Kristillinen reggae

[Hessu]

Koitan vielä selventää miten uskon. Ensinnäkin olen koko ajan sanonut, että uskovien ei tule luokitella hengellistä musiikkia mihinkään maalliseen genreen, koska hengellisen musiikin tehtävänä on julistaa ja kirkastaa Jumalaa Kristuksen kautta.

Tätä en ymmärrä, sillä eihän se, että luokitellaan musiikki johonkin genreen, muuta sitä musiikkia miksikään. Ja tosiasia on, että kaikki musiikki kuuluu johonkin genreen. Se ei ole mielipidekysymys, vaan tosiasia riippumatta siitä sanotaanko me se vai ei. Se ei tee tyhjäksi sitä, että musiikki voi myös olla hengellistä. Otan esimerkiksi lauluni, jonka aiemmin tänne linkitin. Uskon sen olevan taivaasta saatu laulu. Mutta samalla voin sanoa sen olevan musiikillisesti nähden kitaraballadi. Näiden sanominen ei ole mitenkään ristiriitaista, sillä molemmat ovat tosiasioita, eivätkä millään tavoin kumoa toisiaan.

Esimerkiksi juuri musiikkityylejä katsomalla voimme päätellä ja määritellä onko musiikki hengellistä vai ei. Siitä esimerkkinä esim. heavyrock, joka ei sovi hengelliseksi musiikiksi eikä sitä edusta.

Tuossa asiassa olen eri mieltä, sillä musiikkityylit ovat vain ihmisten antamia määritteitä. Ja mikä jonkun toisen mielestä on hevirokkia, voi toisen mielestä olla jotain muuta. Minun mielestäni vain musiikkia kuuntelemalla voi päätellä ja määritellä onko se hengellistä vai ei.

Jumala voi antaa taivaasta esim. musiikkia joka kuulostaa joltakin sellaiselta maalliselta musa genreeltä, joka on soveliasta ja Jumalan tahdon mukaista...

No niin, nyt alkaa kuulostaa mielestäni hyvältä ja oikealta opetukselta. Tästä olen samaa mieltä, ja tämä on hyvä lähtökohta asiassa, sillä tämän perusteella emme voi hylätä jotain musiikkia vain siksi koska se kuulostaa joltain genreltä, vaan koetteleminen täytyy tapahtua sen perusteella onko musiikki itsessään soveliasta ja Jumalan tahdon mukaista. Taidamme sittenkin olla täysin samaa mieltä asiassa, jos todella olet tuota mieltä. Hienoa

...mutta sitä ei kuitenkaan saisi kutsua minkään maallisen genren mukaan, koska se on hengellistä musiikkia, jonka tarkoituksena on kirkastaa ja julistaa Jumalaa Kristuksen kautta.

Mutta eihän kuitenkaan se miksi sitä musiikkia kutsutaan, muuta itse musiikkia miksikään. Vai muuttaako mielestäsi? Jos teen hengellisen laulun, muuttuuko se epähengelliseksi jos sanon sen olevan vaikkapa kitaraballadi?

Taivaasta saadut asiat eivät ilmene sen kulttuurin kautta missä elämme, vaan sen mukaan mitä Raamattu opettaa ja kuinka Pyhä Henki vaikuttaa meissä uskoa Raamatun opetuksen mukaan. Tämän maailman kulttuureissa vaikuttaa paljon syntisiä asioita, joita meidän tule kavahtaa ja välttää. Jumala ei siis anna asioita taivaasta ihmisille, jotka kuuluvat erilaisiin kulttuureihin sen mukaan mitä asioita kulttuureissa on, vaan sen mukaan mikä on Jumalan tahto.

Tuon tuohon elävän esimerkin muslimikulttuurissa pyhäpäivä on perjantaina ja ns. kristillisessä kulttuurissa se on sunnuntaina. Molemmissa kultturiessa se väärällä paikalla ja meidän tulisi valita ja viettää pyhäpäivä sen mukaan mikä on Jumalan tahto, ei siten kuin kulttuurissa on.

Huomaatko kuinka maailma henki ohjaa ajatteluasi ja uskoasi?

Tarkoitin tuolla kulttuuri-asialla jotain syvällisempää asiaa kuin tuollaisia yksittäisiä kysymyksiä, mutta luulen että se vaatii pidempää pohdintaa ja rukousta, ennenkuin voin siitä enempää kirjoittaa.

LISÄYS: Mutta kyllähän sinä nyt varmaan sen ymmärsit, etten tarkoittanut että meidän pitäisi vaalia jotain kulttuuriimme liittyviä syntisiä tai Jumalan tahdon vastaisia asioita.

[PetriFB]

Hessulle:

Jos ajattelet asiaa hengellisen ja sielullisen näkökulmasta ja siitä mitä Raamattu opettaa siitä, niin voit ymmärtää miksi hengellistä musiikkia ei saisi lokeroida maallisten genrejen mukaan, sillä hengellisen musiikin tarkoitus on kirkastaa ja julistaa Jumalasta Kristuksen kautta. Maallinen musa luokittelee musiikin genren mukaan, mutta hengellinen musiikki ei ole maailman musiikkia, vaan taivaasta annettua hengellistä musiikkia.

Jumalan tahdon mukaisia asioita ei kutsuta sielullisen käsitteen mukaan. Tällä tarkoitan sitä että Jumalan tahdon mukaisille asioille ei voi antaa Jumalan tahdon vastaisia käsityksiä. Esimerkiksi hengellinen musiikki on hengellistä musaa ei kristillistä rokkia, iskelmää jne. Kun asioille annetaan maallinen ja väärä merkitys niin se muuttaa paljonkin asiaa. Jos jotakin seurakunnan vanhinta kutsutaan kirkkoherraksi, ei se muuta veljen oikeaa kutsumusta, mutta antaa siitä väärän kuvan mitä se ei edusta, eikä saa edustaa.

Jumalan seurakunnan vanhimmat ja kirkkolaitoksen kirkkoherrat ovat kaksi eri asiaa, eikä niitä saa yhdistää yhteen totuuden kanssa, koska kirkkoherra edustaa sielullista ja maailmallisuutta. Samoin on hengellisen musiikin kanssa sen ei tulisi edustaa maailmaa ja sen genrejä, vaan made in Heaven musiikkia.

Toit tuon kulttuuriasian koittaen puolustella hengellisiä asioita maallisen kautta, jota olet koko ajan tehnyt. Koska yrität sovittaa yhteen hengellistä ja sielullista, niin siksi joudut koko ajan korjaamaan ja selittämään. Kun erotat hengellisen ja sielullisuuden toisistaan, niin sinun ei tarvitse selitellä, vaan uskoa siten kuin Jumala sanassaan opettaa, vaikka se useinkin (ei aina) onkin ihan muuta kuin nykyisissä seurakunnissa opetetaan.

Heavymusiikilla tarkoitin heavymusiikkia en sitä miten se on jotakin jonkin mielestä. Maallisessa musa genressä on selkeät musiikkityylit ja heavyrock edustaa selkeästi tiettyä musiikkisuuntaa. Tiedän jotakin heavyrokista kun aloin sitä itse kuuntelemaan 1970 luvun lopulla. No en tietenkään enää uskovana kuuntele sitä.


Jumalan siunausta Hessu veljelle!

[Hessu]

Jumalan tahdon mukaisia asioita ei kutsuta sielullisen käsitteen mukaan. Tällä tarkoitan sitä että Jumalan tahdon mukaisille asioille ei voi antaa Jumalan tahdon vastaisia käsityksiä. Esimerkiksi hengellinen musiikki on hengellistä musaa ei kristillistä rokkia, iskelmää jne. Kun asioille annetaan maallinen ja väärä merkitys niin se muuttaa paljonkin asiaa. Jos jotakin seurakunnan vanhinta kutsutaan kirkkoherraksi, ei se muuta veljen oikeaa kutsumusta, mutta antaa siitä väärän kuvan mitä se ei edusta, eikä saa edustaa.

Tuo on eri asia, koska käsite "kirkkoherra" sisältää määritelmiä, jotka ovat ristiriidassa käsitteen "seurakunnan vanhin" kanssa. Silloin käsite "kirkkoherra" muuttaa asian merkityksen. Mutta kun musiikki kategorioidaan johonkin musiikkityyliin kuuluvaksi, ei se muuta sitä asiaa tai ole ristiriidassa sen kanssa, että se samanaikaisesti on hengellistä ja taivaasta syntynyttä musiikkia. Eli rinnastus kirkkoherrasta, mikä sinällään on tärkeä asia ymmärtää, ei toimi kuitenkaan tässä musiikkiasiassa.

Toit tuon kulttuuriasian koittaen puolustella hengellisiä asioita maallisen kautta, jota olet koko ajan tehnyt.

Itse asiassa en koita mitään sellaista. Huomaan, että tässä keskustelussa (ylipäätään tällä foorumilla) toimitaan aika paljon luulojen pohjalta siitä, mitkä toisen perimmäiset motiivit ovat. Meidän pitäisi kuitenkin elää luottamuksessa toisiimme veljinä ja sisarina, eikä epäluuloisina heidän motiivien suhteen.

Heavymusiikilla tarkoitin heavymusiikkia en sitä miten se on jotakin jonkin mielestä. Maallisessa musa genressä on selkeät musiikkityylit ja heavyrock edustaa selkeästi tiettyä musiikkisuuntaa. Tiedän jotakin heavyrokista kun aloin sitä itse kuuntelemaan 1970 luvun lopulla. No en tietenkään enää uskovana kuuntele sitä.

No tuosta saan jo todella hyvän esimerkin siitä, miten häilyväisiä nuo ihmisten määritemät ovat. Sillä se, mitä 1970-luvulla määriteltiin hevirokiksi, ei tänä päivänä pidetä enää hevinä. Eli määritelmät muuttuvat, ja tämän päivän musiikin suhteen ihmiset ovat myös usein eri mieltä siitä, mihin genreen mikäkin musiikki pitäisi kategorisoida. Sen lisäksi on musiikkityylien sulautumia, jossa voi olla vaikutteita useista eri tyyleistä, eikä kukaan voi oikein sanoa mihin tyylisuuntaan musiikki silloin kuuluu.

Mielestäni olisi parasta unohtaa kokonaan ihmisten tekemät määritelmät musiikkityyleistä, ja ennakkoluulottomasti kuunnella sekä arvioida musiikki musiikkina. Riippumatta siitä, mitä joku ihminen määrittelee musiikin olevan. Silloin voimme koetella musiikin hengessä, emmekä ihmisten tekemien häilyväisten ja epävarmojen määritelmien perustalta.

Petri, kaiken tämän jälkeen olisi todella hienoa saada sinulta mielipide avausviestissä linkitettyihin lauluihin. Toki ymmärrän jos et syystä tai toisesta halua niitä kuunnella tai arvioida, mutta arvostaisin jos niin tekisit.

Runsasta siunausta Petri-veljelle ja kaikille muillekin!

[PetriFB]

Jumalan tahdon mukaisia asioita ei kutsuta sielullisen käsitteen mukaan. Tällä tarkoitan sitä että Jumalan tahdon mukaisille asioille ei voi antaa Jumalan tahdon vastaisia käsityksiä. Esimerkiksi hengellinen musiikki on hengellistä musaa ei kristillistä rokkia, iskelmää jne. Kun asioille annetaan maallinen ja väärä merkitys niin se muuttaa paljonkin asiaa. Jos jotakin seurakunnan vanhinta kutsutaan kirkkoherraksi, ei se muuta veljen oikeaa kutsumusta, mutta antaa siitä väärän kuvan mitä se ei edusta, eikä saa edustaa.

Tuo on eri asia, koska käsite "kirkkoherra" sisältää määritelmiä, jotka ovat ristiriidassa käsitteen "seurakunnan vanhin" kanssa. Silloin käsite "kirkkoherra" muuttaa asian merkityksen. Mutta kun musiikki kategorioidaan johonkin musiikkityyliin kuuluvaksi, ei se muuta sitä asiaa tai ole ristiriidassa sen kanssa, että se samanaikaisesti on hengellistä ja taivaasta syntynyttä musiikkia. Eli rinnastus kirkkoherrasta, mikä sinällään on tärkeä asia ymmärtää, ei toimi kuitenkaan tässä musiikkiasiassa.

Toit tuon kulttuuriasian koittaen puolustella hengellisiä asioita maallisen kautta, jota olet koko ajan tehnyt.

Itse asiassa en koita mitään sellaista. Huomaan, että tässä keskustelussa (ylipäätään tällä foorumilla) toimitaan aika paljon luulojen pohjalta siitä, mitkä toisen perimmäiset motiivit ovat. Meidän pitäisi kuitenkin elää luottamuksessa toisiimme veljinä ja sisarina, eikä epäluuloisina heidän motiivien suhteen.

Heavymusiikilla tarkoitin heavymusiikkia en sitä miten se on jotakin jonkin mielestä. Maallisessa musa genressä on selkeät musiikkityylit ja heavyrock edustaa selkeästi tiettyä musiikkisuuntaa. Tiedän jotakin heavyrokista kun aloin sitä itse kuuntelemaan 1970 luvun lopulla. No en tietenkään enää uskovana kuuntele sitä.

No tuosta saan jo todella hyvän esimerkin siitä, miten häilyväisiä nuo ihmisten määritemät ovat. Sillä se, mitä 1970-luvulla määriteltiin hevirokiksi, ei tänä päivänä pidetä enää hevinä. Eli määritelmät muuttuvat, ja tämän päivän musiikin suhteen ihmiset ovat myös usein eri mieltä siitä, mihin genreen mikäkin musiikki pitäisi kategorisoida. Sen lisäksi on musiikkityylien sulautumia, jossa voi olla vaikutteita useista eri tyyleistä, eikä kukaan voi oikein sanoa mihin tyylisuuntaan musiikki silloin kuuluu.

Mielestäni olisi parasta unohtaa kokonaan ihmisten tekemät määritelmät musiikkityyleistä, ja ennakkoluulottomasti kuunnella sekä arvioida musiikki musiikkina. Riippumatta siitä, mitä joku ihminen määrittelee musiikin olevan. Silloin voimme koetella musiikin hengessä, emmekä ihmisten tekemien häilyväisten ja epävarmojen määritelmien perustalta.

Petri, kaiken tämän jälkeen olisi todella hienoa saada sinulta mielipide avausviestissä linkitettyihin lauluihin. Toki ymmärrän jos et syystä tai toisesta halua niitä kuunnella tai arvioida, mutta arvostaisin jos niin tekisit.

Runsasta siunausta Petri-veljelle ja kaikille muillekin!

Ei kirkkoherra käsite ole eri asia kuin se että joku sanoo ja opettaa kristillisestä heavyrokista. Hengellisesti ei ole olemassa kristillisistä heavymusiikkia, koska heavymusiikki ei ole Jumalasta, vaan tästä maailmasta. Jos joku opettaa ja sanoo soittavansa kristillistä rokkia, niin sellaistakaan ei ole hengellisesti olemassa, koska hengellinen musiikki on taivaasta ei tästä maailmasta. Jos joku sanoo että oikea todellinen hengellinen musiikki on heavyrokkia tai rokkia, niin hän antaa väärän kuvan hengellisestä musiikista, joka ei siitä tietenkään musiikillisesti muutu mihinkään, mutta siitä annetaan väärä kuva ja yhdistetään asiaan johon se ei kuulu ja mikä ei ole Jumalan tahto.

Jos sinulla on joskus aikaa etkä ole vielä lukenut David Wilkersonin kirjaa "kristillisestä rokista" niin suosittelen sitä luettavaksi sinulle.

Kyllä 1970 luvulla kuuntelemani musiikkia esim. Black Sabbath on heavymusiikkia.

Minäkin olen sitä mieltä, että varsinkin uskovien tulisi unohtaa ja luopua käyttämästä hengellisestä musiikista maallisia genrejä, koska se ei ole maailman musaa, vaan hengellistä made in Heaven. Tätäkään keskustelua ei tarvitse käydä jos uskovat pitäytyisivät hengellisessä musiikissa.

Kuuntelin sen kaemon kappaleen ja en pitänyt siitä. Mulle tuli heti mieleen että vaikkapa punk-musiikin säveleen laitettaisiin hengelliset sanat, niin en usko että Jumala haluaisi pukea evankeliumin asuun, jonka tausta viestittää kapinaa ja sekasortoa, joka tulee myös esille musiikista. En myöskään usko, että Jumala haluaa pukea evankeliumin reggae musiikkiin ja siitä täällä on jo ollut veljillä hyvät perustelut.

Nyt kun tuli esille tuo punk rock, niin en usko, että taivaasta annetaan kristillistä punk-rokkia, vaan hengellistä musiikkia. Minun mielestäni todaelin alkuviesteissä oli tärkeä sanoma, eli on odella tärkeä millaiseen asuun evankeliumin pukee, ihmisen korvasyyhyyn vai totuuden ja Jumalan pyhyyden mukaiseen asuun. Minusta jälkimmäinen on ainoa vaihtoehto.

Tuon tässä esille, että kun tulin uskoon, niin aika pian ymmärsin ettei heavyrock ole Jumalan tahdon mukaista musaa, eikä taivaassa tehdä kristillistä heavymusiikkia. Sellainen ei kuulu uskovalle, eikä sitä saisi pukea kristilliseen asuun (koska ei ole hengellistä), että sillä verukkeella saisi ruokkia lihaansa ja sielullisuutta.

Minusta tuntuu että olen sanonut sanottavani tässä ketjussa, ellei jotakin ihan uutta ilmene, niin sitten voin vielä asiaa pohtia.

Jumalan siunausta Hessu veljelle!

[Hessu]

Tuosta kulttuuri-asiasta kirjoitan lyhyesti tähän musiikkiin liittyen. Jos mennään vaikkapa intiaan tai kiinaan, tai etelä-amerikkaan ja kuunnellaan minkälaista hengellistä musiikkia siellä on, huomataan että se on aika toisenlaista kuin meillä. Meidän hengellinen musiikki on lähempänä meidän maallista musiikkia, kuin heidän hengellistä musiikkia. Ja vastaavasti heidän hengellinen musiikkinsa on lähempänä heidän maallista musiiikkia, kuin meidän hengellistä. Tätä tarkoitin, kun sanoin että Jumalan valtakunta ilmenee sen kulttuurin kautta, jossa elämme. Meille se on niin itsestäänselvä asia, että harvoin tulemme sitä ajatelleeksi ja emme välttämättä näe sitä, kun se on niin lähellä meitä. Mutta kun katsoo maailmanlaajuisesti eri kulttuureita ja miten hengellisyys ilmenee niissä, huomataan tämä asia selkeämmin.

On myös niitä, joiden mielestä jokin tietty kulttuuri on hengellisempi kuin muut, ja he yrittävät käännyttää noita toisten kulttuurien edustajia omaan kulttuuriinsa. Varmaan useimmiten me länsimaalaiset ollaan juuri tällaisia. Mutta silloin mielestäni sekoitetaan maallinen ja hengellinen keskenään, ja pidetään omaa kulttuuria jotenkin itsessään pyhempänä ja Jumalalle mieluisampana kuin toisten. Varmasti siinä on totuuttakin, että länsimainen kulttuuri kristillisyyten edes arvomaailmaltaan pohjautuvana on monelta osin Jumalalle mieluisampaa kuin esimerkiksi itämaiset kulttuurit, jotka pohjautuvat pakanauskomuksiin ja eksyttävien henkivaltojen asioihin. Mutta en usko, että heidän musiikkityylinsä itsessään on demoninen, vaan se on heille ominaista musiikkia joka miellyttää heidän korvaa ja sielua, vaikka meistä se saattaa kuulostaa omituiselta ulinalta. Ja toisaalta meidän musiikkityylimme ei ole itsessään pyhempää ja Jumalalle otollisempaa. Eli tässä suhteessa koen, että tulee avartaa sydäntä, ja katsoa lävitse kulttuurillisten "astioiden", niin että voi nähdä Jumalan valtakunnan ilmenevän myös erilaisten, meille vieraiden kulttuurien kautta.

[Hessu]

Minäkin olen sitä mieltä, että varsinkin uskovien tulisi unohtaa ja luopua käyttämästä hengellisestä musiikista maallisia genrejä, koska se ei ole maailman musaa, vaan hengellistä made in Heaven. Tätäkään keskustelua ei tarvitse käydä jos uskovat pitäytyisivät hengellisessä musiikissa.

Kuuntelin sen kaemon kappaleen ja en pitänyt siitä. Mulle tuli heti mieleen että vaikkapa punk-musiikin säveleen laitettaisiin hengelliset sanat, niin en usko että Jumala haluaisi pukea evankeliumin asuun, jonka tausta viestittää kapinaa ja sekasortoa, joka tulee myös esille musiikista. En myöskään usko, että Jumala haluaa pukea evankeliumin reggae musiikkiin ja siitä täällä on jo ollut veljillä hyvät perustelut.

Huomaatko, että tuolla lihavoimallani lauseella olet jo päättänyt ennakkoon, että määrätyn kuuloinen musiikki ei voi olla hengellistä. Eli sellainen, joka kuulostaa reggae-tyyliseltä.

Ja itse asiassa kenelläkään ei ole ollut yhtään hyvää perustelua sille, miksi reggae-tyylinen musiikki ei voisi olla hengellistä. On ehdotettu nopeatempoisuutta, agressiivisuutta, sitä että alunperin se olisi ollut toista uskontoa julistavaa, tai että se olisi rockia. Mutta mikään näistä ei pidä paikkaansa, sillä musiikillisesti reggae on hidasta ja eroaa rock-musiikista todella paljon, eikä se alunperin ole ollut toista uskontoa julistavaa. En ole vielä kuullut yhtään totuuteen perustuvaa perustelua miksi se ei voisi olla hengellistä, ja sitä ihmettelen kun tätä keskustelua on käyty näin pitkään. Mutta alan kallistua sille kannalle, että kyse on vain teidän musiikkimieltymyksestänne, eli koska ette pidä reggae-tyylisestä musiikista, olette sitä vastaan.

[PetriFB]

Hessulle:

On hyvä kertoa mitä oikeasti ajattelee ja jos sanoo kuten aiemmin sanoit, niin sanasi johdattavat selkeästi tarkoittamaan sellaista mikä ei ole Jumalan tahto.

Nyt kun toit tarkasti esille tuon kulttuuri asian, niin tietyllä tavalla näen asian niin, mutta silti kuitenkin esim. heavyrock musiikkikulttuuri on asia, jota uskova ei voi hyväksyä. Samoin ei meidän tulisi hyväksyä asioita, jotka on liitetty selkeästi paholaisen palvontaan ja pukea niille kristillistä asua, sillä se ei siitä muutu kristilliseksi. Ja varmasti on Jumalan tahdon mukaista soittaa kaikkialla maailmassa hengellistä musiikkia, joka on Hänen tahtonsa mukaista eikä ole agressiivista tai muutenkaan vastoin Hengen hedelmää.

Heavy-rock on syntynyt pimeyden valtakunnassa ja sen tarkoituksena on ollut julistaa pimeyttä ja pimeyden tekoja. Jumala ei tietenkään halua yhdistää evankeliumia heavyrokkiin, sen tulisi olla päivänselvää.

Kun tutkii rastafarien historiaa, niin on selvää, että rastafarit loivat reggae musiikin. Rasta-uskonto on pimeyden uskonto. On tietenkin taas päivänselvää, että Jumalan tahto ei ole yhdistää evankeliumia musiikkiin, joka kehitettiin pimeyden julistusta varten.

Uskon että Jumalalle on tärkeätä millaisissa "vaunuissa" evankeliumia viedään eteenpäin. Jumalan tahto ei ole käyttää pimeyden voimien tekosia ja pimeyden synnyttämää musiikkia, jonka päätarkoitus on julistaa pimeyden sanomaa siten että sellaisen musiikin kautta vietäisiin evankeliumia eteenpäin. On siis olemassa suoranaista paholaisen musiikkia, joka on tehty pahan asialle. Jumalan tahto on toimia Pyhän Hengen voiman kautta ja tuottaa hengellistä, ei pimeyden tekoja.

Me tämän päivän seurakunta ja nykyinen evankeliumi sielullisuuden ja lihan mieleiseen asuun puettuna on todisteena, sille että Jumala ei sitä hyväksy, sillä ei Hän sitä vahvista, kuten Hän teki alkuseurakunnan aikana kun evankeliumilla oli oikeat vaatteet yllään. Tämän jo pitäisi herättää meitä!

[firefall]

Monet uskovat tuntuvat toimivan näissä musiikkiasioissa pääasiassa mutu-tuntumalla. Ainakin reggaeta vastustavissa viesteissä sen huomaa selvästi. On käsitys millaista hengellisen musiikin pitäisi olla, mutta se pohjautuu ainakin osittain omaan tuntumaan eikä Raamattuun vaikka saatetaan väittää niin. Usein sorrutaan totuuden vääristelyyn (toivottavasti tahatonta) jostain musiikista, tässä tapauksesta reggaesta.

[toni t]

Minäkin olen sitä mieltä, että varsinkin uskovien tulisi unohtaa ja luopua käyttämästä hengellisestä musiikista maallisia genrejä, koska se ei ole maailman musaa, vaan hengellistä made in Heaven. Tätäkään keskustelua ei tarvitse käydä jos uskovat pitäytyisivät hengellisessä musiikissa.

Kuuntelin sen kaemon kappaleen ja en pitänyt siitä. Mulle tuli heti mieleen että vaikkapa punk-musiikin säveleen laitettaisiin hengelliset sanat, niin en usko että Jumala haluaisi pukea evankeliumin asuun, jonka tausta viestittää kapinaa ja sekasortoa, joka tulee myös esille musiikista. En myöskään usko, että Jumala haluaa pukea evankeliumin reggae musiikkiin ja siitä täällä on jo ollut veljillä hyvät perustelut.

Huomaatko, että tuolla lihavoimallani lauseella olet jo päättänyt ennakkoon, että määrätyn kuuloinen musiikki ei voi olla hengellistä. Eli sellainen, joka kuulostaa reggae-tyyliseltä.

Ja itse asiassa kenelläkään ei ole ollut yhtään hyvää perustelua sille, miksi reggae-tyylinen musiikki ei voisi olla hengellistä. On ehdotettu nopeatempoisuutta, agressiivisuutta, sitä että alunperin se olisi ollut toista uskontoa julistavaa, tai että se olisi rockia. Mutta mikään näistä ei pidä paikkaansa, sillä musiikillisesti reggae on hidasta ja eroaa rock-musiikista todella paljon, eikä se alunperin ole ollut toista uskontoa julistavaa. En ole vielä kuullut yhtään totuuteen perustuvaa perustelua miksi se ei voisi olla hengellistä, ja sitä ihmettelen kun tätä keskustelua on käyty näin pitkään. Mutta alan kallistua sille kannalle, että kyse on vain teidän musiikkimieltymyksestänne, eli koska ette pidä reggae-tyylisestä musiikista, olette sitä vastaan.

Reggae tyylinen musiikki on syntynyt 1960 luvulla. Jumalaa on ylistetty taivaasta saaduilla hengellisillä lauluilla jo monta tuhatta vuotta ja siitä huolimatta reggae tyylinen musiikki keksittiin vasta 1960 luvulla. Taivaasta ei ole saatu reggae tyylistä musiikkia sillä jos olisi niin reggae tyylinen musiikki olisi ollut myös maailmassa tuhansia vuosia.

Reggae ja sen tyyli on maailmassa keksitty ei taivaassa.

1.Joh.2:15. Älkäät maailmaa rakastako eli mitään mitä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, ei hänessä ole Isän rakkaus.
16. Sillä kaikki, mitä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän koreus, ei se ole Isästä, vaan se on maailmasta.

[Hessu]

Kun tutkii rastafarien historiaa, niin on selvää, että rastafarit loivat reggae musiikin. Rasta-uskonto on pimeyden uskonto. On tietenkin taas päivänselvää, että Jumalan tahto ei ole yhdistää evankeliumia musiikkiin, joka kehitettiin pimeyden julistusta varten.

Tuo lihavoimani kohta ei pidä paikkaansa. Ihan alunperin reggae-musiikissa laulettiin rakkaudesta ja muista luonnollisista asioista. Vasta myöhemmin tuli mukaan rastafarismi, ja sillä reggaella on oma määritelmänsä nimeltä "roots reggae". Siitä tuli suosittua ja siksi ihmiset liittävät reggaen rastafarismiin, mutta valehdellaan jos sanotaan että rastafarit olisivat luoneen reggae-musiikin. Eikä koskaan tule turvautua pieniinkään valheisiin, vaikka ajattelisi ajavansa sillä hyvää asiaa.