Minäkin tiedän ihmisiä jotka ovat tehneet radikaaleja ratkaisuja elämässään. En tosin ole nähnyt sellaista lopputulemusta niille radikaaleille ratkaisuille kuin sinä olet saanut nähdä. Tiedätkö puolesta, olen yksi niistä jotka ovat radikaaleja ratkaisuja tehneet elämässään. En silti halua mitään "radikaalien vapautusrintamaa", vaan jopa kehoitan ihmisiä odottamaan.
Uskovien tulisi pyrkiä yhtenäisyyteen, ei siihen että lähdetään pois. Yksinäinen lammas, sen sudet raatelevat. Uskovien tulisi antaa karitsoille sanan ruokaa, opettaa keskinäisessä yhteydessä. Kun karitsa lähtee, ilman mitään tietämystä siitä mikä on oikein ja mikä väärin ja mitä sana tosissaan pitää sisällään, se voi uskoa minkä valheen tahansa, jae sieltä ja täältä ja samansuuntaisia ajatuksia mitä itsekin on kokenut ja niin viedään kuin pässiä narussa.
En tosin enää ole karitsa, aikuinen lammas. Vaikket susi olisikaan(enkä sellaista väitä todellakaan), niin yhtäkään karitsaa en susien syötäväksi aja, pois seurakuntien huomasta.

Kiitos Jumalalle tästä! Uskon, että kuka vain uskova voi olla opettamassa juuri uskoon tulleelle sitä, mitä Jeesus on opettanut häntä itseään pitämään. Siitä se uskonelämä lähtee ja alkaa kantaa hedelmää. On nimenomaan tärkeää uudellekin uskoontulleelle saada päivittäinen yhteys toiseen uskovaan. En usko, että pelkät kokoustapaamiset riittävät. Ei niistä kyllä varmaan haittaakaan ole. Itse ainakin pidän erittäin hyvänä, että alusta asti sain hyvää opetusta kokouksissa, mutta yhtä tärkeänä pidän sitä, että sisaret ja veljet ottivat minut joukkoonsa ja sain nopeasti uuden ystäväpiirin entisen tilalle. Minulla oli sellainen tilanne silloin, että oli hyvä aika reippaasti erottautua entisestä porukasta...