Kirjoittaja lonelyrider » 30. Syys 2017 21:56
Siihen on vaikea sanoa, etteikö kukaan nykyaikana ajattelisi Jeesuksen olevan taiteilijan luomuksen kaltainen, tietenkin, jos niin uskoo, se on heidän uskostaan sitten se.
Voisin ajatella, on mahdollista, että voi löytyä myös sillä tavoin asiaan uskovia, että asia on niinkuin se on esitetty maailmanlaajuisen käsityksen mukaan tai taiteen mukaan...
se kuvataiteen kaltainen Jeesushahmo voi olla hyvinkin tärkeä elementti monille uskossaan, jollain tasolla... että asiaa ei ole koettu tärkeäksi ehkä ajatella syvemmin tai laajemmin, tai sitten voi olla mahdollista, ettei myöskään osaa ajatella asiaa toisin. Se kuvataiteen Jeesus antaa ehkä kokemuksen jostain "kauniista", ihminen ehkä tavoittelee usein elämässään asioita, jotka eivät vastaa todellisuutta... ja pyrkivät pakenemaan todellista elämää, joskus myös siihen uskon kaltaiseen maailmaan, joka ei välttämättä ole se todellisuus kuitenkaan asioista... ihmisellä voi olla myös suojautumiskeinona uskoa johonkin, ryhmittymillä voi olla suojautumiskeinonsa, jolla he sulkevat itsensä pois "maailman pahuudelta" suojamuuriensa sisälle jne... ja tuollaiset kuvataiteen Jeesukset antavat ehkä heille jotain toivoa paremmasta... toki edelliset ovat esimerkkejä, tapoja on monia ja monilla ihmisillä syynsä... ja mikään ei ole aina samasta muotista tehty valmis vastaus jonkun toisen elämään, miksi niin on...?
Jopa väittäisin, että se voi olla marginaaliryhmittymä, joka tuo esiin... toisenlaista ajatusta siitä, että tuo kuvan Jeesushahmo, on vain taitelijan luomus, eikä varmastikaan vastaa lainkaan todellisuutta.
On mietittävä sitten tarkkaan sitä, että missä vaiheessa meillä on oikeus, puuttua asioihin tai yksilön vapauteen, uskoa tietyllä tavoin, että onko meidän tehtävämme ojentaa, jos se ei tuota edes mitään sellaista hyvää lopputulemaa toisen ihmisen henkilökohtaisessa elämässä, ja että se olisi "itsestä lähtevä" ymmärrys ja ajatus. Tietyllä tavoin meidän on myös luovutettava sellainen ajattelutapa pois itsestämme, ettemme lähtisi ikäänkuin "hallitsemaan" muita toiminnallamme, eli meidän ei tulisi etsiä toisten uskosta ja elämästä niitä virheitä, vaan olisi keskityttävä siihen henkilökohtaiseen uskonelämään.
Toki asioista voi keskustella, tällaisilla palstoilla... tai jos joku kokee, niin toki hänellä on oikeus asiaa viedä eteenpäin, jos se tuottaa tulosta, sanoisin... että kuitenkin jonkinlaisella hienovaraisella toisen ihmisen ja yksilön elämää kunnioittaen, ei toisia "moukaroiden", ehkä joskus siihen itsekin syyllistyneenä tokiinsa ja ehkä pyrin jotain siitä oppimaankin tai ainakin tahtoisin.