Päivän sana

[vaisuliini]

*
JEESUKSEN SANOINKUVAAMATTOMAT TUSKANHETKET GETSEMANESSA JA GOLGATALLA.

MITÄ HÄN NÄKI SIINÄ MALJASSA JOKA HÄNEN PITI JUODA?

Täynnä tuskaa Jeesus heittäytyy kasvoilleen Getsemanen puutarhassa. Hän oli elänyt puhtaan ihmisen elämän.

Isä tarjosi hänelle jotain sellaista, mikä sai hänet suuren tuskan valtaan. Hän näki maljan, jossa oli jokaisen ihmisen jokaikinen iljettävä synti, saasta ja kirous, kaikki ihmisen pahuus. Jeesus tiesi, että pelastaakseen ihmisen, hänen pitäisi juoda tämä malja; tulla yhdeksi tämän maljan sisällön kanssa.

Silloin hän kauhistui. Hän oli kokenut kiusauksia niinkuin jokainen ihminen, mutta milloinkaan synti ei ollut liannut edes hänen ajatusmaailmaansa. Hänellä oli sen tähden ollut aina rikkoutumaton ja läheinen yhteys Taivaallisen Isänsä kanssa.

Hänen otsaltaan valui veriset hikipisarat kun hän huusi Jumalaa. Hän "voimakkain huudoin ja kyynelin uhrasi rukouksia ja anomuksia Jumalalle, joka voi pelastaa hänet kuolemalta".Hepr. 4:7

" Tuskan valtaamana hän rukoili yhä hartaammin, ja hänen hikensä oli kuin kuin veripisarat, jotka valuivat maahan" Luuk. 22:44.

"Sitten hän meni vähän kauemmaksi, heittäytyi kasvoilleen ja rukoili sanoen: Isäni jos mahdollista, menköön tämä malja pois minun ohitseni. Ei kuitenkaan, niinkuin minä tahdon, vaan niinkuin sinä." Matt.26:39

Sen jälkeen Golgatan ristillä tapahtui se, mitä Paavali sanoo: "Hänet, joka ei synnistä tiennyt, Jumala teki meidän tähtemme synniksi" 1.Kor. 5:21.

Tämä oli se tuska, minkä Jeesus koki.
Kun hän oli synniksi tehtynä ristillä.

Hän näki kuinka Pyhä Jumala oli kääntänyt selkänsä hänelle ja hän huusi: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit". Miksi hän käänsi katseensa pois pojastaan? Koska Jumala näki meidän syntimme Pojassaan

Paavali jatkaa samaa jaetta: "jotta me hänessä tulisimme Jumalan vanhuskaudeksi." Jeesus on tullut osalliseksi synnistä ja me, jotka uskomme, olemme päässeet omistamaan Jumalan vanhurskauden. Tämä on armoa.

Nyt minä saan heittäytyä maahan, en epätoivoisena vaan sydän täynnä ihmetystä ja sinun palvontaasi. Olet minun Jeesukseni. Rakastan, sinua, Jeesus.

Hannu Enbuska

[vaisuliini]

*
KUN YMMÄRRÄT SANOMAN JEESUKSEN MURRETUSTA RUUMIISTA JA HÄNEN VERENSÄ VOIMASTA
niin sinun ei koskaan tarvitse sanoa, että syntinen lihasi on este päästä Jumalan läsnäoloon.

Vanhan Testamentin aikaan Jerusalemin temppelissä oli huone, jota kutsuttiin kaikkein pyhimmäksi. Se oli paikka, missä ilmestyi Jumalan läsnäolo ja kirkkaus. Kaikkeinpyhin oli erotettu noin kymmenen senttiä paksulla verholla. Tämä verho samalla esti syntistä ihmistä pääsemästä Jumalaa lähelle.

Verhossa, eli esiripussa oli neljä väriä:
1. Sininen, joka kuvasi jumaluutta .
2. Punainen, joka kuvasi ihmistä (Aadam tarkoittaa punainen mies).
3. Valkoinen kuvasi puhtautta.
4. Sinipunainen kertoo: Jumala ja ihminen samassa persoonassa.

TÄMÄ VERHO (ESIRIPPU) KUVAA JEESUSTA.
1. Sininen = Jeesus oli Jumala.
2.Punainen= Hän tuli ihmiseksi.
3. Valkoinen= Hän oli puhdas.
4. Sinipunainen= Hän oli Jumala ja ihminen samassa persoonassa.

Tämä verho oli yhtenäinen ja se piti rikkoa että syntisellä ihmisellä olisi mahdollisuus päästä Jumalan yhteyteen. Kun Jeesuksen ruumis murrettiin, samalla rikottiin väliverho, joka erotti Jumalan ja ihmisen. Ihmisen, sinun ja minun syntinen liha oli siis este päästä pyhän Jumalan yhteyteen ja läsnäoloon.

Nyt kerron kuinka Jeesuksen kautta ristillä avautui tämä yhteys Jumalan kanssa. Siihen tarvittiin kaksi asiaa: Jeesuksen veren vuodatus sekä Hänen ruumiinsa väkivaltainen rikkominen ja repiminen.

Hepr.10:19,20 sanoo:"... JEESUKSEN VEREN KAUTTA meillä on pääsy kaikkeinpyhimpään uutta ja elävää tietä myöten, jonka hän on vihkinyt meille ESIRIPUN;OMAN LIHANSA KAUTTA."

Room 8:3 sanoo "...Hän lähetti Poikansa syntisen lihan hahmossa (kaltaisuudessa) ja synnin tähden ja tuomitsi synnin lihassa".

Ihmisellä oli syntinen liha. Jeesuksen keho oli syntisen lihan kaltainen, mutta ei syntinen. Jeesuksen piti tulla lihaa ja verta olevaksi ihmiseksi (huomaa punainen väri; se kuvasi ihmistä.) Golgatalla sinun ja minun syntinen liha tuomittiin Hänen kuolemassaan. Kun Jeesusta ruoskittiin, revittiin ja ristiin naulittiin ja hän kuoli, silloin tapahtui se, että esirippu, väliverho Jumalan ja ihmisen välillä rikkoutui ja tie Jumalan ja ihmisen välille avautui.

Kun Jeesuksen ruumis oli revitty ja lävistetty ja hän kuoli, samalla hetkellä Jumalan oma sormi halkaisi Jerusalemin temppelissä sijaitsevan kaikkeipyhimmän väliverhon kahtia.

Tämä osoitti, että Jumala hyväksyi Poikansa sovitustyöhön. Tie kaikkein pyhimpään avattiin Jeesuksen veren ja hänen murretun ruumiinsa kautta. Näin myös Jumala oli esirippuun kätkenyt sanoman Poikansa sovitustyöstä syntisen ihmisen pelastamiseksi. Halleluja, sinun syntinen lihasi ei ole este Jumalan yhteyteen, kun turvaudut Jeesuksen täytettyyn työhön.

Hannu Enbuska

[vaisuliini]

*
PIISKURIT, LOPETTAKAA LYÖMÄSTÄ JEESUKSEN LAMPAITA, NE TARVITSEVAT TUORETTA, RAVITSEVAA RUOHOA

Olin koko päivän kantanut hengessäni taakkaa. Olin kävellyt ja huokaillut. Kysyin Jumalalta mitä tämä on. Kunnes ymmärsin; kannan taakkaa Suomen uskovista.

Monien kasvoista näkyy ahdistus. Monet haluavat todella seurata Jeesusta. He haluavat tehdä oikein Jumalalleen. He haluavat olla oikeassa suhteessa Jumalaansa. He haluavat olla lähellä Jumalaa ja tuntea Hänen rakkauttaan. Toiset tarjoavat lääkkeeksi parannuksen tekoa. Ainahan sitä on jotakin, missä pitää parannusta tehdä, he sanovat. Monet uskovat vilpittömästi penkovat itseään, he tekevät parannusta parannuksen jälkeen. Ja mitä enemmän penkovat, sitä enemmän löytyy parannettavaa. Siitä muodostuu uskonnollinen kierre.

Sitten kesken taakan kantamisen Jumalan Henki näytti minulle yhtäkkiä syyn uskovien ahdinkoon ja tilaan:

Jumalan kansa elää aliravitsemuksessa. HEILLÄ EI OLE RUOKAA . Lampailla ei ole ruokaa. Purskahdin itkuun. Nälissään he säntäilevät sinne ja tänne. Toiset hakevat profetioita .Toiset lopettavat käymästä kokouksissa. Toiset menevät maailmaan takaisin. Toiset etsivät turvaa uskonnollisista, ahdasmielisistä ryhmistä ja diktaattorimaisista johtajista.

Syyttäminen, vaatiminen olla parempi uskova ei poista nälkää. Yritäpä aliravittua, nälkiintynyttä pientä lasta olemaan kiltti ja käyttäytymään normaalisti. Saarnaapa hänelle jatkuvasti parannuksen tekoa. Tätä tehdään jatkuvasti Jumalan omille lampaille. NÄLÄSSÄ OLEVA IHMINEN EI KÄYTTÄYDY NORMAALISTI. HÄN KÄRSII ALIRAVITSEMUKSESTA.

Te keppiä heiluttavat "paimenet", jotka luulette, saavanne sauvanne Jumalalta , joiden ainoa raamatunpaikka, jonka osaatte on "tehkää parannus". Tämä ei riitä poistamaan Suomen kristittyjen nälkää. Teille kuuluu sana Herralta: Tehkää parannus. Lopettakaa lampaiden ahdistaminen, painostus ja syyllistäminen.

Jumalan kipu tästä tulee esille OIKEAN PROFEETAN suulla: "Minun lampaani ovat hajaantuneet kaikkialle maahan, eikä kukaan niitä kysele". Hes.34:6

Jumala itse sanoo ja ilmoittaa mitä ne todellisuudessa tarvitsevat: "Minä pidän huolen lampaistani ja pelastan ne kaikkialta, minne ne ovat hajaantuneet pilvisenä ja pimeänä päivänä" jae 12 " Hyvillä laitumilla minä niitä kaitsen...Siellä ne saavat LEVÄTÄ hyvällä laitumella ,ja niillä on oleva REHEVÄ laidunmaa..." jae 14: "ja vien ne lepäämään" jae15: "Kadonneet minä tahdon etsiä, eksyneet tuoda takaisin, haavoittuneet sitoa, heikkoja vahvistaa, mutta lihavat ja väkevät minä hävitän Jae16"

Tästä tunnet oikean profetian ja oikean profeetan. Se ajattelee lampaita. Se ei milloinkaan jätä epätietoisuuteen. Tämä on profeetta Hesekielin sanomaa.

Tiedän ,tässä maassa on paljon Jumalan sydämellä varustettuja paimenia ja opettajia. Noustaan voimakkaammin esille antamaan lampaille heille kuuluvaa ravitsevaa Kristuskeskeistä opetusta; siitä, mitä Hän on tehnyt puolestamme ja mitä me olemme jo nyt Hänessä.

Sen jälkeen vasta voi opettaa uskovan vaelluksesta. Paavali teki näin. Tarvitsemme uudestaan opetusta täydestä lahjavanhurskaudesta. Sitä, että olemme pyhiä Jumalan edessä Jeesuksen uhrin tähden, eikä omat ponnistukset lisää siihen pyhyyteen mitään.

Vain se,joka tietää, että on Jeesuksessa pyhä, voi pyhittyä. Tämä on laitumella olemisen lepoa. Annetaan Sanan ruokaa, niin että he pääsevät maistamaan niitä aarteita ja rikkauksia, mitä he saavat Hänessä omistaa jo nyt.

"RUOKI MINUN KARITSOITANI"

18.4.2017

Hannu Enbuska