En tiedä, onko matkan varrella rahaan suhtautuminen kovin paljon muuttunut.
On tullut nähtyä vähän parempia päiviä, enemmän huonoja.
Yksinkertaisesti: raha= välttämätön paha.
Olishan se kiva saada joskus sellaista, mistä on haaveillut ja tarpeeseenkin joskus.
Mutta ehkä mielummin köyhempi kuin rikas. Kunhan pärjää.
Sananlaskuista löytyi tämmöinen
Sananl. 30:
7 Kahta minä sinulta pyydän, älä niitä minulta koskaan kiellä, kuolemaani saakka:
8 Vilppi ja valhepuhe pidä minusta kaukana. Älä köyhyyttä, älä rikkautta minulle anna; anna minulle ravinnoksi määräosani leipää,
9 etten kylläisenä tulisi kieltäjäksi ja sanoisi: "Kuka on Herra?" ja etten köyhtyneenä varastaisi ja rikkoisi Jumalani nimeä vastaan.On kyllä menny tämä yhteiskunta semmoiseksi, ettei perässä pysy, on mobiilimaksuja ja lähimaksuja yms. Minä maksan yhä käteisellä, en osaa tuommoisia.
Kaivelen kolikoita pussista.
