Uskovan opiskelu teologisessa tiedekunnassa?

[rpe]

Ehkä tuo Kreeta kokemuksen tapaiset jutut on hyvä esimerkki, miksi tarvitaan teologiaa, koska esim Kreetalla ei juuri room katolisia ole, vaan Kreikan ortodokseja, ja kyseinen wc kokemus saisi ehkä jopa Paavalinkin ihmettelemään "raittiuden" vaatimuksen kaikumusta kuuroille korville. Omat kokemukset ovat usein hyviä, mutta usein myös vaarallisia vallan väärinkäytön välikappaleita. En myöskään ymmärtänyt lepopäivänormitusta: pitääkö kristityn viettää sapattia lauantaina, vai lepopäevää sunnuntaina, vai vapaapäivää millain haluaa?

[Blum]

Teologit/opiskelijat minulla olisi kysymys. Mitä Jumalan valtakunta on hyötynyt kaikesta opiskelemastanne tiedosta?

Ettei painu unholaan, niin miten on?

En ole varma, onko Jumalan valtakunta vielä niin suuresti hyötynyt kaikesta siitä, mitä olen opiskellut. Toisaalta haluan uskoa, että oppimani asiat tulevat ainakin tulevaisuudessa koitumaan Jumalan valtakunnan hyväksi. Mitä hyötyä on olla välkky ja vaikka hallita Raamatun ja alkuseurakunnan tuntemus loistavasti, jos näitä tietoja ei laita käytäntöön esimerkiksi lähimmäisen ja seurakunnan hyväksi. Se käytäntöön laittaminen on eräs tavoitteeni. Olen esimerkiksi alkukielten osaamistani jo saanutkin paljon hyödyntää. Jahka mahdollisesti jossain vaiheessa pääsen opettamaan seurakuntaa, uskon, että Raamatun ja teologian tuntemuksesta tulee olemaan uskoville paljon hyötyä.

[pekka]

Blum,

Minusta kun kerran olet sanonut tietääkseni että et ole katolisen kirkon puolustaja niin miksi sitten käytät tuota kuvaa nimesi alla missä lukee "katolisen kirkon puolustaja"?

Etkö voisi poistaa sitä, minua se ainakin häiritsee.

[vaisuliini]

En myöskään ymmärtänyt lepopäivänormitusta: pitääkö kristityn viettää sapattia lauantaina, vai lepopäevää sunnuntaina, vai vapaapäivää millain haluaa?

Rauhaa sinulle Rpe Minä tein omaperäisen tutkimuksen siitä lepopäivästä niin sen saman jutun haluaisin laittaa tänne luettavaksi jos kiinnostaa lukea.

-Minun omaperäinen tutkimukseni-
Raamatullinen lepopäivä on seitsemännen päivän eli sapatin, tilalle Konstantinus otti auringonpäivän eli sunnuntain, kun hän vuonna 321 jKr. julisti "kunnianarvoiseksi auringonpäiväksi" eli sunnuntaisin on kaikkien kaupunkilaisten ja käsityöläisten lepopäivä. Tätä sunnuntailakia vahvistettiin vuosista toisensa jälkeen kirkolliskokouksissa ja näin siitä vähitellen tuli kristillinen lepopäivä Baabelin uskonnon pohjalta. Se on vääristynyt lepopäivä, jota nimitetään tänäkin päivänä kristilliseksi päiväksi.

Konstantinusta sanotaan ensimmäiseksi kristityksi keisariksi; hänet tunnetaan parhaiten Roomassa vainotun kristinuskon laillistamisesta. Tässä on wikipedian linkki, joka kertoo hänen poistaneensa uskovien vainoja yhdistämällä Baabelin uskonnot ja kristinusko yhteen, näin tällä tavalla kristinusko vääristyi.

Jos haluaa noudattaa sunnuntain lepopäivän, vaikka tiesi alkuperäisen lepopäivän, silloin se ei ole uskonkuuliainen Jumalan Sanalle, jonka mukaan Jumala on asettanut vain lauantaiksi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Konstantinus_Suuri

Raamatullinen lepopäivä on lauantaisin; eli se alkaa perjantaina iltakuudelta ja loppuu lauantaina iltakuudelta. Eli raamatullinen sapatti on lauantaisin. Sapattina saa tehdä hyvää ja rakastaa lähimmäistään. Jos aasi putoaa kaivoon, on silloin lupa sekä velvollisuus nostaa se sieltä ylös. Sapattina lääkäreillä on lupa parantaa sekä palomiehillä lupa sammuttaa tulipalo.

Raamatun perusopetus lepopäivästä on levätä työstä eli fyysisestä kuormituksesta. Kristus on sapatin Herra. Sillä Ihmisen Poika on sapatin herra." Matt. 12:8

Rpe tässä on linkki joka kertoo enemmän tarkasti lepopäivästä jonka kanssa luin tutkivin mielin. Suosittelen lukemaan sitä linkkiä.

https://www.kotipetripaavola.com/Seitsemas%20paiva.html

[Mr Kerimäki]

sarvipää tuntee kirjoitukset hyvin .Se osaa sen alueen kyllä.Siitäkin syystä meillä on uusi liitto ,joka on Pyhän Hengen liitto.Ohjaus kasvatuksineen tulee Pyhän Hengen kautta .Siihen voimaan voimme turvata yhdessä Raamatun tekstin kanssa .Jos meillä on pelkkä teksti niin se ei ole paljonkaan arvoinen ,mutta Pyhän Hengen kanssa olemme erittäin hyvällä paikalla .Paremmalla emme tässä vajavaisessa maailmassa voisi olla.
Pyhä Henki on meille turvaksi tässä ajassa ja pian koituvassa hirvityksen ajassa.

[Blum]

Blum,

Minusta kun kerran olet sanonut tietääkseni että et ole katolisen kirkon puolustaja niin miksi sitten käytät tuota kuvaa nimesi alla missä lukee "katolisen kirkon puolustaja"?

Etkö voisi poistaa sitä, minua se ainakin häiritsee.

Itse asiassa kuvassani lukee pohjalla "Hyvän argumentaation puolustaja", ja sanat "Hyvän argumentaation" on yliviivattu, kuitenkin siten, että ne vielä näkyvät, ja niiden ylle on kirjoitettu: "Katolisen kirkon".

Allekirjoitustekstissäni olen tuonut tarkemmin esille, mistä on kyse. Kerron siellä, että kuvani on lähinnä kuittaus sille, mitä minun on täällä monesti väitetty tekevän, vaikkakaan en katolista kirkkoa kuitenkaan koe puolustavani. Kuvani olin tarkoittanut lyhytaikaiseksi ja sen tarkoitus on herättää täällä olijoita siihen, millaisia mielestäni virheellisiä johtopäätöksiä täällä tehdään. Kuva on siis ehkä tavallaan ironinen ja sen merkitys käänteinen. En koe täällä puolustelleeni katolista kirkkoa, mutta koen, että minuun on silti lyöty katolisen kirkon puolustelijan leima, mitä kuvan on tarkoitus ilmaista. Toivoin, että kuvani herättäisi ajattelemaan sitä, millaisia virheellisiä päätelmiä täällä ehkä esiintyy.

Mutta voin toki poistaa kuvan, sillä erityinen tarkoitukseni ei ole aiheuttaa pahaa mieltä. Aion pyrkiä poistamaan kuvan tai vaihtamaan sen, kun ehdin.

[pekka]

Blum,

Minusta kun kerran olet sanonut tietääkseni että et ole katolisen kirkon puolustaja niin miksi sitten käytät tuota kuvaa nimesi alla missä lukee "katolisen kirkon puolustaja"?

Etkö voisi poistaa sitä, minua se ainakin häiritsee.

Itse asiassa kuvassani lukee pohjalla "Hyvän argumentaation puolustaja", ja sanat "Hyvän argumentaation" on yliviivattu, kuitenkin siten, että ne vielä näkyvät, ja niiden ylle on kirjoitettu: "Katolisen kirkon".

Allekirjoitustekstissäni olen tuonut tarkemmin esille, mistä on kyse. Kerron siellä, että kuvani on lähinnä kuittaus sille, mitä minun on täällä monesti väitetty tekevän, vaikkakaan en katolista kirkkoa kuitenkaan koe puolustavani. Kuvani olin tarkoittanut lyhytaikaiseksi ja sen tarkoitus on herättää täällä olijoita siihen, millaisia mielestäni virheellisiä johtopäätöksiä täällä tehdään. Kuva on siis ehkä tavallaan ironinen ja sen merkitys käänteinen. En koe täällä puolustelleeni katolista kirkkoa, mutta koen, että minuun on silti lyöty katolisen kirkon puolustelijan leima, mitä kuvan on tarkoitus ilmaista. Toivoin, että kuvani herättäisi ajattelemaan sitä, millaisia virheellisiä päätelmiä täällä ehkä esiintyy.

Mutta voin toki poistaa kuvan, sillä erityinen tarkoitukseni ei ole aiheuttaa pahaa mieltä. Aion pyrkiä poistamaan kuvan tai vaihtamaan sen, kun ehdin.

Kiitos sinulle Blum kun poistit sen kuvan nimesi alta.

Isän Jumalan siunausta ja Herran Jeesuksen armoa sinulle ja kaikille muillekin foorumilaisille.

[Blum]

Eräs syy itselleni opiskella teologiaa on se, että haluan päästä syvemmälle. Erityisesti syvemmälle Raamattuun, saavuttaa suuremman ymmärryksen siitä, jotta voisin sitä joskus opettaa. Olen kokenut, että kun käyn kirkoissa tai muissa yhteisöissä kokoontumassa toisten kristittyjen kanssa, saan esimerkiksi opetuksesta usein todella harvoin mitään uutta. Sitäkin useammin toki terveellisiä muistutuksia ydinasioista. Monissa paikoissa sanoma on jopa harmillisen ohutta, toisissa taas se voi olla syvällistäkin, mutta valtaosin kaiken tiedän jo entuudestaan. Uskon kuitenkin, että Raamattu on niin monipuolinen kirja, että siitä varmaan riittää löydettävää koko eliniäksi. Usein olen näitä uusia oivalluksia ja löytöjä saanut esimerkiksi teologisten kirjojen äärellä.

Haluan myös perehtyä tarkasti Raamatun syntyaikojen kulttuurihistoriaan ja kontekstiin, saada syvällisen osaamisen Raamatun alkukielistä, jotta kykenen lukemaan ja kääntämään Raamattua sujuvasti sekä perehtyä myös kirkkohistorian lähes kahteen vuosituhanteen, jotta voisin sen kautta hahmottaa nykyajan ilmiöidenkin taustoja. Myös käytännöllinen teologia auttaa hahmottamaan nykyaikaa ja sen uskonnollisuutta. Systemaattisen teologian ja kristillisten ajattelijoiden tuntemus taas voi olla avuksi, sillä haluan ottaa huomioon myös sen, mitä ennen minua on vaikka jostain raamatunpaikasta ajateltu.

Ennen kuin joku kiirehtii varoittamaan ihmisviisaudesta ja ateistiteologeista, totean, että itse arvostan ensisijaisesti uskossa olevien teologien tutkimuksia. Toisaalta minun on tunnustettava myös se, että ei-uskovatkin tutkijat pystyvät tutkimaan esimerkiksi Raamatun ajan kulttuuria ja kirkkohistoriaa sekä perehtymään alkukieliin. Nämä voi halutessaan ymmärtää uskonnollisesti täysin neutraaleina oppialoina, joiden puitteissa on itsessään mielestäni aika hankalaa lähteä vääristelemään itse Raamattua. Toki jos kritiikittömästi halutaan tulkita esimerkiksi jokin Raamatunkohta ehdottomasti jonkin kulttuurillisen seikan kautta, voidaan mennä metsään. Sinänsä siis kirkkohistoria ja alkukielet ovat mielestäni kuin minkä tahansa historian tai kielen opiskelua. Näissäkin on omat vaaransa erehtyä. Kriittisyyttä kaivataan silloin, kun historian ja kielen valossa aletaan varomattomasti tehdä johtopäätöksiä Raamatusta.

Uskon, että Jumala voi avata minulle Raamattua teologian ja tutkimuksenkin kautta.

[Juha]

Blum,

Teet miten parhaaksi koet, mutta haluaisin varoittaa tämänkaltaisista asioista, lainaan pätkän Petrin viestistä toisessa ketjussa:

Raija Sollamo on eläkkeellä oleva Raamatun alkukielten professori, joka on työskennellyt mm. Hki:n teologisessa tiedekunnassa. Hän on arvostettu tutkija.

Raija Sollamo on tutkinut Raamatun kulttuurihistoriaa. Sollamon mukaan nykypäivän homoseksuaalisuutta ei voida enää arvioida tuhannen vuoden takaisella kulttuurilla. Sollamo ajattelee, että Paavalin opetus homoseksuaalisuudesta perustui Rooman valtakunnan aikaiseen hillittömään vapaamielisyyteen. Sollamon mukaan Paavalin tarkoittamat ihmiset olivat heteroseksuaaleja, jotka olivat irstailleet homoseksuaalisesti. Sollamo on painottanut, että Paavalin ajan käytöstavoilla ei ole enää mitään tekemistä nykyajan kanssa. Sollamo on sanonut, että Paavali ei tuntenut sitä homoseksuaalisuutta, jonka nykytiede tuntee synnynnäisenä, jossa ihmiset käyttäytyvät vastuullisesti.

Sollamo on sanonut, että ehdoton oikeassa oleminen on vaarallista ja on läheisesti sukua fanatismille. Sollamon mukaan Raamattu ei riitä työvälineeksi. Tällä hän tarkoittaa sitä, että Raamattu ei riitä määrittämään homoseksuaalisuutta. Sollamon mukaan vanha testamentti tunsi homoseksuaalisuuden lähinnä voitettuihin kansoihin tai muukalaisiin kohdistuvana seksuaalisena häpäisemisenä, väkivaltana ja raiskaamisena. Sollamo sanoi että tällaisena ilmiönä se tietysti tuomittiin jyrkästi ja siitä langetettiin kuolemanrangaistus. Sollamo on sanonut: Uskonnon kielellä sanottuna Jumala on luonut niin homot kuin heterotkin; Onko meistä mestaroimaan Jumalan luomistyön tuloksia?

Sollamon tulkinnat ovat täysin epäraamatullisia, sillä niin vanha testamentti kuin Uusi Testamentti tuomitsevat homouden synniksi ja kauhistukseksi Jumalan edessä.

Sollamon tekstiä lukiessa tulee esille selvästi, että hän itse uskoo olevansa ehdottomasti oikeassa siinä, että homoseksuaalisuus ei ole synti. Hän itse asettuu samaan kategoriaan kuin ne joille hän kohdistaa ehdottoman oikeassa olemisen fanatismin. Itse asiassa on kyse siitä, että Jumala on ainoa, joka on oikeassa sillä Hän on kirjoituttanut Raamatun. Jumalan rakkaudella täytetty Herran Jeesuksen opetuslapsi ei ajattele, että minä olen oikeassa, vaan että Jumala on oikeassa ja Hän ilmaisee tahtonsa Sanassaan (Raamattu).

Koko viesti tästä linkistä: https://uskonaskel.foorumi.eu/viewtopic ... 333#p36333

[Blum]

Nuo Sollamon väitteet eivät ole minulle uusia, on muitakin, jotka uskovat samoin, vaikka mielestäni kyseiset väitteet on aika hyvin onnistuttu kumoamaan. Näihin kumoaviin argumentteihin tutustuin jo ennen kuin aloin opiskella teologiaa enkä koe, että niitä on minulle onnistuttu tyydyttävästi kumoamaan.

Itse ajattelen, että on olemassa monia parempia ja monia huonompia teologeja. Se, että Sollamon väitteiden kaltaisiin juttuihin silloin tällöin törmää, ei mielestäni paljoakaan vähennä sitä kokonaishyötyä, jonka koen teologiasta saavani. Tieteen tulisi minusta olla keskustelevaa ja niin minä itse myös pyrin keskustelemaan ja koettelemaan ne väitteet, joita kohtaan teologian parissa, samoin kuin muuallakin elämässä.