Blum kirjoitti:Eräs syy itselleni opiskella teologiaa on se, että haluan päästä syvemmälle. Erityisesti syvemmälle Raamattuun, saavuttaa suuremman ymmärryksen siitä, jotta voisin sitä joskus opettaa. Olen kokenut, että kun käyn kirkoissa tai muissa yhteisöissä kokoontumassa toisten kristittyjen kanssa, saan esimerkiksi opetuksesta usein todella harvoin mitään uutta. Sitäkin useammin toki terveellisiä muistutuksia ydinasioista. Monissa paikoissa sanoma on jopa harmillisen ohutta, toisissa taas se voi olla syvällistäkin, mutta valtaosin kaiken tiedän jo entuudestaan. Uskon kuitenkin, että Raamattu on niin monipuolinen kirja, että siitä varmaan riittää löydettävää koko eliniäksi. Usein olen näitä uusia oivalluksia ja löytöjä saanut esimerkiksi teologisten kirjojen äärellä.
Haluan myös perehtyä tarkasti Raamatun syntyaikojen kulttuurihistoriaan ja kontekstiin, saada syvällisen osaamisen Raamatun alkukielistä, jotta kykenen lukemaan ja kääntämään Raamattua sujuvasti sekä perehtyä myös kirkkohistorian lähes kahteen vuosituhanteen, jotta voisin sen kautta hahmottaa nykyajan ilmiöidenkin taustoja. Myös käytännöllinen teologia auttaa hahmottamaan nykyaikaa ja sen uskonnollisuutta. Systemaattisen teologian ja kristillisten ajattelijoiden tuntemus taas voi olla avuksi, sillä haluan ottaa huomioon myös sen, mitä ennen minua on vaikka jostain raamatunpaikasta ajateltu.
Ennen kuin joku kiirehtii varoittamaan ihmisviisaudesta ja ateistiteologeista, totean, että itse arvostan ensisijaisesti uskossa olevien teologien tutkimuksia. Toisaalta minun on tunnustettava myös se, että ei-uskovatkin tutkijat pystyvät tutkimaan esimerkiksi Raamatun ajan kulttuuria ja kirkkohistoriaa sekä perehtymään alkukieliin. Nämä voi halutessaan ymmärtää uskonnollisesti täysin neutraaleina oppialoina, joiden puitteissa on itsessään mielestäni aika hankalaa lähteä vääristelemään itse Raamattua. Toki jos kritiikittömästi halutaan tulkita esimerkiksi jokin Raamatunkohta ehdottomasti jonkin kulttuurillisen seikan kautta, voidaan mennä metsään. Sinänsä siis kirkkohistoria ja alkukielet ovat mielestäni kuin minkä tahansa historian tai kielen opiskelua. Näissäkin on omat vaaransa erehtyä. Kriittisyyttä kaivataan silloin, kun historian ja kielen valossa aletaan varomattomasti tehdä johtopäätöksiä Raamatusta.
Uskon, että Jumala voi avata minulle Raamattua teologian ja tutkimuksenkin kautta.
Olet miettinyt tuota asiaa monelta kantilta ja mielipiteesi asioista on minusta ihan hyviä ja tunnut käsittävän mihin olet itsesi asettanut.
Koita ylläpitää lapsenomainen usko Jumalaan ehyenä, ja koita aina pitää erossa tieteellinen Raamatun tutkinta ja suhde Jumalaan.
Jos turvaat Jumalaan, että Hän turvaa sinua eksymykseltä niin uskon että on mahdollista valmistua tuolta ja silti pysyä uskossa Jumalaan.
Toivon, että pääset käyttämään oppimiasi asioita Jumalan valtakunnan hyväksi kunhan valmistut ja kaikki kääntyy vielä hyväksi.
Itse pitäydun tiukasti naiivissa ja lapsenomaisessa uskossani, ja luotan siihen , että Herra opettaa minua kuin lastaan kaikessa mistä minun tulee saada ymmärrystä. Omalla aikataulullaan.
Siunausta sinulle kaikessa!
