Psykologia

Yleistä keskustelua, aihe on vapaa

Re: Psykologia

ViestiKirjoittaja PetriFB » 04. Marras 2014 14:26

Joel.A kirjoitti:
PetriFB kirjoitti:Lusiferisti David Spangler on YK:ssa mukana nimikkeellä Director of Planetary Initiative. Spangler on sanonut ettei kukaan voi tulla osalliseksi uudesta maailmanjärjestyksestä ellei hän sitoudu palvomaan luciferia. Spangler on myös sanonut: että Kristus on sama voima kuin lucifer; lucifer valmistaa ihmisen kokemaan kristillisyyttä; jokainen meistä tuodaan siihen pisteeseen, jota sanon lusiferiseksi initiaatioksi (vihkimys), joka on erityinen portti jonka läpi jokaisen tulee käydä tullakseen täysin oman valonsa sisälle, jokaisen meistä on tultava siihen kohtaan elämässämme, missä vastaanotamme lusiferisen initiaation (vihkimys).

Uusi maailmanjärjestys on täysin saatanallinen järjestelmä. Siksi saatanallinen okkultismi on levittäytynyt kaikkialle myös psykologiaan.


Niin tosiaan ja tämä Saatanan aikomus (uusi maailmanjärjestys) ei siis ole lähivuosisatojen keksintö vaan Saatana on vienyt tätä asiaa alustaalkaen jo läpi erinäköisten maallisten maailmankatsomusten kautta.


Kyllä, uuden maailmanjärjestyksen ensi hedelmä istutettiin ihmisen mieleen paratiisissa syntiinlankeemuksessa. Aina siitä lähtien saatana on rakentanut ihmisten kautta uutta maailmanjärjestystä, joka hyvin pian astuu voimaan. Olemme hyvin lähellä sitä päivää kun antikristus ja saatanallinen uusi maailman järjestys astuu voimaan.

Psykologian okkultistinen luonne tulee esille jo antiikin Kreikan filosofian kautta, jossa opetettiin ihmisen sisällä asuvan jumalallisuuden, jonka tulee yhdistyä ihmisen järjen kanssa. Antiikin Kreikan jumalallinen sana oli daimon, jonka UT sanoo tarkoittavan riivaajahenkiä. Riivaajahenget ovat olleet alusta asti mukana filosofian ja psykologian luomisessa. Siksi okkultismi vaikuttaa psykologiassa.

1 Joh 5:19 Me tiedämme, että olemme Jumalasta, ja koko maailma on pahan vallassa.
Sisarille ja veljille, jotka ovat Isässä Jumalassa rakastetut ja Jeesuksessa Kristuksessa pelastetut, lisääntyköön teille laupeus, rauha, armo, totuus ja rakkaus Pyhässä Hengessä!
Avatar
PetriFB
 
Viestit: 3609
Liittynyt: 09. Marras 2010 12:30

Re: Psykologia

ViestiKirjoittaja Markareetta » 04. Marras 2014 15:45

PetriFB kirjoitti:
]Kaikille yhteisesti määritelty psykologia perustuu ateistiseen maailmankuvaan, joka ei tunnusta Raamatun totuutta, vaan pyrkii ihmisviisauden avulla auttamaan sekä ymmärtämään ihmistä.


En voi olla ihmettelemättä PetriFP:n näkemystä.
Kuinka suuri määrä ihmisiä etsii SAIRASTUESSAAN
VAKAVASTI VAIN sitä raamatullista pohjaa?

Olisiko sitten vaan tyydyttävä siihen, että ihmiset saavat
kaikessa rauhassa vaan kuolla kupsahtaa, tehdä itsemurhia ja
lakata elämästä, jos ei uskovaisten apua saa? Mitä se
uskovaisten apu sitten täysin sekavuustilassa olevalle ihmiselle olisi?
Olisiko se sitä kaatamista ja rukousta?

Olen saanut luvan kirjoittaa tuttavaperheestä, jonka
perheen pään masennuksen puolesta rukoiltiin helluntaiseurakunnassa
vuosia, ilman tuloksia. Sielläkin oli vaikuttajien taholta Jumalan pilkkaa
mennä psykiatrisen hoidon puheille.

Lopulta meni työpaikka, auton-ajokin oli lopetettava
sekavuustilan takia, ja ainut apu oli rukousapu seurakunnassa,
myös niitä synnintunnustuksiakin pyydettiin.
Kaikki mahdolliset synnit kaivettiin esille, ei auttanut.

Lopulta ei miestä voinut enää jättää kotioloihinkaan ilman vahtimista ja
siinä vaiheessa oli pakko turvautua lääkärin apuun ja lääkitykseen.
Synnintunnustus oli nyt uskovien mielestä aiheellinen,
kun oli menty lääkäriin ja syötiin lääkettä.

Syy masennukseen oli lapsuuden pahoinpitelyt ja yksinhuoltajaäidin
ja lasten kaltoin kohtelu seurakunnassakin, kun äiti on
eronnut väkivaltaisesta miehestään.

Tästä on kulunut muutama vuosi, mutta suuria muutoksia ei ole
vieläkään näkyvissä masennustilan suhteen, sekavuustila on kuitenkin
lääkkeillä ja psykologin puheilla käymisten kautta pysynyt aisoissa ja
autollakin voi jo ajaa.

On vakava asia opettaa täällä ja muuallakin,
ettei sielullisesti sairas saa hakea uskon ulkopuolista apua.
Legitimoitu (laillisesti oikeutettu)psykologi on aina
sosiaalihallituksen valvonnan alainen, vaitiolovelvollisuuden
allekirjoittanut ja ihmistä kunnioittava henkilö, ja se on jo
lääkitsevää.

Väärin on myös opettaa ja mitätöidä ja aliarvioiden puhua
akateemisista koulutuksista, sitä ei kukaan viisaana esiintyvä ihminen
tee,
sillä eihän ilman akateemista tutkintoa katkenneita
jalkoja/käsiä saa kipsiin laittaa, eikä ole koko oikeushallitusta,
tuomareita ja asianajajia ilman akateemista tutkintoa.
Mutta kummallista se vaan on, kun sielu on poikki, ja se
pitää laittaa kipsiin, niin se puoskaroidaan kipsiin rukouksella
ja kaatamalla ja kielillä puhuen.
Viimeksi muokannut Markareetta päivämäärä 05. Marras 2014 11:15, muokattu yhteensä 1 kerran
Markareetta
 
Viestit: 209
Liittynyt: 17. Loka 2014 09:38

Re: Psykologia

ViestiKirjoittaja Joel.A » 04. Marras 2014 16:29

Viekäämme tämä psykoterapian kykenemättömyys ratkaista ihmiselämän kehityksen ongelmia vieläkin pidemmälle: Olemme todenneet, että psykologian viitekehys, joka pitää elämän varhaisvuosien traumoja kaikkien "mielen" ongelmien perussyynä, on valitettavan väärässä—siinä, että siitä puuttuu kokonaan perisynti ja sen vaikutukset vieraantumisessa. Voidaan myös vastaavasti sanoa, että kaikki psykoterapian mallit, jotka käsittelevät noita ongelmia tuosta väärästä viitekehyksestä käsin, ovat myös samalla tavoin vääriä.

Ne häiriöt, joita länsimaisessa kultturissa kutsutaan "mielisairauksiksi" ovat pohjimmiltaan seurausta ihmisen langenneesta tilasta. Kuten jo olemme todenneet, on perisynti universaalilla tasolla altistanut ihmisolennot noihin sairauksiin (1.Moos.3:16-19). Noiden ontologisten ongelmien lisäksi, joita ihmisellä on sen seurauksena, että hän on syyllistynyt syntiin "Aatamissa", ovat ne käyttäytymisen ja havainnoinnin ongelmat, joita länsimainen psykologia kutsuu "mielisairauksiksi" usein pohjimmiltaan henkilökohtaisen synnin seurausta. Maailma ei tosiaankaan tiedä (eivätkä monet kristitytkään tiedosta), että synti ei ole ainoastaan ulkonaisesti havaittavissa oleva käyttäytymisen ongelma, vaan että se on sisäinen rakenteellinen ongelma. Apostoli Paavali kuvaa syntiä ikäänkuin se olisi oikea olento—pakottava voima, joka on osa ihmisen persoonan rakennetta ja antaa voimaa kaikille hänen ulkonaisesti nähtäville teoilleen (Room.6:6). Myös Herra Jeesus lausui:

"Kuulkaa minua kaikki ja ymmärtäkää: ei mikään, mikä ihmisen ulkopuolelta menee hänen sisällensä, voi häntä saastuttaa, vaan mikä ihmisestä lähtee ulos, se saastuttaa ihmisen. Jos jollakin on korvat kuulla,hän kuulkoon!" (Mark.7:14-16)

Jeesus sanoi niiden ihmisestä ulos lähtevien, hänet saastuttavien asioiden olevan tällaista häiriökäyttäytymistä:

"pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, haureudet, varkaudet, väärät todistukset, jumalanpilkkaamiset, ahneus, häijyys, petollisuus, irstaus, pahansuonti, ylpeys, mielettömyys" (Matt.15:19; Mark.7:21-23).

Nykyajan psykoterapiat yrittäisivät syyttää näistä asioista elämän varhaisvuosien traumoja—ihmisen ulkopuolella olevia asioita—mutta Jeesus sanoo: "Kaikki tämä paha lähtee sisästä ulos ja saastuttaa ihmisen." (Mark.7:23) Jeesuksen opetuksissa ei ole pienintäkään viittausta sellaiseen, että käyttäymisemme on pohjimmiltaan seurausta muiden ihmisten syntien vaikutuksesta meidän elämäämme. Jeesus puhuu tässä ihmisen vajavuudesta, rakenteellisesta synnistä, joka johtuu alunperin syntisestä luonnostamme. "Mielisairautena" tunnetut käyttäytymisen muodot ovat itse asiassa tuon sisäänrakennetun syntisen luonnon—joka vielä vaivaa kristittyjäkin, vaikka se ei enää hallitse heitä—äärimmäisiä toteutumia. (Room.7:17-18,23 sekä 6:14)

On varmasti totta, että monet tämänlaatuiset häiriöt (fobiat, tuskaisuus, depressio, sairaalloiset ajatukset ja tuntemukset, sydämentykytykset, tuskat, pakkomielteet, hallusinaatiot, harhat jne.) voivat aiheutua orgaanisista sairauksista (esim. hormonaalisesta tai kemiallisesta epätasapainosta, sydänsairauksista, geneettisistä sairauksista, Parkinsonin taudista jne.); ja sellaiset mahdollisuudet olisi lääketieteen asiantuntijoiden tutkittava perusteellisesti, milloin sellaisia ongelmia esiintyy. On myös totta, että myös puutteellinen ruoka, liian vähäinen liikunta, allergiat, ruoan kemialliset lisäaineet ja väärät nukkumistottumukset saattavat aiheuttaa näitä ilmiöitä. Näissä tapauksissa saattaa hoito olla suhteellisen yksinkertaista ja nopeasti tehoavaa.

Tällaisissa tapauksissa, jos nämä tekijät tai orgaanisen sairauden mahdollisuus on poissuljettu, ei ole mitään syytä etsiä apua lääketieteestä tunne-elämän tai käyttäytymisen häiriöiden diagnosointiin, ymmärtämiseen tai hoitoon. Uskomme, että itse asiassa lääketieteellinen tai kliininen malli näissä häiriöissä on suuri virhe—väistämätön tulos kulttuurissa, joka ei halua kohdata hengellisiä epäonnistumisiaan, vastuitaan ja puutteitaan. Eli me siis pidämme näitä ongelmia pikemminkin hengellisinä kuin kliinisinä—pikemminkin ihmisen rakenteellisesta synnistä johtuvina kuin hänen elämänsä varhaisvuosien kokemuksista johtuvina.

Jos esimerkiksi jollekin on kehittynyt käsienpesurituaali, jota hänen täytyy suorittaa joka viidestoista minuutti, jotta hän ei joudu kokemaan tuomion tunnetta, psykoterapeutti kutsuu sitä "pakkomielteiseksi neuroosiksi". Mutta tuollainen käyttäytymisongelma ilmentää itse asiassa taikauskoa, jonka on sallittu juurtua syvälle persoonallisuuden rakenteeseen. Se on aikuisten vastine lapsien fetissimäiselle jalkakäytävän saumojen yli hyppimiselle! Tällainen ihminen luottaa omaan voimaansa pelastaa itse itsensä tuomiolta sen sijaan, että hän luottaisi Herraan Jumalaan (vrt. Jes.31:1). Se on syntiä. Jos ihmiselle vastaavasti kehittyy suhteettoman suuri pelko, länsimainen psykoterapia kutsuu sitä "fobiaksi" ja etsii determinististä syytä. Mutta sellainen käyttäytymisen ongelma aiheutuu todellisuudessa epäuskosta ja kykenemättömyydestä käsittää Jumalan huoltapitävien käsivarsien olemassaoloa. Se on syntiä. Ei-uskovan kohdalla se johtuu ensisijaisesti siitä, ettei hän ole uskova; mutta uskovan kohdalla se on mitä radikaaleinta uskon puutetta niihin lupauksiin ja vakuutuksiin, joita Jumalan Sana hänelle runsaasti tarjoaa (esim.Room.8:15; 2.Tim.1:7). Jos esimerkiksi joku syö suunnattomia määriä ruokaa salaisina mässäilyhetkinä, joita seuraavat itse aikaansaadut oksennuskohtaukset, useinkin painontarkkailun takia, psykiatria kutsuu sitä sairaudeksi nimeltä "bulimia" (kirjaimellisesti 'härän ruokahalu' kreikankielen sanoista bous, 'härkä' ja limos, 'nälkä'). Mutta todellisuudessa se on äärimmäisen ahneuden, ahmimisen ja itsensä hemmottelun ilmenemismuoto ja kaikki ihmisen turhamaisuudesta johtuvaa. Se on syntiä (vrt. Sananl.23:20-21). Sellaiset syömisorgiat ja mieletön halujensa valtaan antautuminen kuuluu vanhaan "maalliseen" luontoon, jota apostoli Paavali kuvaa eräänlaisena epäjumalanpalveluksena, joka on päättäväisesti "kuoletettava" ainutlaatuisesti kristillisellä lihan kuolettamismenetelmällä (Kol.3:5). Jos sitten joku väittää olevansa Jumala tai Kristus, länsimainen psykoterapia väittää, että se on "skitsofreniaan" tai "psykoottiseen harhaan" kuuluva ilmiö. Mutta sellainen outo käytös on oikeastaan perisynnin aikaansaama ääri-ilmiö, johon meidän ensimmäisiä esivanhempiamme Eedenissä houkuteltiin—uskoa omaan "jumaluuteen" (1.Moos.3:5-6). Se on syntiä—se on äärimmäinen synti!

Voisimme esittää paljonkin lisäesimerkkejä; mutta nämä osoittavat selvästi, että monet käyttäytymisen ja havainnoinnin ongelmat, joita länsimainen psykoterapia kutsuu "mielisairauksiksi", ovat itse asiassa rakenteellisen synnin äärimmäisiä tai outoja ilmenemismuotoja. Niissä on kysymys ihmisessä olevasta synnistä, joka ilmenee "kostautumalla". Kaikki ihmiset ovat luonnostaan taikauskoisia, ei-uskovia, epäjumalanpalvelijoita, ahneita ja harhautuneita käsityksissään omasta asemastaan maailmassa. Nämä rakenteelliset synnit jatkavat normaalisti toimintaansa ihmisessä kulissien takana vaikuttaen kaikkeen heidän toimintaansa, mutta eivät välttämättä kiinnitä maailman huomiota voimakkuudellaan. Muta kun tällainen syntisyys murtautuu näkyville näissä häiriöissä, maailma—joka on pahan vallassa (1.Joh.5:19)—kehittääkin teorian varmistaakseen, että sitä pidetään "sairautena", joka johtuu ulkopuolisesta lähteestä eikä suinkaan ihmisen sisällä asuvasta synnistä, joka on olennainen tekijä langenneen ihmiskunnan luonnossa.

Me havaitsemme, että samoin kuin kristitty edelleen—huolimatta uudestisyntymisestään ja hengellisestä muutoksestaan—joutuu edelleen kärsimään fyysisistä sairauksista ja rappeutumisesta, hän joutuu myös edelleen kokemaan mielen ja tunne-elämän stressiä ja kärsimään erilaisista "psykologisista ongelmista". Uskovalle sellaiset orjuuden muodot, joita länsimainen psykoterapia kutsuu "pakkoneurooseiksi" tai "fobioiksi" tai "suuruudenhulluuden harhoiksi", ovat "lihan" aikaansaannoksia sen nostaessa päätään, jonka takana on toisinaan itse paholainen liittolaisineen.
Joel.A
 

Re: Psykologia

ViestiKirjoittaja Joel.A » 04. Marras 2014 16:32

Mitä edellä olemme sanoneet ei tarkoita sitä, että voisimme tehdä tyhjäksi oman vastuumme synnistä, ikäänkuin se johtuisi jostain ulkopuolisesta syystä, jota emme voi hallita. Länsimainen psykoterapia ottaa pois tuon henkilökohtaisen vastuun ja laittaa sen ympäristön tai sen syyksi, miten muut ihmiset ovat meitä kohdelleet lapsuudessamme tai nuoruudessamme, ja passittaa meidät sitten ammattilaisten luo, joilla ei ole hengellistä viisautta. Se kyllä saattaa olla tapa, jolla paholaisen lapset käsittelevät vaikeuksiaan; mutta se ei ole raamatullisten kristittyjen tie. Lupaus kuuluu kaikille uskoville, että synnillä ei ole valtaa heihin (Room.6:14). Kristitty ei ole minkään orja (Gal.5:1) ja hän on "supervoittaja" Kristuksessa, joka rakastaa häntä (Room.8:37). Se, etteivät uskovat käsitä näiden lupausten koko merkitystä on useimmissa tapauksissa syynä heidän sielunhoidollisiin ongelmiinsa.

Todellisen kääntymyskokemuksen aiheuttama järistys saattaa kuitenkin (tai pikemminkin sen pitäisi tuoda esiin) ihmisen pahimmat piirteet; ja tämä on elinikäinen prosessi. Kristityksi tuleminen merkitsee sitä, että meidät pelastetaan jokaisesta laittomasta teosta ja puhdistetaan Jeesuksen omaksi kansaksi (Tiit.2:14). Vaikka on totta, että meidät on jo puhdistettu—siinä mielessä, että meidän syntejämme ei enää lasketa, koska ne on laskettu Kristuksen päälle ristillä—tosiasia kuitenkin on, että "jokainen, joka panee häneen tämän toivon, puhdistaa itsensä, niinkuin hän on puhdas" (1.Joh.3:3). Aidon kääntymyskokemuksen jälkimainingeissa kaikki persoonamme synkeät syvyydet—nuo inhottavat, aikaisemmin kätketyt, hävettävät luontomme puolet—tulevat kukin vuorollaan esiin lihan kuolettamista varten, mikä on olennainen osa tätä elämänikäistä, Kristuksen opetuslapseuden prosessia. Niinpä kristityn "terapiamalli" on lihan kuolettaminen. Se on tosi kristityn tie terveeseen mieleen ja käytökseen; ja siihen kuuluu synnin tuomien ongelmien tuhoamista juurineen eikä ainoastaan oireisiin kajoamista. Kuolettamisessa poistetaan kaikki, mikä on esteenä hengelliselle kasvullemme ja mikä on esteenä suhteessamme Kristukseen (Room.8:13; Kol.3:5). Kuolettaminen, joka on tärkeä osa pyhitysprosessiamme, saattaa olla kaikkein laiminlyödyin kristillinen oppi viime aikoina. Mitä siihen kuuluu? Siihen kuuluu ensiksikin mitä syvällisin halu päästä eroon synnistäsi, miten vähäpätöiseltä se sitten vaikuttaakin (Kristushan kuoli loppujen lopuksi kaikkein vähäpätöisimmänkin syntimme edestä). Toiseksi siihen kuuluu sydämen pohjasta lähtevä huuto Herran puoleen, että Hän auttaisi sinua voittamaan syntisi Hänen Henkensä voimalla. Kolmanneksi siihen kuuluu ratkaisevien askelten ottaminen tuon synnin poistamiseksi elämästäsi, sen "kuolettaminen" ikuisiksi ajoiksi. Neljänneksi, jos on tarpeen, voit pyytää sisariasi ja veljiäsi Kristuksessa auttamaan sinua viisain ja vanhurskain neuvoin (Gal.6:2). Tämä prosessi on maailman suurenmoisin terapia—terapia, josta maailma ei tiedä mitään. Mielen terapiaa. Sydämen terapiaa. Sielun terapiaa.

Kaikki tämä, mistä täällä puhumme, ei ole mitään uutta. Yli kolmesataa vuotta sitten kirjoitti John Owen, eräs Oliver Cromwellin kappalaisista, perinpohjaisen tutkielman ihmisessä asuvasta synnistä ja sen kuolettamisesta. Myös hän uskoi, että synti on kaiken hulluuden syy: että se

"pimentää mielen, hävittää vakaumuksen, raivaa tieltään järjen, tekee tyhjäksi jokaisen ajatuksen ja vaikutuksen, joka saattaisi estää sitä ja murtautuu kaiken läpi sytyttäen sen yhdeksi liekiksi."96

Psykoterapian käyttö näissä räjähdysalttiissa sisäisen synnin purkauksissa perustuu samaan väärään olettamukseen, joka sai jotkut alkuseurakunnan jäsenet (esim. Origeneen) kastroimaan itsensä päästäkseen irti seksuaalisista haluistaan. Sellainen halu lähtee ihmisen sairaasta sydämestä—hänen suurelta osin syntisestä rakenteestaan—eikä sitä voida koskaan kokonaan poistaa millään pinnallisella teolla. Kuten Jeesus sanoi: "Kaikki tämä paha lähtee sisästä ulos ja saastuttaa ihmisen." (Mark.7:23) Hän tunsi liiankin hyvin ihmisen syntisen luonnon todellisen luonteen (Joh.2:24-25). Maallinen psykoterapia on syntynyt, koska halutaan olla kokonaan piittaamatta synnistä ja sen rakenteellisesta luonteesta. Kristillinen psykoterapia on kehitetty niissä piireissä, joilla on valitettavan puutteellinen käsitys synnistä.
Joel.A
 

Re: Psykologia

ViestiKirjoittaja Markareetta » 04. Marras 2014 16:58

Nyt täytyy sanoa, että putosin kärryiltä!
Oli niin korkealentoista tekstiä.
Jos kuitenkin sanoisit jotakin aivan yksinkertaisisesti
yksinkertaiselle minulle, kiitos.☻
Markareetta
 
Viestit: 209
Liittynyt: 17. Loka 2014 09:38

Re: Psykologia

ViestiKirjoittaja Lily » 04. Marras 2014 23:47

Itselle aihe avautuu näin.
Me olemme syntisiä kaikki, joka ikinen ja uudestisyntyneet ihmisen ainut ja kaikki toivo eheytymisestä on herra Jeesus Kristus. Vain ja ainostaan Hän. Jeesus oli täysin puhdas, täysin synnitön, Isälle kuuliainen kaikessa ja mitä Jeesus teki. Hän kärsi valtavaa kidutusta meidän tähtemme. Häntä ei lyöty ja satuttettu vain jonkin verran, vaan hän kuuliaisuudesta oli valmis kokemaan niin kovaa kipua, mitä hänelle tuotettiin ristillä ja sitä ennen. Ja hän oli syytön! Me emme ole, emme koskaan tässä ajassa tule synnittömiksi.

Me uskovat etsimme liikaa apua, toivoa, pelastusta ja rakkautta muilta ihmisiltä ja uskovilta, vaikka kaikki meillä on Isässä ja Jeesuksessa. Ei kukaan muu, kuin Jumala voi meitä auttaa ja eheyttää. Raamattu sanoo, että Hänen ( Jeesuksen) haavojensa kautta olemme paratut ja Hän (Jumala) on luvannut parantaa kaikki haavamme. Mutta vain Jeesuksen sovitustyön kautta. Miten, siten että me annamme anteeksi, niinkuin Isä antoi meille anteeksi syntimme. Syntiemme edestä Jumala antoi ainokaisen poikansa, puhtaan ja synnittömän.

Onko siis minulla, sinulla, meillä kaikkialla oikeus olla niin paljon arvokkaampia kuin Jeesus, joka oli synnitön, että me uudesti synnyttyämme emme anna anteeksi meitä vastaan rikkoneelle,vaan elämme yhä siinä ikeessä, jonka he ovat teoillaan meille tehneet. Jeesushan vapautti meidät vapauteen, meillä tulee olla sama mieli kuin Jeesuksella ristillä, " Isä, anna heille anteeksi sillä he eivät tiedä mitä tekevät". Tähän on Jumala luvannut antaa meille voiman, koska Hän on luvannut olla kanssamme päiviemme loppuun asti.

Sanon tämän itselleni myös. Elämä on vaikeaa ja olemme joutuneet kohtaamaan kauheita asioita ja jos haluamme seurata Jeesusta, tulee meidän myös olla valmiita maksamaan sama hinta kuin mitä Jeesus maksoi. Olemaan kuuliaisia ja antamaan itsemme eläväksi uhriksi, kuolettamaan oma lihamme haluinemme, ja tekemään Isän tahto. Hän on antava voiman siihen. Mutta jos me haluamme pitää kiinni omasta tahdostamme ja päätämme itse, että meillä on oikeus olla kiinni ja kaivella meitä kohtaan tehtyjä syntejä, niin koroitammeko silloin itsemme Jumalan asemaan? Olemme uudestisyntymässämme valmiita antamaan elämämme Jumalalle, mutta sitten päätämme kuitenkin itse, millä tavoin elämme ja kelle annamme anteeksi ja kenen pahoja tekoja syytämme koko elämme, niin että emme anna anteeksi...

Tarkoitus ei ole loukata tai repiä ketään hajalle, mutta pointtini on se, että miksi revimme itse itseämme hajalle katsomalla taakse päin ja olemalla kiinni menneessä, kun Jumala on suoraan edessämme, valmistaen meille koko ajan tulevaisuutta ja olemalla kaikessa turvana, tukena ja voiman antajana...
Lily
 

Re: Psykologia

ViestiKirjoittaja Markareetta » 05. Marras 2014 00:45

Niin, sen olen ymmärtänyt, että uskova kelpaa Jumalalle
sairaana ja rikkinäisenä, myös sielultaan sairaana.
Ei se sielultaan sairas ole ihmisarvoltaan huonompi uskova,
kuin täysin terve. Sairastava tarvitsee apua, että pystyisi
tulemaan toimeen arjessaan. Kun nyt puhun masennuksesta,
en tarkoita vaan jotakin parin viikon huonoa oloa, vaan tilaa, joka
pitää sängyn pohjalla eikä elämä ole enää elämää vaan kaikki on
mustaa, jos vielä unetkin kaikkoavat, niin sekavuustila on edessä,
eikä siinä tilassa edes tiedä enää kuka on.

Kuinka silloin voisi suunnitella menevänsä uskovien rukoiltavaksi,
puhumattakaan siitä että ei nyt vain menisi jumalattoman psykologin
vastaanotolle. Kyllä hänet viedään/on vietävä psykiatriselle vastaanotolle,
eikä minnekään seurakuntaan. Se on asia erikseen, jos uskovat
lähimmäiset sitten käyvät hänen puolestaan rukoilemassa,
mutta ei hän siinä vaiheessa tajua edes että onko hereillä vai nukkuuko.

Vaikuttaa vähän siltä, ettei näistä mielialasairausasioista ajatella
todellisuuden pohjalta, vaan siitä omasta näkökulmasta joka
ei ole sen sairaan todellisuutta.
Markareetta
 
Viestit: 209
Liittynyt: 17. Loka 2014 09:38

Re: Psykologia

ViestiKirjoittaja Markareetta » 05. Marras 2014 00:59

Lily kirjoitti: Mutta jos me haluamme pitää kiinni omasta tahdostamme ja päätämme itse, että meillä on oikeus olla kiinni ja kaivella meitä kohtaan tehtyjä syntejä, niin koroitammeko silloin itsemme Jumalan asemaan? Olemme uudestisyntymässämme valmiita antamaan elämämme Jumalalle, mutta sitten päätämme kuitenkin itse, millä tavoin elämme ja kelle annamme anteeksi ja kenen pahoja tekoja syytämme koko elämme, niin että emme anna anteeksi...

.


Kuka voi omasta tahdostaan antaa kauheita asioista anteeksi?

Se voi olla koko elämän mittainen taistelu. Hautaan asti.
Kun lähetyssaarnaaja raiskataan lähetyskentällä, tuskin hän
ajattelee, että Jeesus kärsi enempi, niin turha on valittaa,
pitää vaan antaa anteeksi ja unohtaa, niin se ei käytänössä toimi.
Ei ole PAKKO ANTAA ANTEEKSI, eikä siihen voi ketään edes pakottaa.
On tapauksia, jotka ovat vammautuneet loppuiäkseen niin etteivät voi edes
ajatella kaikkea mitä ovat saaneet kokea.

Mikään ei ole niin yksiselitteistä, kun uskovaisinakin voidaan luulla.

Vaatiiko Jeesus sitä anteeksiantamista?
Markareetta
 
Viestit: 209
Liittynyt: 17. Loka 2014 09:38

Re: Psykologia

ViestiKirjoittaja Lily » 05. Marras 2014 01:14

Itse olen ymmärtänyt raamatusta, että kun hylkäämme Liiton Jumalan kanssa voi meitä hyvinkin kohdata mielenterveys ongelma, en nyt sano että kaikki mielenterveysongelmat ovat tulleet siitä syystä. On myös mahdollista, että fyysinen terveydentila tai sairaus saa aikaan masennusta, esim. kilpirauhasen vajaatoiminta, huono ruokavalio, ym.

Myös väsysymys, stressi, yksinäisyys ym. Aiheuttavat masennusta, yleensä ohi menevää ja ei niin voimakasta.

Markareetta, uskotko itse että syvästi masentunutta ihmistä ovat henkivallat päässeet painostamaan ja ulkoa päin sitomaan ( korostan nyt erittäin voimakkaasti, ettei uskovasta voi olla henkivaltoja sisällä)?

Syvästi masentunut tarvitsee tottakai ihan konkreettista apua arjessa ja ehdottomasti meillä muilla uskon sisarilla ja veljillä kuuluisi olla niin suuri rakkaus sydämmessä, että auttaisimme, kuuntelisimme ja rukoilisimme yhdessä kantaen toisen kuormaa. En nyt tarkoita mitään kielillä puhumista tai kaatamista. Joka monesti on täysin sielullista toimintaa.
Vaan aitoa rakkautta ja huolenpitoa, vaikkakin siinä joutuu oma liha hiukan ahtaalle ja luopumaan monistakin kivoista hetkistä omien juttujen parissa, mutta meidät on käsketty palvelemaan. Sen tulisi tulla täydestä sydämmestä, eli ei pakolla. Siitä myös erottaa onko auttajalla hengen hedelmät kasvaneet ja kypsiä.

Mutta, myös jokaisella ihmisellä on vastuu itsestään, ja omasta ajatusmaailmasta, monesti meillä on paljonkin parannuksen paikkaa omassa ajattelussa. Tähänkin Herra antaa voimaa ja vaikuttaa jos Häneltä koko sydämestämme pyydämme.

Olen nähnyt uskovia, jotka ovat ensin oleet katkeria ja anteeksi antamattomia ja eläneet synnissä ja sitten on tullut masennusta, psykooseja ja jopa skitsofreniaa. Eli monesti meidän oma valintamme johtaa meidät pois Jumalan suojeluksen alta ja henkivallat pääsevät kiusaamaan liian paljon.
Lily
 

Re: Psykologia

ViestiKirjoittaja Lily » 05. Marras 2014 01:41

Markareetta kirjoitti:
Lily kirjoitti: Mutta jos me haluamme pitää kiinni omasta tahdostamme ja päätämme itse, että meillä on oikeus olla kiinni ja kaivella meitä kohtaan tehtyjä syntejä, niin koroitammeko silloin itsemme Jumalan asemaan? Olemme uudestisyntymässämme valmiita antamaan elämämme Jumalalle, mutta sitten päätämme kuitenkin itse, millä tavoin elämme ja kelle annamme anteeksi ja kenen pahoja tekoja syytämme koko elämme, niin että emme anna anteeksi...

.


Kuka voi omasta tahdostaan antaa kauheita asioista anteeksi?

Se voi olla koko elämän mittainen taistelu. Hautaan asti.
Kun lähetyssaarnaaja raiskataan lähetyskentällä, tuskin hän
ajattelee, että Jeesus kärsi enempi, niin turha on valittaa,
pitää vaan antaa anteeksi ja unohtaa, niin se ei käytänössä toimi.
Ei ole PAKKO ANTAA ANTEEKSI, eikä siihen voi ketään edes pakottaa.
On tapauksia, jotka ovat vammautuneet loppuiäkseen niin etteivät voi edes
ajatella kaikkea mitä ovat saaneet kokea.

Mikään ei ole niin yksiselitteistä, kun uskovaisinakin voidaan luulla.

Vaatiiko Jeesus sitä anteeksiantamista?


Jeesus sanoo näin: Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi;
mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne.

Eli, jos haluamme saada anteeksi meidän pahat tekomme, niin meidän tulee itse antaa anteeksi.

Mutta jos ihminen ei anna anteeksi häntä vastaan rikkoneelle, ei myöskään Jumala anna meille anteeksi.

Näin on Jeesus ilmoittanut.

Jos ihminen ei halua antaa anteeksi, niin ei Jumala voi antaa voimaa anteeksi antoon koska silloin ihminen elää synnissä ja on itsekäs.

Tarkoitukseni ei ole kuulostaa julmalta, mutta jos Jumala on ollut niin epäitsekäs ja samoin myös Jeesus, niin eikö uudesti syntynyt ihminen joka ei halua antaa anteeksi ole sillon todella itsekäs. Silloinhan hän odottaa, että saa omat syntinsä anteeksi Synnittömän uhrin kustannuksella ja voi itse olla antamatta muille anteeksi.

Matt. 18:21-35
21 Silloin Pietari meni hänen tykönsä ja sanoi hänelle: "Herra, kuinka monta kertaa minun on annettava anteeksi veljelleni, joka rikkoo minua vastaan? Ihanko seitsemän kertaa?"
22 Jeesus vastasi hänelle: "Minä sanon sinulle: ei seitsemän kertaa, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän.
23 Sentähden taivasten valtakunta on verrattava kuninkaaseen, joka vaati palvelijoiltansa tiliä.
24 Ja kun hän rupesi tilintekoon, tuotiin hänen eteensä eräs, joka oli hänelle velkaa kymmenentuhatta leiviskää.
25 Mutta kun tällä ei ollut, millä maksaa, niin hänen herransa määräsi myytäväksi hänet ja hänen vaimonsa ja lapsensa ja kaikki, mitä hänellä oli, ja velan maksettavaksi.
26 Silloin palvelija lankesi maahan ja rukoili häntä sanoen: 'Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle kaikki'.
27 Niin herran kävi sääliksi sitä palvelijaa, ja hän päästi hänet ja antoi hänelle velan anteeksi.
28 Mutta mentyään ulos se palvelija tapasi erään kanssapalvelijoistaan, joka oli hänelle velkaa sata denaria; ja hän tarttui häneen, kuristi häntä kurkusta ja sanoi: 'Maksa, minkä olet velkaa'.
29 Niin hänen kanssapalvelijansa lankesi maahan ja pyysi häntä sanoen: 'Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle'.
30 Mutta hän ei tahtonut, vaan meni ja heitti hänet vankeuteen, kunnes hän maksaisi velkansa.
31 Kun nyt hänen kanssapalvelijansa näkivät, mitä tapahtui, tulivat he kovin murheellisiksi ja menivät ja ilmoittivat herrallensa kaiken, mitä oli tapahtunut.
32 Silloin hänen herransa kutsui hänet eteensä ja sanoi hänelle: 'Sinä paha palvelija! Minä annoin sinulle anteeksi kaiken sen velan, koska sitä minulta pyysit;
33 eikö sinunkin olisi pitänyt armahtaa kanssapalvelijaasi, niinkuin minäkin sinua armahdin?'
34 Ja hänen herransa vihastui ja antoi hänet vanginvartijan käsiin, kunnes hän maksaisi kaiken, minkä oli hänelle velkaa.
35 Näin myös minun taivaallinen Isäni tekee teille, ellette anna kukin veljellenne sydämestänne anteeksi."


Jos uskovainen lähtee lähetyskentälle, on hyvin todennäköistä joutua raiskatuksi. Niin hurjat pimeyden vallat ovat monissa maissa, missä evankeliumia viedään lähetystyön tavalla eteenpäin. Uskon, että silloinkin on mahdollista antaa anteeksi.

Tunne uskovan naisen joka tuli raiskatuksi, raskaaksi ja piti lapsen. Syntyi tyttö, tuo nainen pystyi Jumalan voimalla antaa raiskaajalle anteeksi ja rakastamaan tuota tyttölasta. Heillä on todella hyvät välit.

Tunne myös naisen joka tuli nuorena joukko raiskatuksi, joutui kärsimään koulussa jatkuvaa kiusaamista sen johdosta. Tuli uskoon ja antoi anteeksi ja on onnellinen.

Tunnen myös itseni, äitini yritti tappaa minut kun olin siinä 8-9 vuoden iässä, en tarkkaan muista. Voin sanoa, etten ole saanut minkään laista maallista terapiaa tai hoitoa. Haavani parani, kun päätin antaa äidilleni anteeksi. Jumala antoi minulle paljon voimaa siihen, ja tänä päivänä, voi sanoa rakastavani äitiäni ja en mistään hinnasta haluasi ketään muuta äidikseni. Miksikö, koska Jumala kutoi minut kokoon äitini kohdussa, eli Jumala valitsi että syntyisin siihen perheeseen mihin synnyin. Se millainen lapsuus minulla oli, ei ollut Jumalan tahto, Jumala ei koskaan halua pahaa kenellekään lapselle. Mutta Jumalahan tietää, että kun ihmiset kääntyvät kokosydämmestään Hänen puoleen, voi hän vapauttaa, antaa tulevaisuuden ja toivon. Jumalle mikään ei ole mahdotonta. Meille ihmisille on, koska jos katsomme vain itseemme, niin eihän meillä ole muuta kuin epätoivo....

Kukaan ei voi ketään pakottaa antamaan anteeksi, ei edes Jumala. Meillä on vapaa tahto.

Mutta olemmeko me Jumalan armon alla jos päätämme olla antamatta anteeksi, vai olemmeko Jumalan tuomion alla?
Lily
 

EdellinenSeuraava

Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa