Joel.A kirjoitti:
Petri, et siis usko siihen, että jos olet esim hyvin tottelematon Jumalalle niin Jumala ei ohjaa sinua esim parannukseen niin, että hän antaa saatanan käydä rusikoimassa sinua esim sillä tavalla, että sinut pahoinpidellään (synti) jonkun ihmisen toimesta?
Jos olisin tottelematon Jumalalle ja Jumala sallisi jonkun vetävän minua turpaan, niin uskon Jumalan hyvyyden vetävän minua parannukseen, eikä Jumala odota minun kääntyvän parannukseen sen takia kun sain turpiin, vaan siksi kun olen tehnyt parannuksen ja vastaanottanut Hänen armonsa. Jumalan tahto ei ole vetää meitä parannukseen perkeleen tekojen kautta, vaan hyvyytensä ja rakkautensa kautta. Salliessaan meille saatanan rökitystä sen tarkoitus on ymmärtää ettei tämä tie johda mihinkään hyvään ja siksi teen parannuksen ja valitsen Jumalan hyvän.
Jos valitsemme synnin tien, niin joudumme aina synnin ja saatanan rökitykseen, mutta synnin tarkoitus ei ole johdattaa ketään parannukseen, vaan tuhon kautta kadotukseen, mutta kun olet saatanan rökityksessä, niin silloin sinulle voi käydä kuin tuhlaajapojalle, joka meni itseensä ja teki parannuksen ja palasi Jumalan luokse.
Tuhlaajapoika hylkäsi osansa isänsä luona ja matkusti pois isänsä luota. Tuhlaajapoika eli irstaasti ja kun hän oli kaiken omaisuutensa tuhlannut, niin hän muisti kuinka hyvä hänen oli olla isänsä luona. Hän meni itseensä ja isänsä hyvyytensä ja huolenpitonsa tähden hän meni itseensä ja teki parannuksen, koska hän oli tehnyt syntiä taivasta ja isäänsä vastaan. Synti tuhosi tuhlaajapojan elämän, eikä synti vetänyt häntä parannukseen, vaan isänsä hyvyys. Tämä oli Jeesuksen opetus siitä kuinka Jumalan hyvyys vetää ihmistä parannukseen sen jälkeen kun synti rikkoo ja kurittaa ihmistä. Synti ei vetänyt häntä parannukseen, mutta kun hän tiedosti syntinsä, niin Jumalan hyvyys veti häntä parannukseen. Jumala ei käytä syntiä parannukseen ja pelastukseen, sillä synti tuottaa tuhoa ja kuolemaa, ei Hengen hedelmää. Synnin tieltä ihminen kääntyy siksi pois koska se tuhoaa hänet, sillä Jumalan hyvyys vetää ihmistä parannukseen.
Jos uskova ihminen on tottelematon Jumalalle valiten synnin, niin silloin ihminen itse valitsee synnin tulevan hänen kimppuunsa ja se synti tulee Jumalan sallimuksesta, mutta synti ei johda parannukseen eikä pelastukseen, mutta synnin mädän hedelmän keskellä ihminen voi muistaa Jumalan hyvyyden ja näin Jumalan hyvyys vetää parannukseen ja pelastukseen, mutta synti tuhoaa ja johtaa ihmisen lopulta kadotukseen.
