rpe: Minulle kirkon oppi ja Raamatun oppi on kaksi eri asiaa, koska katolisuuden, ortodoksisuuden ja luterilaisenkin kirkon viralliset opit ovat monin paikoin epäraamatullisia ja valheellisia.
Jumala antoi UT:n ilmoituksen sellaisenaan, joka on muuttumaton ja siitä ihmiset voivat tapella ja tappelevatkin, mutta UT:n niin kuin VT:kin ilmoitus on muuttumattomana kaikkien nähtävissä.
Raamatun opetuksen mukaan Jeesus oli ihminen, jossa Jumala tuli lihaksi ja asui ihmisten keskellä. Raamatun opetuksen ja Jumalan oman ilmoituksen mukaan Hän itse ilmoittaa olevansa yksi Jumala, Isässä, Jeesuksessa ja Pyhässä Hengessä. Raamattu ei tunne muuta määritelmää Jumaluudesta koskien yhtä Jumalaa.
Pelastus on ihmisen ulkopuolella siten ettei ihmisellä ole mitään omaa ansioita pelastukseen, vaan se on yksin Herran Jeesuksen ansiota, Hänen sovitustyönsä tähden ja ansiosta. Pelastus on myös sisäinen kokemus, sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan, joka on Jumalan armotyö ihmisen sydämessä ja näin ollen Jumalan teko.
Se on totta, että kirkon teologia on syntynyt vähitellen historian saatossa ja varmasti siinä on etsitty jumalallista johdatustakin, mutta on kuitenkin päädytty tekemään epäraamatullisia opetuksia inhimillisen järjen tulkintojen kautta. Kirkon teologia ja Raamatun sanan opetus on kaksi eri asiaa, josta otan vielä muutamia esimerkkejä:
Piispa sanaa tulee kreikankielen episkopos sanasta, joka ei tarkoita kirkollista piispan virkaa, joka on epäraamatullinen opetus.
Fil 1:1 ¶ Paavali ja Timoteus, Kristuksen Jeesuksen palvelijat, kaikille pyhille Kristuksessa Jeesuksessa, jotka ovat Filippissä, sekä myös seurakunnan kaitsijoille (episkopos) ja seurakuntapalvelijoille.
Raamattu opettaa kaitsijan ja vanhimman olevan sama palvelutehtävä. Paavali kirjoitti Filippin seurakunnan kaitsijoille (episkopos monikossa), joita oli useita, ei yksi, vaan useita. Raamattu todistaa tämän asian myös muualla:
Apt 20: 17 ¶ Mutta Miletosta hän lähetti sanan Efesoon ja kutsui tykönsä seurakunnan vanhimmat(presbyteros).
18 Ja kun he saapuivat hänen tykönsä, sanoi hän heille: "Te tiedätte ensimmäisestä päivästä asti, kun minä Aasiaan tulin, miten minä kaiken aikaa olen ollut teidän kanssanne;
19 kuinka minä olen palvellut Herraa kaikella nöyryydellä ja kyynelillä, koettelemuksissa, jotka ovat kohdanneet minua juutalaisten salahankkeiden tähden;
20 kuinka minä en ole vetäytynyt pois julistamasta teille sitä, mikä hyödyllistä on, ja opettamasta teitä sekä julkisesti että huone huoneelta,
21 vaan olen todistanut sekä juutalaisille että kreikkalaisille parannusta kääntymyksessä Jumalan puoleen ja uskoa meidän Herraamme Jeesukseen Kristukseen.
22 Ja nyt, katso, minä matkustan, sidottuna hengessä, Jerusalemiin, enkä tiedä, mikä minua siellä kohtaa.
23 Sen vain tiedän, että Pyhä Henki jokaisessa kaupungissa todistaa minulle ja sanoo, että kahleet ja ahdistukset minua odottavat.
24 En minä kuitenkaan pidä henkeäni itselleni minkään arvoisena, kunhan vain täytän juoksuni ja sen viran, jonka minä Herralta Jeesukselta olen saanut: Jumalan armon evankeliumin todistamisen.
25 Ja nyt, katso, minä tiedän, ettette enää saa nähdä minun kasvojani, ei kukaan teistä, joiden keskuudessa minä olen vaeltanut ja saarnannut valtakuntaa.
26 Sentähden minä todistan teille tänä päivänä, että minä olen viaton kaikkien vereen.
27 Sillä minä en ole vetäytynyt pois julistamasta teille kaikkea Jumalan tahtoa.
28 Ottakaa siis itsestänne vaari ja kaikesta laumasta, johon Pyhä Henki on teidät pannut kaitsijoiksi(episkopos), paimentamaan Herran seurakuntaa, jonka hän omalla verellänsä on itselleen ansainnut.
Paavali nimitti Efeson seurakunnan vanhimpia (presbyteros) kaitsijoiksi (episkopos), eli vanhimmat, kaitsijat ja paimenet on sama palvelutehtävä, joka on paikallisen seurakunnan johtaminen. Tästäkin Raamatun kohdasta näemme, että paikallisseurakuntaa johtaa useat veljet (vanhimmat) ei yksi ihminen. Samalla näemme sen, että paikallista seurakuntaa johdetaan paikkakunnalta käsin, ei sen ulkopuolelta.
Kirkollinen piispa opetus on täten epäraamatullinen opetus.
Raamattu opettaa Uuden Liiton pappeudesta näin:
1 Piet 2:9; Mutta te olette "valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja", joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa;
Ilm 1:5-6, Jeesukselta Kristukselta, uskolliselta todistajalta, häneltä, joka on kuolleitten esikoinen ja maan kuningasten hallitsija! Hänelle, joka meitä rakastaa ja on päästänyt meidät synneistämme verellänsä ja tehnyt meidät kuningaskunnaksi, papeiksi Jumalalleen ja Isälleen, hänelle kunnia ja voima aina ja iankaikkisesti! Amen.
Raamattu sanoo jokaisen Uuden Liiton uskovan olevan pappi ja UL:n pappeus on kuninkaallista papistoa. Raamattu ei opeta kirkollista pappi oppia, jossa tietyt ihmiset ovat virassa olevia pappeja ja muut maallikoita, vaan että kaikki uskovat ovat pappeja, koska he kuuluvat pelastuksen perusteella kuninkaalliseen papistoon.
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa pappisvirka on kirkkolain 5. luvun 1. §:n mukaan evankeliumin julistamista ja sakramenttien jakamista varten.
Raamattu ei opeta kirkollista pappisvirkaa, vaan kuninkaallista papistoa, johon kuuluvat kaikki Jumalan armosta pelastetut uskovat ihmiset.
1 Tim 3:
8 ¶ Niin myös seurakuntapalvelijain (diakonos) tulee olla arvokkaita, ei kaksikielisiä, ei paljon viinin nauttijoita, ei häpeällisen voiton pyytäjiä,
9 vaan sellaisia, jotka pitävät uskon salaisuuden puhtaassa omassatunnossa.
10 Mutta heitäkin koeteltakoon ensin, sitten palvelkoot, jos ovat nuhteettomat.
Seurakuntapalvelijakaan (diakoni) ei ole kirkollinen virka, vaan Raamatullinen palvelutehtävä, johon Jumala antaa kutsun ja varustuksen, mutta ilman koettelemista hän ei voinut palvella palvelutehtävässään, vaan vasta sitten, jos seurakunta havaitsi hänet nuhteettomaksi.
Diakoneita ei Raamatun opetuksen mukaan valmisteta Diakonia-ammattikorkeakouluissa, vaan sen on Jumalan antama kutsu sekä armoitus.
Uuden Liiton aikakaudessa Raamatun opetuksen mukaan pappeja ei valmistu yliopiston koulutuksen ja teologian tutkinnon kautta, vaan Jumala tekee jokaisesta uskovasta papin pelastumisen seurauksena, kun he uskovat Herraan Jeesukseen.
Suomen ev.lut. kirkossa on kolme erityistä papin virkaa: kirkkoherran, kappalaisen ja seurakuntapastorin virka. Niiden kelpoisuusehtona on pappisvihkimys. Kappalaisen eli seurakunnan vakituisen papin viran haltijan täytyy myös olla pastoraalitutkinnon suorittanut, ja kirkkoherran täytyy olla lisäksi seurakuntatyön johtamisen tutkinnon suorittanut.
Edellä oleva erityinen kirkollinen kolmen papin: kirkkoherran, kappalaisen ja seurakuntapastorin virat eivät ole Raamatun opetusta, eikä Raamatullisia palvelutehtäviä, vaan uskonnollisen ihmisinstituution kehittämiä virkoja.
Suomen luterilaisen kirkon piispa johtaa hiippakuntaa tuomiokapitulin kanssa. Piispa vihkii hiippakuntansa papit ja diakonit. Piispa on seurakuntien ja pappien ylin kaitsija. Arkkipiispa ei ole muiden piispojen esimies, vaan ”ensimmäinen vertaistensa joukossa” (primus inter pares). Hänellä on kuitenkin kirkon keskushallinnossa lukuisia erityistehtäviä. Piispan liturgisia tuntomerkkejä ovat rintaristi, hiippa ja sauva. Piispa käyttää punaista papinpaitaa.
Edellä oleva kirkollinen piispa opetus ei ole Raamatun opetus eikä Raamatullinen palvelutehtävä, vaan uskonnollisen ihmisinstituution kehittämä uskonnollinen virka.
Kaitsija (piispa) on Raamatun opetuksen mukaan yksi vanhimmista ja paimenista, jotka johtavat yhdessä paikallisseurakuntaa.
Kaitsija (piispa), pappi ja diakoni ovat kaikki Raamatullisia nimityksiä ja UT:n teksti käyttää niitä, mutta niillä ei ole mitään tekemistä kirkollisten virkojen kanssa, kuten on tullut esille. Kirkko on ottanut kyllä oikeat nimitykset, mutta antanut niille väärän merkityksen.
Sanojen ammattiteologi ja maallikko tai itseoppinut amatööri opettaja tai teologi ovat yhtä aikaa tiettyjä ihmisiä korottavia ja toisia halventavia ja alentavia. Ikävä, että tälle foorumille on pesiytynyt tällainen asetelma, vaikka Raamatun mukaan olemme kaikki kuninkaallista papistoa ja Jumala itse antaa meille oman tahtonsa ja kutsunsa mukaan palvelutehtäviä armoittaen meidät niihin tehtäviin. Jumala ei varusta ja anna kenellekään yliopiston kautta pätevyyttä toimia Uuden Liiton kaitsijana tai pappina, vaan Hän antaa sen oman kutsunsa ja tahtonsa mukaan tehden joistakin kaitsijoita ja tekee kaikista uskovista Uuden Liiton pappeja.
Kol 2:8 Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen järkeisopilla ja tyhjällä petoksella, pitäytyen ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin eikä Kristukseen.
