Päivän sana

[vaisuliini]

*
"Joka kerskaa, sen KERSKAUKSENA
OLKOON HERRA" (1 Kor.1:31),

Ilman Jeesuksen Kristuksen sovitustyötä meillä kenelläkään ei ole mitään mahdollisuutta päästä iankaikkiseen Jumalan lasten Valtakuntaan, ei mitään mahdollisuutta. Tämä elintärkeä asia
paljastuu meille enenevässä määrin kun huomaamme itsessämme kyvyttömyyttä, epäonnistumisia sekä hairahduksia. Kun huomaamme tehneemme asioita joita kadumme ja häpeämme.

Tappion taisteluissa on lohdullista tietää, että kilvoittelijat ennen meitä olivat myös vajavaisia ihmisiä eivätkä koskaan teoissaan päässeet täydellisyyteen. Vanhassa testamentissa on useita Jumalan palvelijoita jotka teoissaan olivat hyvinkin raadollisia eikä edes Uuden Liiton Pietari selvinnyt elämässään ilman pahoja lankeamuksia. Tämä lankesi ylimielisyyteen, väkivaltaan ja pelkuruuteen eikä tullut teoissaan täydelliseksi edes Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen Taivaaseen menemisen jälkeenkään vaan lankesi ulkokultaisuuteen josta Paavali joutui häntä nuhtelemaan (Gal.2:11-14).

On lohdullista tietää, että he olivat kuitenkin Jumalan palvelijoita vaikka tekivätkin virheitä. He turvasivat Jumalan pelastavaan armoon ja niin meidänkin tulee osata tehdä jos aiomme kilvoitella perille asti; Jumalan armo Kristuksessa Jeesuksessa on ainoa mahdollisuutemme.

On oikein murehtia omaa vajavaisuuttaan, katua vääriä tekojaan sekä hairahduksia pyrkiessämme parempaan koska silloin ymmärrämme yhä enemmän Jeesuksen Sovitustyön merkitystä. Kun Jumalan Pyhä Henki nostaa silmiemme eteen omaa raadollisuuttamme, kyvyttömyyttämme sekä vajavaisuuttamme niin silloin lailla edesmenneen veljemme Paavalin joudumme huudahtamaan:"Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?" (Room.7:24).

Tätä kysymystä ihmisen raadollisuudesta mietti siis myös Paavali ja tätä samaa kysymystä mietimme myös me kaikki nykypäivän uskovat joiden silmien eteen Pyhä Henki on nostanut oman vajavaisuutemme, väärät tekomme sekä taipumuksemme. Tämän saman kysymyksen edessä - kun alamme ymmärtämään yhä enemmän Jumalan suunnatonta armoa - nostaa Pyhä Henki silmiemme eteen Kristuksen ristin. Ainoa mahdollisuutemme pelastua ja päästä perille Jumalan lasten iankaikkiseen Valtakuntaan on Vapahtajamme Jeesuksen sovituskuolema syntiemme edestä. Se on ainoa toivomme sillä muuta ei yksinkertaisesti ole!

Jumalan armo meitä katuvia kohtaan jotka murehdimme oma vajavaisuuttamme sekä epätäydellisyyttämme kulminoituu Jeesukseen Kristukseen; Hän kuoli puolestamme Golgatalla sovittaen kaikki syntimme ja siksi voimme lohdullisin mielin lailla Paavalin kohottaa katseemme ‭ja toiveikkaana todeta:"Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, MEIDÄN HERRAMME, kautta!" (Room.7:25).

"Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat" (Room.8:11).

- Marko Lind -

[vaisuliini]

*
JOS VIHAAT JOTAKIN ETKÄ PYSTY ANTAMAAN ANTEEKSI NIIN OLET SAATANAN UHRI –
”vapauteen Kristus vapautti meidät” (Gal.5:1),

Onko joku loukannut sinua etkä pysty pysty antamaan hänelle anteeksi? Onko joku sanonut jotakin inhottavaa perheestäsi tai sukulaisistasi ja koet tuskaa sydämessäsi? Kenties joku on valehdellut sinusta jotakin perätöntä levittäen juoruja sekä mustamaalaamalla ja nyt sinusta tuntuu, että velvollisuutesi on puolustaa kunniaasi ja mainettasi?

Ehkä joku on vienyt omaisuuttasi eikä aiokkaan maksaa sinulle? Joku on pettänyt törkeästi luottamuksesi ja ystäväsi on kääntynyt sinua vastaan? Koet olevasi epäoikeudenmukaisuuden uhri ja kamppailet pettymyksen, vihan, tuskan ja anteeksiantamattomuuden kanssa?

Anteeksiantamattomuutesi kalvaa sinua, kuin syöpä se levittäytyy sinuun ja pyrkii viemään rauhan sydämestäsi. Tahtoisit nauttia elämästä mutta katkeruus ja viha valtaavat ajatuksesi. Kun heräät niin synkät ajatukset valtaavat heti mielesi ja nukkumaan käydessäsi huudat epätoivoisesti tuskaasi tyynyllesi joka kastuu kyyneleistäsi. Ehkä et osaa enää edes itkeä koska tuska ja viha sisälläsi on niin suuri?

TIEDÄTKÖ, että anteeksiantamattomuutesi on saatanan aikaansaama PETOS jolla se on myrkyttänyt ajatuksesi? Pitämällä itsepintaisesti kiinni oikeudestasi saada hyvää kohtelua, puolustaa kunniaasi sekä perheesi kunniaa ja taistella kaikkea epäoikeudenmukaisuutta vastaan joka on sinua tai rakkaitasi kohdannut olet kaivanut itsellesi haudan johon nyt olet vajoamassa. Lähtiessäsi koston tielle puolustaaksesi oikeuksiasi olet ymmärtämättömyyttäsi tiellä joka johtaa helvettiin ja tätä saatana tahtookin sinun tekevän.

* Vaikka nyt omin voimin pystyisitkin kostamaan sille joka on sinua loukannut ja näin saisit oman kunniasi ”näennäisesti” ihmisten silmissä palautettua niin luuletko ettei sielunvihollinen kohta taas johdata tiellesi jotakin toista ihmistä joka taas loukkaisi sinua? Jos koston tielle lähdet niin tiedä, että vastustajia sinulta ei tule puuttumaan, siitä pitää saatana huolen!

Voima anteeksiantamiseen tulee Jumalalta joten käänny nyt heti tieltä jota paholainen tahtoo sinun kulkevan ja RUKOILE. Taakka jota nyt kannat sisälläsi on liian suuri ja jos et nyt heti tahdo luopua siitä niin sinä menehdyt taakkasi alla, siitä itse saatana tulee pitämään huolen.

Jumala tahtoo antaa sinulle sisäisen vapauden ja Hän pystyy sen tekemään joten RUKOILE. Pyydä Jumalalta anteeksi sitä, että olet pitänyt omaa kunniaasi, mainettasi sekä oikeuksiasi niin tärkeinä että olet alkanut vihaamaan jotakin toista Jumalan luomaa ihmistä.

Pyydä Jumalalta anteeksi itsekkyyttäsi ja olet kokeva siunatun sisäisen vapauden. Pyydä Jumalalta anteeksi anteeksiantamattomuuttasi. Jumala tahtoo antaa sinulle anteeksi Poikansa Jeesuksen Kristuksen tähden. Koska Jumalakin tahtoo antaa anteeksi niin miksi sinä et tahtoisi?

Raamattu kertoo, että Jumala kyllä rankaisee pahantekijöitä jos nämä eivät tahdo tehdä elämässään parannusta. Miksi siis kantaisit sisälläsi anteeksiantamattomuuden raskasta taakkaa? ”Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa” (Hebr.12:14)

- Marko Lind -

[vaisuliini]

*
"JUMALALLE EI MIKÄÄN OLE
MAHDOTONTA" (Luuk.1:37),

Saamme uskovaisina vaeltaa Jumalan ihmeellisessä varjeluksessa kun turvaamme Häneen. Kaikkivaltias Jumala on luonut koko maailmankaikkeuden ja kykenee suojelemaan meitä kaikelta pahalta ja siksi me uskovaiset saamme tänäkin armon päivänä kiitollisin mielin vaeltaa tällä maaplaneetalla eikä edes hiuskarva putoa päästämme Hänen tietämättään (Matt.10:30). Hän on Kaikkivaltias joka tarkkaavaisesti seuraa jokaista askeltamme, Hän on kykenevä varjelemaan kulkumme eikä mikään tai kukaan pysty estämään Hänen tahtoansa.

Me jotka olemme laittaneet luottamuksemme Hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen saamme olla tänäänkin täysin turvallisin mielin koska Kaikkivaltias Jumala on puolellamme: "Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan? Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi Hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka Hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin Hänen kanssansa?" (Room.8:31-32).

SINULLE JOKA KÄYT ELÄMÄSSÄSI NYT KOVAA TAISTELUA: Jumala on voimallinen muuttamaan sinun elämäsi taistelut voitoiksi, kyyneleet riemuksi ja epätoivon kiitokseksi. Hän on voimallinen tyynnyttämään jokaisen myrskyn elämässäsi eikä mikään ole Hänelle mahdotonta, ei mikään! Hän on Kaikkivaltias maailmankaikkeuden Luoja ja Hän tekee mitä tahtoo eikä kukaan tai mikään pysty estämään Häntä. Kun turvaat Hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen syntiesi Sovittajana ja Vapahtajana saat olla täysin varma, että sinua suojellaan ja varjellaan Taivaasta Käsin.

"Älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi; älä arkana pälyile, sillä minä olen sinun Jumalasi; minä vahvistan sinua, minä autan sinua, minä tuen sinua vanhurskauteni oikealla kädellä.Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, tartun sinun oikeaan käteesi, minä sanon sinulle: "ÄLÄ PELKÄÄ, MINÄ AUTAN SINUA"
(Jes.41:10,13)

- Marko Lind -

[vaisuliini]

*
JEESUS EI NÖYRISTELLYT KETÄÄN IHMISTÄ EIKÄ SINUNKAAN TULE NÖYRISTELLÄ,

Aito nöyryys ei ole nöyristelemistä, ei hiljaa olemista silloin kun ympärillä on epäoikeudenmukaisuutta eikä alistumista vääryyden edessä vaan rohkeutta puolustaa totuutta. Liian usein ihmiset sekoittavat aidon nöyryyden nöyristelemiseen ymmärtämättä, että nöyristeleminen on todellisuudessa itsekkyyteen sekoittunutta pelkuruutta.

Aito Jeesuksen seuraaja pyrkii elämään kuten Mestarinsa. Jeesus ei nöyristellyt ketään ihmistä vaan rohkeasti puuttui epäkohtiin ja julisti totuutta. Hän uskalsi puolustaa naista joka ilman Hänen väliintuloaan oltaisiin kivitetty kuoliaaksi (Joh.8:1-11), Hän uskalsi arvostella fariseuksia ja kirjanoppineita (Matt.15:12), uskalsi rohkeasti ajaa rahanahneet kauppiaat pois Jumalan temppelistä (Joh. 2:14-17) eikä pelännyt nimittää oman aikansa maallista johtajaa ketuksi (Luuk. 13:31-33). Jopa Jeesuksen vihamiehet joutuivat myöntämään, että Jeesus ei nöyristellyt ketään ihmistä:"Opettaja, me tiedämme, että sinä puhut ja opetat oikein ETKÄ KATSO HENKILÖÖN, vaan opetat Jumalan tietä totuudessa" (Luuk.20:21).

Nöyrä ihminen ei nöyristele ihmisten edessä vaan uskaltaa julistaa totuutta henkilöön katsomatta välittämättä seurauksista. Nöyrä ihminen uskaltaa puolustaa heikompien asemaa ja uskaltaa puuttua epäkohtiin silloin kun jotain lähimmäistä kohdellaan kaltoin. Aito Jeesuksen Kristuksen seuraaja pyrkii elämään kuten Jeesus eli sillä sanoihan Hän selvästi:"oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä" (Matt.11:29).

Aito Jeesuksen Kristuksen opetuslapsi ei ole nöyristelevä pelkuri sillä pelkurit eivät peri Taivasten Valtakuntaa (Ilm.21:8).

- Marko Lind -

[vaisuliini]

*

Pettyneen uskovan voi voittaa takaisin vain Jumalan rakkaus. Eikö minusta tullutkaan suurta Jumalan miestä? Enkö minä pääsytkään tekemään niitä kaikkein suurimpia tunnustekoja ja ihmeitä? Miksi tässä näin kävi? Olenko huono uskovainen, huonompi kuin muut - olenko minä Jumalan hylkäämä? Eikö minusta tullutkaan apostolia ja profeettaa?

Jumala ei vaadi sinua tekemään "ihmeitä" tai "tunnustekoja" - tai edes "parantamaan" sairaita - Hän tekee sen, kun Hän sen tekee. Jeesuksen teot ovat Jumalan kunniaksi, ei ihmisen kunniaksi. Siksi, Hän etsii ihmisiä tehdäkseen heistä puhtaita astioita, joita Hän saa käyttää, tahtomallaan tavalla.

Älä yritä olla jotakin! Kuule, ei sinun tarvitse - HERRA kyllä kasvattaa sinua armossaan ja rakkaudessaan, ja myös käyttää sinua nimensä kunniaksi, kun et yritä itse olla jotakin suurta!

P.K.

[vaisuliini]

*
USKONNOLLISUUS MUUTTAA ULKOAPÄIN MUTTA KRISTUS SISÄISESTI,

- On olemassa tapoja, tottumuksia ja kieltoja jotka nousevat Raamatun lehdiltä, niitä pitää noudattaa ja opettaa. Uskonnolliset ihmiset ovat kuitenkin luoneet UUSIA kieltoja sitoakseen ihmisiä taakkojen alle; näitä tulee varoa ja välttää.

USKOVAINEN, millaisena sinä näet maailman? Näetkö pahuutta kaikkialla? Onko elämäsi täyttänyt kieltotaulujen viidakko ja tuntuuko sinusta kuin ankara Jumala vahtisi jokaista liikettäsi pystyäkseen tuomitsemaan sinut alimpaan helvettiin? Oletko sitonut itsesi uskonnollisuuden kieltojen kahleilla ja onko elämäsi täynnä erilaisia ihmisten keksimiä säädöksiä? Jos on niin lue tämä Paavalin nuhteleva teksti: "Jos te olette Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkeisvoimista, miksi te, ikäänkuin eläisitte maailmassa, sallitte määrätä itsellenne säädöksiä: ”Älä tartu, älä maista, älä koske!” — sehän on kaikki tarkoitettu katoamaan käyttämisen kautta — ihmisten käskyjen ja oppien mukaan? Tällä kaikella tosin on VIISAUDEN MAINE itsevalitun jumalanpalveluksen ja nöyryyden vuoksi ja sentähden, ettei se ruumista säästä; mutta se on ilman mitään arvoa, ja se tapahtuu lihan tyydyttämiseksi”(Kol. 2:20‭-‬23).

PELASTUTKO JOS pukeudut oikealla tavalla? Poistuuko paholainen jos teet kädelläsi ristin merkin? Kuuleeko Jumala rukouksesi jos rukoilet polviasennossa vai kuuleeko Hän vielä paremmin jos ristit kätesi, entä jos huudat kovaa ja hurmoksellisesti? Saatko pääsylipun Taivaaseen jos kieltäydyt lihan syönnistä ja syöt vain pelkkiä kasviksia? Menetätkö taivaspaikkasi jos et pidä hyvää huolta ruumiistasi ahkerasti kuntoilemalla ja syömällä terveellisesti, entä jos poltat tupakkaa ja syöt paljon makeisia? Jos kuuntelet musiikkia jonka tempo on joidenkin mielestä liian rytmikästä, joudutko silloin helvettiin? Jos ajattelet edellämainitulla tavalla ja olet antanut sitoa itsesi uskonnollisuuden kahleisiin niin lue tämä Raamatunkohta huolellisesti rukouksen hengessä: ”Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen”(Gal. 5:1).

RAAMATTU kertoo, että Vapahtajamme Jeesus Kristus joutui usein väittelyihin oman aikansa uskonnollisten ihmisten kanssa jotka olivat langenneet uskonnollisuuteen; erilaisiin ihmisten keksimiin tapoihin sekä tottumuksiin joista oltiin tehty pakollisia ja siksi Jeesus NUHTELI HEITÄ”…te olette tehneet Jumalan sanan tyhjäksi perinnäissääntönne tähden. Te ulkokullatut, oikein teistä Esaias ennusti, sanoen: ’Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on minusta kaukana; mutta turhaan he palvelevat minua opettaen oppeja, jotka ovat ihmiskäskyjä’.”(Matt. 15:6‭-‬9).

Kaikki sellaiset ULKOISET uskonnolliset toimintatavat ja ohjeet jotka eivät löydy selkeästi Raamatun teksteistä on laitettava roskana syrjään. Raamatussa on paljon ohjeita pukeutumiseen, syömiseen, Jumalanpalveluselämään, rukoilemiseen, musiikkiin, terveyteen jne.- ne tulee pitää ja niitä opettaa. Ihmisten keksimiä tapoja ja tottumuksia jotka ovat uskonnollisuudessa vallalla ja joilla ei ole mitään tekemistä kokonaisvaltaisen Raamatusta nousevan opetuksen kanssa tulee ehdottomasti välttää! Jumala kyllä antaa viisautta osata erottaa nämä toisistaan jos ihminen tosissaan tahtoo tietää totuuden näissäkin asioissa sillä Raamatussa lukee kaikki tarpeellinen.

Älä anna ihmisten ORJUUTTAA sinua vaan ole sinä vapaa Kristuksessa Jeesuksessa. Paavali kirjoitti aikansa Korinttolaisille eräässä toisessa asiayhteydessä nuhdellen lukijoitansa alistumisesta mutta tämä sama teksti pätee myös sinuun jos olet antanut orjuuttaa itsesi uskonnollisiin muotomenoihin ja perinnäissääntöihin jotka eivät nouse Raamatun lehdiltä: ”Tehän hyvin suvaitsette mielettömiä, kun itse olette niin MIELEVIÄ. Tehän suvaitsette, että joku teidät orjuuttaa, että joku teidät syö puhtaaksi, että joku teidät saa saaliiksensa, että joku itsensä korottaa, että joku lyö teitä kasvoihin. Häpeäkseni sanon: tähän me kyllä olemme olleet liian heikkoja”(2. Kor. 11:19‭-‬20).

Jeesuksen aikaiset uskonnolliset johtajat elivät uskonnollisuudesta jossa oli lukematon määrä erilaisia uskonnollisia tapoja sekä kieltoja. Jeesus NUHTELI heitä kovin sanoin:”Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te olette valkeiksi kalkittujen hautojen kaltaisia: ulkoa ne kyllä näyttävät kauniilta, mutta ovat sisältä täynnä kuolleitten luita ja kaikkea saastaa! Samoin tekin ulkoa kyllä näytätte ihmisten silmissä hurskailta, mutta sisältä te olette täynnä ulkokultaisuutta ja laittomuutta”
(Matt. 23:27‭-‬28).

USKONNOLLISUUS jota hallitsee ihmisten luomat erilaiset traditiot, tavat sekä tottumukset ei pelasta ketään iankaikkiseen elämään koska se pyrkii muuttamaan ihmistä ulkoapäin. Sydämen elävä usko Jeesukseen Kristukseen - syntiemme Sovittajaan ja Vapahtajaamme - ja Hänen opetuksien mukaan eläminen on ainoa mahdollisuutemme pelastua iankaikkiseen vanhurskasten Valtakuntaan. Merkitystä ei siis ole oletko pitkä tai lyhyttukkainen, lihava tai laiha, parrakas tai parraton, laiska tai urheiluhullu, kasvis tai lihansyöjä saatikka rukoiletko polvillaan vai seisaaltaan sillä sydämen aito usko Kristukseen ainoastaan merkitsee.

Voit suudella ikoneita, tehdä pyhiinvaellusmatkoja, paastota monia päiviä viikossa, uhrata rukouksia pyhimyksille, kieltäytyä lähes kaikesta mutta jos sydämessäsi ei asu Kristus niin kadotukseen olet matkalla koska; "Tällä kaikella tosin on VIISAUDEN MAINE itsevalitun jumalanpalveluksen ja nöyryyden vuoksi ja sentähden, ettei se ruumista säästä; mutta se on ilman mitään arvoa, ja se tapahtuu lihan tyydyttämiseksi”(Kol. 2:20‭-‬23).

"Jos te olette Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkeisvoimista, miksi te, ikäänkuin eläisitte maailmassa, sallitte määrätä itsellenne säädöksiä: "Älä tartu, älä maista, älä koske!" (Kol.2:20-21).

- Marko Lind -

[vaisuliini]

*
Vapaus elää Jumalan sanan totuudessa osa 1

Jumalan sanan opetuksen mukaan Jumalan armosta pelastettu ihminen on kutsuttu elämään ja vaeltamaan Jumalan sanan totuuden mukaisesti Pyhässä Hengessä. Olen huomannut erilaisissa uskonyhteyksissä (seurakunnissa ja muissa uskovien yhteyksissä), että totuutta pyritään rajoittamaan sekä myös kumoamaan monin eri tavoin. Lähestyn tätä asiaa tietystä näkökulmasta käsin.

Eräs asia, jonka kautta pyritään rajoittamaan ja jopa kumoamaan totuutta on sellainen ettemme voisi olla siitä varmoja mikä on Jumalan sanan totuus. Jos ja kun seurakuntana tai yksilöuskovina uskomme ettemme voi olla uskossamme varmoja siitä mikä on totuus, niin silloin vääryys, valheet, ihmisten perinnäissäännöt ja väärät opetukset hyvin pian valtaavat sydämen maaperän sekä seurakunnan opetuksen.

Luuk 1:4 että oppisit tuntemaan, kuinka varmat ne asiat ovat, jotka sinulle on opetettu.

Apt 2:36 Varmasti tietäköön siis koko Israelin huone, että Jumala on hänet Herraksi ja Kristukseksi tehnyt, tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte."

Room 14:14 Minä tiedän ja olen varma Herrassa Jeesuksessa, ettei mikään ole epäpyhää itsessään; vaan ainoastaan sille, joka pitää jotakin epäpyhänä, sille se on epäpyhää.

1 Tess 1:5 että meidän evankeliumimme tuli teidän tykönne, ei ainoastaan sanana, vaan myös voimana ja Pyhässä Hengessä ja suurella varmuudella-niinkuin tiedätte, millaisia me olimme teidän keskuudessanne, teidän tähtenne-

1 Tim 1:15 Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, että Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, joista minä olen suurin.

2 Tim 3:14 Mutta pysy sinä siinä, minkä olet oppinut ja mistä olet varma, koska tiedät, keiltä olet sen oppinut,

Hebr 6:19 Se toivo meille on ikäänkuin sielun ankkuri, varma ja luja, joka ulottuu esiripun sisäpuolelle asti,

Hebr 10:22 niin käykäämme esiin totisella sydämellä, täydessä uskon varmuudessa, sydän vihmottuna puhtaaksi pahasta omastatunnosta ja ruumis puhtaalla vedellä pestynä;

On paljonkin Raamatun asioita, jotka ovat lopullisia ja varmoja. Raamattu opettaa uskon varmuudesta. Jokaisen uskovan tulisi kasvaa uskon varmuuteen ja se että on varma jostakin asiasta ei ole väärin, koska Raamattu on täynnä totuuksia, jotka eivät muuksi muutu. Toki sekin on totta, että me kaikki olemme erehtyväisiä, myös minä ja olen sen tuonut esille monen monta kertaa. Siitäkin huolimatta vaikka olemme erehtyväisiä, niin Raamatun sanan totuus on luja ja varma perustus, joka ei muutu ja jota valheet eivät voi murtaa ja kaataa.

Jos joku provosoituu siitä, että joku sanoo jotakin asiaa varmaksi tai kiistattomaksi Raamatun sanan totuudeksi ja jos asia tuodaan lähimmäisen rakastamisen hengessä, niin silloin ongelma on sillä joka provosoituu. Kyselevä ilmapiiri kuuluu seurakunta-elämään. Se että sanoo jonkun asian olevan kiistaton tai varma ei tarkoita kenenkään jyräämistä, vaan sen esille tuomista mitä pitää Raamatun totuutena ja joka voi myös olla Raamatun totuus, koska Raamatussa on Jumalan sanan totuus.

Fil 2:14 Tehkää kaikki nurisematta ja epäröimättä,

Se on toki totta, että kaikki asiat eivät ole kaikille kiistattomia, selkeitä tai kirkkaita. Ei se ratkaise läheskään aina erimielisyyden ongelmaa koskien Raamatun opetusta, vaikka löisimme pöytään faktoja, jotka osoittavat selkeästi, että tämä on selvä asia ja kiistaton totuus. Ikävä kyllä uskovien keskuudessa on olemassa henkilöitä, jotka eivät nöyrry, vaikka asiat olisi tuotu esille täysin kiistattomasti ja aukottomasti. Silloin jos kokee ja ymmärtää asian olevan varma Raamatusta, niin silloin ei ole hyvä epäröidä, vaan uskoa sen minkä varmaksi tietää.

Sitten on Raamatun asioita, joita emme tiedä varmaksi ja silloin on tietenkin väärin väittää varmaksi sitä mitä ei vielä ymmärrä. Silloin on hyvä tuoda esille, että minä ymmärrän, ajattelen, tulkitsen asian näin, enkä väitä sitä varmaksi. Sitten eräs tärkeä asia. Jos minulla on tietynlainen tyyli ja tapa keskustella, niin olisi väärin jos pyrkisin vaatimaan, että muiden täytyy toimia, niin kuin minä toimin ja keskustelen. Sekin on väärin jos provosoituisin ja loukkaantuisin siihen jos muut keskustelijat eivät toimi niin kuin minä haluan.

-PP-

[vaisuliini]

*
Vapaus elää Jumalan sanan totuudessa osa 2

Silloin kun loukkaannutaan ja provosoidutaan, niin on usein (ei aina) kyse halusta rajoittaa toisen sananvapautta sekä sen varjolla pyrkiä pääsemään etulyöntiasemaan riisumalla lähimmäiseltä keinot keskustella, niin ettei hän enää voi tuoda asioita esille, niin kuin hän uskoo ja ymmärtää. Meidän ei tule päästä kenenkään niskan päälle, vaan Raamatun sanan totuuden tulisi ohjata meitä kaikkia ja meidän tulee alistua Jumalan sanan totuuden alaisuuteen silloin kun ymmärrämme sen mikä on totuus. Raamattu opettaa lähimmäisen rakastamista ja kunnioittamista, joka tarkoittaa myös ettemme saa asettaa kahleita toinen toisillemme, vaan sen sijaan meidän tulee antaa kaikille vapaus keskustella oman persoonansa kautta. Toki se on totta, että jos joku toimii väärin, ylenkatsoo, pilkkaa ja kohtelee lähimmäisiään väärin, niin siihen pitää puuttua, mutta sävyisyyden hengessä, kuitenkin suoraa totuutta puhuen.

Toimikoon kukin, niin kuin parhaaksi kokee ja ymmärtää, olkoon se sitten kyselevää keskustelua, jonkin asian varmaksi tietämistä tai jos ei ole varma jostakin asiasta, mutta tehtäköön kaikki toisiamme kunnioittaen sekä toisillemme tilaa antaen. Jos seurakunnan valtaa sellainen ilmapiiri, että jotakin tai joitakin ihmisiä aletaan rajoittamaan siinä miten he saavat keskustella tai tuoda asioita esille, niin siinä yleensä käy niin, että totuus poljetaan jalkojen alle ihmisten lihallisten ja sielullisten reaktioiden tähden. Jos joku pyrkii väärällä tavalla tuomaan asioita esille eikä kunnioita muita, niin silloin tietenkin paikallisen seurakunnan paimenten (vanhimmat) tulee sävyisästi puuttua tällaiseen väärään käytökseen. Älkäämme loukkaantuko toinen toisillemme, vaan antakaamme toisillemme tilaa kasvaa uskossa ja ilmaista itseämme sen mukaan kuin ymmärrämme ja muistakaamme, että meidän kaikkien tulisi kasvaa uskossa toinen toisiamme rakastamaan ja kunnioittamaan yhä syvällisemmin.

Meidän tulee uskovina tiettyyn rajaan asti sietää myös vääriä oppeja, kiukuttelua sekä väärää käytöstä, mutta jos alamme rajoittamaan sitä miten ja millä tavalla itse kukin saa ilmaista itseään ja uskoaan, niin silloin olemme luoneet seurakuntaan väärän hallitsemisen ilmapiirin jossa lihallinen loukkaantuminen hyvin helposti pääsee rajoittamaan ja hallitsemaan muita ihmisiä. Kun kirjoitin, että meidän tulisi sietää vääriä opetuksia, niin tarkoitan sillä sitä ettei missään nimessä saa hyväksyä vääriä oppeja, mutta väärän opin tuoja tulee oikaista totuuden sanan kautta sävyisyyden Hengessä ja yrittää häntä kunnioittaen pyrkiä pääsemään vuorovaikutukseen, jossa häntä voi ohjata sävyisyyden Hengessä oikeaan suuntaa Jumalan sanan kautta. Väärän opin tuojakaan ei tule jyrätä, vaan erityisesti seurakunnan paimenten tulee kuunnella mitä he sanovat ja sitten heitä on oikaistava totuudella sävyisästi oikeaan suuntaan, jos he ymmärtävät jotakin väärin tai pyrkivät tuomaan vääriä opetuksia seurakuntaan.

Seurakunnassa ja uskovien keskuudessa on olemassa asioita, jotka ovat toisille varmoja ja toisille epävarmoja ja uskon, että sitä otetaan myös huomioon seurakunnassa, jossa vaikuttaa Herran Jeesuksen armo, totuus ja rakkaus. Mutta en usko että oikea tapa ottaa niitä huomioon on sellaista missä se joka pitää asiaa varmana toivoo ettei kukaan olisi epävarma tai se joka on epävarma toivoo ettei kukaan olisi varma. Minusta oikeampi tapa olisi sallia kaikkien olevan sitä mitä ovat tai muuten jonkun toive voi toteutua toisten rajoittamisena.

Oikea tapa ottaa toisten tunteet huomioon on antaa heidän ilmaista itseään ollen sitten varmoja tai epävarmoja, jos asiat ilmaistaan toisia kunnioittaen. Raamattua tutkimalla löytää monenlaisia tapoja kuinka ilmaista asioita tietyissä tilanteissa. Meidän on tietenkin aina otettava muut huomioon sekä otettava huomioon missä kasvuvaiheessa itse kukin on. Raamattu opettaa, että kasvaneempien uskovien on otettava huomioon vähemmän kasvaneita uskovia sekä kasvaneemmalla on suurempi vastuu kuin vähemmän kasvaneella ja asia on juuri näin. Se kuitenkin usein unohtuu, että myös vähemmän kasvaneella on vastuu siitä miten hän käyttäytyy eikä hän voi paeta kasvamattomuutensa taakse, vaan hänelläkin on vastuunsa.

Olen ollut joskus sellaisissa yhteyksissä missä vähemmän aikaa uskossa olleet ovat alkaneet vaatimaan kasvaneemmilta uskovilta heidän huomioimistaan sellaisella tavalla, että kasvaneemmat uskovat eivät saa enää uskoa niin kuin Raamattu opettaa, vaan heidän täytyisi ottaa huomioon muita ihmisiä lihallisen reaktion ja sielullisen vallanhalun kautta alistumalla lihallisen ja sielullisen ohjailun alaisuuteen. Tämä vaara on aina olemassa siellä missä asetetaan rajoituksia ihmisille, jolloin suosituksista ja ehdotuksista voi tulla vaatimuksia. Toki asia on myös toisinpäin, että kasvaneemmat uskovat voivat pyrkiä alistamaan kasvamattomia uskovia, joka on myös väärin ja syntiä.

-PP-

[vaisuliini]

*
Vapaus elää Jumalan sanan totuudessa osa 3

Room 14:
1 ¶ Heikkouskoista hoivatkaa, rupeamatta väittelemään mielipiteistä.
2 Toinen uskoo saavansa syödä kaikkea, mutta toinen, joka on heikko, syö vihanneksia.
3 Joka syö, älköön halveksiko sitä, joka ei syö; ja joka ei syö, älköön tuomitko sitä, joka syö, sillä Jumala on ottanut hänet hoivaansa.
4 Mikä sinä olet tuomitsemaan toisen palvelijaa? Oman isäntänsä edessä hän seisoo tai kaatuu; mutta hän on pysyvä pystyssä, sillä Herra on voimallinen hänet pystyssä pitämään.

Raamattu opettaa tässä heikkouskoisesta, joka voidaan ymmärtää vähemmän aikaa uskossa olleeksi tai kasvamattomaksi uskovaksi. Heikkouskoisuus, vähemmän aikaa uskossa ollut sekä kasvamaton uskova ei tarkoita sellaista negatiivista asiaa, jossa jotakin halvennetaan, vaan tilaa jossa uskova ei ole harjaantunut ja kypsynyt uskossaan. Room 14 luvun ensimmäiset jakeet kuvaavat kasvaneemman ja kasvamattomamman välistä keskinäistä suhdetta. Raamattu opettaa ettei kumpikaan saa halveksua ja tuomita toinen toisiaan. Kasvaneemmalla uskovalla on suurempi vastuu, mutta myös kasvamattomalla on vastuu siitä miten hän käyttäytyy ja kohtaa kasvaneempaa uskovaa. Jos näin ei olisi, niin silloin lihallisuus ja sielullisuus voisi päästä alistamaan ja hallitsemaan uskovia. Toki sekin on mahdollista, että kasvaneempi uskova voi lihallisesti ja sielullisesti pyrkiä hallitsemaan ja alistamaan muita.

1 Tim 4:
12 Älköön kukaan nuoruuttasi katsoko ylen, vaan ole sinä uskovaisten esikuva puheessa, vaelluksessa, rakkaudessa, uskossa, puhtaudessa.
13 Lue, kehoita ja opeta ahkerasti, kunnes minä tulen.
14 Älä laiminlyö armolahjaa, joka sinussa on ja joka sinulle annettiin profetian kautta, vanhinten pannessa kätensä sinun päällesi.
15 Harrasta näitä, elä näissä, että edistymisesi olisi kaikkien nähtävissä.
16 Valvo itseäsi ja opetustasi, ole siinä kestävä; sillä jos sen teet, olet pelastava sekä itsesi että ne, jotka sinua kuulevat.

Emme saa uskovina ylenkatsoa nuoria uskovia (emmekä myöskään vanhempia uskovia). Nuorelle uskovalle on annettu myös vastuuta, kuten 1 Tim 4:12-16 opettaa. Se toki tulee erottaa ettei vasta uskoontullut voi vielä kantaa vastuuta kovinkaan paljoa, mutta joka päivä vastuullisuus kuitenkin kasvaa hänen sydämessään. Sekin tulee muistaa, että Timoteus oli jo lapsesta asti tuntenut pyhiä kirjoituksia, joten myös nuoremmassa iässä oleva uskova voi olla kasvanut uskossaan.

Mutta yhtä selvää on se, että jokaisella on vastuunsa Herran edessä, toisella se on suurempi kuin toisella, mutta kaikilla uskovilla on vastuunsa Herran edessä.

-PP-

[vaisuliini]

*
Vapaus elää Jumalan sanan totuudessa osa 4

1 Tim 5:
1 ¶ Älä nuhtele kovasti vanhaa miestä, vaan neuvo niinkuin isää, nuorempia niinkuin veljiä,
2 vanhoja naisia niinkuin äitejä, nuorempia niinkuin sisaria, kaikessa puhtaudessa.

Raamatussa on ohjeet nuhtelua varten, joka tulee tehdä sävyisyyden hengessä ja vanhempia uskovia tulee nuhtelun kautta neuvoa kuin isää tai äitiä ja nuorempia uskovia tulee nuhtelun kautta neuvoa niin kuin veljiä tai sisaria. Kaiken tulee tapahtua puhtaudessa ja sävyisyydessä.

Room 12:10 Olkaa veljellisessä rakkaudessa helläsydämiset toisianne kohtaan; toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne.

Room 12:10 jakeen opetus asettaa meidän jokaisen eteemme vastuun siitä, että veljellisessä rakkaudessa olisimme helläsydämiset toisiamme kohtaan ja toistemme kunnioittamisessa kilpailisimme, ei lihallisesti, vaan hengellisesti. Näen sellaisen kunnioittamisena ettemme pyri muuttamaan toisen käyttäytymistä tai sanomisia jos ne ovat Raamatullisia ja Jumalan tahdon mukaisia sekä toista kunnioittavia.

Totta kai kaikki asiat ovat tapauskohtaisia, mutta jos pysyy Raamatun ilmoituksessa ja uskoo varmaksi joitakin asioita ja sen tuo esille toisia kunnioittavassa sävyssä, niin silloin kyllä ongelma on sillä, joka provosoituu siitä, että joku pitää jotakin varmana. Jos se joka uskoo jonkin asian olevan varma tuo asiansa esille muita halventaen tai pilkaten, niin silloin tietenkin syy on hänessä itsessään, ei siinä joka on epävarma.

Jos asia jota olemme pitäneet varmana ei olekaan varma ja olemme erehtyneet, niin silloin meidän on nöyrästi tehtävä parannus. Siitäkin huolimatta vaikka voimme erehtyä ja erehdymme, niin Pyhä Henki ja Raamatun sanan opetus kasvattaa meitä täyteen uskon varmuuteen.

Totta kai uskovien tulee ottaa toisiaan huomioon, emmekä saa keskustella ja kommunikoida yhteisessä kokoontumisessa ihan miten huvittaa. Erimieltäkin saa olla, kunhan sen tekee rakentavasti ja toisia kunnioittaen.

Jos joku kokee, että seurakunnassa ja uskovien keskuudessa asioiden sanominen kiistattomaksi ja varmaksi provosoi muita, niin mikä olisi oikea ratkaisu?

Keskinäisessä kokoontumisessa ei saa sanoa mitään asiaa kiistattomaksi ja varmaksi, koska joku voi loukkaantua siihen. Tämä olisi huono vaihtoehto, koska silloin ei kukaan saisi sanoa enää mitään varmaa ja kiistatonta totuuttakaan, koska loukkaisi muita. Tämä rajoittaisi seurakunnan kokoontumista ja yhteistä rakentumista, niin ettemme enää kykenisi seisomaan Raamatun sanan totuuden takana, koska joku voi loukkaantua. Jokaisella tulee olla oikeus tuoda esille mitä sydämessään kokee kunhan tekee sen muita rakastaen, koska silloin kunnioitamme toisiamme, emmekä pyri kahlitsemaan muita. Tämän jälkeen sitten me saamme sävyisyydessä koetella asioita Jumalan sanan totuuden kautta.

Oikea ratkaisu on sellainen, että annetaan asioiden ratkaista, eikä takerruta sanoihin ja henkilöihin, jos sanat ja henkilöt niiden takana kunnioittavat toinen toisiaan ja pyrkivät tuomaan asioita esille ollen sitten varmoja tai epävarmoja kannastaan, niin jokainen tutkikoon ja koetelkoon sitä mikä on Raamatun totuus.

On totta että meidän on otettava huomioon toinen toisemme sekä vahvojen on kannettava heikkojen vajavaisuuksia, mutta silläkin on rajansa, sillä jos uskon varmuutta ja Jumalan sanan totuutta aletaan rajoittamaan loukkaantumisen tähden, niin silloin kunnioitamme enemmän ihmisen loukkaantumisen kokemusta kuin Jumalan sanan totuutta.

Minun puolestani, jokaisella uskovalla on oikeus pitää jotakin asiaa varmana ja kiistattomana totuutena, vaikka se olisi vastoin sitä miten minä uskon. Kun yhdessä tutkimme asioita, niin Raamatun sana näyttää meille jokaiselle sen mikä on totuus ja olen ihan varma, että me jokainen jossakin kohden joudumme tekemään parannusta ja korjaamaan kurssia. Minä ainakin olen tehnyt parannusta ja korjannut kurssiani monta kertaa.

Olemme siten todella tärkeän aiheen edessä, sillä se miten seurakunnan paimenet toimivat, että Raamatullinen totuus saisi olla esillä seurakunnassa sävyisyyden Hengessä. Raamatun totuus ja vapaus ihmisille kirjoittaa ja kertoa uskostaan vai rajoitukset ettei kukaan loukkaa ketään, vaikka pyrkimys ei olekaan loukata ketään.

-PP-