Näihin kysymyksiin ei taida olla helppoja vastauksia.
Mikko lähti urheasti kohtaamaan kysymystä numero yksi, mutta vastaus ei minusta ihan toimi:
Blum kirjoitti:
1. Opettaako yksin Raamattu missään, että sen tulee olla uskon ainoa auktoriteetti?
Tämä ainakin viittaisi siihen:
2. kirje Timoteukselle 3
14 Mutta pysy sinä siinä, minkä olet oppinut ja mistä olet varma, koska tiedät, keiltä olet sen oppinut,
15 ja koska jo lapsuudestasi saakka tunnet pyhät kirjoitukset, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.
16 Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa,
17 että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut.
...koska jo lapsuudestasi saakka tunnet pyhät kirjoitukset jotka voivat...eli kun neuvotaan mitä pitää tutkia jos haluaa pelastua uskon kautta Tiitukselle mainitaan pyhät kirjoitukset tähän välineeksi.
On vaikea osoittaa tekstin opettavan kirjoitusten olevan ainoa auktoriteetti, eteenkin kun Timoteukselle on opetettu jotakin jonkun toimesta, mikä viittaa suulliseen opetukseen, ei kirjoitusten lukuu. Hän tuntee lapsuudestaan pyhät kirjoitukset (VT), jotka voivat tehdä hänet viisaaksi. Jokainen Jumalan hengestä syntynyt kirjoitus on hyödyllinen – mukaan lukien papin sunnuntaisaarna jonka Jumala on inspiroinut. On tietty aika vaikea todistaa että paikallisen papin saarna on Jumalan Hengen vaikutuksesta syntynyt, mutta yhtä kaikki se on hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi ja kasvatukseksi vanhurskauteen.
Numero kaksi:
2. Määritteleekö yksin Raamattu missään, mitkä kirjat Raamattuun kuuluvat?
Meillä on raamatussa säilynyt ainakin kaksi mainintaa kirjoista, joita emme tunne. Ne ovat jääneet Kaanonin ulkopuolelle, vaikka raamattu nimenomaan sanoo, että niissä on kirjoitettu lisää kyseisistä asioista. Nämä ovat ”Herran sotien kirja”, ”Iddon näkijän ilmestykset”, ”Ahian profetiat” ja ”Profeetta Natanin aikakirjat”. Jos kaanonin ulkopuolelle on jäänyt inspiroitua materiaalia, todistaako Raamattu itse ”Raamattu yksin” opin vääräksi?
4. moos 21:13. Sieltä he lähtivät liikkeelle ja leiriytyivät erämaahan tuolle puolelle Arnon-jokea, joka lähtee amorilaisten alueelta; sillä Arnon on Mooabin rajana Mooabin ja amorilaisten maan välillä.
14. Sentähden sanotaan "Herran sotien kirjassa": "Vaaheb Suufassa ja Arnonin laaksot
15. ja laaksojen rinteet, jotka ulottuvat Aarin tienoille ja kallistuvat Mooabin rajaan".
16. Ja sieltä he kulkivat Beeriin. Se oli se kaivo, josta Herra oli sanonut Moosekselle: "Kokoa kansa, niin minä annan heille vettä".
2. Aik. 9:29 Muut Salomon ajan tapahtumat, ensimmäisestä viimeiseen, on kerrottu profeetta Natanin aikakirjoissa, silolaisen Ahian profetioissa ja näkijä Iddon
ilmestyksissä, jotka koskivat Jerobeamia, Nebatin poikaa.
Tietty se että Raamattu siteeraa jotakin teosta, ei vielä kanonisoi sitä, mutta on huvittavaa että Raamatussa mainitaan todella harvoin edes kanonisten kirjojen nimiä. Fraasi "Laki ja profeetat" jättää myös itsessään määrittelemättä, mitkä kirjat kuuluvat profeettoihin. Tietty Kaanonin suhteen on vanhastaan luotettu juutalaisten kaanoniin VT:ssä, ja varhaisen kirkon kaanoniin UT:ssa, mutta kumpikin päätös perustuu jonkin yhteisön arvovaltaan, ei Raamatun sanaan.