Yksin Raamattu?

[rpe]

Onneksi Iustus ilmaisi mainiosti pääpointtini lyhyesti! Missään kohtaa en ole todennut, että kristityn ei tarvitse pyytää Jumalasuhteen hoitamiseen Pyhän Hengen johdatusta. Toivottavasti tästä ei enempää. Teologin työ esim raamatun tutkijana lähtee ajatuksesta, että Raamattua tutkitaan inhimillisen viisauden avulla, joka meille on annettu. MInusta järjen väheksyminen Raamatun tutkimisessa on Jumalan antaman lahjan pilkkaamista. En missään myöskään ole sanonut, että tämä järki ymmärtää suoraan Jumalan puheen ihmisen sydämeen. Pyhän Hengen työ ihmisessä voi liittyä järkeen, tunteeseen, kokemukseen, koko olemukseemme. Jo se, että Petri meni pieleen aika selvästi orjuus ja tasa-arvo selvittelyssä on hyvä esimerkki, että teologiaa tarvitaan, ettei tule tälläisiä yli tai alilyöntejä. Orjalla ei todellakaan ole samoja vapauksia kuin normaali ihmisillä. Myös yhteiskunnallinen tasa-arvojuttu oli aika omituinen. Historian tutkijat eivät oikein allekirjoittaisi noita väitteitä.
Ristiriidoista Raamatussa. En tiedä, miksi tästä pitää tehdä uskon mittari, mutta esimerkkinä kysyttäköön: jos Raamattua ensi kertaa lukeva lukee esim bibliaa tai kr33/38 väännöksiä, hän huomaa ajan mittaan, että jotkut kohdat ovat jännitteisiä ja ristiriitaisia (esim Paavalin kääntymys, ylösnousemuksen todistajat jne). Luettuna, kuultuna ja aistittuna ne ovat jännitteisiä. Minusta tämä ei vie Jumalan ilmoituksen arvovaltaa yhtään pois. Pelastava usko on kiinni jossain muussa kuin kirjaimessa ja ihmislogiikassa. Pidän todella ongelmallisena, että näitä "ihmisjärkeilyharmonisointeja" pidetään tosiuskovaisuuden mittareina. Itselleni ne eivät sitä ole!
Mitä tulee ns puun hedelmiin ym, pidän tosi ongelmallisena, että aletaan arvottelemaan kuka on oikea uskova, kuka "alakertaan" menevä. Esim mitä jos validia tiedettä tekevä raamatuntutkija onkin 'siviilissä' hengen hedelmistään tunnettu, Saulusseuraakin ahkerampi lähimmäisen palvelija. Itselläni ei ole varaa lähteä tähän, että alan suoraan kategorisoimaan, kuka on uskova, kuka ei. Jätetään se tuomiovalta Jumalalle. Minulle uskovaisuuden yksiä tärkeimpiä merkkejä on filippiläiskirjeen hengen hedelmät. Sensijaan tälläkin palstalla aika usein törmää pikemminkin tuomioherkkyyteen, kylmäsydämisyyteen ja rakkaudettomuuden. Jokaisen kun pitää valvoa omaa tietään, myös minun.

[PetriFB]

rpe:

Kyllä teologi voi puhua Pyhän Hengen johdatuksesta Jumalasuhteen hoitamisesta, mutta ainakin Suomen teologisessa tiedekunnassa Raamatun tutkimisen pääpointti on ihmisviisaudella, joka on syrjäyttänyt uskon ja siksi ateistikin voi tehdä siellä teologista tutkimusta:

Emil Anton: Koska asia on jatkuvasti monille ulkopuolisille epäselvä, Helsingin teologisessa tiedekunnassa opetettava teologia on itseymmärrykseltään tieteellistä tutkimusta, jossa tutkitaan kristinuskoa ilmiönä – se ei siis ole opetusta Jumalasta, hänen tahdostaan ja sanastaan. Tutkimuskohteena ovat tekstit, eri ajattelijoiden näkemykset, historialliset tapahtumat, ei yliluonnollinen todellisuus itsessään. Näin ollen ateisti voi aivan hyvin tehdä teologista tutkimusta. Tällainen sananmukaisesti jumalaton teologia tuli mahdolliseksi valistuksen jälkeen, kun järki nostettiin totuuden kriteeriksi uskon tilalle ja sitä vastaan. Nyt Raamattua voitiin tutkia ihmisten näkemyksinä ja kokemuksina, ei Jumalan ilmoituksena, ja siinä havaittavat virheet ja ristiriidat voitiin tunnustaa todellisiksi virheiksi ja ristiriidoiksi,

Edellä oleva teksti ja ajatuksen juoksu todistaa sen kuinka korruptoitunut teologinen tiedekunta on, eikä tuollaisilla ajatuksilla ja menetelmillä tutkitakaan Raamatun Jumalaa, vaan ihmisjärjen muokkaama jumalakuvaa, joka on puhtaasti ihmisviisauden tuote. Raamatun opetuksen mukaan ihmisen tulee suostua uskomaan Jumalaan, niin kuin Raamattu opettaa eikä niin että ihminen pyrkii tekemään Jumalasta oman järkensä kokoisen ja näköisen.

Raamattu ei varmasti missään kohdassa opeta ja sano, että ateistit voisivat seurakunnassa tutkia ja tehdä tutkimusta, koska järki on nostettu totuuden kriteeriksi uskon tilalle ja sitä vastaan. Teologisessa tiedekunnassa se on kuitenkin mahdollista, koska siellä luotetaan ihmisviisauteen ei Jumalan viisauteen. Ateisti ei kuulu Jumalan seurakuntaan, eikä ateistilla teologilla tai ihmisviisauteen turvaavalla teologilla ole mitään tekemistä Raamatullisen uskon kanssa.

Raamattu opettaa ettei ihminen saa luottaa omaan järkeensä ja viisauteensa uskoessaan Jumalaan, vaan Jumalan sanan totuuteen, jonka Pyhä Henki avaa uskovalle ihmiselle. Meidän tulee suostua uskomaan ymmärryksen (järjen) kautta asioita ja opetuksia Raamatusta, niin kuin Raamattu opettaa. Näin tehden järki ei ole ankkuroitu ihmisviisauteen, vaan Jumalan sanan totuuteen.

Raamatun opetus ei lähde siitä ajatuksesta, että Raamattua tutkitaan inhimillisen viisauden avulla, vaan että Raamattua tulee tutkia Pyhässä Hengessä Jumalan viisauden avulla. Jumala ei ole antanut ihmisviisautta meille lahjaksi Raamatun tutkimiseen, vaan Pyhän Hengen, joka avaa meidän ymmärryksemme ymmärtämään Raamattua oikein.

Jos inhimillistä viisautta korostetaan Jumalan lahjana Raamatun tutkimisessa, niin minä uskallan sanoa sen olevan lähellä Jumalan pilkkaamista ja väheksymistä tai jopa olevan sitä.

Minä näen Raamatun sanasta, että Israelin kansan kohdalla oli kysymys palvelijoista, jotka palvelivat isäntiään, enkä näe sitä orjuutena, sillä esim. jos israelilaiset kohtelivat palvelijoitaan huonosti, niin heidät tuli vapauttaa. Kyse ei todellakaan ollut orjuudesta Israelin kansan kohdalla. Ei monellakaan ihmisellä ole samoja vapauksia, mutta ei se tee heistä eriarvoisia Jumalan silmissä. Jumalan "tasa-arvo" on erilaista kuin ihmisten tasa-arvo. Mies ei voi synnyttää eikä rintaruokkia lapsia, mutta se ei tee miehestä naista huonompaa. Jumala asetti miehen vaimonsa pääksi, mutta se ei tee naisesta miestä huonompaa. Jumalan silmissä isäntä ei ole palvelijaansa parempi. Jumalan silmissä miehet ja naiset ovat Hänelle yhtä rakkaita ja tärkeitä, vaikka heillä ei olekaan samoja vapauksia vai oletko tästä eri mieltä?

Varmasti uskova ihminen uskoontullessaan (uskon tultua häneen) huomaa erilaisia ja ristiriitaisia asioita erilaisten käännösten välillä. Mutta kun ja jos hän kasvaa uskossa Jumalan tahdon mukaisella tavalla, niin silloin Pyhä Henki johdattaa (Raamatun lupauksen mukaan) häntä totuuteen ja hän oppii ymmärtämään sen mikä on totuus ja myös sen minkälaisia Raamatun käännöksiä tai väännöksiä on syytä välttää ja minkälaisia Raamatun käännöksiä on hyvä lukea.

Pelastava usko on Herran Jeesuksen sovitustyössä, mutta tämäkin on ilmoitettu tarkasti oikein Raamatussa kirjaimellisessa muodossa, siksi että voimme sen ymmärtää. Minä näen ihmisviisauteen perustuvat järkeilyt ongelmallisina ja vaarallisina, koska ne eksyttävät ihmisiä pois totuudesta. Suosittelen Raamatun sanan totuutta Pyhän Hengen avaamana sekä uskovien ja seurakuntayhteyttä, jossa arvostetaan Jumalan sanan totuutta ja Jumalan armosta opetetaan Raamatun sanan totuuden mukaisesti.

Jumala on Tuomari, joka päättää siitä mikä on jokaisen ihmisen lopullinen iankaikkinen osa. Raamattu kertoo sanassaan meille sen millä perusteilla Jumala tuomitsee ja armahtaa. Esimerkiksi toisen evankeliumin julistaja on Raamatun opetuksen mukaan kirottu (tarkoittaa kadotuksen tiellä vaeltavaa) ja se joka asettaa uskonsa ja pelastuksensa yksin Jeesuksen sovitustyöhön pelastuu. Meillä uskovilla on oikeus kertoa siitä millä perustein Jumala tuomitsee ja armahtaa. Emme silloin tuomitse ketään, vaan kerromme sen mitä Jumala itse sanoo näistä asioista sanansa ilmoituksessa.

Esimerkiksi katolinen kirkko opettaa Marian sovittavan syntiset Jumalalle, joka on selkeästi harhaoppia ja toista evankeliumia. Oletko muuten edelleen sitä mieltä ettei edellä oleva harha ole nykyään katolinen opetus? Olet siitä sitten mitä tahansa mieltä, niin katolinen kirkko opettaa tätä harhaoppia ja toista evankeliumia yhä tänä päivänä, joka ei johdata ketään siihen uskovaa ihmistä pelastukseen. Koska olet tähän asiaan ottanut voimakkaasti kantaa ja väittänyt julkisesti ettei katolinen kirkko nykyään opeta Marian sovittavan syntisiä Jumalalle, niin sinun pitäisi kyetä ottamaan vastuuta julkisesti eikä välttelemään tätä asiaa, koska se ei anna sinusta hyvää kuvaa jos välttelet tätä asiaa. Asia on todistettu, että katolinen kirkko opettaa yhä edelleen Marian sovittavan syntisiä Jumalalle. Älä ota tätä hyökkäyksenä itseäsi kohtaan, vaan ota ja näe se Raamatullisena toimenpiteenä, joka johtaa parannukseen sen jälkeen kun olemme erehtyneet. En olisi tätä yleensä kirjoittanut, muta koska sinä esiinnyt sellaisena henkilönä, jolla on asiantuntemusta ja pätevyyttä Raamatun asioissa, niin siksi ajattelin sinulla olevan myös selkärankaa silloinkin kun kaikki ei ole mennyt niin kuin olisi pitänyt mennä. Me kaikki erehdymme myös minä ja sen olen myös usein tuonut esille.

Minusta eräs suurin tuomioherkkäisin, kylmäsydämisin ja rakkaudettomin yhteisö on katolinen kirkko. Perustelut tähän:

Konstantinopolin toinen kirkolliskokous 533 jKr: If anyone does not confess that the Father and the Son and the Holy Spirit are one nature or essence, one power or authority, worshipped as a trinity of the same essence, one deity in three hypostases or persons, let him be anathema. For there is one God and Father, of whom are all things, and one Lord Jesus Christ, through whom are all things, and one Holy Spirit, in whom are all things.

Konstantinopolin toinen kirkolliskokous 533 jKr: If anyone does not confess that the Father and the Son and the Holy Spirit are one nature or essence, one power or authority, worshipped as a trinity of the same essence, one deity in three hypostases or persons, let him be anathema. For there is one God and Father, of whom are all things, and one Lord Jesus Christ, through whom are all things, and one Holy Spirit, in whom are all things.

Kirkolliskokous 533 jKr. julisti sellaisen kirotuksi, joka ei tunnusta Isän, Pojan ja Pyhän Hengen olevan samaa luontoa ja olemusta, yksi voimassa ja auktoriteetissa, palvottuna saman olemuksen kolminaisuudessa ... hän olkoon anathema (kirottu).

Edellä olevan kirkon kirouksen perusteella minutkin on montaa kertaa kirottu ja sanottu olevan kadotettu, helvetin lapsi, eksyttäjä jne. Tämä oli kirkon kirous, mutta Raamatussa ei ole tällaista kirousta ja jos olisi, niin Paavalikin olisi kirottu, koska hän ei kirjoittanut ja opettanut tätä kirkon tunnustusta ja kirousta, vaan Jumalan olevan yksi Isässä, Jeesuksessa ja Pyhässä Hengessä. Koska Raamatussa ei ole tällaista kirousta, niin tuo kirous on tehoton ja turha sekä väärä siinä mielessä ettei kukaan ole kirottu ja kadotettu, jos hän uskoo Raamatun Jumalaan oikealla tavalla, vaikka ei käyttäisi Jumalasta puhuttaessa sanoja kolminainen tai kolmiyhteinen Jumala.

Minä elän niihin ihmisiin nähden anteeksiantamuksessa, jotka tuomitsevat minut kadotukseen, enkä kehota ketään hyökkäämään heitä vastaan tai lyömään heitä sanalla. Totuus rakkaudessa vapauttaa näkemään totuuden.

Jos uskova uskoo oikein Raamatun yhdestä Jumalasta ja sen lisäksi sanoo Jumalan olevan kolminainen, niin hänkin on yhtä pelastettu Jumalan armosta, kuin se joka uskoo oikein Raamatun yhdestä Jumalasta sanoen Jumalan olevan yksi. Minä en sano kenenkään uskon sisaren tai veljen olevan kirottu, jos hän uskoo Jumalan olevan kolminainen, vaan pidän häntä pelastettuna Jumalan lapsena ja rakkaana uskon sisarena ja tai veljenä, vaikka itse käytän sanoja Jumala on yksi.

Mutta jos joku pitää itseään uskovana ja perusteettomasti sanoo toisen olevan kadotettu, joka kuitenkin on pelastavassa uskossa, niin silloin ongelma on hänellä, joka vailla perusteita pitää toista kadotettuna. Jos joku ei usko Jeesuksen Jumaluuteen (Jeesus oli ja on aina Jumala) tai julistaa muulla tavoin valhe-evankeliumia (eri pelastuksen evankeliumi kuin Raamatun evankeliumi), niin sellainen ihminen ei voi olla Raamatun mukaan pelastavassa uskossa. Tällaisessa tapauksessakaan me emme voi antaa kadotustuomiota, mutta saamme tietenkin sanoa millä perustein Jumala pelastaa ja tuomitsee kadotukseen.

Sinua rpe kunnioittaen t:pp

[rpe]

täällä vielä lyhesti: tahdon korostaa, ihan akateemisena näkökulmana, että historian tekstien, tapahtumien, ilmiöiden ym tulkinta ja ulottuvuudet pitää aina nähdä kontekstistaan käsin. Se, että katolista kkoa ruoditaan suoraan sen verisen historian näkökulma edellä, ei tee oikeutta sen nykyiselle olemukselle. Toisin sanoen. Vaticanum II (1962-1965) jälkeinen rkk on kovin erilainen kuin varhaisen keskiajan yhtenäiskultuurin nimeen vannonut monoliitti. Vielä kerran todettakoon, en todellakaan ole katolisten kanssa samaa mieltä, kuten sakramentit, paavius ja vatikaanin raha-asioiden kummallisuudet, mutta itse pidän sitä osana kristikuntaa, koska pelastuksen ydin on loppujen lopulta hyvin "evankelikaalinen". En siksi pidä sitä mörkönä, mutta en myöskään ole ajamassa esim lutkuja takaisin "äitikirkon" helmaan. Oma identiteettini on kuitenkin hyvin ekumeeninen ja yhteisistä asioista iloitseva.

Toinen juttu: koska teologinen osaamiseni on paikoitellen aika kevyttä ja ja argumentointikykyni vajavaista, turvaudun mielläni arvostamieni viisaampien kannanottoihin/näkemyksiin. Toivon, että seuraavat kaksi linkkiä voi olla yksi tapa ajatella ja toivon hartaasti, että veli Petriä siteeraten, "tutki ja koettele ja Raamatun totuudella ja sanalla". Älä pelästy, jos aiheet kuulostavat vaikeilta tai, mutta minusta näissä on kiteytetty paljon sitä, mitä olen yrittänyt täälläkin tuoda teologiasta, filosofiasta, historiasta ja tieteestä.

https://www.areiopagi.fi/2015/03/uskon-koska-se-on-jarjetonta/
https://www.areiopagi.fi/2016/03/professori-alister-mcgrath-areiopagin-videohaastattelussa/

[PetriFB]

rpe:

Kaikella rakkaudella kirjoitan sinulle tämänkin, mutta pyrkimyksenä on tehdä se myös totuudessa Jumalan armosta. En ole täydellinen, vaan vajavainen, mutta vajavaisinakin meidän tulee pitää kiinni totuudesta aina sen mukaan mitä Jumalan armosta ymmärrämme.

Katolisen kirkon verityöt on tehty pääosin kirkon oppien pohjalta, jonka mukaan se piti tappamiaan ihmisiä kerettiläisinä, joka johti tappoihin ja murhiin. Katolinen kirkko on korostanut paavin erehtymättömyyttä ja juuri paavin opillisen erehtymättömyyden takia RKK murhasi ja tapatti miljoonittain ihmisiä. Paavin opillinen erehtymättömyys täytyy kumota, että RKK saisi syntinsä anteeksi, koska niin pitkään kuin se pitää kiinni paavin erehtymättömyydestä, niin se on kiinni historian synneissä, koska paavin erehtymättömyyden takia RKK teki verityönsä.

Otan esimerkin. Murhaaja murhaa ihmisiä, koska pitää itseään oikeaoppisena ihmisenä ja murhatut ihmiset edustavat hänelle vääräuskoisia ihmisiä. Jos murhaaja sanoo pyydän anteeksi tein väärin, mutta olen edelleen oikeaoppinen ja muut vääräoppisia, niin onko hän todella pyytänyt anteeksitekoaan ja siihen johtanutta motiivia ja vaikutinta? Ei ole. Mieti tätä, koska näin paavi ja kirkko toimii, niin pitkään kunnes se luopuu paavin erehtymättömyys-opista.

Olet eksynyt petokseen ja eksytykseen, koska pidät RKK:ta osana kristikunta mitä se ei kuitenkaan ole. Kuten on tullut esille, niin RKK opettaa yhä edelleen nykypäivänäkin Marian sovittavan syntiset Jumalalle ja on siten jo tämän opin osalta Raamatullisen kristinuskon ulkopuolella. Lisääkin oppeja löytyisi, jotka todistavat ettei RKK ole Raamatullista kristinuskoa.

Raamatun sanan todistuksen valossa RKK ei ole osa kristikuntaa. Miksi sinä tässä asiassa hyväksyt valheen ja petoksen eksytyksen? Miksi annat todistuksen, jonka kautta liität kristinuskoon asioita, jotka eivät edusta Raamatun kristinuskoa? Uskotko sinä Marian sovittavan syntiset Jumalalle, koska hyväksyt RKK:n joka tätä harhaoppia opettaa?

Saatan joku kerta lukea ja tutkia antamasi linkit, kun ja jos minulla on siihen aikaa.

[Iustus]

Minusta tuntuu, Petri, että ylitulkitset tuota tekstiä Marian sovittajuudesta. To reconcile on erilaista sovittamista kuin to atone. En usko, että katolilaiset väittävät Marian sovittavan syntejä, eli että Jumala katsoisi Marian tekojen tähden ihmisten synnit sovitetuiksi (to atone). Ennemmin paino näyttää olevan siinä, että Maria toimii esirukoilijan roolissa, joka kantaa syntisiä ihmisiä rukouksessa Jumalan eteen (to reconcile). En tosin pidä tätäkään oikeana oppina, mutta mielestäni se antaa rehellisemmän kuvan siitä, mitä katoliaiset oikeasti opettavat ja uskovat.

[PetriFB]

Reconcile sana tarkoittaa sovitusta Raamatun tekstissä. Alla on kaksi katolista raamatunkäännöstä, jotka käyttävät reconcile sanaa kun on kyse syntien sovituksesta:

2 Cor 5:19 For God indeed was in Christ, reconciling the world to himself, not imputing to them their sins. And he hath placed in us the word of reconciliation. (Douay-Rheims American Edition 1899 -katolinen raamattu)

2 Kor 5:18 But all is of God, who has reconciled us to himself through Christ, and who has given us the ministry of reconciliation (Catholic Public Domain Version Original Edition 2009)

2 Kor 5:19 Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan.

Ef 2:16 And might reconcile both to God in one body by the cross, killing the enmities in himself. (Douay-Rheims American Edition 1899 -katolinen raamattu)
 
Ef 2:16 and reconciling both to God, in one body, through the cross, destroying this opposition in himself. (Catholic Public Domain Version Original Edition 2009)
 
Ef 2:16 ja yhdessä ruumiissa sovittaakseen molemmat Jumalan kanssa ristin kautta, kuolettaen itsensä kautta vihollisuuden.
 
Raamattu opettaa, että syntien sovitus tapahtuu ainoastaan Herran Jeesuksen ristin kautta. Tämä on kristallinkirkas Raamatun opetus, eikä tähän yhtälöön mahdu opit katolisesta Mariasta tai messu-uhrista.
 
Kun vielä tutkimme RKK:n oppia ja selitystä terve Maria rukouksesta, niin se ei jätä yhtään tilaa tulkinnalle tai selityksille siitä mitä se tarkoittaa:
 
Most rightly”, says the Catechism, ”has the Holy Church of God added to this thanksgiving, petition also and the invocation of the most holy Mother of God, thereby implying that we should piously and suppliantly have recourse to her in order that by her intercession she may reconcile God with us sinners and obtain for us the blessing we need both for this present life and for the life which has no end.
 
RKK opettaa Marian sovittavan syntiset ihmiset esirukoustensa kautta, niin että he voisivat saada tarvitsemansa siunauksen nykyajassa sekä elämässä, jolla ei ole loppua. On sanomatta selvää, että viittaus kuoleman jälkeiseen siunaukseen tarkoittaa juuri sitä, että RKK yhdistävää Marian syntisten armahtamiseen, pelastamiseen ja kanssalunastamiseen. 
 
Regina cæli -Taivaan kuningatar (katolinen rukous)
E(sirukoilija): Iloitse taivaan kuningatar - halleluja!
V(astaus): Sillä hän, jonka synnytit - halleluja!
E: Nousi kuolleista sanansa mukaan - halleluja!
V: Rukoile puolestamme Jumalaa - halleluja!
E: Iloitse ja riemuitse, neitsyt Maria - halleluja!
V: Sillä Herra on totisesti ylösnoussut - halleluja!
E: Rukoilkaamme:
Kaikkivaltias Jumala, Poikasi Herramme Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksella olet täyttänyt maailman ilolla. Anna meidän päästä hänen äitinsä, neitsyt Marian, esirukousten tähden ylösnousemuksen kirkkauteen. Tätä pyydämme saman Kristuksen, Herramme, kautta.
V: Aamen.
 
Raamatun opetuksen mukaan ainoastaan Herran Jeesuksen sovitustyön kautta uskova ihminen pääsee Jumalan armosta ylösnousemuksen kirkkauteen. Katolisen taivaan kuningatar rukouksen mukaan katoliset luottavat pääsevänsä Marian esirukousten kautta ylösnousemuksen kirkkauteen (elämään jolla ei ole loppua). RKK:n opissa Marialla on syntisten sovittajan rooli ja asema kanssalunastajana (välittäjä) Jeesuksen kanssa:
 
Katolinen katekismus 2005 - 969 "Siitä myöntymisestä lähtien, jonka Maria enkelin ilmestymisessä antoi uskossaan ja säilytti horjumattomasti ristin juurella, Marian äitiys, armon taloudessa jatkuu keskeytyksettä aina kaikkien valittujen lopulliseen täydellistymiseen asti. Marian taivaaseen ottaminen ei nimittäin katkaise hänen osuuttaan pelastustehtävässä: toistuvilla esirukouksilla hän jatkuvasti hankkii meille iankaikkiseen pelastukseen vieviä lahjoja ... Tämän vuoksi kirkko rukoilee autuasta Neitsyttä avuksi kutsuen häntä uskovien puolustajaksi, tukijaksi, auttajaksi ja välittäjäksi."
 
1 Tim 2:5 Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus,
 
Raamatun opetuksen mukaan Herra Jeesus on ainoa Välimies (Välittäjä, Sovittaja, Lunastaja) Jumalan ja ihmisten välillä. RKK opettaa Jeesuksen olevan sovittaja sekä Marian olevan myös sovittaja, välittäjä ja kanssalunastaja. Tämäkin tekee muiden harhaoppien lisäksi RKK:sta valhekopion Raamatun kristinuskosta, koska Jeesuksen rinnalle ei saa asettaa muita pelastusteitä, sovittajia, välittäjiä ja kanssalunastajia. Koska RKK kuitenkin tekee niin se tarkoittaa RKK:n olevan uskonnollinen instituutio vailla Raamatullista pelastuksen evankeliumia.

Entisen katolisen papin todistus:

Toinen este Kristuksen täydelliseen rakkauteen on Marian palvonta. Rooman katolisen opin mukaan kiintymys Mariaan on paras keino saavuttaa kestävyyttä. Marian lapsi ei koskaan eksy. Tätä väitettä toistetaan jatkuvasti saarnapöntöstä. Ja tämä on vihjaus siitä että joka ei ole Marian todellinen lapsi on suuressa vaarassa päätyä helvettiin.

Huolimatta kaikista ponnisteluistani en koskaan onnistunut kehittämään suurta kiintymystä Mariaan. Minulle Maria jäi olennoksi, naiseksi, vaikkakin ylistetyksi ja siunatuksi naisten joukossa. Olin kyvytön yhdistämään Mariaan minkäänlaista jumalisuutta. Epäonnistuin asemoimaan hänet elämässäni. Rukoukseni Marialle olivat aina jonkin verran pidättyväisiä. En kyennyt kastautumaan häneen. Silti minua vaivasi epäonnistumiseni syvällisen kiintymyksen kehittämisessä Mariaan, se vaivasi minua suuresti.

Kun antauduin rukouksessani mietiskelemään kokonaan Jeesusta Kristusta, niin yhtäkkiä minulle valkeni, että harvoin rukoilin Mariaa. Ja siksi pelkäsin, että jonakin päivänä minut erotetaan iankaikkisesti Jeesuksesta Kristuksesta. Siksi sitten käännyin hermostuneesti kaiken armon välittäjättären puoleen (Maria). Rukoilin hartaasti Mariaa, että hän pelastaisi minut iankaikkiselta kadotukselta. Ja sitten kun luulin kiinnittäneeni Mariaan tarpeeksi huomiota, niin palasin Kristuksen luokse, Kristuksen, joka oli paljastanut itsensä Pyhässä Jumalan sanassa.

Myöhemmin etsin jotakin jumalallista Mariasta. Luulin voivani löytää hänestä ikuisen, passiivisen, asioiden alkuperäisen perustan ja feminiinisen, vastaanottavaisen, hedelmällisen periaatteen ilmestymisen koko luomakunnassa vastakohtana maskuliiniselle, aktiiviselle ja luovalle periaatteelle. Siten toivoin perustavani mystisen siteen Mariaan, joka voisi helpottaa rukouksiani hänelle. Mutta tämä etsintäni johti minut pakanuuden mereen.

Sivulta: https://www.kotipetripaavola.com/katoli ... auhut.html

[rpe]

Iustuksen huoli on aiheellinen. Petri ylitulkitseeja yksipuolisesti reconciliate verbiä suomeksi. Tästä olen varma, koska latinan opiskelut ovat antaneet muitakin mahdollisuuksia ymmärtää semantiikka. Toinen juttu on, että vaikka miten asiaa perusteltaisiin, eli Maria ei ole co-operator lunastuksesta, tällä palstalla vallitsee usein käsittämätön näkemys, että näin olisi, vaikka kirkko itse EI sitä opeta!!!

Tämän voi oikeasti tarkistaa kysymällä katolisen tiedotuskeskuksen johtajalta Marko Tervaportilta marko.tervaportti@katolinen.fi.

Olen varma, että sovitus siten, kuten Petri sitä yrittää tarjota, ei tule vastaan. Katolisen papin "todistusarvo" aika vähäinen,muuten usein mainittujen entisten jesuiittahuijareiden kohdalla .Normaali psykologien reaktio, mikä tulee vastaan yhteisöstä erotessa. Sama voisi käydä pienemmässä mittakaavassa esim Luterilaisesta kirkosta, kristillisdemokraateista, Saulusyhteisöstä tai muista erottaessa, joissa omat uudet näkemykset eivät sovi yhteen vanhan kanssa. Toinen juttu on, että en jaksa vääntää näistä, koska kaikki pysyy tietenkin kuten ennenkin eli katolista kirkkoa kauhistellaan sen verisen historian, "mustamessuhysterian", pakanayhteyksien ym takia. Eri asia onkin, kuinka paljon meidän kristillisessä traditiossa on pakanataustaista ja käytössä olevaa ja toinen juttu, onko se loppujen lopuksi niin kauhean ihmeellistä, jos tavat on kristillistetty( kristinuskon tulkinta ja tapa voitti pakanallisen). En tiedä, oletko nimennyt torstain ja lauantain uudelleen niiden "hämärän" alkuperän takia, rukoiletko kädet ristissä, vietätkö joulua, skippaatko Raamatun "pakanafilosofisen" materiaalin yli, eli uskotko, että syntyessään apostolinen usko oli totaalisen vapaa kaikista aikansa yhteiskunnallis-aatteellista vaikutteista syntyen ikäänkuin pullossa.
Katsokaa siis lähettämäni linkki Olli-Pekka Vainion juttuun.
En jaksa enää rkk keskustelua,koska täällä ei kannata ruutia sellaiseen uhrata, mistä tuntuu vallitsevan selkeä näkemyksellinen harmonia. Ei, vaikka oikean katolisen papin, teologin, tai vastaavan kanssa suoraan asioista olisi yhteydessä. Oletteko siis koskaan jutteleet oikeasti elävän katolisen kanssa tai kuunnelleet katolisia saarnoja. Voi olla hieman yllättävää, kun huomaa, että Vaticanum II onkin todellinen muutos ja yhteinen julistus vanhurskauttamisesta ei olekaan epäraamatullinen asiakirja. Mutta vielä kerran. Kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä, jos perusasiat, kuten vanhurskauttamisoppi on aika likeinen. Eihän täälläkään kaikki ymmärrä pelastusta ja lunastusta samanlaisena juttuna, saati Jaakobin kirjeen "tekojen teologian" suhdetta Paavalin armo-oppiin. Silti Kristuksen kertakaikkinen sovitus ja lunastus on totta meillä kuin katolisillakin. Pelastuksen ytimeen, luovuttamattomiin perusasioihin ei kannata liikaa änkeä asioita, muuten ne alkaa menemään yksilön ja Kristuksen välille. Tästähän jo reformaattoritkin 1500 luvulla aikansa katolisia varoittivat. Paavin erehtymättömyys on typerää, mutta kuinka usein sitä onkaan historiassa käytetty opin jutuissa ja niissäkin voin huoletta olla eri mieltä heidän kanssaan menettämättä pelastuksen yhteistä pohjaa. Vai väittääkö joku, että vain armo pelastaa, ilman hyviä tekoja??? Ei ainakaan Raamatun mukaan! Näin sanoessani tiedän asuvani miinaan, koska uskon ja tekojen suhde on yksi Kristikunnan haastavimpia ja itse edustan paavalilais- augustinolaista soteriologiaa, vaikka moni haluaisi laittaa myös kirjaimellisen sanantulkinnan pelastuksen ehdottomaksi edellytykseksi mielellään vielä yhdellä tavalla tulkittuna, miksi, sitä olen täälläkin yrittänyt kysellä.,,

[Mr Kerimäki]

Sen voikin kysyä Miksi ?? Maria on sekoitettu näin voimakkaasti uskonasioihin ...korostan sanaa sekoitettu.

Pelastushan tulee uskosta Jeesukseen ...hyvät teot ovat sen uskon toteutunutta hedelmää.Hengen kautta.

[pekka]

Kyllähän katolisessa kirkossa on kaimenlaista sellaista mitä ei löydy Raamatun opetuksista. Katolisen kirkon pappisjärjestelmä on Raamatun vastainen, heillä on käytössä muunnellut Kymmenen Käskyä ja katolinen kirkko opettaa ekumeniaa jota ei löydy Raamatun sanasta, sakramenttiopetukset ovat Raamatun vastaisia ja tietenkin tuo Marian palvonta on Raamatun vastaista toimintaa ja paljon, paljon muuta mikä menee ohi Raamatun sanan.

Katolisessa kirkossa on oikean Raamatullisen opetuksen ja toiminnan seassa niin paljon väärää ja valheellista opetusta, käytänteitä ja kaikenlaista epäraamatullista toimintaa, että voi kait hyvällä syyllä sanoa katolisen kirkon olevan mitä ilmeisemmin ilmestyskirjan "portto"? Eli valheseurakunta on katolinen kirkko. Vaikea tulla mihinkään muuhun johtopäätökseen.

Ilm. 19:2

Sillä totiset ja vanhurskaat ovat hänen tuomionsa; sillä hän on tuominnut sen suuren porton, joka turmeli maan haureudellaan, ja on kostanut ja on vaatinut hänen kädestänsä palvelijainsa veren."


Rpe, saanko kysyä sinulta oletko kanssani samaa mieltä vai kenties eri mieltä?

Siunausta sinulle ja kaikille muillekin.

[rpe]

pekka: vastaan lyhyesti, että juu ei. Eli minule rkk ei ole peto. Minä en löydä rkk:ssa Marian roolia palvonnan tai pelastuksen välineenä.Sakramenttikäsitykseni on luterilainen, eli vain Herran itse asettamat, joissa on materia ja sana yhdessä, ovat sakramentteja. Katolinen pappeus on mielestäni ongelmallinen, koska vaikka Paavalikaan ei ollut mikään "avioliittofani", antoi hän ymmärtää, että monogamisuus voisi olla seurakunnan paimenen ja vanhimman ja palvelijan (episkopus eli piispa, presbyteroi eli pappi ja diakonoi eli palvelija). toinen juttu on, uskotko historioitsijoiden ja teologien perusteluja vai "nettitohtoreita" tässä kysymyksessä. Srk:n palvelijan ominaisuudet ovat sikäli mielenkiintoiset, että pääpaino on perinteisti keskittynyt sukupuoleen, ei aviosäätyyn, joten sinkut äklöön tällöin vaikautuko ja naisten asema olisi aika vaatimaton seurakunnissa (aikansa juutalais-hellenistinen maailmankuva). ortodoksit on tässä siis ehkä "raamatullisempia", (vai hyväksytäänkö täälläkin sinkkujen toimiminen seurakunnan johtotehtävissä? lol)
Pyhimyksiä ei katolinen palvo, jos palvoo, rikkoo kirkkonsa sääntöjä vastaan. En kannata katolisten pyhimystehtailua. Ave maria rukous sen sijaan on hyvin kaunis. Koska hän on reaalisesti, väitetään täällä mitä tahansa, Jumalan äiti ja Jumalan synnyttäjä, jos Jeesus on Jumala ja ihminen samanaikaisesti. Paavia pidän confessio Augustanankin mukaan vain Rooman hiippakunnan piispana,en Kristuksen sijaisena. Pietarin seuraaja hän kyllä minun puolestani voi olla. Taivasten valtakunnan avaimet jääköön taas jokaisen meistä pääteltäväksi, oliko kyseessä vain Pietarille annettu lupaus, vai oliko kyse laajemmasta, eli absolution käytöstä (synnintunnustus/päästö) eli rippi.

Summa summarum. en jaksa lähteä ekumeniapelkohysteriaan, jossa apokalyptiset visiot (joita on ollut jo ensimmäisiltä vuosisadoilta saakka, kun jo Paavalin odotti parusiaa omana aikanaan) määrittää tarkasti kuka on mikäkin lopunaikojen suuressa spektaakkelissa. Jumala pitää kyllä lapsistaan huolta. Minulle ekumenia on nimenomaan Jeeuksen käskyn noudattamista, koska esim lutkut eivät ole todellakaan palaamassa katolisen kkon helmaan, mutta yhteydenpitoa voi ja pitää olla, jotta oma ääni tulee myös kuulluksi. Siksi vanha sanonta on aika kiva, katolinen kko on nykyään luterilaisempi kuin luterilainen kko itse. Oma emotionaalinen mielenkiintoni on enemmän kuitenkin idän mystiikkaan eli ortodoksihyminään kallellaan...(ei tosin taaskaan luterilaisesta perusidentiteetistä luopuen). Petrin määritelmä mystiikasta oli siksi aika hassuja ja todellakin yksipuolisen kontekstistaan irroitetuja. Jokainen meistä on omanlaisensa mystikko, vai onko jumalasuhde teille sitten enemmän järkeä ja järjen päätelmiä vai tunnetta jan sisäistä kokemusta suuremmasta voimasta. Molempia kun tarvitaan. Tosin opin hyväksyminen on järjellinen, jumalasuhde, rukous, meditaatio jotain muuta.