Peace In Rest kirjoitti:
Tässä varmaan ilmenee, että maailmaa voi katsella kristittynäkin monella tavalla. Joku näkee, että meidän on välitettävä enemmän omasta kansakunnastamme, ja toinen näkee että ei tulisi tehdä mitään erottelua kansakunnan mukaan.
Itse näen asian enemmän jälkimmäisellä tavalla. Sillä me kuulumme ennenkaikkea Jumalan valtakuntaan, johon kuuluu ihmisiä jokaisesta maailman kansakunnasta. He ovat meille kristityille läheisempiä kuin omaan kansakuntaan kuuluvat ihmiset jotka eivät kuulu Jumalan valtakuntaan.
Ymmärsit tekstini vähintäänkin 'puutteellisesti'. Kirjoitinhan jo aikaisemmin (mielestäni aika tyhjentävästi) maallisten valtakuntien ja Jumalan Valtakunnan vissistä erosta Aamu-Usvalle näin:
"Sanon sen tässä lyhyesti näin: Maallisten lakien mukaan sinä olet minulle Suomen kansalainen, mutta Jumalan valtakunnan lakien mukaan sinä et ole minulle suomalainen sisar vaan sisar Suomesta. Syntyperäsi on taivaasta ja sellaisina meidän tulee sisariamme ja veljiämme kohdata ja kohdella."
https://uskonaskel.foorumi.eu/viewtopic ... sta#p47982Tämän aloituksen alla käsitellään "muslimien jihad maahanmuuttoa", ei Jumalan valtakuntaa. Jumalan valtakunta on universaalinen. Valtiot rajoineen kuuluvat tähän maailmanaikaan, jotka Antikristus tulee jollakin tapaa yhdistämään apinoidessaan Kristusta ja tuhatvuotista rauhanvaltakuntaa. Raamatusta käy muuten ilmi, että sielläkin on maita ja kansakuntia (Jes. 2:2-3, 60:12).
vielä Peace In Rest kirjoitti:Tämän sanoessani en tarkoita, että tahtoisin edistää oman kansakuntani alasajoa. En kannata minkäänlaista kilpailua ihmisten kesken, jossa jotkut joutuvat kärsimään toisten kustannuksella. Uskon, että Jumala voi ja tahtoisi siunata jokaista kansaa. Suurimmat ja kestävimmät siunaukset tulevat hengellisen heräämisen "sivutuotteena". Meidän ei tarvitse niin paljon miettiä maallista politiikkaa, keskitytään omaan valtakuntaamme ja sen asioihin, niin vaikutamme eniten myös tämän maailmanajan tapahtumiin.
Kauniita ajatuksia. Tuollaisiin ihmiset tykästyvät, kunhan jätetään sanomatta, että
- Jumala ei siunaa epäjumalanpalvelusta (Ps. 5:4)
- Raamattu ei lupaa Jeesuksen seuraajille ajallista menestymistä vaan monia ahdistuksia ja vainoja (Ap.t 14:22, 2.Tim 3:12 )
- Jeesusta voi seurata vain ne, jotka ottavat joka päivä ristinsä (Matt. 10:38)
- tämä maailma on "tulelle talletettu" tuomiopäivää varten (2.Piet. 3:7)
Mitä politiikkaan tulee, niin siitä olen varjeltunut. Olen ajatellut ja yhä 46 vuotta uskossa oltuani ajattelen ettei pelastuneen ihmisen tulisi pyrkiä puoluepolitiikkaan mukaan -ellei ole siinä mukana jo pelastuessaan (1.Kor. 7:17ss). Puolueet erottavat ihmisiä toisistaan, eritoten kristilliset puolueet ja uskonsuunnat. Esimerkkejä löytyy Raamatun lehdiltä, vaikka sanaa politiikka ei löydykään (varmistin sanakirjasta. Politiikka-termi tulee muinaiskreikan sanasta Πολιτικά [politika] ja tarkoittaa 'kansaa koskevaa'). Israelissa vaikutti Jeesuksen maanpäällisen elämän aikana useita puolueita. Eroista huolimatta niillä oli yhteisiäkin päämääriä, joihin pyrittiin tosin toisistaan poikkeavin menetelmin. Siksi ne olivatkin puolueita. Yhteistä maailmassa vaikuttavilla puolueilla on -kuten oli noillakin- tappaa Jeesus. Perimmäinen päämäärä ei ole muuttunut, ihminen haluaa olla autonominen, toteuttaa Jumalasta erillään omaa tahtoaan. Syvimmillään jokaisessa poliittisessa puolueessa vaikuttaa sama maailman henki (jolla on tapana puhua yhtä ja tehdä toista, vertaa Pietarin sanoihin "emme seuranneet viekkaasti sommiteltuja taruja"), sillä ihmiset muodostavat puolueet eikä ihmisluonto voi muuttua sen enempää kuin pantteri voi muuttaa pilkkujaan.
Politiikassa ihminen voi ajaa, ja toisinaan ajaakin, hyviä asioita. Saavuttaakseen tavoitteensa ihminen liittoutuu samalla tavalla ajattelevien ihmisten kanssa. Tämä ilmiö on nähtävissä myös kristillisellä kentällä. Uskovat ihmiset tekevät liittoja tässä maailmassa. Raamattu kertoo heistä. Alkutekstissä puoluetta merkitsevä sana on αιρεσις (äännetään hairesis) ja se merkitsee harhaoppista. He etsivät hyvää, mutta hengellisellä kentällä (jos niin sallitaan sanoa) hyvä on parhaan vihollinen.