Oligopiste kirjoitti:Paavali ohjeistaa, että mies olkoon perheen pää.
Tästä herää kysymys, miten ja missä asioissa mies sitten olisi perheen pää? Jos verrataan nykyaikana suosittuun ajatteluun, että mies ja nainen ovat tasa-arvoisia parisuhteessa, kotityötkin jaetaan tasan, ja kaikessa päätöksenteossa molemmilla on "yksi ääni" (jos ollaan eri mieltä, niin äänet menevät tasan, eikä päätöstä synny) -- niin miten tilanne poikkeaa tästä siinä tapauksessa, että mies on "perheen pää"?
Kaipaan tähän mahdollisimman selkeitä esimerkkejä käytännön tilanteista tai päätöksenteosta, millä tavalla se ilmenee, että mies on perheen pää? Miten menetellään eri tavalla kuin ns. tasa-arvoisessa parisuhteessa?
Raamattu ei opeta tasa-arvoista parisuhdetta, vaan että mies on perheen pää. Tasa-arvoinen parisuhde on moderni keksintö ja huono sellainen. Mies ja nainen ovat kyllä saman arvoisia Jumalan edessä. Mutta Jumala on antanut heille eri roolit, siis eri tehtävät.
Se tarkoittaa mielestäni sitä, että molemmat saavat toki kertoa mielipiteensä asioista. Mutta jos syntyy lukkotilanne, niin miehen pitäisi perheen päänä saada tehdä lopullinen päätös. Se ei tarkoita sitä, että miehen kannattaisi vaimoaan Raamatulla tästä muistuttaa. Jumalallinen naisen kuuluisi jo nämä asiat tietää, kun ne on Raamatussa niin selkeästi sanottu. Jos vaimo ei toimi näissä asioissa Raamatun sanan mukaan, niin miehen kannattaa rakastaa vaimoaan (käsky miehille) ja rukoilla Jumalaa, että vaimo huomaisi virheensä. Siis miehen ei kannata alkaa vaatimaan, vaikka hänellä periaatteessa olisikin siihen oikeus.
Jumala on antanut kristityille nämä ohjeet, ettei parisuhde menisi keskinäiseksi valtakamppailuksi, kuten se nykyään monesti menee. Syntiinlankeemuksessa Jumala kertoi miten nainen tulee haluamaan miehensä hallitsemista:
"mutta mieheesi on sinun
halusi oleva, ja hän on sinua
vallitseva".
Huomaa Jumalan sanat Kainille:
"niin väijyy synti ovella, ja sen
halu on sinuun, mutta
hallitse sinä sitä!"
Huomaatko millä tavalla tuo sana "halu" toimii noissa? Se liittyy nimenomaan haluun hallita. Synnin halu on hallita ihmistä, mutta ihmisen kuuluu hallita syntiä. Vaimon halu on hallita miestään, mutta mies on hallitseva osapuoli. On siis eräänlainen kirous naiselle, että hän haluaa hallita miestään, mutta silti mies on hallitseva osapuoli. Uuden testamentin ohjeilla tämä kirous on mahdollista poistaa sillä, että mies ja nainen ymmärtävät erilaiset roolinsa ja voivat siksi minimoida tämän syntiinlankeemuksesta lähteneen konfliktin. Moderni ihminen voi pitää Raamatun ohjeita näissä asioissa "vanhentuneina", mutta tekee sen vain omaksi ja avioliittonsa turmioksi. Jumalan sanalla ei ole "parasta ennen" päivämäärää.