Hengen avaamaa ymmärrystä ei alkukielen ja kieliopin tuntemus hyödytä yhtään mitään ja tästä on todisteena monien teologien väärät opetukset siitäkin huolimatta, että he ovat alkukielen asiantuntijoita.

Kirjoitin aikaisemmin näin:

"Nyt kun ajatellaan miten tuon voisi kääntää sujuvasti suomenkielelle, tämän esikuvan mukaan pelastumme on varsin hyvä ja vastaa hyvin alkutekstin sanomaa. Sen voisi myös kääntää tämä esikuva nyt pelastaa meidät. Se on kuitenkin totta, että sodzei tarkoittaa pelastaa.

Green osasi alkukieliä Hän kääntää näin: Green Literal Translation: 1 Peter 3:21 ¶ (LIT) which figure now also saves us, baptism (not a putting away of the filth of the flesh, but the answer of a good conscience toward god through the resurrection of jesus Christ;

Sen mukaan alku menee: Mikä esikuvana nyt myös pelastaa meidät. "

Kysyn sinulta, että onko näissä jotakin eroa sanoman kannalta ja muuttuuko sanoma merkittävästi näiden kolmen lauseen kautta:

Tämän esikuvan mukaan me pelastumme, tämä esikuva nyt pelastaa meidät, mikä esikuvan nyt pelastaa meidät

Toin siis esille aikaisemmin nuo kaikki kolme erilaista vaihtoehtoa. Minusta ne sanomaltaan sanovat saman asian. Ja kaikki viittaavat esikuvaan, jonka mukaan Jumala pelasti Nooan perheineen arkin kautta kun he uskoivat Jumalaan ja menivät arkkiin.

Greenin käännös on mielestäni paras vastaamaan alkutekstiä.

[PetriFB]

Blum:

Kun tutkit koko Raamatun ilmoituksen miten opetuslapset toteuttivat Jeesuksen lähetyksen, niin he evankeliumia julistamalla tekivät ihmisiä opetuslapsiksi kun ihmiset uskoivat evankeliumin. Siksi Paavali sanoi:

1 Kor 1:
14 ¶ Minä kiitän Jumalaa, etten ole kastanut teistä ketään muita kuin Krispuksen ja Gaiuksen,
15 niin ettei kukaan saata sanoa, että te olette minun nimeeni kastetut.
16 Kastoinhan tosin Stefanaankin perhekunnan; sitten en tiedä, olenko ketään muuta kastanut.
17 ¶ Sillä Kristus ei lähettänyt minua kastamaan, vaan evankeliumia julistamaan-ei puheen viisaudella, ettei Kristuksen risti menisi mitättömäksi.

Opetuslapsia ei tehdä kastamalla ja opettamalla, vaan evankeliumia julistamalla ja parannuksen tehneet ihmiset, jotka uskovat Jeesukseen ovat tulleet evankeliumin julistamisen kautta opetuslapsiksi uskoessaan evankeliumin, ja koska heistä on tullut opetuslapsia, niin siksi heidät kastetaan ja heitä opetetaan.

Siksi Raamattu sanoo näin:

Acts 14:21 and having announced the gospel to that city, and having made many disciples, they returned to Lystra and Iconium and Antioch, (LIT)

Apt 14:21 Ja julistettuaan evankeliumia siinä kaupungissa ja tehtyään monta opetuslapsiksi he palasivat Lystraan ja Ikonioniin ja Antiokiaan (33738)

Yksi Raamatun jae ei kerro tästä asiasta koko totuutta, vaan koko Raamattu ja UT:n teksti osoittaa, että uskovat tulivat opetuslapsiksi uskoessaan evankeliumin, eli ennen kuin heitä oli kastettu vedessä.

[Juha]

Kuten tiedämme, että ollakseen pelastavassa ja raamatullisessa uskossa, täytyy uskon tietyt ydinkohdat olla oikein, kuten esimerkiksi se että Jeesus on Jumala.

Minut kastettiin vauvana, mutta en muista että olisin koskaan vauvana, taaperona, lapsena, tai murrosikäisenä uskonut tai edes teoreettisella tasolla tiennyt Jeesuksen jumaluudesta. Vasta joskus teini-ikäisenä eräs henkilö mainitsi minulle että Jeesus on kristinuskon opetuksen mukaan Jumala. Jos kerran minä sain vauvakasteessa pelastavan ja raamatullisen uskon itselleni, niin miksi sitten en sen seurauksena koskaan saanut itselleni uskoa Jeesuksen jumaluuteen? Kuinka on mahdollista että en tiennyt tällaista asiaa, mikä on ehdoton vaatimus pelastavalle uskolle?

[JHK]

Olen joskus kysellyt tuota luterilaisista teologeilta. He yleensä valittelevat kristillisen kasvatuksen puutetta ja muistuttavat että pelkkä kaste ei riitä tekemään kristittyä; pitää myös opettaa. Minusta luterilaisen teologian yksi keskeisimpiä ongelmia on juuri kasteen havaittu tehottomuus, vaikka sen nimenomaan pitäisi opin mukaan tehdä niin paljon.

[Juha]

Olen joskus kysellyt tuota luterilaisista teologeilta. He yleensä valittelevat kristillisen kasvatuksen puutetta ja muistuttavat että pelkkä kaste ei riitä tekemään kristittyä; pitää myös opettaa. Minusta luterilaisen teologian yksi keskeisimpiä ongelmia on juuri kasteen havaittu tehottomuus, vaikka sen nimenomaan pitäisi opin mukaan tehdä niin paljon.

Kuulostaa kyllä aika ristiriitaiselta. Kuinka kasteessa voi saada pelastavan uskon, mutta se pelkästään ei riitä tekemään ihmisestä kristittyä? Eikö kristitty ole sellainen henkilö jolla on pelastava usko? Opettaminen kuuluu kristityn kasvuun ja kasvattamiseen tietenkin, mutta jos se on ehdoton vaatimus sille että ihminen olisi kristitty, niin sehän tarkoittaa että vauvakaste ei annakaan pelastavaa uskoa.