Lily kirjoitti:Kiitos Petri vastauksestasi, mutta siinä on nyt edelleen ristiriita sen kanssa, että :
Petri:
Raamatun kohta joka puhui Jumalan kurituksesta puhui ja opetti kurituksen tapahtuvan siksi, että pääsisimme osallisiksi Jumalan pyhyydestä. Jumalan pyhyydestä osalliseksi pääseminen tapahtuu aina Jumalan totuuden ja Jumalan tekojen kautta, ei ihmisen teon tai saatanan teon kautta.
Eli sanot, että kun Jumala kurittaa meitä henkilökohtaisesti, niin vain silloin pääsemme osalliseksi Jumala totuudesta ja pyhyydestä.
Jumalan kuritus voi tulla suoraan Häneltä itseltään sekä Hän voi sallia ihmisten tai saatanan rökittävän meitä jos olemme olleet Hänelle tottelemattomia.
Tämä lauseesi antaa ymmärtää, että jos Jumala kurittaa meitä saatanan kautta, niin emme kuitenkaan voi päästä osalliseksi Jumalan pyhyydestä ja totuudesta, koska saatanan teot ovat syntiä, tarkoitatko näin miten sen olen nyt ymmärtänyt?
Eli loppu lopuksi siis, tarkoitat että Jumalan kuritus suoraan Häneltä itseltään on vain pelkkä sairaus ym. missä ei ole ketään välikättä. Ja silloin tuo kuritus saa meissä aikan parannusta?
Ja kun Jumala käyttää ihmistä tai paholaista, niin silloin tuo kuritus ei tule Jumalalta suoraan ja se on syntiä?
Ja emme pääse osalliseksi Jumalan totuudesta ja pyhyydestä, eikä tuo kuritus saa meissä aikaan parannusta?
Kirjoitin näin: Raamatun kohta joka puhui Jumalan kurituksesta puhui ja opetti kurituksen tapahtuvan siksi, että pääsisimme osallisiksi Jumalan pyhyydestä. Jumalan pyhyydestä osalliseksi pääseminen tapahtuu aina Jumalan totuuden ja Jumalan tekojen kautta, ei ihmisen teon tai saatanan teon kautta.
Jos vielä yritän selventää asiaa. Uskova pääsee Jumalan pyhityksestä osalliseksi Jumalan sanan totuuden ja Pyhän Hengen pyhittävän työn kautta, eikä koskaan ihmisen teon tai perkeleen teon kautta. Jos Jumala sallisi minulle kuritusta jonkun ihmisen kautta, niin että hän tekisi minua kohtaan syntiä katkaisemalla käteni ja minä palaisin Jumalan hyvyyden piiriin, niin ihmisen synnin teko, eli käden katkaiseminen ei olisi pyhittänyt minua, vaan Jumalan hyvyys - Jumalan totuus, armo ja rakkaus.
Kaikissa tilanteissa mikään ihmisen teko tai saatanan teko ei saa koskaan aikaan pyhitystä, koska pyhitys on Jumalan teko. Eli jos saatana tai ihminen kurittaa minua Jumalan sallimuksesta tottelemattomuuteni tähden, niin ei se saatanan tai ihmisen lihan teko minua pyhitä, vaan Jumalan sanan totuus ja Pyhän Hengen voimavaikutus. Ja minä en kiittäisi saatanan tai lihan tekoja, vaan Jumalaa ja Hänen tekojansa, joka saa aikaan minussa pyhitystä ja Jumalan tahdon mukaista elämää. Tästä syystä Raamattu ei käske kiittämään Jeesuksen tappajia tai Jeesuksen tappamisesta, vaan Jeesuksen sovitustyöstä (kuolema, veri, ylösnousemus), sillä Jeesuksen sovitustyö on Jumalan pelastusteko ja siunaus.
En tarkoita, että Jumalan kuritus olisi pelkästään sairaus ilman välikättä. Otin sen vain esimerkiksi, koska olen sen itse kokenut.
Jumalan sallima kuritus voi tulla ihmiseltä tai perkeleeltä ja jos ihminen tai perkele tekee minua kohtaan Jumalan sallimuksesta syntiä, niin totta kai se synti on syntiä, eikä synti ja synnin teot voi saada aikaan parannusta, vaan Jumalan hyvyys ja Jumalan teot. Kun pysähdyn tottelemattomuuden tilassa ja vastaanotan Jumalan hyvyyden ja Jumalan teon, niin se saa aikaan parannusta. Synnin teko ei saa aikaan parannusta, koska synnin palkka on kuolema, ei vanhurskaus. Synnin teko on laittomuus ei vanhurskaus ja meidän tulee voittaa paha hyvällä, eikä niin että paha (synti) saa aikaan Jumalan tekoja, koska asia ei ole näin Raamatun opetuksen mukaan. Jumalan teot parannukseen ja pyhitykseen tapahtuvat Jumalan tekojen kautta, ei synnin kautta.
Jeesuksen ristinkuolema ja Raamatun suhtautuminen ja opetus siitä selkeyttää tämän asian. Ymmärrän sen että joku voi ajatella synnin olevan siunaus, jos joku kääntyy Jumalan puoleen synnin runnellessa häntä, mutta Raamatun sanan mukaan synti ei ole siunaus, vaan eksymys sekä tuhon väline ja Jumalan teot (Jumala ei tee syntiä) ovat siunaus ja Jumalan tekojen kautta tapahtuu ainoastaan parannusta ja pyhitystä.
Kun ihminen kuulee evankeliumin, niin evankeliumi kehottaa ihmistä kääntymään pois synnistä, koska se johtaa kadotukseen, mutta jos ihminen uskoo Jeesukseen, niin hän pelastuu. Onko synti hyvä kun sen kautta ymmärtää olevansa kadotettu ja siten voi pelastua uskon kautta Jeesukseen? Raamattu vastaa tähän:
Room 7:
12 Niin, laki on kuitenkin pyhä ja käskysana pyhä, vanhurskas ja hyvä.
13 Onko siis hyvä tullut minulle kuolemaksi? Pois se! Vaan synti, että se synniksi nähtäisiin, on hyvän kautta tuottanut minulle kuoleman, että synti tulisi ylenmäärin synnilliseksi käskysanan kautta.
Jumalan sanan totuuden (evankeliumi jne.) kautta Jumalan hyvyys näyttää synnin ja kuoleman, että synti tulisi ylenmäärin synnilliseksi käskysanan kautta (Jumalan hyvyyden kautta). Jumalan hyvyys näyttää synnin aina ylenmäärin synnilliseksi, eli pahaksi ja siksikään se ei tuota mitään siunausta, parannusta tai pyhitystä missään tilanteessa, koska synti (ihmisen ja saatanan teot) tulee nähdä synniksi, joka tuottaa pahuutta ja kuolemaa, mutta Jumalan teot saavat aikaa parannusta ja pyhitystä.
