Aamu-Usva kirjoitti:Minä palaan vielä tuohon kun Appaloosa kirjoitti, että tarkoitus ei ole kadottaa elämää, vaan löytää se. Lopullinen päämäärä elämän kadottamisessa Jeesuksen tähden on tietenkin todellisen elämän (=Jeesuksen) löytäminen, mutta en näkisi asiaa aivan niin, että tarkoituksena on löytää oma elämänsä. Ajattelen, että ihminen, joka yrittää pelastaa oman elämänsä ei välttämättä vielä ihan uudestisynny ylhäältä. Uudestisyntyminen tapahtuu siinä hetkessä, kun koko siihen asti eletty elämä näyttäytyy kaikessa saastaisuudessaan ja arvottomuudessaan ja sydän todella huutaa, että MINÄ en halua enää elää omaa elämääni, vaan että sinä Jeesus otat minun elämäni omaksesi ja käytät sitä mihin parhaaksi näet. Jeesuksen elämä meissä on se todellinen elämä. Hän on ainoa, joka voi elää Jumalalle kelpaavan elämän. Me emme itse koskaan pysty elämään Pyhälle Jumalalle kelpaavaa elämää, mutta Hän meissä voi kaiken ja me voimme kaiken vain Hänessä.
oletus kirjoitti:PetriFb kirjoitti:
"Moni uskova kysyy sitä, että millä hetkellä Jumalan Pyhä Henki tulee uskovan ihmisen sydämeen nykyaikana? Tästäkin on erilaisia käsityksiä, mutta Raamattu opettaa hyvin selkeästi, että kun ihminen tulee uskoon, niin hän saa uskoontulonsa hetkessä Pyhän Hengen sinetin, eli Pyhän Hengen asumaan sydämeensä.
Näin minäkin sen olen ymmärtänyt.Jos nyt ajattelee ihan tarkkaan tätä asiaa, niin eihän Pyhä Henki tule jotenkin %.Esim että uskoontullessa tulisi 50 % ja sitten joskus myöhemmin vaikkapa seuraavalla viikolla toiset 50 %?
Jotkut, ja varsinkin helluntailaiset ja karismaattiset piirit vääristävät ja sekoittavat koko tämän erittäin tärkeän aiheen.
Mutta paljon on oppia jonka mukaan itsensä löytäminen tapahtuu muulla tavoin, ja se ei ole sitten raamatunmukaista oppia ollenkaan.
Aamu-Usva kirjoitti:Voin omasta kokemuksesta sanoa, että ihminen voi todella olla tilanteessa, jossa tahtoo täysin kadottaa oman elämänsä. Monella uskoontulo on tapahtunut juuri tuollaisessa hetkessä.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Google [Bot] ja 3 vierailijaa