Hyvää joulua!

Yleistä keskustelua, aihe on vapaa

Re: Hyvää joulua!

ViestiKirjoittaja pehmytpusu777 » 07. Joulu 2015 22:43

Mulla itsellä on ainakin niin, että kunhan saan olla vaan pois hetken tuosta härdellistä mitä tuo mun työ on. . Mutta sitä ennen, ennenkuin joulu tulee, tietenkin poltetaan aivan loppuun asti, ja pahimpaan kaamos aikaan, pääasia mulla ainakin on, että näkee kamuja, ja perhet eikä tarvii noitakin päiviä olla töissä
pehmytpusu777
 

Re: Hyvää joulua!

ViestiKirjoittaja Aamu-Usva » 07. Joulu 2015 22:56

Minäkään en valita ylimääräisistä vapaapäivistä. Tänä vuonna itsenäisyyspäivä oli ihan turha, kun sattui sunnuntaille. Ei joulunakaan ole kuin se kaksi päivää vapaata. Mulla on viimeiset talvilomat vasta sitten lasten hiihtolomalla. Lomat on niin ihania :hugehug:
Aamu-Usva
 
Viestit: 3102
Liittynyt: 16. Loka 2011 20:57

Re: Hyvää joulua!

ViestiKirjoittaja vaisuliini » 07. Joulu 2015 23:02

*
Joulu aiheuttaa masennuksen sellaisille ihmisille jotka jäävät yksin koko joulun. Olisi parempi viettää joulutonta aikaa ilman joulupainetta ja huoleja. Jouluton aika ei varmaan aiheuttaisi stressiä ollenkaan.
Hoos.6:3 Niin me otamme siitä vaarin, ja sitä pyytelemme, että me Herran tuntisimme; sillä hän koittaa niinkuin kaunis aamurusko, ja hän tulee meille niinkuin sade, niinkuin ehtoosade aikanansa maan päälle. Biblia.
Avatar
vaisuliini
 
Viestit: 8517
Liittynyt: 09. Marras 2010 20:54

Re: Hyvää joulua!

ViestiKirjoittaja Juha » 08. Joulu 2015 00:16

Itse en joulua nyt erityisessä arvossa sinänsä pidä, en ole jouluvouhottaja mutta en pidä joulunviettoa pahana asiana. Asiasta tuntuu olevan mielipiteitä ristiin, että mistä joulu on saanut alkunsa (vrt. tuo Areiopagin linkki vs. Petrin kirjoitus).

Iustus, jos uskot että joulu on alkujaan ollut kristillinen juhla, niin mitä mieltä olet sitten esim. joulukuusesta, joulupukista ja tontuista? Kuuluvatko nämä mielestäsi "alkuperäiseen kristilliseen jouluun"?
Kuka on noussut taivaaseen ja astunut sieltä alas? Kuka on koonnut kouriinsa tuulen? Kuka on käärinyt vedet viitan sisään? Kuka on asettanut kohdalleen kaikki maan ääret? Mikä on hänen nimensä ja mikä hänen poikansa nimi, sinähän sen tiedät? Sananl. 30:4
Avatar
Juha
Site Admin
 
Viestit: 1701
Liittynyt: 29. Heinä 2012 03:40

Re: Hyvää joulua!

ViestiKirjoittaja Iustus » 08. Joulu 2015 02:33

Petri: Otavan suuri ensyklopedia ei ole ajan tasalla. 1700-luvulta lähtien on elänyt ajatus, jonka mukaan kirkko omaksui pakanallisen juhlan ja teki siitä joulun. Uudemmassa tutkimuksessa tämä näkemys on haastettu.

Varhaiset kristityt ajattelivat, rabbiiniseen kirjallisuuteen nojaten, että Jeesuksen sikiäminen ja kuolema sijoittuvat samalle päivälle, eli nisankuun 14. Läntisessä Roomassa tämä päivä oli juliaaniseen kalenteriin muutettuna maaliskuun 25. Idässä tuo päivä oli kreikkalaisen kalenterin mukaisesti artemisios-kuun 6.(Kun myöhemmin idän kalenterijärjestelmä vaihtui juliaaniseen, artemisios-kuun 6. päivästä tuli 6 huhtikuuta. Jeesuksen oletetusta sikiämisestä, eli 25.3, on yhdeksän kuukautta joulukuun 25:een. Lisäksi, jos otamme huomioon itäisen Rooman kalenterisekoilut, huhtikuun kuudennesta on 9 kuukautta tammikuun kuudenteen, joka on nykyisessä kalenterissamme loppiainen, mutta jota alunperin pidettiin idässä Jeesuksen syntymäjuhlana, ennen kuin itä siirtyi läntiseen käytäntöön viettää Kristuksen syntymäjuhlaa 25.12.
(Tästä löytyy lisätietoa jo edellä antamastani linkistä sekä vaikkapa wikipediasta: https://en.wikipedia.org/wiki/Christmas ... er_25_date)

Ratkaiseva kysymys on, kumpaa vietettiin ensin 25.12: Jeesuksen syntymäjuhlaa vai auringonjumalan syntymäpäivää? Pitkään ajateltiin, että auringonjumalan syntymäpäivä on ollut ensin, mutta nykyään ollaan kallistumassa Jeesuksen syntymäjuhlaan. Yksi tätä kantaa puoltava fakta on se, että jo 100-luvulta löytyy kirkkoisien tekstejä, joissa Jeesuksen sikiämisen päiväksi nimetään 25.3. Tosin Jeesuksen syntymäpäivää ei mainita, mutta se on pääteltävissä tuosta sikiämisen päivästä. Heti 200-luvun alussa Jeesuksen syntymäpäiväksi annetaan se, minkä on voinut jo 100-luvun teksteistä laskea: 25.12.

Ensimmäinen maininta, joka viittaa organisoituun voittamattoman aurignonjumalan palvontaan Rooman valtakunnassa, on vasta 200-luvulta. Tuolloin keisari Marcus Aurelius Antoninus (joka käytti syyrialaisen auringonjumalan nimeä Elagabalus) yritti muodostaa ympärilleen auringonjumalakultin. Hänen elämänkerrassaan erikseen mainitaan, kuinka hän halusi liittää tuohon palvontaan jo olemassaolevia juutalaisten, samarialaisten ja kristittyjen palvontamenoja. Hyvin pian tämän jälkeen Elagabalus kuitenkin murhattiin vuonna 222 ja auringonjumalakultti jäi toteuttamatta.

Seuraavan kerran auringonjumalakulttia pyrittiin virallistamaan ja vakiinnuttamaan keisari Aurelianuksen(keisarina 270-275) toimesta. 274 hän rakennutti temppelin auringonjumalalle , joka vihittiin käyttöön 25.12. On esitetty, että 25.12. olisi vihkimisen myötä asetettu auringonjumalan päväksi, mutta käytännössä jo olemassaolleet auringjumalanpalvojat viettivät juhliaan elokuussa ja joulukuun alussa. Historiankirjoista ei löydy mainintaa, että auringonjumalan päivä olisi siirtynyt tai että se olisi määrätty joulukuun 25:lle päivälle.

Varhaisin mahdollinen maininta joulukuun 25. päivästä voittamattoman auringon juhlana on vuodelta 354 olevasta kalenterista, jossa mainitaan 25.12. kohdalla Natalis invicti (Voittamattoman syntymä). Tämä voi viitata kyllä voittamattomaan aurinkoon (sol invictus), mutta se voi viitata myös Jeesukseen. Varsinkin, kun kalenteri sisältää listan pyhien muistopäivistä, jossa Jeesuksen syntymäksi mainitaan 25.12.

Tilanne on siis se, että Jeesuksen syntymän voi sijoittaa jo 100-luvulla kirjoitettujen tekstien perusteella joulukuun 25. päivään, kun taas voittamattoman auringon juhlan voi sijoittaa tuolle päivälle aikaisintaan 345 tehdyn kalenterin perusteella.

Pekka: Tarkoitin sitä, mitä Petrille osoitetun osion lopussa sanoin. Eli, että kristityt ovat kirjoituksissaan sijoittaneet Jeesuksen syntymän joulukuun 25. päivälle reippaasti ennen, kuin roomalaisia pakanajuhlia mainitaan vietettävän tuona päivänä. Selvensikö asiaa?

Mutta missä kohtaa Raamattua mielestäsi opetetaan kirkkovuosijärjestelmästä ja siitä että kirkkovuoden suosituinta juhlaa joulua tulisi viettää ja juhlia?

Ei missään. Mutta missä kohtaa se kielletään? Et voi velvoittaa toista kristittyä välttämään joulunviettoa, jos Raamattu ei kiellä eikä käske sitä. Se on sama, jos kieltäisin sinua käyttämästä tietokonetta, kun sitäkään ei käsketä käyttää Raamatussa.

Kannattaako joululle antaa se arvo minkä esim. luterilainen kirkkokunta antaa?

Kannattaa. Jos kerta enkelit saattoivat iloita ja juhlia Jeesuksen syntymää (Luuk. 2:10-14), miksi se olisi kristityiltä väärin iloita ja juhlia Jeesuksen syntymää?

Juha:
Iustus, jos uskot että joulu on alkujaan ollut kristillinen juhla, niin mitä mieltä olet sitten esim. joulukuusesta, joulupukista ja tontuista? Kuuluvatko nämä mielestäsi "alkuperäiseen kristilliseen jouluun"?

Eivät kuulu. Joulukuusiperinne on lähtöisin keskiaikaisesta saksasta (vaikka esim. A. Hislop väitti virheellisesti 1800-luvulla, että ne ovat lähtöisin muinaisesta Babyloniasta. Tätä näkemystä ei mikään moderni tutkimus allekirjoita). Pidän sitä hienona kristillisenä jouluperinteenä. Joulupukin ja -tonttujen kohdalla on kyse kristillisen ja ei-kristillisen perinteen sekoittumisesta. Suhtaudun niihin niin kuin muihinkin satuhahmoihin: Sellaisenaan sadut hahmoineen ovat mielestäni vaarattomina. Mutta jos alamme uskoa ja uskottelemaan, että erilaiset joulupukit ja -tontut ovat totisinta totta ja alamme suorastaan palvoa niitä, silloin kyseessä on epäjumalanpalvelus, eikä sitä tietenkään tule sietää. Toivottavasti tämä vastasi kysymykseesi. Alkoi puhti loppua viimeisillä riveillä :D
Iustus
 
Viestit: 283
Liittynyt: 29. Huhti 2015 13:10

Re: Hyvää joulua!

ViestiKirjoittaja PetriFB » 08. Joulu 2015 09:38

Iustus:

Raamatun todistus Jeesuksen syntymästä:

Jeesus syntyi syys- lokakuun välisenä aikana todennäköisesti lehtimajanjuhlan aikana. Kun tutkimme Raamatullisten juhlien esikuvallisuutta, niin huomaamme myös, että lehtimajanjuhlan aika on todennäköinen Jeesuksen syntymän ajankohta. Paimenet olivat vartioimassa yöllä laumaa enkelin ilmestyessä heille. Joulukuussa Jeesuksen aikaan oli kylmää ja sateista sekä joinakin talvina jopa lunta ja vähän pakkasta öisin. Joulukuun aika ei voi olla tämän todisteen mukaan Jeesuksen syntymän ajankohta, sillä siihen aikaan joulukuussa oli liian kylmää paimenille olla yöllä vartioimassa lammaslaumaa.

Verollepanon tähden sekä lehtimajanjuhlan tähden ei Jeesuksen perheelle ollut sijaa majatalossa, koska juhlan tähden kaikki majatalot olivat täynnä juhlaväkeä. Jumala oli käskenyt Israelin kansaa kokoontumaan yhteen kolme kertaa vuodessa juhlimaan juhlia, joista yksi juhla oli lehtimajanjuhla. Tämä asia myös puoltaa lehtimajanjuhlan ajankohtaa.

Luukkaan evankeliumista käy ilmi, että Jeesus syntyi puoli vuotta Johanneksen jälkeen. Johanneksen isä Sakarias kuului Abian osastoon, jonka täytyi palvella oman vuoronsa aikana temppelissä. Laskelmien mukaan Sakariaan vuoro oli neljännessä kuussa, jonka jälkeen hän meni kotiinsa ja Luukkaan evankeliumin mukaan kun hän meni kotiinsa niin hänen vaimonsa Elisabeth tuli raskaaksi n. viidennen kuun alussa, josta lasketaan Jeesuksen hedelmöityksen ajankohta juutalaisen kalenterin mukaan puolen vuoden päähän ja josta sitten lasketaan n. 9 kk, niin saadaan lopputulokseksi suunnilleen lehtimajanjuhlan ajankohta.

Mikä on lehtimajanjuhlan esikuva? Meidän tulee mennä tässä kohden hiukan taaksepäin, että näemme koko esikuvallisuuden. Seitsemännen kuun 1 päivä oli pasuunan-soiton juhla, joka on esikuvaa Herran tulemuksesta. Kun Herra astui alas Siinaille antamaan lakinsa, niin kuului ylen kova pasuunan ääni ja samoin kun Herra Jeesus tulee, niin kuuluu suuren pasuunan ääni:

1Th 4:16 Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin;

Seitsemännessä kuussa oli 10 päivä suuri sovinto-päivä jolloin kerran vuodessa vain ylimmäinen pappi sai mennä ilmestysmajan tai temppelin pyhimpään suitsuttamaan ja pirskottamaan armoistuimelle syntiuhrin verta. Ylimmäinen pappi tällöin sovitti ensin itsensä ja sen jälkeen kansan synnit. Tämä on esikuvaa Jeesuksesta, jonka ei tarvitse sovittaa omia syntejänsä, koska Hän on synnitön, mutta Hän tulee sovittamaan kansansa synnit.

Seitsemännen kuun 15-21 päivä on lehtimajanjuhla sen muistoksi kun Jumala vapautti kansansa Egyptin orjuudesta. Israelin kansa asui lehtimajoissa seitsemän päivän ajan muistellen tuota tapahtumaa.

Nyt siihen esikuvaan, eli siinä kuussa jona Jeesus todennäköisesti syntyi oli kolme merkittävää tapahtumaa: 1 päivä pasunan soiton-juhla, 10 päivä suuri sovintopäivä ja syntien anteeksiantamus ja 15-21 päivät lehtimajanjuhla. Kaikki nämä tapahtumat kertovat Messiaasta, sillä Herra tulee takaisin Jumalan pasunan kuuluessa, Jeesus Ylimmäisenä Pappina sovitti synnit Golgatalla ja Jeesus johdattaa kansansa "lehtimajaan" juhlimaan ja muistelemaan Herran vapautusta synnin ja saatanan vallasta. Lehtimajanjuhlan esikuvallisuus sopii täydellisesti Herran Jeesuksen tehtävään, jonka tehtävänä on vapauttaa ihmisiä synnin ja saatanan vallasta ja tuoda heille syntien anteeksiantamus sekä ilo ja riemu iankaikkisesta elämästä.

Keijo Lindeman on kiistelty persoona, mutta Jeesukseen syntymään liittyvässä asiassa hän on oikeilla jäljillä. Keijon selvitys Jeesuksen syntymästä:


Lehtimajanjuhla on myöskin mitä todennäköisimmin Jeshua Messiaan todellinen syntymäaika, eikä pakanuuteen perustuva joulu. Tarkastelemme tässä lyhyesti Messiaan syntymän aikataulua Luukkaan evankeliumin ensimmäisen luvun järjestelmällisen kertomuksen ja ensimmäisen Aikakirjan luvun kaksikymmentäneljä valossa. Ensimmäi­sen Aikakirjan luvussa kaksikymmentäneljä kerrotaan pappien ja leeviläisten osastojen palvelusvuorot kuningas Daavidin ajoilta asti. Heidän palveluvuo­ronsa olivat jaetut kahteenkymmeneen neljään osastoon ja Abian osasto, johon pappi Sakarias kuului, oli kahdeksas osasto. Palvelus­vuorot alkoivat Raamattuun perustuvan juhlavuoden alusta siten, että ensimmäinen osasto aloitti palveluksensa ensimmäisen kuukauden alussa (1.Aik.27:1-2). Näinollen normaali­na kahdentoista kuukauden vuotena Abian kahdek­san­nen osaston palvelusvuo­ro oli neljännen kuun jälkimmäisellä puoliskolla.

Kun Johannes Kastajan isä, Abian osastoon kuuluva pappi Sakarias, meni palvelus­vuo­roonsa Jerusalemin temppeliin (joka oli silloin täydessä toiminnassa), se tapahtui neljännen kuun jälkimmäisellä puoliskolla. Vanhan liiton temppelipalveluksen aikaan täytyi pappien olla koko palvelusaikansa Herralle erotettuna temppelissä. Ollessaan palvelusvuoros­saan temppelissä, ilmestyi Sakariaalle enkeli Gabriel, joka ilmoitti hänelle ja Elisabetille syntyvästä Johanneksesta, joka tulisi toimimaan Elian hengessä tien valmistajana Messiaalle (Luuk.1:13-20). Sakarias oli hieman epäuskoinen ja joutui epäilyksensä tähden mykäksi Johanneksen syntymään asti.

Kun Sakariaan virkatoimen päivät olivat päättyneet neljännen kuun päätyttyä, meni hän kotiinsa viidennen kuun alussa. Kun Sakarias oli ollut erotettuna vaimostaan palvelusvuoronsa ajan neljännen kuun jälkimmäisen puoliskon, oli luonnollista, että kotiin vaimonsa tykö mentyään, Elisabet tuli raskaaksi Gabrielin ilmoituksen mukaisesti, viidennen kuun alkupuo­lella, alkaen odottaa Johannesta (lisänimeltä Kastaja). Luukas ilmoittaa sen selkeästi, sillä Elisabet tuli raskaaksi niiden päivien perästä eli Sakariaan virkatoimen päivien jälkeen, siis viidennen kuun alkupuolella.

Kuudentena kuukautena sen jälkeen (kuudes kuukausi tarkoittaa viisi kuukautta ja vähän päälle siitä hetkestä, jolloin Elisabet oli tullut raskaaksi viidennen kuun alussa) Gabriel ilmestyi jälleen, tällä kertaa Marialle (Mirjamille), ilmoittaen Jeshuan syntymän Pyhän Hengen voimasta. Raamatullisessa kalenterissa Marialle tullut ilmoitus tapahtui kymmenennen kuun puolivälin paikkeilla (4 kk ja vähän päälle + 5 kk ja vähän päälle = 9 kk ja jonkunverran päälle eli kymmenennen kuukauden puoliväli raamatullises­sa kalenterissa). Ajankohta vielä varmennetaan, sillä Gabriel ilmoitti Elisabetin olevan kuudennella kuukaudella raskaana Marialle ilmestyes­sään.

Edelleen Luukkaan evankeliumi kertoo, kuinka Maria niinä päivinä (siis kymmenennen kuun puolivälin paikkeilla) meni kiiruusti sukulaisensa Elisabetin kotiin. Siellä tapahtu­neista puheenvuoroista käy ilmi, että Marian raskaus oli juuri alkanut, sillä Elisabet nimittää häntä Herransa äidiksi ja Maria itse riemuitsee Vapahtajastaan. Toisinsanoen, Maria alkoi odottaa Jeshua-lasta suunnilleen kymmenennen kuun puolivälin paikkeilla. Kun laskemme siihen normaalin raskausajan, noin yhdeksän kuukautta, tulemme seuraavan vuoden seitsemännen kuun puolivälin paikkeille, jolloin on lehtimajanjuhlan aika. Tämä merkitsee sitä, että mitä ilmeisimmin Jeshuan syntymä on tapahtunut lehtimajanjuhlan aikaan, mihin Johanneksen evankeliumin tekstikin viittaa.

Kun apostoli Johannes puhuu Messiaan syntymästä, hän käyttää kreikankielisen UT:n mukaan sanaa eskenosen, joka tulee verbistä skenoo, joka tarkoittaa teltan pystyttämistä tai levittämistä ja myös lehtimajan pystyttämistä. Johanneksen evankeliumin alkutekstin ilmaus tarkoittaa ensinnäkin sitä, että Jumalan Poika riisuutui jumalallisesta kirkkaudes­taan ja tuli asumaan maalliseen kuolevaiseen lehtimajaan eli lihan ruumiiseen, sovittaak­seen ruumiinsa uhrilla ihmiskunnan syntivelan (Fil.2:5-11). Toisekseen, Johanneksen evankeliumin maininta ilmeisesti viittaa myös siihen, että Messiaan syntymä tapahtui lehtimajanjuhlan aikaan.

Lehtimajanjuhlan merkitystä Messiaan todellisena syntymäaikana vahvistavat vielä muutamat muut seikat. Ensinnäkin se, ettei ollut sijaa majatalossa Beetlemissä Jeshuan syntymän aikaan. Siihen on luonnollinen selitys. Oli ilmeisesti niin, että hurskas Joosef, joka kunnioitti Jumalan Sanaa ja nousi Jerusalemiin juhlille, kuten Jumala oli käskenyt tehdä kolme kertaa vuodessa, halusi yhdistää kaksi asiaa samalla matkalla. Ensinnäkin hän meni perheineen Beetlehemiin verollepanon tähden ja toiseksi suunnitteli samalla tekevänsä matkan lähellä olevaan Jerusalemiin lehtimajanjuhlille (5.Moos.16:16-17). Kun juhlille menijöitä oli runsaasti, kävi niin, että ei ollut sijaa majataloissa edes Jerusale­min kupeessa olevassa Beetlehemissä. Kun kaikki majatalot olivat täynnä lehtimajanjuh­lille menevää väkeä, täytyi tyytyä hätätilanteessa halpaan tallin seimeen.

Myöskin paimenten ulkona olo kedolla yöllä sopii hyvin lehtimajanjuhlan aikaan. Joulun aikaan talvella on melko kylmää ja sateista ulkona ja Beetlehemin korkeudella saattaa olla jopa lunta ja pakkasta joinakin talvina. On epätodennäköistä, että paimenet olisivat olleet yöllä ulkona laumaansa paimentamassa kylmyyden ja sateen aikana joulun seutuun, mutta sensijaan on hyvin luonnollista, että he ovat voineet olla ulkona yöllä lehtimajanjuhlan aikaan syksyllä seitsemännessä kuussa (lokakuun alun paikkeilla), jolloin on vielä melko lämmintä.
Vieläkin eräs seikka tukee lehtimajanjuhlan aikaa. On nimittäin arvioitu, että Jeshuan maanpäällisen toiminnan aika kesti kolme ja puoli vuotta ja se päättyi keväällä ensimmäi­sen kuun 14. päivänä (maalis-huhtikuussa) ristinkuolemaan kolmekymmentä kolme ja puoli vuotiaana (Luuk.3:23). Koska toiminta-aika sisältää myös tuon oletetun puoli vuotta, ei se millään täsmää joulun ja pääsiäisen väliin, joka on noin kolme kuukautta, mutta se täsmää hyvin lehtimajanjuhlan ja pääsiäinen väliin, joka on puoli vuotta. Messiaan sikiäminen Pyhästä Hengestä Marian (Mirjamin) kohdussa sensijaan on tapahtunut yhdeksännen kuun 25. päivä alkavan Hanukka-juhlan paikkeilla, joka sattuu yleensä joulun seutuville.

Messiaan syntyminen on edellä olevien seikkojen perusteella tapahtunut siis mitä ilmeisimmin syksyllä lehtimajanjuhlan aikaan. Se sopiikin siihen oikein hyvin, sillä kaikille muille kuudelle Mooseksen ajan pääjuhlalle löytyi helposti esikuvallinen merkitys Messiaan historiassa uuden liiton valossa. Kun Messiaan syntymä on tapahtunut mitä ilmeisimmin lehtimajanjuhlan aikaan, tulee hengellinen merkitys täydelliseksi myös seitsemännen Mooseksen ajan pääjuhlan kohdalle ja jumalallinen palapeli on eheä. Jotkut Raamatun tutkijat arvelevat myös, että Messiaan tulemus saattaa tapahtua lehtimajanjuhlan aikaan.
Sisarille ja veljille, jotka ovat Isässä Jumalassa rakastetut ja Jeesuksessa Kristuksessa pelastetut, lisääntyköön teille laupeus, rauha, armo, totuus ja rakkaus Pyhässä Hengessä!
Avatar
PetriFB
 
Viestit: 3609
Liittynyt: 09. Marras 2010 12:30

Re: Hyvää joulua!

ViestiKirjoittaja PetriFB » 08. Joulu 2015 09:46

Iustus:

Ortodoksi kirkon selvitys joulusta:

Joulukuun 25. päivä kristityt ympäri maailman kokoontuvat juhlimaan joulua. Meillä Suomessa he kokoontuvat jo edellisenä päivänä, jouluaattona ja monet kuvittelevat, että joulu on oikeasti silloin. Ei ole. Mutta miten joulu tulikaan joulukuun 25. päiväksi? Se on mielenkiintoinen kertomus.

Jouluun liittyy kristillisen perinteen mukaisesti Kristuksen syntymäjuhla, jonka sanotaan tapahtuneen ajanlaskumme alussa. Jouluun on myöhemmin tullut mukaan monenlaisia muitakin "krumeluureja" kuten lahjat ja joulupukki ja samalla varsinainen joulun alkusyy: Kristuksen syntymä on helposti hautautunut kaupallisuuden ja rihkaman alle.

Raamattu tarjoaa vain muutamia vihjeitä tuon asian osalta. Kristuksen syntymäajankohtaa ei mainita Evankeliumievankeliumeissa tai Apostolien teoissa, ei päivämäärää eikä edes vuodenaikaa. Raamatun viittaus paimeniin, jotka paimensivat laumaansa yöllä, kun he kuulivat uutisen Jeesuksen syntymästä (Luuk.2:8) voisi viitata keväiseen karitsointikauteen. Kylmänä aikana joulukuussa lampaat olisivat toisaalta olleet aitauksissa. Silti monet tutkijat varoittavat välttämään tällaisia yksityiskohtia, jotka enemmänkin ovat teologisten sijaan kovin kalendaarisia.

Ensimmäiseltä ja toiselta vuosisadaltakaan ei ole olemassa erityisiä raamatullisia todisteita kovinkaan runsaasti. Syntymäjuhlasta ei ole mainintaa varhaiskristillisen ajan kirjoituksissa ei Ireneoksella (n. 130-200), ei Tertullianuksella (n. 160-225). Origenes Aleksandrialainen (n. 165-264) menee jopa niin pitkälle, että hän pilkkaa roomalaisten syntymän juhlintaa ja hylkää heidän käytäntönsä pakanallisina tapoina ja vahvana osoituksena siitä, että Jeesuksen syntymää ei oltu merkitty samankaltaisiksi juhliksi, jotka olisivat olleet sidoksissa johonkin aikaan ja paikkaan [Origenes, Homily on Leviticus 8.]. Sikäli kun tiedetään, joulua ei juhlittu tuossa vaiheessa.

Vasta noin vuonna 200 jKr. kristitty opettaja Egyptissä viittaa Jeesuksen syntymän päivämäärään. Pyhän Klemens Aleksandrialaisen mukaan kyseiseksi päiväksi oli monen eri ryhmän toimesta erilaisia ehdotuksia. Niin yllättävältä kuin se saattaa tuntuakin, Klemens ei mainitse ollenkaan joulukuun 25. päivää. Klemens kirjoittaa:

"On niitä, jotka ovat määritelleet paitsi Herramme syntymän vuoden myös päivämäärän; ja he sanovat sen tapahtuneen Augustuksen 28. vuonna ja 25. päivänä [egyptiläistä] Pachonin kuukautta [toukokuun 20. päivän meidän kalenterissamme] ja hänen kärsimyksistään sanotaan, erittäin suurella tarkkuudella, jotkut sanovat, että se tapahtui Tiberiuksen 16. vuonna, Phamenothin kuukauden 25. päivänä [maaliskuun 21]; ja muut Pharmouthin kuukauden 21. päivän [huhtikuun 21] ja vielä jotkut sanovat, että Pharmouthin kuukauden 19. päivänä [huhtikuun 15] Vapahtajamme kärsi. Edelleen toiset sanovat, että hän syntyi 24. tai 25. päivä Pharmouthin kuukautta [huhtikuun 20 tai 21].

Selvästi toisella vuosisadalla oli suurta kiinnostusta, mutta myös epävarmuutta Jeesuksen syntymän ajankohdasta. Neljännellä vuosisadalla löydetään kuitenkin jo viittauksia kahteen päivämäärään, jotka ovat melko laajalti tunnustettuja ja myös juhlittuja Jeesuksen syntymäpäiviä: joulukuun 25. päivä Länsi-Rooman valtakunnassa ja tammikuun 6. päivä itäisessä kristityssä maailmassa erityisesti Egyptissä ja Vähässä-Aasiassa. Moderni Armenian kirkko jatkaa joulun juhlintaansa 6. tammikuuta, useimmille kristityille kuitenkin joulukuun 25. päivä on tullut vallitsevaksi, kun taas 6. tammikuuta juhlitaan Kristuksen kastetta eli Teofaniaa, suomalaisittain loppiaista, mutta muualla myös tunnettu itämaan tietäjien Betlehemiin saapumisen juhlapäivänä.

Varhaisin maininta joulukuun 25. päivästä Jeesuksen syntymäpäivänä lienee neljännen vuosisadan puolenvälin tienoilta roomalaisesta almanakasta, johon oli listattu erilaisia kristittyjen piispojen ja marttyyrien kuolinpäiviä. Päivämäärälle 25. joulukuuta oli kirjoitettu: "natus Christus in Betleem Judeae" eli Kristus syntyi Juudean Betlehemissä [The Philocalian Calendar]. Noin vuonna 400 Augustinos mainitsee paikallisen kristittyjen toisinajattelijoiden ryhmän, donatistit, jotka ilmeisesti juhlivat joulua joulukuun 25. päivänä, mutta kieltäytyivät juhlimasta sitä tammikuun 6. päivänä pitäen sitä "uudistuksena". Koska donatistien ryhmä oli syntynyt Diocletianuksen vuoden 312 vainojen seurauksena ja se piti kiinni tuon ajan käytännöistä, näyttäsi siltä, että he edustivat vanhempaa pohjoisafrikkalaista kristillistä perinnettä.

Idässä tammikuun 6. päivä yhdistettiin aluksi itämaan tietäjiin, mutta myöhemmin joulun kertomukseen yleensäkin.

Joten siis noin 300 vuotta Jeesuksen syntymän jälkeen lopulta löytyi ihmisiä, jotka katsoivat hänen syntyneen sydäntalvella. Mutta miten ratkaistiin päivämäärien jouluun 25. ja tammikuun 6. ero?

Eniten meteliä on pidetty teoriasta, että joulun päivämäärä on lainattu pakanoitten juhlasta. Roomalaisilla oli oma Saturnalia-juhlansa sydäntalvella joulukuun lopulla. Pohjoisen ja läntisen Euroopan barbaarikansoilla oli saman aikaan "juhla-aikaa". Kaiken huipuksi vuonna 274 jKr. Rooman keisari Aurelius perusti Sol Invictus -juhlan, voittamattoman auringon juhlan joulukuun 25. päivälle. Joulu siis argumentoidaan näin tämän pakanallisen auringon juhlan sivutuotteeksi. Tämän teorian mukaan varhaiset kristityt tietoisesti valitsivat tämän päivämäärän kannustaakseen joulun ja kristinuskon leviämistä koko roomalaisessa maailmassa. Jos joulu näyttäisi pakanalliselta juhlapäivältä, pakanat olisivat avoimempia sekä juhlalle että Jumalalle, jonka syntymäpäivää silloin vietetään.

Vaikka tämä teoria on nykyään suosittu, sen alkuperällä on omat ongelmansa. Siitä ei ensinnäkään löydy mistään ainuttakaan vanhaa kristillistä kirjoitusta. Kristityt kirjoittajat eivät kirjanneet ylös mitään yhteyttä tuon talvipäivänseisauksen ja Jeesuksen syntymän välille: kirkkoisä Ambrosius (n. 339-397) esimerkiksi kuvaa Kristuksen todelliseksi auringoksi, joka loistaa vanhan järjestelmän sortuneille jumalille. Mutta varhaiskristilliset kirjoittajat eivät mitenkään vihjaa mihinkään kalendaarisiin muutoksiin, he eivät selvästikään usko, että päivämäärä valittiin kirkon toimesta. Pikemminkin he näkevät sattumaa tuossa kaitselmuksen merkissä, luonnollisessa todisteessa siitä, että Jumala on valinnut Jeesuksen pakanajumalien sijasta.

Vasta 12. vuosisadalla, 1100-luvulla, löydämme ensimmäisen ehdotuksen, että Jeesuksen syntymäjuhla olisi tarkoituksella sijoitettu pakanallisen juhlan kanssa samaan aikaan. Syyrialaisen Raamatun käsikirjoituksen marginaalisessa huomautuksessa kommentaattori Dionysios bar-Salibi toteaa muinaisen joulujuhlan tosiasiallisesti siirtyneen tammikuun 6. päivästä joulukuun 25. päiväksi niin, että se sattui samaksi päiväksi kuin pakanallinen Sol Invictus -jyhla. [Dionysius Bar Salibin sivuhuomautus, 1171; kts. Talley, Origins, s. 101–102.] 1700- ja 1800-lukujen Raamatun tutkijoiden vauhdittamina vertailevien uskontojen uusin tutkimus antautui tämän ajatuksen edessä.[tärkeimpänä näistä Paul Ernst Jablonski; kts. erityisesti Roll, “The Origins of Christmas,” s. 277–283.] He väittivät varhaiskristittyjen olleen tietämättömiä Jeesuksen syntymäajasta ja siksi he yksinkertaisesti yhdistivät pakanallisen talvipäivänseisauksen juhlan omiin tarkoituksiinsa ja väittivät sitä Messiaan syntymäpäiväksi ja juhlivat sitä sen mukaisesti.

Uudemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että monet juhlat lainattiin pakanoilta paljon myöhemmin, kun kristinusko laajeni Pohjois- ja Länsi-Eurooppaan. Joulukuusi on esimerkiksi yhdistetty myöhäiskeskiaikaiseen druidien käytäntöihin. Tämä kaikki on innostanut nykyaikaisia ihmisiä olettamaan, että myös päivämäärä on otettu pakanoilta.

Tässäkin suositussa teoriassa on omat ongelmansa, sen monet tutkijat tunnustavat. Merkittävin ensimmäinen maininta joulusta (n. vuonna 200) ja varhaiset juhlat, jotka tiedämme (vuosilta noin 250-300) tulevat ajalta, jolloin kristityt eivät lainanneet suuresti pakanallisia perinteitä aivan ilmeisistä syistä johtuen.

Myönnettäköön, että kristillinen usko ja sen käytännöt eivät syntyneet eristyksessä. Monia kristillisen jumalanpalveluksen varhaisista elementeistä - mukaan lukien vaikkapa eukaristiaa, muistoaterioita marttyyrien kunniaksi ja useita varhaiset kristilliset hautataiteen osa-alueita - voidaan varsin ymmärrettävästi verrata pakanatapoihin. Silti muutamien ensimmäisten vuosisatojen vainottu kristitty vähemmistö oli suuresti huolissaan ja irtisanoutui julkisista pakanauskonnollisista tavoista, kuten uhraamisesta, kisoista ja juhlista. Tämä oli todellisuutta vielä niinkin myöhään kuin Rooman keisari Diocletianuksen väkivaltaisten vainojen aikaan vuosina 303-312.

Tilanne muuttui vasta Konstantinoksen käännyttyä kristityksi. Noin 300-luvun puolesta välistä alkaen ei enää havaita kristittyjen tarkoituksellista sopeuttamista eikä kristillistettyjä pakanajuhlia. Tämän käytännön kuuluisa edustaja, paavi Gregorios Suuri, kirjeessään vuodelta 601 kirjoittaa kristillisestä lähetystyöstä Britanniassa ja suosittelee, että paikallisia pakanallisia temppeleitä ei tuhottaisi, vaan muutettaisiin kirkoiksi ja että pakanallisina juhlina juhlittaisiin kristittyjä marttyyreja. Tässä varsin myöhäisessä yhteydessä joulu on hyvinkin voinut saada joitain pakanallisia lainauksia. Mutta meillä ei ole todisteita kristittyjen toimista hyväksyä pakanallisia juhlia kolmannelta vuosisadalta, missä vaiheessa joulun päivämäärä asetettiin paikalleen. Siten on epätodennäköistä, että päivämäärä on yksinkertaisesti valittu vastaamaan pakanallista auringon juhlaa.

Joulukuun 25. päivän juhla näyttää olleen vallalla jo ennen vuotta 312 - ennen Konstantinosta ja hänen uskoontuloaan. Kuten olemme havainneet, donatistit kristityt Pohjois-Afrikassa näyttävät tiedostaneen asian ennen tuotakin aikaa. Lisäksi myöhään neljännen vuosisadan puolivälissä kirkon johtajat itäisessä valtakunnassa eivät itse vaikuttaneet Jeesuksen syntymäpäivän juhlimisen käyttöön ottoon, mutta joulukuun päivämäärän lisäksi juhlittiin myös perinteistä tammikuun 6. päivää.

On olemassa toinenkin tapa selittää joulun joulukuun 25. päivän alkuperää: niin oudolta kuin se saattaa kuulostaakin, ratkaisu Jeesuksen syntymän ajoittamiseen saattaa piillä Jeesuksen kuoleman, pääsiäisen, ajoituksessa. Tämän näkemyksen esitti nykymaailmassa ensimmäistä kertaa 1900-luvun alussa ranskalainen tutkija Louis Duchesne ja sitä kehitti edelleen amerikkalainen Thomas Talley aivan viime vuosina.[Louis Duchesne, Origines du culte Chrétien, 5. painos. (Paris: Thorin et Fontemoing, 1925), s. 275–279; ja Talley, Origins.]. Mutta he eivät varmaankaan olleet ensimmäisiä, jotka huomasivat yhteyden perinteisten Jeesuksen kuoleman ja hänen syntymänsä päivämäärien välillä.

Noin vuonna 200 jKr. Tertullianos Karthagolainen esitti laskelman, että 14. päivä Nisanin kuukautta (ristiinnaulitsemisen päivä Johanneksen evankeliumin mukaan) Jeesuksen kuolinvuonna vastasi maaliskuun 25. päivää roomalaisessa (aurinko)kalenterissa. [Tertullianos, Adversus Iudaeos 8.] Maaliskuun 25. päivä on tietenkin yhdeksän kuukautta ennen joulukuun 25. päivää ja se on myöhemmin tunnustettu Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestysjuhlaksi, Jeesuksen sikiämisen muistojuhlaksi. [Kts. Talley, Origins, s. 86, 90–91.] Niinpä Jeesuksen uskotaan tulleen siitetyksi ja ristiinnaulituksi samana kalenterivuoden päivänä ja tasan yhdeksän kuukauden kuluttua hän syntyi joulukuun 25. päivänä.

Tämä sama ajatus näkyy anonyymin kristityn kirjoittajan tutkielmassa nimeltään Päivän seisauksista ja -tasauksista, joka näyttäisi olevan neljänneltä vuosisadalta Pohjois-Afrikasta. Tutkielmassa todetaan hieman vapaasti käännettynä:

"Siksi meidän Herramme sikisi maaliskuun 25. päivänä, joka on Herran kärsimyksen ja hedelmöittämisen päivä. Sillä samana päivänä hän sekä sikisi että kärsi."
[De solstitia et aequinoctia conceptionis et nativitatis domini nostri iesu christi et iohannis baptistae.] Tämä tutkielma päivittää Jeesuksen syntymän talvipäivänseisaukseen.

Augustinus oli myös tutustunut tähän asiaan. Teoksessaan Kolminaisuudesta (De trinitate, 399–419) hän kirjoittaa:

"Sillä hänen [Jeesuksen] uskotaan olleen siitetty maaliskuun 25. päivänä, jona päivänä hän myös kärsi; joten Neitsyen kohtu, jossa hän sikisi, jonne häntä ei kukaan kuolevainen ollut siittänyt, vastaa uutta hautaa, johon hänet haudattiin, jossa ei ennen ollut kukaan ollut, ei ennen häntä eikä jälkeen. Mutta hän syntyi, perimätiedon mukaan, joulukuun 25. päivänä." [Augustinus, Sermones de Scripturis de Novo Testamento ("Saarnoja valituista Uuden testamentin opetuksista") 202.]
Myös idässä Jeesuksen kuolinpäivä ja syntymäpäivä on yhdistetty. Mutta sen sijaan, että olisi työstetty Nisánin kuukauden 14. päivää heprealaisessa kalenterissa, itäiset kristityt käyttivät ensimmäisen kevätkuukauden (Artemisios) 14. päivää heidän omassa kreikkalaisessa kalenterissaan, meidän kalenterissamme huhtikuun 6. päivää. Huhtikuun 6. päivähän on tietysti juuri yhdeksän kuukautta ennen tammikuun 6. päivää, itäisten kristittyjen joulupäivää. Idässä oli myös todisteita siitä, että huhtikuu liittyy sekä Jeesuksen siittämiseen että ristiinnaulitsemiseen. Piispa Epifanos Salamilainen kirjoittaa, että huhtikuun 6. päivänä "karitsa on suljettuna pyhän Neitsyen tahrattomaan kohtuun, hän, joka otetaan pois ja joka uhrataan ikuisena uhrina maailman syntien vuoksi." [Talley, Origins, s. 98.] Vielä nykyäänkin Armenian kirkko juhlii Jumalansynnyttäjän ilmestystä aikaisin huhtikuussa (7.4. ei siis 6.4.) ja joulua tammikuun 6. päivä.

Niinpä meillä on kristitty maailma jakaantunut kahtia ja molemmat osapuolet laskevat Jeesuksen syntymän sillä perusteella, että hänen kuolemansa tapahtui samana päivänä (maaliskuun 25. päivä tai huhtikuun 6. päivä) ja päättelevät tästä hänen syntymäpäiväkseen myös samalla tavalla kaksi ei ajankohtaa (joulukuun 25. päivä ja tammikuun 6. päivä).

https://www.ortodoksi.net/index.php/Mit ... n_joulu%3F
Sisarille ja veljille, jotka ovat Isässä Jumalassa rakastetut ja Jeesuksessa Kristuksessa pelastetut, lisääntyköön teille laupeus, rauha, armo, totuus ja rakkaus Pyhässä Hengessä!
Avatar
PetriFB
 
Viestit: 3609
Liittynyt: 09. Marras 2010 12:30

Re: Hyvää joulua!

ViestiKirjoittaja PetriFB » 08. Joulu 2015 09:50

Helsingin yliopiston kirjaston verkkolehti lokakuun numero 3/2015

22.12. Uinuva aurinko
Posted on 22.12.2011 by
Joulun juuret yltävät paljon kristinuskoa kauemmas ihmiskunnan historiassa.

Talvipäivänseisausta (20.-22.12., tänä vuonna tänään 22.12. klo 7:30), aurinkoa ja lisääntyvää valoa on juhlittu monissa kulttuureissa eri puolilla maailmaa kautta aikojen.

Muinaisessa Babylonissa ja myöhemmin Egyptissä vietettiin joulukuun loppupuolella jumalanpojan syntymäjuhlaa. Roomalaiset puolestaan viettivät talvipäivänseisauksen aikaan Saturnalia-juhlaansa, ja nykyään joulupäivänä vietettävä 25. joulukuuta oli roomalaisille Sol Invictus, Voittamattoman auringon juhla.

(Muistathan myös joulukalenterissa aiemmin esitellyn roomalaisen glögin?)

Muinaisten germaanisten kansojen talvijuhlan yulen paikka vaihteli kuukalenterin vuoksi yulen joulukuun alusta tammikuun alkuun. Suomen kielen sana joulu tulee juuri talvipäivänseisauksen juhlan muinaisgermaanisesta nimestä. Muista talvipäivänseisauksen aikaan eri kulttuureissa vietetyistä juhlista löytyy tietoa esimerkiksi Wikipediasta.

Kirkko yhdisti auringon päivän juhlat Jeesuksen syntymäjuhlaan n. 350-luvulla, sillä uusi uskonto oli epäilemättä helpompi myydä roomalaisille, kun vanhoista tutuista juhlista ja ilonpidosta ei tarvinnut luopua. Joulua ryhdyttiin vähitellen viettämään vapahtajan syntymäpäivän kunniaksi kaikkialla, minne kristikunta otteensa yletti.

Luonnonuskojen perinteet elivät kuitenkin pitkään kristillisen joulun sanoman rinnalla, ja sekottuivat siihen vuosisatojen saatossa siten, että 2000-luvulla maallikon on vaikea erottaa oman joulunsa elementeissä toisistaan niitä, joilla on kristillinen tai toisaalta pakanallinen tausta. Esimerkiksi jouluun olennaisesti liitetty yltäkylläisyys ja ylensyönti sekä sellainen perisuomalaisen oloinen jouluilmiö kuin joulupukki, juontavat juurensa tuhansien vuosien takaisiin pakanallisiin jouluperinteisiin.

Teksti ja kuva
Veera Ristikartano

https://blogs.helsinki.fi/verkkari-leht ... anallisuus
Sisarille ja veljille, jotka ovat Isässä Jumalassa rakastetut ja Jeesuksessa Kristuksessa pelastetut, lisääntyköön teille laupeus, rauha, armo, totuus ja rakkaus Pyhässä Hengessä!
Avatar
PetriFB
 
Viestit: 3609
Liittynyt: 09. Marras 2010 12:30

Re: Hyvää joulua!

ViestiKirjoittaja pekka » 08. Joulu 2015 10:46

Iustus, kiitos vastauksestasi.

Mutta itse en ainakaan lähtisi ”kiivailemaan” joulunvieton puolesta kristillisenä juhlana josta mukamas Raamattu opettaa eli puolustelemaan joulunviettoa kaikin puolin hyvänä asiana.

Jos kerran Raamattu ei kehoita missään kohdin viettämään joulujuhlaa niin miksi sitten minun tai sinun tulisi tuota joulujuhlaa puolustella? Edes koko ”joulu”-sanaa ei mainita kertaakaan Jumalan sanassa eli Raamatussa.

Ja nyt ei puhuta tietokoneista vaan joulujuhlasta onko se Raamatun opetus vai ei ja eihän se ole mutta epäraamatullinen kirkkovuoden suosituin juhla se on eli ihmisten keksimä juhla joka ei siis kuitenkaan ole missään tapauksessa Jumalan asettama juhla Herran Jeesuksen seuraajille.

Enkä Iustus minä ole tässä ketään velvoittamassa yhtään mihinkään vaan nyt keskustellaan ainoastaan siitä onko Jumala velvoittanut meidät Herran Jeesuksen seuraajat viettämään joulujuhlaa vaiko ei ole ja siis minusta ei ole kun joulujuhlaa ei mainita kertaakaan Raamatussa.

Ja minusta koko esim. luterilaisen kirkkokunnan opetus kirkkovuosijärjestelmästä (mitä kaikkea sananvastaista siihen kuuluukaan) olisi todellakin syytä hylätä ja heittää roskakoriin koska sillä ei ole mitään tekemistä Jumalan sanan opetuksien kanssa. Jumalan tahto ei ole että meillä Herran Jeesuksen seuraajilla on käytössä kirkkovuosijärjestelmä. Jos olisi niin se mainittaisiin Jumalan sanassa, näin minä ainakin uskon sydämessäni.

Siunausta päivääsi Iustus.
"Sillä kärsivällisyys on teille tarpeellinen, tehdäksenne Jumalan tahtoa, että te lupauksen saisitte." Hepr. 10:36

https://annabella-wargh.webnode.fi/
Avatar
pekka
Site Admin
 
Viestit: 5195
Liittynyt: 22. Marras 2010 21:51

Re: Hyvää joulua!

ViestiKirjoittaja Iustus » 08. Joulu 2015 17:30

pekka kirjoitti:Iustus, kiitos vastauksestasi.

Mutta itse en ainakaan lähtisi ”kiivailemaan” joulunvieton puolesta kristillisenä juhlana josta mukamas Raamattu opettaa eli puolustelemaan joulunviettoa kaikin puolin hyvänä asiana.

Kiitos, kun jaksat asiallisesti keskustella. Varmuuden vuoksi haluan sanoa, että vaikka nämä kirjoitukseni näyttävätkin ruudulla aika suorilta ja ehkä vähän tylyiltäkin, en millään tavalla ole ärsyyntynyt tai loukkaantunut tähän keskusteluun. Mielestäni tämä on rakentavaa ja jopa hieman hauskaakin.

En koe "kiivailevani" yhtään sen enempää joulunvieton puolesta, kuin mitä täällä jotkut "kiivailevat" vastaan. Tuota "mukamas Raamattu opettaa"-juttua hieman ihmettelen. Mielestäni Raamattu opettaa hyvin selkeästi Jeesuksen aikanaan syntyneen, joten miksi Jeesuksen syntymän muistamisella ei olisi raamatullista pohjaa? Ja edelleen vetoan Luukkaan mainitsemiin enkeleihin, joille Jeesuksen syntymä oli iloitsemisen arvoinen asia.
Jos kerran Raamattu ei kehoita missään kohdin viettämään joulujuhlaa niin miksi sitten minun tai sinun tulisi tuota joulujuhlaa puolustella? Edes koko ”joulu”-sanaa ei mainita kertaakaan Jumalan sanassa eli Raamatussa.

Ja nyt ei puhuta tietokoneista vaan joulujuhlasta onko se Raamatun opetus vai ei ja eihän se ole mutta epäraamatullinen kirkkovuoden suosituin juhla se on eli ihmisten keksimä juhla joka ei siis kuitenkaan ole missään tapauksessa Jumalan asettama juhla Herran Jeesuksen seuraajille.

Mainitsin tietokoneet joulunviettämisen yhteydessä näyttääkseni, että vaikka tiettyä asiaa ei mainita Raamatussa, se ei automaattisesti tee asiasta väärää. Entäpä jos puhuisit samaan tapaan tietokoneen käytöstä, kuin puhut joulun vietosta? Esimerkiksi näin:
"Jos kerran Raamattu ei kehoita missään kohdin käyttämään tietokoneita niin miksi sitten minun tai sinun tulisi tietokoneita käyttää? Edes koko ”tietokone”-sanaa ei mainita kertaakaan Jumalan sanassa eli Raamatussa."

Varmaan sinunkin mielestäsi olisi hieman hupaisaa yrittää tuolla tavalla kieltää kristityiltä tietokoneen käyttö tai ainakin antaa ymmärtää, ettei tietkoneen käyttäminen olisi suotavaa. Miksi samanlainen perustelu olisi joulun kohdalla yhtään mielekkäämpi?

Lisäksi, en missään vaiheessa ole väittänyt, että joulu olisi Jumalan asettama juhla. Päinvastoin, olen aiemminkin jo todennut, että Kristuksen syntymäjuhlan viettämistä ei ole Raamatussa määrätty, mutta ei myöskään kielletty. En millään tavalla voin nähdä sitä Jumalan tahdon vastaisena, jos joulukuun 25. päivä kuulen tai luen Jumalan sanasta, kuinka Kristus aikanaan syntyi pieneksi ja avuttomaksi ihmiseksi Beethlehemissä voidakseen lunastaa ja pelastaa minut kuolemalla ristillä minun puolestani.
Enkä Iustus minä ole tässä ketään velvoittamassa yhtään mihinkään vaan nyt keskustellaan ainoastaan siitä onko Jumala velvoittanut meidät Herran Jeesuksen seuraajat viettämään joulujuhlaa vaiko ei ole ja siis minusta ei ole kun joulujuhlaa ei mainita kertaakaan Raamatussa.

Ei Jumala ole velvoittanut. Se on mielestäni ollut koko aika aivan selvää. Mutta kristityllä on vapaus viettää joulua, jos niin tahtoo.
Ja minusta koko esim. luterilaisen kirkkokunnan opetus kirkkovuosijärjestelmästä (mitä kaikkea sananvastaista siihen kuuluukaan) olisi todellakin syytä hylätä ja heittää roskakoriin koska sillä ei ole mitään tekemistä Jumalan sanan opetuksien kanssa.

Kirkkovuosi ei ole luterilaisten keksintö. Haluaisin kuula, mitä kaikkea sananvastaista siihen kuulukaan? Mielestäni se on aika kekseliiäs järjestelmä. Ajattelepa kaikkia niitä vuosisatoja ennen kirjapainotaidon keksimistä. Mitä varhaisempaan aikaan menemme, sitä harvemmalla yksilöllä tai edes seurakunnalla oli käytössään omia Raamattuja. Niihin ei ollut varaa, eikä niitä oikein voinut säilyttäkää yhtä kätevästi oman kodin kirjahyllyssä, kuin me nykyään voimme. Mutta silti kristityt halusivat kuulla Jumalan sanaa ja sen opetusta. Kirkkovuosijärjestelmä takasi tämän heille. Se on koko seurakunnan yhteinen raamatunlukusuunnitelma, jossa jokaiselle jumalanpalveluskokoontumiselle oli valittu oma teksti, josta luetaan ja opetetaan. Ja niitä tekstejä valittiin, jotka koettiin kaikkein tärkeimmäksi ja keskeisimmiksi. Siksi kirkkovuoteen kuuluu niin paljon raamatunkohtia Jeesuksen elämästä, opetuksista, ihmeistä, kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Lisäksi on paljon Paavalin ja muiden apostolien opetuksia. Luonnollisesti Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta kannattaa lukea ja opettaa keväällä, koska niihin aikoihin vietettiin pääsiäistä, jonka yhteydessä Jeesus ristiinnaulittiin ja ylösnousi. Tätä ennen olisi tietenkin luonnollista puhua Jeesuksen syntymästä, ja siksi sitä käsittelevät raamatunkohdat on sijoitettu kirkkovuoden alkupuolelle. Syntymän ja kuoleman välissä käsitellään mm. Jeesuksen kastetta, Jeesuksen ihmeitä sekä Jeesuksen matkaa Jerusalemiin ja sen yhteydessä annettuja opetuksia. Pääsiäisen jälkeen kirkkovuodessa koittaa luonnollisesti helluntai, jolloin keskitytään Apostolien tekoihin. Kirkkovuoden lopussa käsitellään Jeesuksen toista tulemista kunniassaan, viimeistä tuomiota, pelastusta ja kadotusta. Oliko tässä jo jotain, joka on mielestäsi sanan vastaista? Mielestäni kirkkovuosi on aika riippuvainen Jumalan sanan opetuksesta.
Jumalan tahto ei ole että meillä Herran Jeesuksen seuraajilla on käytössä kirkkovuosijärjestelmä. Jos olisi niin se mainittaisiin Jumalan sanassa, näin minä ainakin uskon sydämessäni.

Jos kirkkovuosijärjestelmä olisi vastoin Jumalan tahtoa, Hän olisi kieltänyt sen sanassaan.
Siunausta päivääsi Iustus.

Siunausta sinullekin, Pekka :)
Iustus
 
Viestit: 283
Liittynyt: 29. Huhti 2015 13:10

EdellinenSeuraava

Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 10 vierailijaa