Juttutupa

[JHK]

Ihan hyvä pointti Joelilta! Tässä ote kirjasta jota olen tällä hetkellä kirjoittamassa omista näkemyksistäni uskonasioissa:

Kolminaisuus on ollut oikeaoppisuuden merkki kautta kristikunnan historian; kolminaisuus on yleensä se osa oppia, joka hylätään, kun uusi kultti syntyy. Esimerkkinä tästä vaikkapa jehovantodistajat, mormonit, ja branhamilaiset. Sanaa kolminaisuus ei raamatusta löydy, ja tämä tosiasia on saanut monet kolminaisuuden sisältöön uskovat fundamentalistiveljet hylkäämän kolminaisuuden tunnustuksen, pitäytyen sen sijaan juutalaisessa uskontunnustuksessa ”Kuule oi Israel, Herra sinun Jumalasi on yksi”. Tunnustus Jumalan ykseydestä tosin sisältyy myös kolminaisuuteen, joka muotoutuu sanoista kolme (tri) ja ykseys (unitas); kyseessä on tunnustus: kolme ovat yksi. ”Jumala on yksi” ei myöskään ole siinä mielessä tyydyttävä ilmaus, että sekä juutalaiset että muslimit allekirjoittavat sen, mutta kieltävät Jeesuksen Jumaluuden (muslimit kieltävät myös Pyhän Hengen Jumaluuden). Heti tuon lauseen jälkeen saa aloittaa pitkällisen selityksen sen sisällöstä – miksi ei saman tien käyttäisi vakiintunutta termiä, joka määrittelee yhdellä sanalla klassisen kristinuskon ydinopin yhdestä Jumalan olemuksesta, jossa ilmenee kolme toisistaan erottuvaa persoonaa, jotka ovat kaikki tuosta yhdestä Jumalan luonnosta osallisia?

Miksi ei vain tunnustaisi uskovansa kolmiyhteiseen Jumalaan?

Keskeisin asia jonka tunnustus Jumalan ykseydestä jättää sanomatta, on Kristuksen asema Jumalaan nähden. Kristinuskon historiassa on ollut kaksi varteenotettavaa kilpailijaa kolminaisuudelle: areiolaisuus ja modalismi. Historiallinen areiolaisuus, joka juontaa juurensa Areios-nimiseen diakoniin, kieltää Jeesuksen Jumaluuden. Areioksen Kristus oli luotu olento – tätä samaa virhesuuntausta edustavat nykyään jehovantodistajat. Se joka tunnustaa että Jumala on yksi, joutuu erikseen määrittelemään kantansa Kristukseen – onko hän Jumala, Jumalassa, Jumalaa, vai tykkänään luojan ulkopuolella. Näistä ainoa hyväksyttävä määritelmä on se, että Kristus on Jumala, sillä se on apostolien ja alkukristittyjen kanta asiaan.

Modalismi tunnustaa Jumalan ykseyden, mutta kieltää tavalla tai toisella sen, että Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat kukin toisistaan erillisiä persoonia; modalismin Jumala esiintyy erilaisissa ”muodoissa” tai ”moodeissa”, ollen vain yksi persoona. Tätä oppia edustavat mm. branhamilaiset ja moderni ”Oneness pentecostalism, tuttavallisemmin ”Jesus only” helluntailaisuus. Mormonit puolestaan kieltävät sen että Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat samaa olemusta, joten kyseessä on pikemminkin kolme Jumalaa – monijumalaisuus on tietysti areiolaisuutta ja modalismiakin vanhempi erehdys. Usein kolminaisuus käsitetään vastaanväittäjien toimesta joko tahallaan tai tietämättömyyden vuoksi monijumalaisuudeksi, mikä on tietysti vastoin opin klassista sisältöä.
Kolminaisuusoppi perustuu lujalle pohjalle pyhissä kirjoituksissa. Raamatun opetus Kristuksen Jumaluudesta, ja Pyhän Hengen kuulumisesta myös Jumaluuden piiriin, on selkeä. Kun tähän yhdistetään juutalainen uskontunnustus, ja Jeesuksen sanat ”minä ja Isä olemme yhtä” sitaatti, on oppi jo lujalla pohjalla. Sitten on Johanneksen evankeliumin ensimmäinen luku, joka ei juuri jätä arvailun varaa.

Kolmen erillisen persoonan kieltäminen modalismin linjauksia mukaillen on älyllisesti epätyydyttävää, koska tällöin Jeesuksen keskustelut Isän kanssa ovat jumalallista vatsastapuhumista, ja ajatus Jeesuksen menemisestä Isän luokse Pyhää Henkeä lähettämään jo suorastaan koomista. Täten minä olen päättänyt pitäytyä tässä asiassa kolmessa klassisessa uskontunnustuksessa: Apostolien uskontunnustuksessa, Nikean uskontunnustuksessa, hyväksyen myös Atanasioksen tunnustuksen, vaikka se mielestäni menee parin sanan verran liian pitkälle määrittelemisessään. En lähde tässä laskemaan tämän lujempaa perustusta kolminaisuudelle, siitä kiinnostuneelle löytyy kyllä kasapäin tiiliskiviä luettavaksi perusteluineen ja sitaatteineen.

[vaisuliini]

*
Ihmisten on vaikea muistaa että Raamattu ei pyydä käsittämään sitä vaan uskomaan mitä Raamattu opettaa. Ihmiset ensinnäkin nojautuvat omaan ymmärrykseen pohtien.

Eilen en uskaltanut sanoa sille naiselle siitä ykseydestä kun hän yritti ymmärtää sitä koska en halunnut johtaa harhaan niin jätin sanomatta. Olisin sanonut että sama asia pätee meihin kun Jeesus ennen ristiinnaulitsemista rukoili ja sanoi Jumalalle että he olisivat yhtä vaikka meitä on monta - ykseyden muodossa. Katsoin hyväksi jättää sanomatta koska Raamattu ei pyydä käsittämään vaan uskomaan mitä Raamattu opettaa.

Joh. 17:21 että he kaikki olisivat yhtä, niinkuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt.

[vaisuliini]

*
Mitä on eroa kun Pyhä Henki johdattaa kaikkeen totuuteen antaakseen ymmärrystä kaikkeen mutta sama Sana ei pyydä nojautumaan omaan ymmärrykseen pohtiakseen mitä Sana tarkoittaa vaan uskomaan mitä Sana opettaa?

Kun ylenkatsoo Sanaa, se tuomitsee hänet viimeisenä päivänä, on itse Jumala. Jos ei usko Sanaan vaan nojautuu omaan ymmärrykseen ymmärtääkseen mitä Sana tarkoittaa, niin viimeisenä tuomiopäivänä Jumala sanoo sille: 'Mikset usko minua, että Jumala on lähettänyt Minut Sanana maan päälle?

Oma ymmärrys ja Jumalan antama ymmärrys on kaksi eri asiaa. Oma ymmärrys on oman ja inhimillisen ihmisviisauden lähteestä ikäänkuin se ei tarvitsisi Jumalaa voidakseen ymmärtää itse kaiken, mitä Raamattu tarkoittaa.

Jumalan antama ymmärrys saa ainoastaan nöyrtyessään, sillä armo on kaikkinaiseksi viisaudeksi ja ymmärrykseksi niin Jumala antaa armoa vain nöyrille joita Jumala johdattaa Sanan välityksellä ja ne jotka vaeltavat Jumalan armossa eikä lihallisessa viisaudessa ks. 2Kor. 1:12.

Jumala on ylpeitä vastaan, mikäli tarkoittaa niitä ihmisiä jotka nojautuvat omaan ymmärrykseen hakeakseen oman inhimillisen ihmisviisauden lähteestä ymmärryksen ja he oman ihmisviisauden varassa ylpistyvät löydettyään ymmärrystä siitä lähteestä. Siksi sillä ei ole mitään tekemistä Jumalan sisäisen tuntemisen kanssa ks. 1Kor. 1:21.

[Mr Kerimäki]

Uusi liitto on Hengessä kulkemista ja Hengessä meitä ohjaa ainoastaan Jumala ..Isä ,Poika .Jos me alamme tässä Hengen ohjauksessa ohjaamaan itse niin silloin emme ole Hengen ohjauksessa vaan oman itsemme ohjauksessa ja silloin asia menee väärin.
Oikein mennessään asiat tapahtuu meissä Hengen kautta .Kaikki asiat esim synnin kuoletus ..kasvumme Jeesuksen kaltaisuuteen ..teemme kaikkinaista hyvää ..kartamme pahaa ,olemme suolana ja valona yms yms.....Siis Herra elää entistä enemmän meissä sisällä päivä päivältä.

[vaisuliini]

*
Sori mieli tekisi kysyä muistatteko te vielä teidän ensimmäistä nettitapaamista foorumilla?
Oliko se Jumalan johdatuksesta kun tulitte foorumiin? Uskotteko että foorumi on Jumalan asettamana?

[Mikko Murpatti]

*
Sori mieli tekisi kysyä muistatteko te vielä teidän ensimmäistä nettitapaamista foorumilla?
Oliko se Jumalan johdatuksesta kun tulitte foorumiin? Uskotteko että foorumi on Jumalan asettamana?

Kun minä tulin ensikertaa olin juuri tullut uskoon niin kuin salassa kirjautumatta pitkään tätä foorumia ja sain paljon apua kaikenlaisiin uskon kysymyksiin kysmyksiin.

Minulla ei ollut silloin vakituista uskonyhteyttä eikä seurakuntaa niin tuntui mukavalta edes jossain päästä juttelemaan uskovien kanssa ja esittämään kysmyksiä.

Minusta oli hienoa, kun sanoin kaikille rehellisesti että olen ollut vasta hetken uskossa ja rupesin esittämään kaikennäköisiä kysymyksiä ja mieltä askarruttavia asioita, niin oli hauska huomata että ilmapiiri oli uusille kysmyksille ja vastasyntyneelle vastaanottohaluinen. Koin oloni tervetulleeksi, ja toivoisin että vielä tänäänkin voisimme saada uudet kirjoittajat tuntemaan itsensä tervetulleiksi mukaan. Joskus tuntui että oli liiankin kanssa vastaajia kysmyksiini, mutta eipä se haitannut.

Samanlaista palautetta olen saanut muiltakin jotka minun ylläpitoaikana ovat yksityisviestillä asiasta kirjoitelleet, ja olen myös saanut negatiivistä palautetta.

Tietysti sen arvaa, että missä on uskovia koolla niin sielä perkelekkin väijymässä ja juonivansa miten saisi aiheutettua vihaa, riitaa ja toraa ja miten saisi hajoitettua ja rikottua asiat ja siellä missä on ihmisiä on myös aina lihallisuutta. Perkele lähetti tänne yhdessä vaiheessa paljon eksyttäjiä, jolloin meno äityi vähän vainoharhaiseksi ja tämänvuoksi tuntuu että uusia kirjoittajia heti epäillään eksyttäjiksi taikka harhaoppisiksi ja se on minusta hyvin surullista .

Kuitenkin uskon , että foorumista on hyötyä Jumalan valtakunnalle ja Jumala käyttää tätä toimissansa ja johdattelee silloin tällöin ihmisiä joko kirjautumatta tai kirjautuneena tänne.

Ylläpito näyttelee vain yhtä osaa koko toiminnassa myös kirjoittavat vaikuttavat siihen minkälainen paikka tämä on niin nuorille, kuin vanhoillekkin uskoville. Ne jotka niin tahtoo voisivat rukoilla, että Jumalan tahto saisi aina tapahtua täällä ja että Herra kaitsisi myös tätä palstaa vaikuttaen kaikkien tahtomiseen ja tekemiseen Hänen hyvää tahtoansa.

Jumalan siunausta vain kaikille foorumilaisille .

[vaisuliini]

*
Sori mieli tekisi kysyä muistatteko te vielä teidän ensimmäistä nettitapaamista foorumilla?
Oliko se Jumalan johdatuksesta kun tulitte foorumiin? Uskotteko että foorumi on Jumalan asettamana?

Kun minä tulin ensikertaa olin juuri tullut uskoon niin kuin salassa kirjautumatta pitkään tätä foorumia ja sain paljon apua kaikenlaisiin uskon kysymyksiin kysmyksiin.

Tarkoitatko että tulit uskoon foorumin kautta? Kyllä se on harvinaista kun joku tulee uskoon foorumin kautta...

[Mikko Murpatti]

*
Sori mieli tekisi kysyä muistatteko te vielä teidän ensimmäistä nettitapaamista foorumilla?
Oliko se Jumalan johdatuksesta kun tulitte foorumiin? Uskotteko että foorumi on Jumalan asettamana?

Kun minä tulin ensikertaa olin juuri tullut uskoon niin kuin salassa kirjautumatta pitkään tätä foorumia ja sain paljon apua kaikenlaisiin uskon kysymyksiin kysmyksiin.

Tarkoitatko että tulit uskoon foorumin kautta? Kyllä se on harvinaista kun joku tulee uskoon foorumin kautta...

En tullut foorumilla uskoon, vaan kylpyammeessa .

Mutta foorumi näytteli kyllä tärkeää osaa siinä alkutaipaleella kun oli suuri jano syödä Jumalan sanaa ja saada opetusta, niin täälä oli ihna luotettavia opetuksia ja hyviä keskusteluja jotka antoi ruokaa nälkäiselle.

[tanu]

*
Sori mieli tekisi kysyä muistatteko te vielä teidän ensimmäistä nettitapaamista foorumilla?
Oliko se Jumalan johdatuksesta kun tulitte foorumiin? Uskotteko että foorumi on Jumalan asettamana?

Kun minä tulin ensikertaa olin juuri tullut uskoon niin kuin salassa kirjautumatta pitkään tätä foorumia ja sain paljon apua kaikenlaisiin uskon kysymyksiin kysmyksiin.

Minulla ei ollut silloin vakituista uskonyhteyttä eikä seurakuntaa niin tuntui mukavalta edes jossain päästä juttelemaan uskovien kanssa ja esittämään kysmyksiä.

Minusta oli hienoa, kun sanoin kaikille rehellisesti että olen ollut vasta hetken uskossa ja rupesin esittämään kaikennäköisiä kysymyksiä ja mieltä askarruttavia asioita, niin oli hauska huomata että ilmapiiri oli uusille kysmyksille ja vastasyntyneelle vastaanottohaluinen. Koin oloni tervetulleeksi, ja toivoisin että vielä tänäänkin voisimme saada uudet kirjoittajat tuntemaan itsensä tervetulleiksi mukaan. Joskus tuntui että oli liiankin kanssa vastaajia kysmyksiini, mutta eipä se haitannut.

Samanlaisia kokemuksia kuin Mikolla. Uskon että Jumala johdatti aikanaan tänne foorumille.
Ja uskon että yhä näin tapahtuu. Hyvä että on olemassa ylläpito, joka yhdessä pitää täällä kuria, niin ettei meno mene ihan jumalattomaksi.

[paa]

Minä kiersin koko foorumin kaukaa, kun olin tullut uskoon Puolisoni oli siitä innostunut ja kertoili keskusteluista, mutta mä en vaan pystynyt edes lukemaan sitä. Nyt tämä on tosi tärkeä mulle, on kiva että on ees jokin yhteys muihin uskoviin. Omalla tavallaan seurakunta.