Masa kirjoitti:tiettävästi kukaan ei ole näin väittänytkään tässä ketjussa... jos oikein tarkkoja ollaan..
on sanottu vain että jos ihminen pysyy armon ja Jumalan tahdon alla ihmiselle annetaan voima olla lakeamatta.
On ihan eriasia onko tämä käytännössä mahdollista, jokainen varmasti tietää ettei todellakaan ole.
Heitetäänpä Masalle vähän kevennystä peliin, mutta muista, ettei sellaista leikkiä, etteikö puolet totta!
Vanhan kansa tapasi sanoa, että; "
JOS, niin lehmätkin lentäis!"
Ja totuutta on se, että itsekin automaattisesti ilmaiset asian jos-sanan kautta, eli otathan huomioon, että sillä on hyvin suuri merkitys tässäkin asiassa, sillä jos sana pyyhkii usein pois todellisuuden, eli facktan.
Mm. tässä lauseessasi: "....että
jos ihminen pysyy armon ja Jumalan tahdon alla ihmiselle annetaan voima olla lakeamatta."
Eli ymmärrän kyllä mitä tarkoitat ja uskon muidenkin ymmärtävän, mutta koska puhuit tuola edellä relevanttiudesta, niin halusin tästä mainita.
Itse olen nimittäin sitä mieltä, kuin Paavalikin sanoi:
Room. 7
14. Sillä me tiedämme, että laki on hengellinen, mutta minä olen lihallinen, myyty synnin alaisuuteen.
15. Sillä minä en tunne omakseni sitä, mitä teen; sillä minä en toteuta sitä, mitä tahdon, vaan mitä minä vihaan, sitä minä teen.
16. Mutta jos minä teen sitä, mitä en tahdo, niin minä myönnän, että laki on hyvä.
17.
Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu.18.
Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;
19. sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.
20. Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo,
niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu.
21. Niin
huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni22. sillä
sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin,
23. mutta
jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii
minun mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa,
joka minun jäsenissäni on.24. Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?
25. Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.
Eli minun lihassani ei ole mitään hyvää ja synti asuu meidän lihassamme niin kauan, kuin täällä elämme.
Meidän tulee toki kuolettaa lihan himot, mutta emme voi kuolettaa lihaamme, joka on syntynyt synnin laisuudessa ja siksi näkisin jopa niin jyrkästi, ettemme ole koskaan lihamme puolelta synnittömiä, vaikka mielellämme (tahdollamme) palvelemmekin Herraa.
Siksi sellaiset kauhuskenariot eivät ole oikeita, että entäs jos olen tehnyt väärin, enkä olekaan vielä sitä ehtinyt pyytää anteeksi ja juuri siinä hetkessä kuolen.
Meidän tulee ymmärtää siis myöskin se, että elämme anteeksiantamuksessa niin kauan, kun elämme Kristuksessa, jolloin ero Kristuksesta on tarkemmin sanoen varsinainen synti.
Tämä edellä oleva Raam.kohta tulee lukea monta kertaa ajatuksella ja rukoillen kokonaisuudessaan, että kykenee ymmärtämään, miksi meillä on jatkuva taistelu "amalekia", eli lihaa vastaan siihen saakka, kunnes toivomme muuttuu näkemiseksi.
Olisi myöskin hyvä käsitellä se, mitä kukin tarkoittaa sanalla synti?
Onko se jokin yksittäinen teko, vai onko se ero Jumalasta?
Sillä pyhälle on kaikki pyhää ja syntiselle kaikki on syntiä.