Tuleeko synnistä kiittää Jumalaa

Yleistä keskustelua, aihe on vapaa

Re: Tuleeko synnistä kiittää Jumalaa

ViestiKirjoittaja lonelyrider » 14. Loka 2015 11:25

Joel.A kirjoitti:Vielä kuitenkin tuon yhden näkökulman esiin. Jos kerta ihminen on läpensä paha eikä ihmisessä ole kertakaikkiaan yhtään mitään hyvää (näin ollen ei myöskään hengessäkään (en tarkoita nyt pyhää henkeä)) Niin silloin on väärin kiittä niin aviopuolisosta tai lapsista tai kenestäkään muustakaan ihmisestä koska jos kiität niin joittenkin täällä olevien kirjoittajien mukaan se on pahan kiittämistä.

Täten myös kukaan ihminen olipa lapsi, puoliso, ystävä, vanhemmat tai kuka tahansa muu ei voi olla millään tavalla siunaus eikä myöskään siunakseksi koska joittenkin kirjoittajien mukaan täällä paha ei siunaa ketään eikä myöskään ole siunakseksi.

Tämä olkoon minun viimeinen sanani tähän ketjuun.


Ei uskon tehtävänä, joka ihmisen sisimpään annetaan, ole olla tuomiovallan jakajana lähimmäisilleen... sen tehtävä on kasvattaa ja antaa vapautus siitä, mikä ennen ihmistä sitoi.

Jumala on kaiken hyvän antaja.

Tuleeko meidän siunata pahoja tekoja? Ei. Niiden jälki rikkoo Jumalan hyvää tahtoa vastaan.
Mutta ihminen... kelle meistä on annettu tuomiovalta tutkia toisten ihmisten sydämet?
lonelyrider
 

Re: Tuleeko synnistä kiittää Jumalaa

ViestiKirjoittaja PetriFB » 14. Loka 2015 11:47

Meidän tulee ymmärtää nyt mistä on kysymys. Kyse on siitä, että Raamatun opetuksen mukaan synnissä, eikä saatanassa ole mitään hyvää Jumalalle. Samoin myös jumalaton ihminen on täysin synnin turmelema, eikä hänessä siten ole mitään hyvää Jumalalle ja siksi Jumala pelastaa ihmisen, koska hän on täysin synnin turmelema. Kun edellä olevan ymmärtää, niin silloin ei evankeliumi ja pelastus vääristy, emmekä eksy kiittämään synnin ja perkeleen tekoja.

Jumala on sanonut sanassaan lasten olevan Jumalan lahja ja tällä tavallakin lapset ovat Herran siunaus. Herra antoi minulle vaimoni siunaukseksi, koska se oli Herran tahto, että menimme naimisiin ja elämme avioliitossa.

Silloin kun tätä asiaa ajattelee hengellisesti, eikä luonnollisesti, niin silloin ymmärtää sen ettei meidän tule kiittää synnin ja saatanan tekoja ja kuinka ja miten asiat ja ihmiset voivat olla siunauksia liittämättä siihen synnin ja saatanan tekojen kiittämistä.

1 Kor 2:
8 sitä, jota ei kukaan tämän maailman valtiaista ole tuntenut-sillä jos he olisivat sen tunteneet, eivät he olisi kirkkauden Herraa ristiinnaulinneet-
9 vaan, niinkuin kirjoitettu on: "mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut ja minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat".
10 Mutta meille Jumala on sen ilmoittanut Henkensä kautta, sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin.
11 Sillä kuka ihminen tietää, mitä ihmisessä on, paitsi ihmisen henki, joka hänessä on? Samoin ei myös kukaan tiedä, mitä Jumalassa on, paitsi Jumalan Henki.
12 Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut;
13 ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti.
14 Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti.
15 Hengellinen ihminen sitä vastoin tutkistelee kaiken, mutta häntä itseään ei kukaan kykene tutkistelemaan.
16 Sillä: "kuka on tullut tuntemaan Herran mielen, niin että voisi neuvoa häntä?" Mutta meillä on Kristuksen mieli.

2 Kor 5:
14 Sillä Kristuksen rakkaus vaatii meitä, jotka olemme tulleet tähän päätökseen: yksi on kuollut kaikkien edestä, siis myös kaikki ovat kuolleet;
15 ja hän on kuollut kaikkien edestä, että ne, jotka elävät, eivät enää eläisi itselleen, vaan hänelle, joka heidän edestään on kuollut ja ylösnoussut.
16 ¶ Sentähden me emme tästä lähtien tunne ketään lihan mukaan; jos olemmekin tunteneet Kristuksen lihan mukaan, emme kuitenkaan nyt enää tunne.

2 Kor 10:
3 Vaikka me vaellammekin lihassa, emme kuitenkaan lihan mukaan sodi;
4 sillä meidän sota-aseemme eivät ole lihalliset, vaan ne ovat voimalliset Jumalan edessä hajottamaan maahan linnoituksia.
5 Me hajotamme maahan järjen päätelmät ja jokaisen varustuksen, joka nostetaan Jumalan tuntemista vastaan, ja vangitsemme jokaisen ajatuksen kuuliaiseksi Kristukselle

San 3:5 Turvaa Herraan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi.

Raamattua tulee ymmärtää hengellisesti ja jos niin ei tapahdu, niin silloin järkiperäistämme asioita ja ymmärrämme asioita ei Raamatun opetuksen mukaan.

Minä otan yhden esimerkin itsestäni kuinka erehdyin (esimerkkejä olisi monia) ajattelemaan järkiperäisesti Raamattua, enkä hengellisesti ja siksi erehdyin Raamatun opetuksesta.

Joh 3:
5 Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.
6 Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki.

Monta vuotta ajattelin Joh 3:5 vedestä syntymisen tarkoittavan Pyhää Henkeä, sillä vedellä on myös Pyhän Hengen esikuvaa Raamatussa. Siten ajattelin, että Jeesus painotti Hengestä syntymistä kaksi kertaa puhuen vedestä syntymisen tarkoittavan Hengestä syntymistä.

Muutamia vuosia sitten (en muista tarkkaa vuotta) yhtäkkiä ymmärsin Jeesuksen selittäneen jakeessa 6 sen mistä jae 5 opetti. Jeesus sanoi vedestä syntymisen tarkoittavan lihasta syntymistä sanomalla mikä lihasta on syntynyt, on liha ja Hengestä syntymisestä Hän sanoi mikä Hengestä on syntynyt, on henki.

2 Piet 3:5 Sillä tietensä he eivät ole tietävinään, että taivaat ja samoin maa, vedestä ja veden kautta rakennettu, olivat ikivanhastaan olemassa Jumalan sanan voimasta

Raamattu opettaa luonnollisen maailman olevan syntynyt ja rakennettu veden kautta. Tämän tähden Herra Jeesus käytti sanontaa vedestä syntyminen Joh 3:5:ssa kuvaamaan lihasta syntymistä, eli luonnollista syntymää. Näin hengellinen ymmärrys sekä Raamatun sanan opetus vahvistaa Joh 3:5:n vedestä syntymisen tarkoittavan luonnollista syntymää, ei Pyhää Henkeä tai vesikastetta.

Minä erehdyin järjelliseen päätelmään, jonka takia opetin ja ymmärsin väärin Joh 3:5 jakeen. En halua millään tavalla ketään loukata tässä ketjussa, mutta silloin kun lähdemme järjenpäätelmiin, niin se voi viedä meidät kauas Raamatun totuudesta. Olen tuntenut suurta ahdistusta ja kipua tämän ketjun ja aiheen takia, enkä todellakaan aseta itseäni kenenkään yläpuolelle ja siitä osoituksensa on oman järjenpäätelmäni kertominen sekä sen tunnustaminen, että olen sortunut järjenpäätelmiin useasti, mutta onneksi Herra johdattaa parannuksen paikalle minua ja muitakin.

Minä rukoilen ja toivon ettei tämän ketjun keskustelu aiheuta kenenkään välille jännitteitä ja säröjä yhteyteen tai yhteyden katkeamista, sillä Raamatun opetuksen mukaan meidän tulisi toimia näin:

Fil 3:
15 ¶ Olkoon siis meillä, niin monta kuin meitä on täydellistä, tämä mieli; ja jos teillä jossakin kohden on toinen mieli, niin Jumala on siinäkin teille ilmoittava, kuinka asia on.
16 Kunhan vain, mihin saakka olemme ehtineetkin, vaellamme samaa tietä!

Me voimme olla eri mieltä, joistakin Raamatun opetuksista ja voimme niistä keskustella ja jos emme pääse yksimielisyyteen, niin on hyvä jättää asia hautumaan omaan sydämeensä ja Jumala puhuu meille miten asiat ovat ja tuleeko meidän tehdä parannusta vai ei. Meidän tulee kulkea samalla tiellä ja pysyä yhdessä ja yhteydessä keskenämme riippumatta siitä olemmeko kaikista asioista aina samaa mieltä. Minä siunaan kaikkia teitä rakkaita sisaria ja veljiä ja haluan kulkea yhdessä tällä samalla tiellä, enkä ole halunnut mitään pahaa kenellekään, vaan olen pyrkinyt keskustelemaan sen ymmärryksen mukaan mikä minulla tällä hetkellä on, tiedostaen myös oman vajavaisuuteni.
Sisarille ja veljille, jotka ovat Isässä Jumalassa rakastetut ja Jeesuksessa Kristuksessa pelastetut, lisääntyköön teille laupeus, rauha, armo, totuus ja rakkaus Pyhässä Hengessä!
Avatar
PetriFB
 
Viestit: 3609
Liittynyt: 09. Marras 2010 12:30

Re: Tuleeko synnistä kiittää Jumalaa

ViestiKirjoittaja systeri » 14. Loka 2015 13:16

Joel.A kirjoitti:Vielä kuitenkin tuon yhden näkökulman esiin. Jos kerta ihminen on läpensä paha eikä ihmisessä ole kertakaikkiaan yhtään mitään hyvää (näin ollen ei myöskään hengessäkään (en tarkoita nyt pyhää henkeä)) Niin silloin on väärin kiittä niin aviopuolisosta tai lapsista tai kenestäkään muustakaan ihmisestä koska jos kiität niin joittenkin täällä olevien kirjoittajien mukaan se on pahan kiittämistä.

Täten myös kukaan ihminen olipa lapsi, puoliso, ystävä, vanhemmat tai kuka tahansa muu ei voi olla millään tavalla siunaus eikä myöskään siunakseksi koska joittenkin kirjoittajien mukaan täällä paha ei siunaa ketään eikä myöskään ole siunakseksi.

Tämä olkoon minun viimeinen sanani tähän ketjuun.



Tässä voidaan puhua luonnollisesta ja hengellisestä "hyvyydestä".Ihminen voi luonnostaan tehdä hyvää ja olla kiitoksen arvoinen ja "siunauksen" tuoja.Se kelpaa meille ihmisille mutta jos ajatellaan taivaskelpoisuutta, niin silloin ihminen on syntinen ja hyvätkin teot ovat kuin saastainen vaate Jumalan edessä.Ainoastaan Jeesuksen veren kautta tullaan taivaskelpoisiksi .Lapsi on Jumalalle kelpaava ja taivaskelpoinen niinkauan kuin ymmärtää hyvän ja pahan.

Petri: Me voimme olla eri mieltä, joistakin Raamatun opetuksista ja voimme niistä keskustella ja jos emme pääse yksimielisyyteen, niin on hyvä jättää asia hautumaan omaan sydämeensä ja Jumala puhuu meille miten asiat ovat ja tuleeko meidän tehdä parannusta vai ei. Meidän tulee kulkea samalla tiellä ja pysyä yhdessä ja yhteydessä keskenämme riippumatta siitä olemmeko kaikista asioista aina samaa mieltä. Minä siunaan kaikkia teitä rakkaita sisaria ja veljiä ja haluan kulkea yhdessä tällä samalla tiellä, enkä ole halunnut mitään pahaa kenellekään, vaan olen pyrkinyt keskustelemaan sen ymmärryksen mukaan mikä minulla tällä hetkellä on, tiedostaen myös oman vajavaisuuteni.


Kiitos samoin. Liian usein nämä asiat pääsee riepomaan uskovien välejä.Ei langeta siihen ansaan :) Ollaan reilusti erimieltä,ei Jumala meitä siitä tuomitse jos ollaan vilpittömästi sitä mieltä kuinka ymmärretään....ja jos muutoksia tulee puolin ja toisin niin tunnustetaan sekin reilusti.
systeri
 

Re: Tuleeko synnistä kiittää Jumalaa

ViestiKirjoittaja systeri » 14. Loka 2015 14:14

Tuli vielä mieleen tämä jae...Matt 19

13 Silloin tuotiin hänen tykönsä lapsia, että hän panisi kätensä heidän päälleen ja rukoilisi; mutta opetuslapset nuhtelivat tuojia.
14 Niin Jeesus sanoi: "Antakaa lasten olla, älkääkä estäkö heitä tulemasta minun tyköni, sillä senkaltaisten on taivasten valtakunta".
15 Ja hän pani kätensä heidän päälleen ja lähti sieltä pois.
16 Ja katso, eräs mies tuli ja sanoi hänelle: "Opettaja, mitä hyvää minun pitää tekemän, että minä saisin iankaikkisen elämän?"
17 Niin hän sanoi hänelle: "Miksi kysyt minulta, mikä on hyvää? On ainoastaan yksi, joka on hyvä. Mutta jos tahdot päästä elämään sisälle, niin pidä käskyt."
systeri
 

Re: Tuleeko synnistä kiittää Jumalaa

ViestiKirjoittaja Lily » 14. Loka 2015 18:40

PetriFP, Ihmisessähän on henki, sielu ja ruumis. Onko nämä kolme asiaa ihmisessä läpensä pahoja?
Lily
 

Re: Tuleeko synnistä kiittää Jumalaa

ViestiKirjoittaja PetriFB » 14. Loka 2015 19:08

Lily kirjoitti:PetriFP, Ihmisessähän on henki, sielu ja ruumis. Onko nämä kolme asiaa ihmisessä läpensä pahoja?


1 Tess 5:
22 karttakaa kaikenkaltaista pahaa.
23 ¶ Mutta itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonansa, ja säilyköön koko teidän henkenne ja sielunne ja ruumiinne nuhteettomana meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen.
Sisarille ja veljille, jotka ovat Isässä Jumalassa rakastetut ja Jeesuksessa Kristuksessa pelastetut, lisääntyköön teille laupeus, rauha, armo, totuus ja rakkaus Pyhässä Hengessä!
Avatar
PetriFB
 
Viestit: 3609
Liittynyt: 09. Marras 2010 12:30

Re: Tuleeko synnistä kiittää Jumalaa

ViestiKirjoittaja Lily » 14. Loka 2015 20:55

Petri, jumalaton on läpensä paha ja kerrot myös että jumalattomassa ei ole mitään hyvää.

Kysyisin siis voiko pahassa olla mitään arvokasta Jumalalle? (arvokas=kohteessa on jotakin hyvää)
Lily
 

Re: Tuleeko synnistä kiittää Jumalaa

ViestiKirjoittaja tanu » 14. Loka 2015 21:09

Lily kirjoitti:Kysyisin siis voiko pahassa olla mitään arvokasta Jumalalle? (arvokas=kohteessa on jotakin hyvää)


Anteeksi Lily kun vastaan tähän.

Mielestäni pahassa ei voi olla mitään arvokasta/hyvää Jumalalle.

On vain täydellisesti hyvä ja täydellisesti paha. Valkeus ja pimeys.
Oikea ja väärä. Kyllä ja ei. Ei ole välimuotoja.
Rakas taivaallinen Isä, tapahtukoon kaikessa, aina, Sinun tahtosi. Jeesuksen nimessä.
tanu
 
Viestit: 1268
Liittynyt: 04. Maalis 2012 22:20

Re: Tuleeko synnistä kiittää Jumalaa

ViestiKirjoittaja Lily » 14. Loka 2015 22:46

tanu kirjoitti:
Lily kirjoitti:Kysyisin siis voiko pahassa olla mitään arvokasta Jumalalle? (arvokas=kohteessa on jotakin hyvää)


Anteeksi Lily kun vastaan tähän.

Mielestäni pahassa ei voi olla mitään arvokasta/hyvää Jumalalle.

On vain täydellisesti hyvä ja täydellisesti paha. Valkeus ja pimeys.
Oikea ja väärä. Kyllä ja ei. Ei ole välimuotoja.


Tanu, eikö tämä sitten tarkoita sitä, että Jumala ei rakasta jumalatonta millään tavalla, koska se että termi "rakastaa jotakin" pitää sisällä sen, että rakkauden kohteessa on jotakin hyvää eli rakastettavaa.
Lily
 

Re: Tuleeko synnistä kiittää Jumalaa

ViestiKirjoittaja Mr Kerimäki » 14. Loka 2015 22:54

Eikös se perus asia ole niin ,että Jumala Rakastaa jokaista ihmistä ....Synti ,joka tuli maailmaan saatanan kautta tarvitsi vastavoiman ja se voima on Jeesus .Pelastus on annettu kaikille ja se millä pelastus tulee voimaan on usko Jeesukseen .Jumala ei siis katso ihmiseen vaan siihen ,että ihminen hyväksyy Hänen antaman lahjan ,joka on Jeesuksessa Kristuksessa .

Mutta kysymys kuuluukin ..Tuleeko synnistä kiittää.....vastaus ei tule .
Mr Kerimäki
 
Viestit: 1324
Liittynyt: 02. Joulu 2012 16:47

EdellinenSeuraava

Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 15 vierailijaa

cron