Päivän sana

[vaisuliini]

*
Apostasia luopumus osa 3

Jotkut ihmiset, jotka vääristävät apostasia sanan merkityksen sanovat KJV 1611 vanhemmissa englanninkielisissä käännöksissä apostasia sanan olevan käännetty sanalla departure (lähtö). Alkutekstin sanan merkitys määrittää sen mitä se tarkoittaa, ei käännös. Jos käännös olisi määräävä tekijä sille mitä tietyt sanat merkitsevät, niin silloin esimerkiksi, joku voisi puolustaa 1992 väännöksen selkeiden väärin käännettyjen kohtien olevan aitoja ja alkuperäisiä. Kun katsomme KJV 1611 vanhempia käännöksiä, niin nekin puoltavat sitä, että apostasia sanan tulkitseminen lähdöksi on virheellinen ja valheellinen väite:

Acts 21:21 Now they are informed of thee, that thou teachest all the Jews, which are among the Gentiles, to forsake (apostasia) Moses, and sayest that they ought not to circumcise their sons, neither to live after the customs. 1599 Geneva Bible

2 Thessalonians 2:3 Let no man deceive you by any means: [a]for that day shall not come, except there come a departing (apostasia) first, and that [b]that man of sin be disclosed, even the son of perdition. 1599 Geneva Bible

Acts 21:21 But they are enfourmed agaynst the, that thou teachest all the Iewes which are amoge the Heythe, to forsake (apostasia) Moses, and sayest that they oughte not to circumcyse their children, ner to walke after the same custome Miles Coverdale Bible 1535

2 Thessalonians 2:3 Let noman disceaue you by eny meanes. For the LORDE commeth not, excepte the departynge (apostasia) come first, and that that Man of synne be opened, euen the sonne of perdicion, 1535 Miles Coverdale Bible

Acts 21:21 And they are informed of the that thou teachest all the Iewes which are amoge the gentyls to forsake (apostasia) Moses and sayst that they ought not to circumcise their chyldren nether to live after the customes. Tyndale Bible 1526 ja korjattu versio 1534

2 Thessalonians 2:3 Let no ma deceave you by eny meanes for the lorde commeth not excepte ther come a departynge (apostasia) fyrst and that that synfnll man be opened ye sonne of perdicion Tyndale Bible 1526 ja korjattu versio 1534

Acts 21:21 And they are infourmed of thee, that thou teachest all the Iewes whiche are among the Gentiles to forsake (apostasia) Moyses, and sayest that they ought not to circucise their chyldren, neither to walke after the customes Bishob's Bible 1568

2 Thessalonians 2:3 Let no man deceaue you by any meanes, for [the Lorde shall not come] excepte there come a fallyng away (apostasia) first, & that that man of sinne be reuealed, the sonne of perdition Bishob's Bible 1568

Acts 21:21 And they heard of thee, that thou teachest departing (apostasia) from Moses of those Jews that be by heathen men, that say [saying], that they owe not to circumcise their sons, neither owe to enter by custom [neither owe to enter after custom]. Wycliffe Bible 1388

2 Thessalonians 2:3 [That] No man deceive you in any manner. For but dissension (apostasia) come first [For no but departing away (apostasia), or dissension, shall come first], and the man of sin be showed, the son of perdition, Wycliffe Bible 1388

Lähes kaikki ennen KJV 1611 käännetyt englanninkieliset Raamatun käännökset kääntävät Apt 21:21:ssa olevan apostasia sanan sanalla forsake (hylätä, luopua, jättää). Tämä tarkoittaa sitä, että nämä kääntäjät ymmärsivät apostasia sanan tarkoittavan luopumusta, sillä Apt 21:21 puhuu uskosta luopumisesta Moosekseen. Wycliffe kääntää Apt 21:21 apostasia sanan sanoilla departing from, joka muita tekstejä vertaamalla sisältää saman ajatuksen - luopua jostakin, hylätä jokin. Tästä voimme päätellä myös sen niin kuin jotkut ovat esittäneet, että vanhassa englanninkielessä sanalla depart -departure oli myös merkitys luopumisesta ja hylkäämisestä. Bishob's Bible 1568 kääntää 2 Tess 2:3:n olevan apostasia sanan sanoilla falling away (langeta pois), joka on sama asia kuin luopumus. Vanhat englanninkieliset Raamatut ja niiden kääntäjät ymmärsivät apostasia sanan merkitsevän luopumusta.

Apt 21:21 ja 2 Tess 2:3 jakeissa apostasia sanan merkitys ei muutu toiseksi, vaan sillä on molemmissa kohdissa negatiivinen merkitys liittyen uskosta luopumiseen.

-PP-

[vaisuliini]

*
Apostasia luopumus viimeinen osa 4

2 Tess 2:
1 ¶ Mutta mitä tulee meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen ja meidän kokoontumiseemme hänen tykönsä, niin me pyydämme teitä, veljet,
2 ettette anna minkään hengen ettekä sanan ettekä minkään muka meidän lähettämämme kirjeen heti järkyttää itseänne, niin että menetätte mielenne maltin, ettekä anna niiden itseänne peljästyttää, ikäänkuin Herran päivä jo olisi käsissä.
3 ¶ Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus (apostasia) ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi,
4 tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala.
5 Ettekö muista, että minä, kun vielä olin teidän tykönänne, sanoin tämän teille?
6 Ja nyt te tiedätte, mikä pidättää, niin että hän vasta ajallansa ilmestyy.
7 Sillä laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa; jahka vain tulee tieltä poistetuksi se, joka nyt vielä pidättää,
8 niin silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä,

Herra Jeesus ja Raamattu opettaa, että Herran Jeesuksen tulemus tapahtuu vasta sen jälkeen kun ensin tapahtuu uskovien laaja-alainen uskosta luopuminen, jonka jälkeen antikristus ilmestyy. Tämä opetus on selvästi sanottu 2 Tess 2 luvussa. Apostoli Paavali opetti ettei Herran Jeesuksen tulemus ja uskovien kokoontuminen (ylöstempaus) tapahdu ennen kuin tapahtuu uskovien luopumus ja antikristus ilmestyy. Paavali käyttää sanaa apostasia, joka tarkoittaa luopumista sekä teksti- ja asiayhteyden mukaan uskosta luopumista.

Tämä on ihan selvä opetus tässä kohdassa, mutta uskova, joka ei usko Raamatulliseen antikristuksen ja Herran Jeesuksen tulemuksen järjestyksiin alkaa vääristelemään apostasia sanan merkitystä sanoen apostasian tarkoittavan lähtöä, eroamista tai jopa tempausta sekä he sanovat, että apostasia sana yhdistettynä luopumukseen on väärin käännetty.

Koska Raamatun sanan todistus niin VT:n kuin UT:n kreikankielisen tekstin perusteella kiistattomasti todistaa apostasia sanan tarkoittavan luopumusta ja uskottomuutta, niin apostasia sanan merkityksen lähtemiseksi sanominen on joko tietoista tai tiedostamatonta Jumalan sanan totuuden vääristämistä.

Näemme niin Septuagintasta kuin UT:n tekstistä, että apostasia sana esiintyy aina Raamatussa uskottomuuden ja luopumuksen yhteydessä, ei koskaan positiivisessa merkityksessä, vaan aina negatiivisessa merkityksessä, joka myös sulkee pois sen väärän opetuksen, että apostasia sana tarkoittaisi 2 Tess 2:3:ssa uskovien pois lähtemistä (ylöstempaus), joka on positiivinen asia.

Herra Jeesus ja Raamattu opettaa, että ensin tapahtuu uskovien luopumus ja antikristuksen ilmestyminen maan päälle, jonka jälkeen tapahtuu Herran Jeesuksen tulemus ja ylöstempaus. Uskovat eivät odota antikristusta, vaan Jeesusta Kristusta, mutta tulemusten järjestys on selkeästi sanottu Raamatussa.

Otan lopuksi esille yhden Raamatun kohdan, jota väärin opetetaan tukemaan väärää ylöstempauksen järjestystä. Jotkut sanovat Jesaja 57:1:n opettavan ylöstempauksesta ja he sanovat ylöstempauksen tapahtuvan tämän jakeen mukaan ennen antikristuksen tulemista, kun vanhurskas otetaan pois näkemästä pahuutta. Kun Jesaja 57:1 luetaan ja ymmärretään oikein, niin se ei opeta mitään ylöstempauksesta, vaan vanhurskaan kuolemasta, jonka kautta hänet otetaan pois näkemästä pahuutta:

Jes 57:
1 ¶ Vanhurskas hukkuu (avad), eikä kukaan pane sitä sydämelleen, hurskaat miehet otetaan pois kenenkään siitä välittämättä, sillä vanhurskas otetaan pois pahuutta näkemästä.
2 Hän menee rauhaan: jotka vakaasti vaeltavat, he saavat levätä kammioissansa.

Jamieson, Fausset, Brown Commentary sanoo Jes 57:1 puhuvan muutamien vanhurskaiden rauhallisesta kuolemasta. Matthew's Poole Commentary puhuu vanhurskaiden siunatusta kuolemasta. On muitakin kommentaareja, jotka puhuvat samaa asiaa. Toki Raamatun totuus ei perustu kommentaareihin, vaan Raamatun omaan todistukseen, mutta edellä olevat kommentaarit tässä yhteydessä tuovat esille Raamatun sanan totuuden mukaisia ajatuksia.

Hepreankielen avad sanan päämerkitys on menehtyä ja kuolla. Jesaja 57:1 kertoo vanhurskaan kuolemasta ja kuoleman kautta vanhurskas otetaan pois pahuutta näkemästä. Ylöstempauksessa vanhurskas ei kuole ja koska Jes 57:1 kertoo vanhurskaan kuolemasta, niin se ei tarkoita ja opeta vanhurskaiden ylöstempaamisesta:

1 Kor 15: 51 ¶ Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme, 52 yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme. 53 Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen, ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen.

Jesaja 57:1 oli vain yksi esimerkki kuinka totuus paljastaa valheen. Näitä esimerkkejä olisi vaikka kuinka monta, mutta tällä kerralla tämä yksi riittäköön.

Me olemme kaikki erehtyväisiä ja vajavaisia, mutta siitä huolimatta voimme löytää totuuden koskien antikristuksen sekä Herran Jeesuksen tulemuksia ja uskova ihminen tietenkin odottaa Herran Jeesuksen tulemusta. Olen huomannut kuinka jotkut tämän aiheen ympärillä olevat ihmiset, jotka opettavat ja ymmärtävät väärin tämän asian eivät ikään kuin haluaisi nähdä totuutta, vaan he kääntyvät tässä asiassa koko ajan valheen puoleen. He pyrkivät kaikenlaisilla kikkailuilla kumoamaan totuuden. Jumala armahtakoon meitä ettemme ylpeyden tähden hyljeksisi totuutta, emmekä mielistyisi vääryyteen ja valheeseen. Tästä asiasta ei saa myöskään tehdä lyömäasetta niitä kohtaan, jotka ymmärtävät asian eri tavalla, eikä tämä asia saa tehdä säröä yhteyteen ja rakkauteen, joka uskovilla tulee olla. Asia on kuitenkin tärkeä ja sen väärin ymmärtäminen voi johtaa ikävään seuraamukseen.

-PP-

[vaisuliini]

*
Täydellinen rakkaus tuo turvan ja rohkeuden

1 Joh 4:
16 Ja me olemme oppineet tuntemaan ja me uskomme sen rakkauden, mikä Jumalalla on meihin. Jumala on rakkaus, ja joka pysyy rakkaudessa, se pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä.
17 ¶ Näin on rakkaus tullut täydelliseksi meissä, että meillä olisi turva tuomiopäivänä; sillä sellainen kuin hän on, sellaisia mekin olemme tässä maailmassa.
18 Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa.
19 Me rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä.
20 Jos joku sanoo: "Minä rakastan Jumalaa," mutta vihaa veljeänsä, niin hän on valhettelija. Sillä joka ei rakasta veljeänsä, jonka hän on nähnyt, se ei voi rakastaa Jumalaa, jota hän ei ole nähnyt.
21 Ja tämä käsky meillä on häneltä, että joka rakastaa Jumalaa, se rakastakoon myös veljeänsä.

Moni uskova sanoo rakastavansa Jumalaa, mutta vihaa tai tuntee suuria negatiivisia tuntemuksia uskon veljeänsä kohtaan. Se joka vihaa uskon veljeään on valehtelija, koska Jumala on antanut käskyn rakastaa uskon veljiään ja sisariaan sekä meidän tulee pitää toista itseämme parempina. Jumalaa rakastava uskova ihminen ei saa vihata veljiään, koska veljeään vihaava elää valheessa, ei Jumalan rakkaudessa. Tässä asiassa meillä monilla uskovilla on totinen parannuksen paikka.

Raamatullisen uskon kasvun kautta opimme tuntemaan Jumalan rakastavan meitä sekä uskomaan siihen, että Jumala rakastaa meitä. Jumala on rakkaus ja kun pysymme Jumalan rakkaudessa, niin Hän pysyy meissä. Silloin kun rakkaus tulee täydelliseksi uskovassa, niin se ei tarkoita uskovan täydelliseksi tulemista, vaan uskomista täydelliseen ja rakastavaan Jumalaa, jolloin olemme osallisia Jumalan täydellisestä rakkaudesta ja kun siinä kasvamme, niin ymmärrämme, että Jumalan armosta meillä on turva tuomiopäivänä, koska Jeesuksen veri ja sovitus on meidän turvamme.

Jumalan rakkaudessa ei ole pelkoa, sillä Jumalan täydellinen rakkaus karkottaa pelon, koska pelossa on rangaistusta ja pelon vallassa ei ole päässyt vielä kasvamaan Jumalan täydellisessä rakkaudessa. Kun kasvamme Jumalan rakkaudessa, niin sydäntä taakoittavat pelot väistyvät pois ja tilalle tulee turva ja rohkeus Herrassa. Raamattu sanoo, että me rakastamme Jumalaa, koska Hän on ensin rakastanut meitä. On tärkeä ymmärtää, että Jumala on Jumalallisen rakkauden lähde, joka on ensin rakastanut meitä, että me voimme rakastaa Häntä.

-PP-

[vaisuliini]

*
Elämme nyt parhaillaan Jumalan seurakunnan ennallistamisen aikaa, jossa meitä Herran Jeesuksen opetuslapsia herätellään ennallistamisen työhön koskien seurakuntaa, Jumalan sanan opetusta sekä uskonelämässä ojentautumista uskon kautta Herraan Jeesukseen.

Apt 2:47 kiittäen Jumalaa. Ja he nauttivat kaiken kansan suosiota. Ja Herra lisäsi seurakuntaan joka päivä niitä,
jotka pelastuivat. Toivo Koilo Suuri Ilosanoma

1 Kor 12:
12 ¶ Sillä niinkuin ruumis on yksi ja siinä on monta jäsentä, mutta kaikki ruumiin jäsenet, vaikka niitä on monta, ovat yksi ruumis, niin on Kristuskin;
13 sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä.

Tiit 3:5 pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta,

Room 2:29 vaan se on juutalainen, joka sisällisesti on juutalainen, ja oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus Hengessä, ei kirjaimessa; ja hän saa kiitoksensa, ei ihmisiltä, vaan Jumalalta.

1 Piet 1:23 te, jotka olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta.

Ef 2:
18 sillä hänen kauttansa on meillä molemmilla pääsy yhdessä Hengessä Isän tykö.
19 Niin ette siis enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan te olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä,
20 apostolien ja profeettain perustukselle rakennettuja, kulmakivenä itse Kristus Jeesus,
21 jossa koko rakennus liittyy yhteen ja kasvaa pyhäksi temppeliksi Herrassa;
22 ja hänessä tekin yhdessä muitten kanssa rakennutte Jumalan asumukseksi Hengessä.

Raamattu sanoo, että kun ihminen Jumalan armosta pelastuu, niin Herra itse lisää pelastuneen seurakuntaan (Herran seurakuntaan). Raamatun opetuksen mukaan Jumala itse kastaa Pyhässä Hengessä pelastuneen yhteen ja samaan ruumiiseen (Herran seurakuntaan). Raamatun opettama uudestistyntymisen peso (pesu) Jeesuksen veressä tarkoittaa sitä, kun ihminen vastaanottaa pelastuksen evankeliumin, niin hän saa puhdistuksen synneistään ja Pyhän Hengen sydämeensä asumaan. Raamatun sanan opetuksen mukaan Jumala itse lisää pelastuneen ihmisen uudestisyntymisen kautta seurakuntaansa. Tämän tähden Raamattu sanoo, että pelastuneesta tulee osa Jumalan perhettä.

1 Kor 14:23 Jos nyt koko seurakunta kokoontuisi yhteen ja kaikki siellä puhuisivat kielillä ja sinne tulisi opetuksesta tai uskosta osattomia, eivätkö he sanoisi teidän olevan järjiltänne?

1 Kor 16:19 Aasian seurakunnat tervehtivät teitä. Monet tervehdykset Herrassa lähettävät teille Akylas ja Priska sekä heidän kodissaan kokoontuva seurakunta.

Kol 4:15 Tervehdys Laodikeassa oleville veljille ja Nymfalle sekä hänen kodissaan kokoontuvalle seurakunnalle.

1 Kor 1:2 Korintossa olevalle Jumalan seurakunnalle, Kristuksessa Jeesuksessa pyhitetyille, jotka ovat kutsutut ja pyhät, ynnä kaikille, jotka avuksi huutavat meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeä kaikissa paikkakunnissa, niin omissaan kuin meidänkin.

Raamatun opetuksen mukaan Jumalan armosta pelastuneiden uskovien ihmisten tulee kokoontua yhteen seurakuntana paikkakunnillaan. Raamatun opetuksen mukaan seurakunnan tulee kokoontua paikkakunnallaan Jumalan seurakuntana. Raamatusta näemme Jumalan seurakunnan olevan sekä maailmanlaajuinen ja paikkakunnalla kokoontuva seurakunta. Seurakunta on maailmanlaajuinen, koska jokainen Herran Jeesuksen pelastama uskova joka puolella maailmaa kuuluu Kristuksen ruumiiseen (seurakuntaan), mutta tämän lisäksi seurakunnan tulee kokoontua yhteen paikkakunnallaan ja järjestäytyä seurakuntana Raamatun sanan opetuksen mukaisesti.

Apt 9:26 Ja kun hän oli tullut Jerusalemiin, yritti hän liittyä (κολλασθαι peusmuoto κολλάω - kollao) opetuslapsiin; mutta he kaikki pelkäsivät häntä, koska eivät uskoneet, että hän oli opetuslapsi.

Yllä olevassa jakeessa oleva sana kollao tarkoittaa kreikaksi tarttua, liittyä, yhtyä ja sana tulee sanasta liima (kolla). Jotkut sanovat, että kollao sanan perusteella uskovien tulee liittyä paikalliseen seurakuntaan, joka on sama asia kuin seurakuntaan liittyminen. Edellä oleva väite ei pidä paikkaansa. Apt 2:26 ja muut vastaavat kohdat tarkoittavat Raamatun valossa sitä kun Herra on pelastanut ja lisännyt uskovia seurakuntaansa, niin heidän tulee tulla yhteen seurakuntana ja alkaa kokoontumaan yhdessä seurakuntana paikkakunnallaan Raamatun asettaman järjestyksen mukaan.

Apt 2:41 Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua.

Apt 8:12 Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset.

1 Piet 3:21 jonka vertauskuva nyt myös pelastaa meidät, kaste ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta-Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta, (Alkutekstin mukainen käännös)

Hebr 13:18 Rukoilkaa meidän edestämme; sillä me tiedämme, että meillä on hyvä omatunto, koska tahdomme kaikessa hyvin vaeltaa.

Room 16:
25 Mutta hänen, joka voi teitä vahvistaa minun evankeliumini ja Jeesuksen Kristuksen saarnan mukaan, sen ilmoitetun salaisuuden mukaan, joka kautta ikuisten aikojen on ollut ilmoittamatta,
26 mutta joka nyt on julkisaatettu ja profeetallisten kirjoitusten kautta iankaikkisen Jumalan käskystä tiettäväksi tehty kaikille kansoille uskon kuuliaisuuden aikaansaamiseksi,

Raamatun sanan opetuksen mukaan Jumalan armosta pelastettu ei liity seurakuntaan uskoontulon ja uskovien upotuskasteen kautta, sillä Herra itse lisää pelastuneen seurakuntaansa uudestisyntymisessä. Raamatun opetuksen mukaan jokainen Jumalan vaikuttama teko on uskon teko ja uskon kuuliaisuutta Jumalan armosta. Raamatun opetuksen mukaan vesikaste on uskoontulon ja pelastuksen (uudestisyntyminen) seuraus ja tapahtuu uskoontulon jälkeen. Vesikasteen vastaanottaminen on hyvän omantunnon pyytämistä ja uskon kuuliaisuutta Herraa kohtaan.

-PP-

[vaisuliini]

*
Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi

Matt 22:
36 "Opettaja, mikä on suurin käsky laissa?"
37 Niin Jeesus sanoi hänelle: "‘Rakasta (agapaõ) Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi’.
38 Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky.
39 Toinen, tämän vertainen, on: ‘Rakasta (agapaõ) lähimmäistäsi niinkuin itseäsi’.
40 Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat."

Luuk 10:27 Hän vastasi ja sanoi: "Rakasta (agapaõ) Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi, ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi".

Herra Jeesus sanoi, että lain suurin käsky on rakastaa Herraa, sinun Jumalaasi kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi. Hepreankielen laki sana Torah tarkoittaa ennen kaikkea opetusta ja neuvoa ja sen vähäisin merkitys on laki. On tärkeä ymmärtää ja muistaa, että kun Raamattu puhuu ja opettaa Jumalan laista vanhan ja Uuden Liiton puolella, niin on kyse ensisijaisesti Herra opetuksista ja neuvoista, joiden kautta Herra varjelee ja suojelee Häneen uskovia ihmisiä ettei synti pääse tuhoamaan heitä sekä että uskovat ihmiset saisivat kasvaa uskossa Jumalaan ja Jumalan tuntemisessa. Uudessa Liitossa emme ole lain alla, vaan armon alla Herran Jeesuksen veren ja syntiuhrin ansiosta.

Herran Jeesuksen opetuksen mukaan meidän tulee rakastaa Herraa, meidän Jumalaamme kaikesta sydämestämme ja kaikesta sielustamme ja kaikesta voimastamme ja kaikesta mielestämme, joka tarkoittaa sitä, että meidän tulee ensimmäiseksi rakastaa Jumalaa kaikilla elämämme osa-alueilla. Silloin kun rakastat ensimmäiseksi kaikessa Jumalaa, niin opit myös oikealla tavalla rakastamaan lähimmäistäsi. Uskovan ihmisen tulee rakastaa Jumalaa totuudessa ja samalla tavalla uskovan ihmisen tulee rakastaa lähimmäisiään totuudessa, ei ihmisten korvasyyhyn mukaan. Kun Herra Jeesus sanoi, että lähimmäistä tulee rakastaa niin kuin itseään, niin itsensä rakastaminen ei tarkoita itsekeskeisyyttä tai itsekkyyttä, vaan sitä että teet lähimmäistäsi kohtaan samanlaisia totuuden rakkauden tekoja kuin mitä toivoisit sinullekin tehtävän.

Raamattu käyttää agapaõ sanaa sekä Jumalan rakastamisen että rakasta lähimmäistä niin kuin itseäsi kohdassa. Agapaõ sanaa käytetään UT:n kreikankielisessä tekstissä hyvin usein kuvaamaan uskovan ihmisen rakkautta Jumalaa ja lähimmäistään kohtaan, eli kyse on Jumalallisesta rakkaudesta, eikä sellaisesta rakkaudesta, joka nousee ihmisen lihasta. Matt 22:36-40 ja Luuk 10:27 tuovat esille kuinka Jumalan rakastamisen ja lähimmäisen rakastamisen alkuperä on Jumalallinen rakkaus. Tässä valossa meidän tulee ymmärtää, että Herran Jeesuksen opetus rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi, ei tarkoita sitä, että ihmisen tulisi rakastaa itseään lihansa voimalla, vaan että uskovan ihmisen itsensä rakastaminen tarkoittaa Jumalan vaikuttamaa rakkautta uskovan ihmisen sydämessä, jolloin hän kykenee hyväksymään ja arvostamaan itseään ihmisenä, jota Jumala rakastaa. Silloin kun uskova ihminen rakastaa itseään Jumalallisen rakkauden kautta, siinä ei ole kyse ihmisen itserakkaudesta, vaan siitä, että ihminen hyväksyy itsensä Jumalan rakkauden kohteena, jonka seurauksena hän ymmärtää myös, että hänen tulee rakastaa lähimmäistään siten, että lähimmäistä rakastetaan jumalallisen rakkauden kautta totuuden rakkaudessa, koska lähimmäinen on myös Jumalan rakkauden kohde.

Edellä oleva opetus rakasta lähimmäistä niin kuin itseäsi toteutuu oikealla tavalla vasta sen jälkeen kun ensin rakastamme Herraa kaikesta sydämestämme ja kaikesta sielustamme ja kaikesta voimastamme ja kaikesta mielestämme. Jos et ensin rakasta Herraa, niin et voi myöskään rakastaa lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.

Room 5:5 mutta toivo ei saata häpeään; sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.

Juud 1:2 Lisääntyköön teille laupeus ja rauha ja rakkaus.

Jokainen Herran Jeesuksen opetuslapsi joutuu rehellisesti myöntämään ettei hän kykene omassa voimassaan rakastamaan Jumalaa ja lähimmäistään totuudessa. Hieno ja valtava asia on se ettei uskovan tarvitse, eikä hän edes saa yrittää rakastaa Jumalaa ja lähimmäistään omassa voimassaan, koska ihmisen liha on synnin vallan alla ja siksi ihminen omassa lihassaan rakastaa Jumalaa ja lähimmäisiään lihallisen korvasyyhyn mukaan. Hienoa ja valtavaa on, että Jumala on vuodattanut rakkautensa uskovan ihmisen sydämeen Pyhän Hengen kautta. Uskova ihminen kykenee rakastamaan Jumalaa ja lähimmäisiään Jumalallisen, eli Jumalan rakkauden kautta, koska Pyhä Henki vaikuttaa uskovan sydämessä elämää, joka ojentautuu Jumalan rakkauden kautta totuudessa. Jumalan rakkaus lisääntyy ja kasvaa uskon kasvun kautta uskovan ihmisen sydämessä.

-PP-

[vaisuliini]

*
Onko seurakunta olemassa ennen vanhinten asettamista?

Apt 2:47 kiittäen Jumalaa. Ja he nauttivat kaiken kansan suosiota. Ja Herra lisäsi seurakuntaan joka päivä niitä,
jotka pelastuivat. Toivo Koilo Suuri Ilosanoma

1 Kor 12:
12 ¶ Sillä niinkuin ruumis on yksi ja siinä on monta jäsentä, mutta kaikki ruumiin jäsenet, vaikka niitä on monta, ovat yksi ruumis, niin on Kristuskin;
13 sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä.

Herra itse lisää pelastuneen ihmisen seurakuntaansa, joka tarkoittaa sitä, että uudestisyntymisen kautta Jumala lisää pelastuneen seurakuntaansa. Raamatun opetuksen mukaan ihminen ei voi liittyä seurakunnan jäsenyyteen, koska Jumala itse lisää pelastuneen seurakuntaansa. Pelastumisen ja sitä kautta seurakuntaan syntymisen (uudestisyntyminen) jälkeen uskovien tulisi kokoontua ja järjestäytyä paikkakunnillaan Raamatun opetuksen mukaisesti.

Fil 4:3 Myös sinua, sinä minun oikea Synsygukseni, minä pyydän: ole näille vaimoille avullinen, sillä he ovat taistelleet minun kanssani evankeliumin hyväksi, yhdessä sekä Klemensin että muiden työtoverieni kanssa, joiden nimet ovat elämän kirjassa.

Uskova ihminen voi liittyä uskonsuunnan tai heräysliikkeen jäseneksi, mutta ei Jumalan seurakuntaan, koska Herra itse lisää pelastuneen seurakuntaansa. Herätysliike ja uskonsuunta ei ole seurakunta, vaan ihmisten perustama liike tai yhdistys, jota he sanovat seurakunnaksi, vaikka se ei ole. Raamatun sanan mukaan Jumalan pelastamat ihmiset ovat seurakunta, seurakunta ei ole rakennus, ei yhdistys, eikä uskonsuunta tai herätysliike. Todellinen seurakunnan "jäsenrekisteri" on taivaassa Jumalan luona, missä on Elämän Kirja, jossa ei ole virheitä ja, jonne on kirjattu jokainen Jumalan pelastama uskova ihminen.

Tiit 1:5 Minä jätin sinut Kreettaan sitä varten, että järjestäisit, mitä vielä jäi järjestämättä, ja että asettaisit, niinkuin minä sinulle määräsin, joka kaupunkiin vanhimmat,

Apt 14:
21 Ja julistettuaan evankeliumia siinä kaupungissa ja tehtyään monta opetuslapsiksi he palasivat Lystraan ja Ikonioniin ja Antiokiaan
22 ja vahvistivat opetuslasten sieluja ja kehoittivat heitä pysymään uskossa ja sanoivat: "Monen ahdistuksen kautta meidän pitää menemän sisälle Jumalan valtakuntaan".
23 Ja kun he olivat valinneet heille vanhimmat jokaisessa seurakunnassa, niin he rukoillen ja paastoten jättivät heidät Herran haltuun, johon he nyt uskoivat.

Raamatun opetuksen mukaan vanhimpien (paimenet, kaitsijat) asettaminen ei tee seurakunnasta seurakuntaa, sillä seurakunta on jo olemassa ennen vanhinten asettamista.

Tiit 1:5 Minä jätin sinut Kreettaan sitä varten, että järjestäisit, mitä vielä jäi järjestämättä, ja että asettaisit, niinkuin minä sinulle määräsin, joka kaupunkiin vanhimmat,

Kuten huomaat Raamatusta niin Jumala on asettanut ja määrännyt seurakunnan paimenuuden koskemaan koko paikkakuntaa, eli paikkakunnan ykseydessä olevalle seurakunnalle , ei niin, että seurakunta hajaantuisi erilaisiin puolueisiin, uskonsuuntiin, jolla kaikilla on omat ja muista uskovista erillään olevat paimenet.

Jumala on yksi, ja siksi Hänellä on yksi seurakunta, ja paimenuus voi toimia Jumalan tahdon mukaisesti kokonaisuudessaan vain silloin kun seurakunta on paikkakunnalla ykseyden tilassa.

Koska Jumala on yksi, niin siksi Hän asettanut ja määrännyt kaiken tapahtuvan käytännössä ykseydestä käsin. Siksi myös Raamatullisen paimenuuden tulee toimia käytännössä ykseyden tilassa, ei hajaannuksen eriseuraisuuden tilassa.

Tällä hetkellä hajaannuksessa olevassa seurakunnassa on paimenuuden kutsun saaneita uskovia veljiä, mutta Jumalan tahdon mukaisesti paimenuus toimii kokonaan Jumalan tahdon mukaisesti vasta sitten kun Jumalan voitelemat paimenet paimentavat koko paikkakunnalla olevaa Jumalaa seurakuntaa.

Hebr 9:14 kuinka paljoa enemmän on Kristuksen veri, hänen, joka iankaikkisen Hengen kautta uhrasi itsensä viattomana Jumalalle, puhdistava meidän omantuntomme kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa!

Ib'rim (Hebrews) 9:14 how much more shall the blood of the Messiah, who through the everlasting Spirit offered Himself unblemished to Elohim, cleanse your conscience from dead works to serve the living Elohim? TS2009 Bible

1 Kor 10:
16 Siunauksen malja, jonka me siunaamme, eikö se ole osallisuus Kristuksen vereen? Se leipä, jonka murramme, eikö se ole osallisuus Kristuksen ruumiiseen?
17 Koska leipä on yksi, niin me monet olemme yksi ruumis; sillä me olemme kaikki tuosta yhdestä leivästä osalliset.

Raamatun opetuksen mukaan Messias Jeesuksen veren kautta Herra on lisännyt meidät yhteen ja ainoaan Jumalan seurakuntaan. Herran Jeesuksen veren ja kuoleman sekä sovituksen tähden jokainen Jumalan armosta pelastunut uskova ihminen kuuluu Jumalan seurakuntaan, joka on yksi. Jos ymmärrämme Herran Jeesuksen veren merkityksen sekä pelastuksen merkityksen, ja myös sen merkityksen, että Herra Jeesus sovitti syntimme verensä kautta, jolloin Jumalaa lisää meidät yhden ja ainoan seurakunnan jäsenyyteen, niin emme halua opettaa väärin seurakunnasta tai kokoontua seurakuntana omin päin hajaannuksesta käsin, vaan elää ja toimia sen mukaan miten Jumalan sana opettaa.

Meidän uskovien tulisi joka päivää kiittää Jumalan pelastuksesta, Jumalan armosta ja rakkaudesta Herran Jeesuksen verestä ja sovitustyöstä, jonka kautta olemme saaneet lahjaksi Jumalan armosta pelastuksen.

-PP-

[vaisuliini]

*
Jumalan antaman johdatuksen saaminen vaatii nöyryyttä ja Jeesuksen ristin voiman tuntemista. Ensiksikin myöntää, että minä en voi vaatia Jumalalta sitä ja tätä, ja toisekseen - että Hänellä on hyvää ja siunattua antaa, joka ei ole lihan ja ihmismielen mukaista.

Miksi epäilemme johdatusta?

Usein koska emme uskalla omistaa Jumalan siunausta elämäämme. Lihamme ylpeys estää tämän, tai väärä nöyryys - esittääksemme siinä hurskasta. Siksi tätä enemmän syyttelemme itseämme ("ei minusta mitään tule"), ja näin epäilemme Jumalan hyvyyttää ja rakkautta omalla kohdallamme. Tai sitten lihassamme vaadimme vääriä asioita, jotka eivät ole Jumalan tahdon mukaisia.

Uskallammeko rukoilla, että Jumala antaa haluamansa siunauksen meidän elämään?

Tätä syvällistä rukousta estää usein pelko, että jos Jumala tekeekin jotakin joka ei sovi elämäämme. Tulemme siis edellä mainittuun; emme usko että Jumalan antama on hyvää ja siunaavaa, vaan haluamme itse päättää mitä Jumala tekisi. Lihamme määrittelee johdatuksemme etsimistä, ei Jeesuksen risti, ja sen siunaus - ja siinä annettu Jeesuksen seuraaminen.

Miksi Jumala siunaisi juuri minua?

Tätä usein kuulen kysyttävän. Niin, miksi? Koska Hän haluaa siunata elämäämme, koska sillä on merkitystä. Pelastus ei ole vain epämääräistä haamuilua, ja päämäärättömyyttä, vaan selvä tarkoitus elämällemme, seurata Jeesusta, ja löytää tässä elämän siunaus. Siunaus kuuluu jokaisen uskovan elämään, sellaisena jollaisena Jumala sen haluaa elämäämme. Lihamme miettii omia kujeitaan, mutta Henki todistaa toista: tässä olemme valmiit uhraamaan itsemme, koska näemme että Jumalan tarkoitusperät ovat korkeammat ja paremmat. Elämän todellinen siunaus on elämämme uhrissa.

Jumalan mielisuosio kuuluu jokaiselle Jumalan lapselle Jeesuksen tähden. Jeesus tuli että meillä olisi elämä, ja sen runsaus ja yltäkylläisyys. Tyydymmekö vain vähään, ehkä luullotellun nöyryyden tähden? Meidän ei tulisi tyytyä vähään, vaan etsiä syvempää hengellistä siunausta, joka ei vastaa lihamme toiveita - vaan jossa on oikea Jumalan evankeliumin voima; en enää minä, vaan Kristus minussa.

P.K

[vaisuliini]

*
Jeesus ilmoittaa itsensä jos rakastat Häntä

Joh 14:
21 Jolla on minun käskyni ja joka ne pitää, hän on se, joka minua rakastaa; mutta joka minua rakastaa, häntä minun Isäni rakastaa, ja minä rakastan häntä ja ilmoitan itseni hänelle."
22 Juudas, ei se Iskariot, sanoi hänelle: "Herra, mistä syystä sinä aiot ilmoittaa itsesi meille etkä maailmalle?"
23 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jos joku rakastaa minua, niin hän pitää minun sanani, ja minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen tykönsä ja jäämme hänen tykönsä asumaan.
24 Joka ei minua rakasta, se ei pidä minun sanojani; ja se sana, jonka te kuulette, ei ole minun, vaan Isän, joka on minut lähettänyt.

Raamatun sanan opetuksen mukaan ja toisin sanoen Herran Jeesuksen opetuksen mukaan Herra Jeesus ilmoittaa itsensä sellaiselle ihmiselle, joka rakastaa Isää Jumalaa ja Herraa Jeesusta. Kun Herra Jeesus sanoi ilmoittavansa itsensä sellaiselle ihmiselle, joka rakastaa Isä Jumalaa ja Herraa Jeesusta tarkoittaa sitä, että Jumala avaa ymmärtämään Jumalan sanan totuutta ja Jumalan tahtoa vain sellaiselle ihmiselle, joka rakastaa Isä Jumalaa ja Herraa Jeesusta. Jumalan sanan ymmärtäminen on kytketty Jumalan rakastamiseen, eikä Jumalan sanan totuus avaudu ihmisen luonnolliselle järjelle, koska Jumalan sanan totuus avautuu Pyhässä Hengessä vain sellaiselle ihmiselle, joka rakastaa Isä Jumalaa ja Herraa Jeesusta.

Herra Jeesus sanoi, että se joka rakastaa Häntä pitää Jeesuksen sanat (Raamatun opetus). Jumalan rakastaminen ei ole lain alla olemista ja käskyjen täyttämistä, vaan Jumalan armosta käsin tapahtuvaa elämän ojentautumista ja uskossa kasvamista Jumalan käskyjen mukaisesti Uuden Liiton järjestyksen mukaan.

Herra Jeesus sanoi, että joka ei rakasta Häntä, niin sellainen ihminen ei pidä Jeesuksen sanoja ja siksi Herra Jeesus ei ilmoitakaan itseään ihmiselle, joka ei aio noudattaa Jumalan sanan opetusta. On todella tärkeää ymmärtää, että vain Jumalan rakastamisen kautta voimme oppia ymmärtämään yhä syvällisemmin Jumalan sanan totuutta ja Jumalan tahtoa.

Se tulee myös ymmärtää ja muistaa, että uskontien alussa emme ole harjaantuneet ja kypsyneet uskomaan ja rakastamaan Jumalaa, niin kuin Jumalaan tulisi uskoa ja Häntä rakastaa. Raamatullisen uskon kasvun kautta harjaannumme uskossa ja opimme koko ajan syvällisemmin rakastamaan Jumalaa.

-PP-

[vaisuliini]

*
Uskossa kasvaminen täyteen miehuuteen

Ef 4:
11 Ja hän antoi muutamat apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi,
12 tehdäkseen pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen,
13 kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa, täyteen miehuuteen, Kristuksen täyteyden täyden iän määrään,
14 ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa;
15 vaan että me, totuutta noudattaen rakkaudessa, kaikin tavoin kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus,
16 josta koko ruumis, yhteen liitettynä ja koossa pysyen jokaisen jänteensä avulla, kasvaa rakentuakseen rakkaudessa sen voiman määrän mukaan, mikä kullakin osalla on.

Jumala on antanut erilaisia palvelutehtäviä uskoville, jotka kaikki ovat kytköksissä uskovien keskinäiseen rakentumiseen seurakuntana. Alkuteksti puhuu (Ef 4:13) uskon ykseydestä, koska on vain yksi ja samanlainen usko Jumalaan, Herran Jeesuksen kautta, joka löytyy ainoastaan Jumalan sanan totuuden kautta (Raamattu), jonka Pyhä Henki avaa niille, jotka rakastavat Isä Jumalaa ja Herraa Jeesusta. Seurakuntana meidän uskovien tulisi kasvaa uskossa uskon ykseyteen, eli toisin sanoen uskomaan Herraan Jeesukseen sekä opillisiin asioihin ja opetuksiin samalla tavalla. Uskon ykseyden päämäärä uskossa Herraan Jeesukseen täällä maan päällä on kasvaa täyteen miehuuteen, kypsään ja aikuiseen uskoon, koska Herra ei halua meidän jäävän uskossa alaikäisiksi.

Jos emme kasva uskossa kohti täyttä miehuutta, niin silloin jäämme uskossa alaikäisiksi, jotka ajelehtivat ja ovat kaikkien opintuulten viskeltävinä sekä ihmisten arpapeleissä ja eksytyksen kavalissa juonissa. Raamatun käyttämä sana ajelehtia (klydōnidzō) tarkoittaa ajelehtia aalloilla. Uskova ihminen, joka ei ole kasvanut, eikä halua kasvaa rakkaudessa ja totuudessa on kuin ihminen, jota meren aallot heittelevät ja kuljettavat sinne tänne vailla todellista päämäärää. Tällainen ihminen sielullisuutensa tähden juoksee edestakaisin kaikissa opintuulissa etsien itselleen opetusta, joka vastaisi hänen omaa korvasyyhyänsä. Sielullisuutensa tähden hän valitsee korvasyyhyynsä opetusta samanlaisella periaatteella missä ihmiset heittävät noppaa ja pelaavat arpapeliä siitä mikä arpa tai noppa sattuisi voittamaan. Kun ihminen on sielullisuuden vallassa eikä ole halunnut kasvaa uskossa täyteen miehuuteen rakkaudesta totuuteen, niin hän eksyy kaikenlaisiin eksytyksen kavaliin juoniin.

Raamattu opettaa, että kun me totuutta noudattaen rakkaudessa kasvamme Jeesukseen Kristukseen, niin siinä samalla kasvamme kohti täyttä miehuutta uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa, emme tule täydellisiksi uskossa, mutta voimme kasvaa uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa täyteen miehuuteen. Kun ja jos rakastamme Isä Jumalaa ja Herraa Jeesusta, niin silloin haluamme kasvaa uskossa totuutta noudattaen rakkaudessa ja silloin myös käytännössä ojentaudumme uskossa sen mukaan mihin saakka olemme Jumalan armosta kasvaneet.

-PP-

[vaisuliini]

*
Täydellinen rakkaus karkottaa pelon

1 Joh 4:
16 Ja me olemme oppineet tuntemaan ja me uskomme sen rakkauden, mikä Jumalalla on meihin. Jumala on rakkaus, ja joka pysyy rakkaudessa, se pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä.
17 ¶ Näin on rakkaus tullut täydelliseksi meissä, että meillä olisi turva tuomiopäivänä; sillä sellainen kuin hän on, sellaisia mekin olemme tässä maailmassa.
18 Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen (teleios) rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta (kolasis - rangaistus, tuska); ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi (teleioo) rakkaudessa.

19 Me rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä.
20 Jos joku sanoo: "Minä rakastan Jumalaa," mutta vihaa veljeänsä, niin hän on valhettelija. Sillä joka ei rakasta veljeänsä, jonka hän on nähnyt, se ei voi rakastaa Jumalaa, jota hän ei ole nähnyt.
21 Ja tämä käsky meillä on häneltä, että joka rakastaa Jumalaa, se rakastakoon myös veljeänsä.

Uskon kautta Herraan Jeesukseen opimme tuntemaan ja ymmärtämään sen kuinka Jumala rakastaa meitä. Jos Jumalan armosta pysymme rakkauden totuudessa uskossa Herraan Jeesukseen, niin silloin pysymme Jumalassa ja Jumala pysyy meissä. Pysymällä uskossa Herraan Jeesukseen Jumalan armosta olemme iankaikkisen pelastuksen sisäpuolella. Pelastusta ei voi menettää jos pysyy uskossa Herraan Jeesukseen. Jos luopuu uskosta Herraan Jeesukseen, niin silloin menettää pelastuksen, jos ei halua tehdä parannusta ja tulla takaisin Jumalan luokse.

Monet uskovat kantavat sydämessään tuskaa ja pelkoa peläten Jumalan rangaistusta tai jopa saatanan kostoa ja rangaistusta. Pelko ja pelon aiheuttama tuska (ahdistus, kärsimys) ja rangaistuksen pelko hallitsee sellaisen uskovan ihmisen sydäntä, joka ei ymmärrä Jumalan rakastavan häntä tai jos hän ei elä Jumalan rakkaudessa. Raamattu sanoo täydellisen rakkauden alkutekstin mukaan heittävän pelon ulos, joka tarkoittaa sitä, että Jumala on täydellinen rakkaus, ja kun opimme luottamaan ja rakastamaan Jumalaa totuudessa sekä ymmärrämme Jumalan rakastavan meitä, niin rangaistuksen pelko ja tuska häviää pois uskovan sydämestä (mieli). Hyvin usein rangaistuksen tuska ja pelko häviää pois uskovan sydämestä uskonkasvun prosessin kautta kun luottamus ja rakkaus Jumalaa sekä ymmärrys siitä, että Jumala rakastaa häntä kasvaa ja lisääntyy uskovan sydämessä. On tärkeää ymmärtää, että Jumala on ensin rakastanut meitä ja vasta sen jälkeen me voimme oppia rakastamaan Jumalaa.

Jos uskova sanoo rakastavansa Jumalaa, mutta vihaa uskon veljeään tai sisartaan, niin hän on valehtelija. Raamattu sanoo ettei sellainen ihminen voi rakastaa Jumalaa, joka ei rakasta uskon sisartaan tai veljeään. Jumala on antanut käskyn, että se joka rakastaa Jumalaa, niin hänen tulee myös rakastaa uskon sisariaan ja veljiään. Rakkaudettomuus ja viha on iso ongelma uskovien ja seurakunnan keskuudessa. Erilaiset uskonsuunnat ja niissä esiintyvät erilaiset opetukset ovat yksi suurimmista syistä miksi uskovat eivät rakasta toisiaan. Ylpeys ja kateus ovat myös rakkaudettomuuden syitä, joka johtaa katkeruuteen ja jopa toisen vihaamiseen. Tämä on vakava synti, josta meidän uskovien pitää tehdä parannusta, jos haluamme nähdä Jumalan tekoja meidän elämässämme.

-PP-