Sakramentin pakanallinen tausta

[vaisuliini]

*
Rpe, anteeksi, minua häiritsee eniten se, että sinä niinkuin esittäisit tietäväsi enemmän Raamattua muttet ole halukas tutkimaan avoimin mielin Sanan valossa, onko asia näin. Niin tällä tavalla ei voi avata keskustelua kanssasi. Lopeta teeskentely! Olisi paljon parempi avata keskustelua ehdolla, että voimme yhdessä tutkia Raamattua Sanan valossa avoimin mielin, onko asia näin, se paljon parempi kuin se, joka ei tutki ollenkaan Raamattua ja esittää tietävän enemmän Raamatusta ja on haluton tutkimaan Raamattua Sanan valossa, siitä keskustelusta ei tule koskaan mitään.

Yksi kysymys vielä? Mitä sacramentum tarkoittaa suomeksi?

[rpe]

Mistä päättelet, etten tutki Raamattua ja vielä avoimin mielin? Minusta näkemyksesi on kummallinen. Ehkä puhumme samasta Raamatusta eri kielellä, mutta molemmat etsimme totuutta. Minua kiinnostaa Raamatun hengellisen luonteen( saarnattu Jumalan sana) myös kirjan inhimillinen ja kulttuurihistoriallinen rooli. Tämä kai minulle ehkä sallittakoon myös teologiaa jonkin verran päntänneenä humanistina.

[Jukka]

Yksi kysymys vielä? Mitä sacramentum tarkoittaa suomeksi?

Kielellisesti sana “sakramentti” on johdettu latinan sanasta sacramentum, suomeksi salaisuus. Sanan alkumerkitys on vala tai sotilasvala; kirkollisena merkityksenä sakramentti on “pyhä toimitus” (lähde: Facta, osa 8, s. 251, v. 1974). Latinankielessä sana sacramentum on vastine kreikan kielen sanalle mysterion, jonka ainoa merkitys ymmärtääkseni on salaisuus.

[Itse en usko sakramentteihin, jonka tässä julkisesti tunnustan ja tuomiolla tunnustuksestani tiliä teen. Pysyn vakaumuksessani, että uskonasioista tehdään mutkikkaita, kun pitäisi uskoa kasteveden uudestisynnyttävään voimaan. Miksi? Raamattu kehottaa uskomaan Jeesukseen ja lupaa, että Häneen uskovalla on syntien anteeksianto ja iankaikkinen elämä. Vähän minua ihmetyttää sellainenkin opetus, että ehtoollista nauttien saamme syntimme anteeksi. Ehtoollisesta on tehty jonkun sortin Herran läsnäolon ja anteeksiantamisen todiste, mutta eikö se ole Jeesuksen muistoksi nautittava ateria. Se muistuttaa meitä hänen uhristaan ja kuolemastaan ja nautimme ehtoollista siihen saakka kunnes Hän palaa takaisin. Ehtoollinen ei ole minulle todistus Jeesuksen läsnäolosta vaan muistutus Hänen uhristaan Golgatalla ja siitä, että Hän palaa kerran takaisin. Minä nautin ehtoollista Jeesuksen muistoksi, koska Hän on poissa, mutta odotan Hänen palaavan noutamaan omansa taivaan kotiin. Siellä Jeesus on nyt valmistamassa meille kotia.]

[rpe]

Mutta onko Jukka hyvä, henkilö, joka uskoo oikeasti ehtoollisen leivän ja viinin olevan Kristuksen ruumis ja veri, harhaoppinen? Oppi ehtoollisen sakramentista on mielestäni yksi luterilaisuuden ihanimpia helmiä. ”Tämä ON minun ruumiini/vereni”. Pelkkä muistoateria on yksi osa ”salaisuutta”. Jos saan kysyä, missä nautit ehtoollista, kuinka usein ja kenen kanssa? Tämä on minusta oleellinen sikäli, että tässä palataan apostolisen kristillisyyden juurille, kun meillä olisi ehtoollisyhteys, joka jo varhainkin oli se seurakuntakokousten ” kova ydin”. Siksi pelkkä ”jyrisevät saarnat ja muutama laulu” ei (ainakaan minulle) edusta seurakunnan yhteen kokoontumisen perusidea.

[PetriFB]

Yksi kysymys vielä? Mitä sacramentum tarkoittaa suomeksi?

Kielellisesti sana “sakramentti” on johdettu latinan sanasta sacramentum, suomeksi salaisuus. Sanan alkumerkitys on vala tai sotilasvala; kirkollisena merkityksenä sakramentti on “pyhä toimitus” (lähde: Facta, osa 8, s. 251, v. 1974). Latinankielessä sana sacramentum on vastine kreikan kielen sanalle mysterion, jonka ainoa merkitys ymmärtääkseni on salaisuus.

[Itse en usko sakramentteihin, jonka tässä julkisesti tunnustan ja tuomiolla tunnustuksestani tiliä teen. Pysyn vakaumuksessani, että uskonasioista tehdään mutkikkaita, kun pitäisi uskoa kasteveden uudestisynnyttävään voimaan. Miksi? Raamattu kehottaa uskomaan Jeesukseen ja lupaa, että Häneen uskovalla on syntien anteeksianto ja iankaikkinen elämä. Vähän minua ihmetyttää sellainenkin opetus, että ehtoollista nauttien saamme syntimme anteeksi. Ehtoollisesta on tehty jonkun sortin Herran läsnäolon ja anteeksiantamisen todiste, mutta eikö se ole Jeesuksen muistoksi nautittava ateria. Se muistuttaa meitä hänen uhristaan ja kuolemastaan ja nautimme ehtoollista siihen saakka kunnes Hän palaa takaisin. Ehtoollinen ei ole minulle todistus Jeesuksen läsnäolosta vaan muistutus Hänen uhristaan Golgatalla ja siitä, että Hän palaa kerran takaisin. Minä nautin ehtoollista Jeesuksen muistoksi, koska Hän on poissa, mutta odotan Hänen palaavan noutamaan omansa taivaan kotiin. Siellä Jeesus on nyt valmistamassa meille kotia.]

Jukan julkinen tunnustus on yhtäpitävä Jumalan sanan totuuden kanssa, kiitos Herralle.

Jumalan armosta pelastumme kun teemme parannuksen ja uskomme evankeliumin Herrasta Jeesuksesta:

Mark 1:15 ja sanoi: "Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi".

Apt 17:30 Noita tietämättömyyden aikoja Jumala on kärsinyt, mutta nyt hän tekee tiettäväksi, että kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus.

Room 10:9 Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut;

Jumalan läsnäolo on meissä Jumalan armosta Pyhässä Hengessä:

Room 8:9 Mutta te ette ole lihan vallassa, vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki teissä asuu. Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa.

Room 8:11 Jos nyt hänen Henkensä, hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista, asuu teissä, niin hän, joka herätti kuolleista Kristuksen Jeesuksen, on eläväksitekevä myös teidän kuolevaiset ruumiinne Henkensä kautta, joka teissä asuu.

1 Kor 3:16 Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä?

Herran ateriasta (ehtoollinen) sanoo Jumala sana:

1 Kor 11:
23 ¶ Sillä minä olen saanut Herralta sen, minkä myös olen teille tiedoksi antanut, että Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän,
24 kiitti, mursi ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan; tehkää tämä minun muistokseni".
25 Samoin hän otti myös maljan aterian jälkeen ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni; niin usein kuin te juotte, tehkää se minun muistokseni".
26 Sillä niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tämän maljan, te julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kuin hän tulee.
27 Sentähden, joka kelvottomasti syö tätä leipää tai juo Herran maljan, hän on oleva vikapää Herran ruumiiseen ja vereen.
28 Koetelkoon siis ihminen itseänsä, ja niin syököön tätä leipää ja juokoon tästä maljasta;
29 sillä joka syö ja juo erottamatta Herran ruumista muusta, syö ja juo tuomioksensa.
30 Sentähden onkin teidän joukossanne paljon heikkoja ja sairaita, ja moni on nukkunut pois.
31 Mutta jos me tutkisimme itseämme, ei meitä tuomittaisi;
32 mutta kun meitä tuomitaan, niin se on meille Herran kuritusta, ettei meitä maailman kanssa kadotukseen tuomittaisi.

[vaisuliini]

*
Nyt tässä kahvilassa näppäilen kännykän kanssa. Kiitos Jukka! Sinä vastasit jo siihen, mihin Rpen olisi pitänyt itse vastata, mutta näköjään hän ei tiedä, mitä vastata. Itse tiedän, mitä se tarkoittaa suomeksi. Ajattelin esittää kysymystä Rpelle, mitä se suomeksi tarkoittaa - tarkistaakseni, tietääkö hän sen.

[rpe]

Mistä päättelet, Vaisuliini hyvä, etten tiennyt mitä vastata. Itsehän jo vastasit omaan kysymykseesi. Sakramentti sanan etymologian takia”mysteeri” on ihan hyvä käytänne, kuten ortodoksi kristityt käyttävät. Sakramentit sanana on teologinen termi, ja ihan hyvä sekin. Ehkä juuri tälläisten vääntöjen takia en jaksa aina innostua ”raamatullisuuteni ” korostamisesta, saati ”Sanassa pysymisessä”, koska ne aukeavat täälläkin niiiin kovin eri sanakääntein.

[vaisuliini]

*
Rpe, en halua, että tästä keskustelusta riitaudutaan. Mutta sinua koitettiin oikaista Sanan valoon, että ymmärtäisit. Laitan vielä viimeisen kerran. En enää jatka, koska koen tämän hyödyttömäksi avata keskustelua.

Mitä sacramentumiin tulee; tässä on yksi Raamatun kohta, minkä verran sinä kai jaksat lukea ja miettiä, missä siinä kohdassa lukee sakramenttikäsite.

Ilm. 17:7 Ja enkeli sanoi minulle: "Miksi ihmettelet? Minä sanon sinulle tuon naisen salaisuuden ja tuon pedon salaisuuden, joka häntä kantaa ja jolla on seitsemän päätä ja kymmenen sarvea.

Ilm. 17:7 et dixit mihi angelus quare miraris ego tibi dicam sacramentum mulieris et bestiae quae portat eam quae habet capita septem et decem cornua

[rpe]

Vaisuliini hyvä. Minua välillä ihmetyttää tämä sinun ” innokas oikomishalu”, ikäänkuin en ymmärtäisi sakramenteista, opista jne oikein” Sanan valossa”. Mistä muuten olet saanut tämän hokeman” Sanan valo” jne? Voiko saman asian ilmaista vähemmän ” kaanaankielisesti”, jotta ei tulisi niin paljon tulkintaerimielisyyksiä ilmsuista.

[vaisuliini]

*
Minäkin ihmettelen, sillä tuossa kohdassa Ilm. 17:7 ei puhu mitään siitä, vaikka siinä on se sana. Ei se merkitse mitään. En vain ymmärrä mitä tarvetta puolustaa siitä "olematonta sakramenttikäsitettä", kun siinä se ei puhu siitä mitään.

Lopetetaan vaan tämä hyödytön keskustelu.