PetriFB kirjoitti:Joel.A kirjoitti:PetriFB kirjoitti:Minä aion äänestää. Äänestän uskovaa ihmistä. Tiedän hänet ja olen kysellyt hänen kantojaan moniin asioihin. Hän sanoi myös olevansa aina julkisesti uskova ja tuovansa esille Raamatun sanan totuutta siellä missä on. Itse näen, että kukaan uskova ihminen ei mene eduskuntaan siksi, että pyrkisi tekemään Suomesta kristillisen valtion, vaan siksi että hän voi siellä pitää esillä evankeliumia ja Jumalan sanan totuutta. Silloin kun uskovan ihmisen ensimmäinen rakkaus on aina Jeesus ja jos hän kokee voivansa toimia kansanedustajana uskomansa arvojensa mukaisesti, niin en näe mitään väärää siinä, että tällainen uskova pyrkii kansanedustajaksi. Eduskunta ei ole kaikkien uskovien paikka, mutta on varmasti sopiva paikka sellaiselle uskovalle, joka kokee Herran edessä kutsua olla Herran todistajana kansanedustajana.
Mielestäni tässä on nyt ristiritaa aikisemman kirjoituksesi\mielipiteesi kansssa?
Ei ole, sillä kukaan aikaansa seuraava uskova ei aseta turvaansa poliittiseen järjestelmään, vaan Jumalaan ja siksi tällainen uskova tullessaan valituksi kansanedustajaksi ei pyri tekemään Suomesta kristillistä valtiota, vaan toimii siellä Herran Jeesuksen todistajana. Jos uskova menee politiikkaan sillä aikomuksella, että hän pyrkii luomaan Suomesta kristillisen valtion tai hänen ensimmäisensä asiansa on ajaa vain poliittisia päämääriä kristilliseen suuntaan, mutta hän ei ole Jeesuksen todistajana eduskunnassa, niin silloin hänellä ei ole uskovana asiat oikeassa tärkeysjärjestyksessä.
Tässä nykyisessä tilanteessa ei kenenkään uskovan pidä luulla, että saavutetuista eduista (hyvinvointijärjestelmä) voidaan pitää kiinni kynsin ja hampain, sillä hyvinvointijärjestelmä romahtaa ja antikristuksen päästessä valtaan ihmisiä petetään väärällä rauhalla sekä valhehyvinvoinnilla.
Meidän ei tule uskovina asettaa turvaamme poliittiseen järjestelmään, vaan Jumalaan ja sellainen uskova, joka tämän ymmärtää voi myös toimia Herran Jeesuksen todistajana uskovana kansanedustajana, koska hänen sydämensä päämäärä on sielujen pelastus, eikä pelkästään poliittinen vaikuttaminen.
Olen seurannut jollakin tavalla poliittista päätöksentekoa vuodesta 1982, jolloin täytin 18 vuotta ja sain äänestysoikeuden. Politiikka ei ole pelkkää politiikkaa, vaan pohjimmiltaan on kyse arvomaailmasta, jonka kautta pyritään joko pitämään tiettyjä arvoja esillä tai tiettyjen arvojen kautta pyritään ohjaamaan politiikkaa oman arvomaailman suuntaan.
Itse olen löytänyt sellaisen uskovan kansanedustaja ehdokkaan, joka on uudestisyntynyt uskova ja joka ymmärtää mitä on tulossa ja hänen ykkösasiansa on olla Jeesuksen todistajana siellä missä hän on. Jokainen uskova ihminen on tärkeällä paikalla siinä mihin Jumala on hänet asettanut olkoon se sitten eduskunnassa tai sen ulkopuolella. Vaikka uskova kansanedustajaehdokas ei tulisi edes valituksi, niin kampanjan aikana hänen arvonsa tulevat esille sellaisella tavalla julkisuudessa, jota ilman ei olisi mahdollista saada sellaista näkyvyyttä Jumalan valtakunnan asialle tämän asian kautta. Sekin voi olla Jumalan tahto, että joku uskova on vain siksi ehdolla, vaikka ei tulisi edes valituksi, että sen kautta evankeliumin asiat saavuttavat tietyn näkyvyyden vaalikampanjan ajan.
Minä en halua rajoittaa Jumalaa siinä millä tavalla Hän haluaa asiansa menevän eteenpäin.
Ps. Sitten vielä eräs tärkeä näkökulma. Tulee aika jolloin kukaan uskova ei voi enää olla millään tavalla vaikuttamassa eduskunnassa, sillä antikristuksen astuessa valtaan politiikassa ja kaikkialla ihmisten on palvottava antikristusta. Jokainen uskova ymmärtää, että kukaan todellinen uskova ei voi olla mukana antikristuksen uudessa maailmanjärjestyksessä. Mutta niin pitkään kun antikristus ei ole vielä asettanut uutta maailmanjärjestystä, niin olkoon uskovilla vapaus toimia Herran Jeesuksen todistajana siellä minne Herra heitä johdattaa olkoon se sitten eduskunnassa tai sen ulkopuolella.
PetrifB aikaisemmin:
Alkuseurakunta ei yrittänyt muuttaa maailmaa ja sen lakeja. He keskittyivät julistamaan Herraa Jeesusta ristiinnaulittuna ja ylösnousseena Herrana. Meidän tulee toimia samoin kuin alkuseurakunta toimi.
Jos uskova menee eduskuntaan sillä pyrkimyksellä, että ensisijainen työ on edustaa Jeesusta ja tuoda evankeliumia esille, mutta kuitenkin toisena tai vaikka viidentenä järjestyksenä tulee se, että pyritään muuttamaan lakeja niin minusta arvojärjestyksellä ei ole väliä jos kuitenkin pyritään edes vähäsen muuttamaan lakeja.
Se vielä pitää ottaa huomioon, että se ääni minkä me annamme ei mene vain henkilöön vaan myös puolueeseen ja mitä enemmän puolue saa ääniä sitä parempi mahdollisuus on myös muilla samaa puoluetta olevilla edustajilla on päästä eduskuntaan sekä myös se, että mitä siis enemmän saavat myös ääniä sitä paremmat mahdollisuudet on muuttaa lakeja. Äänestimmepä siis kuinka uskovaa henkilöä niin ääni menee joka tapauksessa puolueeseen jonka tarkoitus on muuttaa lakeja joten tullaan siihen lopputulokseen, että oli edustaja kuinka uskovainen tahansa niin hän pelaa puolueensa piikkiin jonka pää tehtävä on pyrkimys muuttaa lakeja.
Mitä taas puolueeseen kuulumiseen tulee niin jokainen joka kuuluu mihinkin puolueeseen oli se sitten hengellinen tai maallinen puolue niin kantaa kyseisen puolueen arvoja ja on yleensä myös sitoutunut sen puolueen asioitten eteenpäin viemiseen tai vähintääkin siihen, että ei ainenkaan ajattele samalla tavalla kuin kyseinen puolue ajattelee.
Jos Jeesuksen opetuslapsi yrittää edes vähän muuttaa lakia olemalla politaakassa mukana näen ainenkin minä sen samallaisena lihallisena taisteluna lihallisuutta vastaan mitä nuo oikeat muslimit tekevät, mutta ehkä ei niin radikaalilla tavalla kuitenkaan.
Ja vielä tämä:
Minä en halua rajoittaa Jumalaa siinä millä tavalla Hän haluaa asiansa menevän eteenpäin
En ymmärrä nyt oiken tätä? Tai ymmärrän sen niin, että hyväksyt sellaisenkin toiminnan Jumalan asioitten viemisessä mikä ei välttämättä ole kovin "Raamatullista"
