Sakramentin pakanallinen tausta

[rpe]

Aamu-usva. Olet oikeassa, terminologiani oli epäselvää. Minusta opeista toisaalta saa ja pitääkin keskustella, ja ihmiset ovat vuosisatojen aikana antaneet eri nimiä, kuten sakramenttioppi jne. Fantasiat viittasi lähinnä PP;n alkuperäiseen ”tutkimukseen”.

[vaisuliini]

*
Mitä sakramenttiin tulee; sakramentti kristillisten kirkkojen käyttämä nimitys pyhistä toimituksista, joiden uskotaan välittävän Jumalan armoa ¶ Usein "sakramentti" tarkoittaa erityisesti Herran ehtoollista. Sakramenttikäsite tarkoittaa, että esimerkiksi on luterilainen sakramenttikäsite ja katolinen sakramenttikäsite. Sakramentti eli mysterion on teologinen käsite, jonka loi Augustinus aikanaan. Sakramentti on pyhä toimitus.

Esimerkiksi Roomalais-Katolisen kirkon oppi sisältää 7 eri sakramenttia joita on edellä mainittujen kasteen ja ehtoollisen lisäksi mm pappeus, viimeinen voitelu jne. Sakramentti on käsite, jota ei löydy sellaisenaan Raamatusta. Augustinus määritteli sakramentin seuraavasti: kun henki yhtyy aineeseen, syntyy skaramentti, eli siis nykysuomeksi pyhä toimitus. Kirkkojen sakramenttikäsitykset poikkeavat toisistaan. Suomen kielessä on sakramenteista käytetty myös nimityksiä "armonväline" ja "armonvälikappale", joka on harhaoppi - Raamatun mukaan.

[vaisuliini]

*
Esimerkiksi se latinankielinen sana sacramentum tarkoittaa suomeksi salaisuutta.


Ilm. 17:7 et dixit mihi angelus quare miraris ego tibi dicam sacramentum mulieris et bestiae quae portat eam quae habet capita septem et decem cornua

Ilm. 17:7 Ja enkeli sanoi minulle: "Miksi ihmettelet? Minä sanon sinulle tuon naisen salaisuuden ja tuon pedon salaisuuden, joka häntä kantaa ja jolla on seitsemän päätä ja kymmenen sarvea.



Ilm. 1:20 sacramentum septem stellarum quas vidisti in dextera mea et septem candelabra aurea septem stellae angeli sunt septem ecclesiarum et candelabra septem septem ecclesiae sunt

Ilm. 1:20 Niiden seitsemän tähden salaisuus, jotka näit minun oikeassa kädessäni, ja niiden seitsemän kultaisen lampunjalan salaisuus on tämä: ne seitsemän tähteä ovat niiden seitsemän seurakunnan enkelit, ja ne seitsemän lampunjalkaa ovat ne seitsemän seurakuntaa."



1. Tim. 3:16 et manifeste magnum est pietatis sacramentum quod manifestatum est in carne iustificatum est in spiritu apparuit angelis praedicatum est gentibus creditum est in mundo adsumptum est in gloria

1Tim. 3:16 Ja tunnustetusti suuri on jumalisuuden salaisuus: Hän, joka on ilmestynyt lihassa, vanhurskautunut Hengessä, näyttäytynyt enkeleille, saarnattu pakanain keskuudessa, uskottu maailmassa, otettu ylös kirkkauteen.



Ef. 5:32 sacramentum hoc magnum est ego autem dico in Christo et in ecclesia

Ef. 5:32 Tämä salaisuus on suuri; minä tarkoitan Kristusta ja seurakuntaa.


Mitä käsitteeseen tulee; käsite on kielellisen ilmaisun sanan, lauseen tai termin kognitiivinen merkityssisältö. Lisäksi sanoilla tai termeillä voi olla elämyksellä koettu ei-käsitteellinen sisältö. Klassisesti käsite on ymmärretty sanan määritelmäksi, jolloin sana olisi synonyyminen määritelmänsä kanssa.

[vaisuliini]

*
Ef. 3:3 quoniam secundum revelationem notum mihi factum est sacramentum sicut supra scripsi in brevi

Ef. 3:3 että näet tämä salaisuus on ilmestyksen kautta tehty minulle tiettäväksi, niinkuin olen siitä edellä lyhyesti kirjoittanut;



Ef. 1:9 ut notum faceret nobis sacramentum voluntatis suae secundum bonum placitum eius quod proposuit in eo

Ef. 1:9 tehden meille tiettäväksi sen tahtonsa salaisuuden, että hän, päätöksensä mukaan, jonka hän oli nähnyt hyväksi itsessään tehdä -



Dan. 2:47 loquens ergo rex ait Daniheli vere Deus vester Deus deorum est et Dominus regum et revelans mysteria quoniam potuisti aperire sacramentum hoc

Dan. 2:47 Kuningas vastasi Danielille ja sanoi: "Totisesti on teidän Jumalanne jumalien Jumala ja kuningasten herra ja se, joka paljastaa salaisuudet; sillä sinä olet voinut paljastaa tämän salaisuuden."



Dan. 2:30 mihi quoque non in sapientia quae est in me plus quam in cunctis viventibus sacramentum hoc revelatum est sed ut interpretatio regi manifesta fieret et cogitationes mentis tuae scires

Dan. 2:30 Ja tämä salaisuus on paljastettu minulle, ei oman viisauteni voimasta, ikäänkuin minulla olisi sitä enemmän kuin kenelläkään muulla ihmisellä, vaan sentähden että selitys ilmoitettaisiin kuninkaalle ja sinä saisit selville sydämesi ajatukset.

[Aamu-Usva]

Tätä minä juuri tarkoitin, että sakramentti-sana on latinankielisessä Raamatussa, mutta ei siinä merkityksessä kuin miten se nykyään yleensä ymmärretään

[vaisuliini]

*
Huh väärintulkinta alkoi ensin pelkästään siitä latinankielisestä sanasta 'sacramentum '.

Vanhan kirkon aikana kirkon pyhiä toimituksia kutsuttiin salaisuuksiksi (kr. mysterion). Tämä nimitys on säilynyt kreikankieliselle traditiolle perustuvassa idän ortodoksisessa kirkossa. Lännen latinankielisessä kirkossa pyhiä toimituksia alettiin kutsua sakramenteiksi (lat. sacramentum).

Merkittävä osuus lännen sakramenttiopin kehityksessä oli kirkkoisä Augustinuksella. Eräs keskeinen piirre hänen sakramenttikäsityksessään oli vakaumus, että Kristus itse toimii kirkon pyhissä toimituksissa (ks. Johdatus dogmatiikkaan s. 218), jonka perusteella hän puolusti donatolaisia vastaan käymissään kiistoissa (ks. edellä luku "Erilaisia kirkkokäsityksiä") näkemystä, että sakramentin pätevyys ei ole riippuvainen sen toimittaman papin hengellisestä tilasta.

Kirkon pyhät toimitukset olivat kuitenkin Augustinukselle vain eräs sakramenttien osa-alue. Laajassa merkityksessä sakramentti tarkoitti mitä tahansa pyhää todellisuutta kuvaavaa merkkiä. Tällaisia olivat esim. Mooseksen lain mukainen ympärileikkaus ja pääsiäisen vietto. Augustinus ymmärsi sakramentin laajassa mielessä merkiksi (lat. signum), joka kuvaa jotakin pyhää todellisuutta (lat. res). Sakramentin näkymättömän todellisuuden ja sitä kuvaavan merkin välillä vallitsee aina eräänlainen samankaltaisuus, eivätkä sakramenttien merkit voi näin olla mielivaltaisesti valittuja. Ne kuvaavat sitä hengellistä todellisuutta, joiden merkkejä ne ovat. Näihin sakramentteihin kuuluivat siis myös kirkon pyhät toimitukset, jotka muodostivat sakramentit sanan suppeammassa merkityksessä.

Augustinukselta on peräisin myös käsitys, että sakramentin muodostaa "sana ja näkyvä aine", jotka muodostavat yhdessä "näkyvän sanan" (ks. Johdatus dogmatiikkaan s. 219). Näistä ja monista muista Augustinuksen teoksista otetuista ajatuksista tuli keskiajalla lännen sakramenttiteologian peruslauseita, joiden oikeasta tulkinnasta syntyi useita kiistoja. Sana 'sakramentti' vakiintui 1100-luvulla tarkoittamaan seitsemää pyhää toimitusta: kaste, ehtoollinen, konfirmaatio, rippi, pappisvihkimys, avioliitto ja sairaan voitelu.

[Iustus]

Kylläpäs on taas vaikeasti seurattavaa keskustelua. Mielestäni siinä ei ole mitään väärää, jos käytetään Raamatulle vieraita sanoja kuvaamaan Raamatusta löytyviä asioita. Sakramentti-sana on luterilaisille yläkäsite tai "otsikko", jolla tarkoitetaan kastetta ja ehtoollista. Luterilaisisten kirjoituksissa ja puheissa puhutaankin usein sanasta ja sakramenteista. Mielestäni se on paljon fiksumpi ja napakampi ilmaus, kuin jos sanan sakramentin sijaan puhuttaisiin aina sanasta, kasteesta ja ehtoollisesta, joihin tuolla ilmaisulla viitataan.

[vaisuliini]

*
Minä katsoin googleen kautta kuvia ja huomasin, että satanisti ja paavi käyttää latinankielistä sanaa 'sacramentum'. Niin ymmärsin, että kyse ei ole sakramentista, vaan kyse on siitä, että oppi tulee suomennetusta salaisuudesta, joka tarkoittaa mysteerista.

Mitä mysterion -sanaan tulee;
mysteeri(o) hämmentävä asia, arvoitus; salaperäinen uskonnollinen toimitus t. oppi; (keskiajalla:) hengellinen näytelmä ¶ Alkujaan sana on peräisin antiikin ns. mysteeriuskonnoista, joissa pyhiin toimituksiin liittyi salaperäisiä menoja, joiden tausta ja merkitys paljastettiin uskontoon liittyneelle usein vain vähittäin. Keskiajalla sana siirtyi tarkoittamaan raamatullisia aiheita käsitteleviä kirkkonäytelmiä. Nykykielessä sana tarkoittaa yleensä vain hämmennystä tai epätietoisuutta: "se on minulle mysteeri" tarkoittaa suunnilleen "en ymmärrä sitä".

Kiitos paljon, Aamu-Usva, että sinä toit latinankielisen sanan, niin nyt minä julkaisen kirjoittamani aiheen FB:ssa ja kerron, että se latinankielinen sana sacramentum tarkoittaa suomeksi salaisuutta. Väärintulkinta alkoi ensiksi siitä latinankielisestä sanasta ‘sacramentum’. Kyse ei ole sakramenttiopista, tai sakramenttikäsitteestä, vaan latinankielisestä sanasta.

Ne Raamatun kohdat eivät viita paljon sakramenttioppeihin. Ne eivät käsittele sakramenttioppeja, eikä sakramenttikäsitettä. Ja lisäksi siinä on latinankieliset Raamatun kohdat ja rinnakkain suomenkieliset Raamatun kohdat, joiden mukaan ei viita paljon mitään sakramenttioppeihin eikä sakramenttikäsitteeseen.

Latinankielinen Raamattu 'sacramentum' ei todella puhu mitään sakramenttiopista, eikä sakramenttikäsitteestä. 'Sacramentum' tarkoittaa suomeksi s a l a i s u u t t a, joka ei liity mitään sakramenttioppeihin, eikä käsitteeseen.

Kannattaa lukea ne laittamani Raamatun kohdat rinnakkain läpi, koska kyse ei ole MITÄÄN sakramenttikäsitteestä, eikä sakramenttiopista. Kauheasti ISO väärintulkinta alkoi pelkästään siitä latinankielisestä sanasta.

[Aamu-Usva]

Iustus: Ei siinä olekaan mitään väärää ja nythän ei ole kysymys edes Raamatulle vieraasta käsitteestä. Henkilökohtaisesti ajattelen, että sakramentti-käsite on jotenkin sekoittava, koska se tarkoittaa eri kirkoissa eri asioita. Jossain kirkossa on sakramentteja enemmän ja jossain vähemmän. Toisaalta olisi hankala selittää joka kerta, että kirkolliset toimitukset, joissa tapahtuu jotain enemmän kuin mitä niissä näyttää tapahtuvan, eli jotka sisältävät jonkinlaisen mysteerin. Kaste sakramenttina sisältää mysteerinä sen, mitä siinä on enemmän kuin tavallisessa päivittäisessä kylpemisessä tai kastautumisessa avantoon. Ehtoollinen taas sakramenttina sisältää enemmän kuin leipä ja viini ravintola-annoksen yhteydessä. Niissä on hengellistä sisältöä ulkoisen lisäksi. Sisältö ymmärretään uskossa, mutta uskosta osattomalle tällaiset asiat ovat järjettömiä.

Katolisilla myös avioliitto on sakramentti, koska he ovat ymmärtäneet sen suuren salaisuuden (sacramento) olevan maalliseen avioliittoon sisältyvä. Luther taas ajatteli sen suuren salaisuuden tarkoittavan samassa kohdassa selitettyä Kristuksen ja seurakunnan liittoa eikä siis pidä avioliittoa minään sakramenttina.

Minusta tämä sakramentti-sanan sisältö on mielenkiintoinen, vaikka ei pitäisikään kiistellä sanoista. Eihän me kiistelläkään. Kunhan puhutaan

[vaisuliini]

*
Ei kyse ole avioliiton suuresta salaisuudesta. Sacramentum tarkoittaa suomeksi s a l a i s u u t t a. Sinä et näköjään lukenut ne latinankieliset Raamatun kohdat, joiden rinnakkain on myös suomenkieliset Raamatun kohdat.