Huh, mikä määrä suomalaisia kuolee vuosittain eli noin 50 000 suomalaista kuolee vuosittain eli saman verran on hautajaisia Suomessa vuosittain:
Tässä Tilastokeskuksen erikoistutkija Irmeli Penttilän kirjoitus:
https://www.stat.fi/artikkelit/2011/art ... 1.html?s=0"
Vuosittain kuolee noin 50 000 suomalaista. Kuoleminen verenkiertoelinten tauteihin on vähentynyt huomattavasti, mutta alkoholi tappaa erityisesti parhaassa työiässä olevia miehiä. Myös työikäisistä naisista yhä useampi kuolee alkoholinkäytön vuoksi.
Monia kansantauteja kuten sydän- ja verisuonitautia tai aikuistyypin diabetesta sairastavan elämäntavat vaikuttavat merkittävästi terveydentilaan ja kuolleisuuteen. Myös elinympäristöllä ja perimällä on suuri vaikutus. Elämäntapoihin ja ympäristöön voidaan vaikuttaa muun muassa valistuksella ja suojelutoimilla, mutta ihmisten perimää ei niin vain muuteta.
.....................
Sepelvaltimotauti on edelleen suomalaisten yleisin kuolemansyy
Eniten suomalaisia kuolee verenkiertoelinten sairauksiin, erityisesti sepelvaltimotautiin ja aivoverisuonten sairauksiin (kuviot 2 ja 3). Viimeisen neljän vuosikymmenen aikana kuolleisuus sepelvaltimotautiin ja aivoverisuonten sairauksiin on kuitenkin huomattavasti vähentynyt erityisesti keski-ikäisten joukossa. Elinajan pidentyessä yhä useampi sairastuu dementiaan ja kuolee sen seurauksena.
10 000 naista ja lähes yhtä monta miestä kuoli verenkiertoelinten tauteihin vuonna 2009. Niistä yleisin oli sepelvaltimotauti, joka oli syynä 6 000 miehen ja 5 500 naisen kuolemaan. Verenkiertoelinten sairaudet aiheuttivat noin kaksi viidestä miesten kuolemasta ja naisten kuolemista hieman enemmän. Vielä neljä vuosikymmentä sitten verenkiertoelinten tauteihin menehtyi yli puolet.
Suomalaisten työikäisten miesten sepelvaltimotautikuolleisuus oli 1960-luvulla runsaimpia koko maailmassa, mutta sen jälkeen se on vähentynyt huomattavan paljon. Vuodesta 1969 vuoteen 2009 työikäisten miesten kuolleisuus sepelvaltimotautiin on vähentynyt 81 ja keski-ikäisten naisten peräti 84 prosenttia.
.....................
Vuonna 2009 aivoverenkierron häiriöihin kuoli 4 380 suomalaista. Aivoverenkierron häiriöt ovat neljänneksi yleisin kuolemansyy sepelvaltimotaudin, syöpätautien ja dementian (ml. Alzheimerin tauti) jälkeen. Vuosina 1969–2009 naisten dementiakuolemien osuus kasvoi 0,8:sta (168 kuolemaa) 15,5:een (3 828) ja miesten 0,3:sta (71) 6,6 prosenttiin (1 661).
Aivoverenkierron häiriöistä aiheutunut kuolleisuus on vähentynyt 1950-luvulta lähtien. 1970-luvun alun jälkeen työikäisten miesten aivohalvauskuolleisuus on vähentynyt jo lähes 80 ja naisten 85 prosenttia.
.....................
Keuhkosyöpä ja keuhkoahtaumatauti lisääntyneet
Lähes joka viidennen kuolemansyy on tätä nykyä pahanlaatuinen kasvain (kuvio 4): syöpätauteihin kuolee vuosittain 11 000 suomalaista. Viimeiset neljäkymmentä vuotta miesten yleisin kuolemaan johtava syöpätyyppi on ollut keuhkosyöpä ja naisten rintasyöpä. Ne ovat yleisimmät syöpätyypit myös työikäisillä.
Miesten keuhkosyöpäkuolleisuus on selvästi vähentynyt, mutta naisten keuhkosyöpäkuolleisuus on lisääntynyt. Tämä saattaa johtua siitä, että naisten tupakointi on pysynyt viime vuosikymmenet saman tasoisena, kun sen sijaan miesten tupakointi on vähentynyt. Tupakointia pidetään myös muun muassa keuhkoahtaumataudin aiheuttajana. Naisten keuhkoahtaumatautikuolemat ovat 1,8- kertaistuneet 15 vuodessa, miesten 1,1-kertaistuneet. Miesten keuhkoahtaumatautikuolemia on edelleen yli kaksinkertainen määrä naisiin verrattuna: miehiä sen seurauksena kuoli 750 ja naisia 320.
.....................
Alkoholi ja itsemurhat ovat työikäisten yleisiä kuolinsyitä
Alkoholikuolleisuus poikkeaa verenkiertoelinten sairauksista ja syövistä siinä, että työikäiset kuolevat alkoholinkäytön vuoksi yleisemmin kuin väestö keskimäärin. 60 työikäistä miestä ja 15 naista sadastatuhannesta menehtyi alkoholin aiheuttamiin sairauksiin tai alkoholimyrkytyksiin vuonna 2009. Neljäkymmentä vuotta sitten 24 miestä sataatuhatta kohden kuoli alkoholin vuoksi, ja naisten alkoholikuolemia ei ollut juuri lainkaan.
....................
Osa alkoholiperäisten kuolemansyiden kasvusta saattaa johtua siitä, että nykyään alkoholiperäisiä syitä kirjataan kuolintodistuksiin entistä laaja-alaisemmin. Suurin syy on kuitenkin alkoholin käytön lisääntyminen: suomalaisten alkoholinkulutus on kolminkertaistunut vuosina 1968–2008. Miesten alkoholinkulutus on hieman yli kaksinkertaistunut ja naisten lähes kuusinkertaistunut. Suomalaiset kuluttavat jo henkeä kohden enemmän alkoholia kuin italialaiset, eikä ero Ranskaankaan enää ole suuri. (Mäkelä ym. 2010; Mäkelä ym. 2010.)
Niin suurkuluttajien määrän kuin heidän juomansa alkoholin määränkin arvioidaan lisääntyneen 2000-luvulla (Päihdetilastollinen vuosikirja 2010). Alkoholin kulutukseen vaikuttavat myös alkoholipolitiikan ja taloustilanteen muutokset. Esimerkiksi vuonna 2004 toteutettu alkoholiveron alennus lisäsi alkoholikuolleisuutta (kuvio 5).
Alkoholin ohella itsemurha on työikäisten yleinen kuolemansyy. Itsemurhan teki vuonna 2009 hieman yli 1 000, ja kolme neljästä itsemurhan tekijästä oli miehiä. Erityisesti 1990-luvun vaihde oli mustaa aikaa: 60 työikäistä miestä ja 15 naista sadastatuhannesta teki itsemurhan. Vuonna 1995 itsemurhakuolleisuus palautui jo 1970-luvun tasolle.
....................
Tapaturmakuolleisuus on vähentynyt
Vuonna 2009 kuoli tapaturmaisesti 1 600 miestä ja yli 800 naista. Nämä luvut eivät sisällä tapaturmaisia alkoholimyrkytyksiä. Joka toiselle miehelle mutta vain joka neljännelle naiselle kuolemaan johtanut tapaturma sattui työiässä.
Vuonna 2009 kaatumiset ja putoamiset olivat yleisin tapaturmakuoleman aiheuttaja. Näissä tapaturmissa kuoli yhteensä 1 200 henkilöä. Kolmannes miesten ja yli puolet naisten tapaturmaisista kuolemista johtui kaatumisista ja putoamisista.
Tapaturmakuolleisuus on vähentynyt 1970-luvun alusta noin puolella (kuvio 7). 1960-luvulla ja 1970-luvun alkuvuosina 40 prosenttia tapaturmakuolemista sattui liikenteessä. Huippuvuonna 1972 liikenneonnettomuuksissa kuoli yli 1 000, mutta nykyisin liikennekuolemia on vain neljäsosa siitä.
....................
Verenkiertoelintautikuolemat vähentyneet
Perinteiset kansantautimme eli verenkiertoelinten taudit ja kasvaimet ovat suomalaisten yleisimmät kuolemansyyt. Alkoholiperäisiin tauteihin ja myrkytyksiin kuoleminen on lisääntynyt viime vuosikymmeninä.
Alkoholisairauksista on tullut uusia kansantauteja. Ne ovat tappaneet viime vuosina erityisesti parhaassa työiässä olevia miehiä, mutta työikäisten naistenkin keskuudessa alkoholikuolemat ovat lisääntyneet. Ikääntyneillä puolestaan dementia ja Alzheimerin tauti ovat yhä yleisempiä kuolemansyitä.
Suurin muutos menneen neljän vuosikymmenen aikana on verenkiertoelinten tauteihin kuolemisen huomattava väheneminen. Myös miesten tapaturmakuolleisuus ja itsemurhakuolleisuus ovat selvästi vähentyneet."
