Blum kirjoitti:
Minun on melkein pakko kysyä, että jos kerran pelkästään se, että katolinen kirkko on jollain tapaa ollut osallinen Aleksandrian teksteihin, tekee niistä epäilyttävän, niin miksi samalla logiikalla emme epäile Bysantin tekstilaitosta, koska eikö yhtä kauhistuttavana ja harhaoppisena pidetty ortodoksikirkko tai sen varhaismuoto ole samalla tavalla voinut turmella harhoillaan Bysantin tekstilaitosta!? Vaikka katolinen kirkko ei olisikaan turmellut Bysantin tekstilaitosta, niin mitä syytä meidän on pitää ortodoksikirkkoa sen luotettavampana, ottaen huomioon että nämä kummatkin kirkot käsittääkseni yleensä tunnustetaan täällä harhaoppisiksi?
Jos taas joudumme myöntämään, että itäinen kirkko harhoistaan huolimatta on kyennyt säilyttämään Raamatun tekstiä kohtuullisen turmeltumattomana, niin emmekö samalla logiikalla joudu tunnustamaan sen kiusallisen tosiasian, että katolinen kirkko kykenee tekemään hyviäkin asioita harhoistaan huolimatta, ja siten sille ei ole myöskään täysin mahdotonta teoriassa säilyttää Kirjoituksia suhteellisen puhtaina?
Tämä sivuajatuksena, itse en ole perehtynyt tekstiperheisiin ja -kritiikkiin kovinkaan hyvin.
Bysantin tekstin esiintyminen varhaisessa kreikkalaisessa ortodoksisessa kirkossa ei tarkoita sitä, ortodoksit olisivat vääristäneet sen. Todisteet puhuvat sen puolesta, että Bysantin tekstit säilytettiin alkuperäisessä muodossaan. Bysantin tekstien yhtenäinen teksti noin 85-90 prosenttisesti todistaa sen puolesta, että niitä ei ole muuteltu ja vääristelty. Aleksandrian vastaava luku on noin 60-70 prosenttia.
Tuon esille seuraavaksi muutamia esimerkkejä vertaamalla Bysantin tekstiä (BYZ) sekä Wescott Hortia (WH) (Aleksandrian tekstiperhe) ja Vulgatan (Vulgate) tekstiä vuodelta 405 (Rooman kirkon ensimmäinen virallinen latinan kielinen käännös) keskenään. Tuon esille myös Aleksandrian tekstiperheen Sinaiticus tekstiä, joka on eräs Rooman kirkon suosimista käsikirjoituksista. Kun vertaamme tekstejä keskenään, niin näemme sen kuinka Bysantin teksti on säilyttänyt tekstissään Raamatun alkuperäisen sanoman ja kuinka Westcott Hort tekstiä on muutettu katolisen teologian suuntaan sekä Jumala kielteiseen suuntaan, koska Westcott ja Hort eivät uskoneet Raamatun Jumalaan, mutta ylistivät Rooman kirkon oppeja. Samoin selkeästi tulee esiin Vulgatan ja Sinaiticuksen tekstien turmeltuneisuus. Sinaiticuksen tekstiä pääset lukemaan klikkaamalla sivuni lopussa olevaa codexsinaiticus.org linkkiä.
BYZ, WH ja Vulgate ovat allekkain niissä kohdin, jossa WH ja Vulgaten teksti ovat keskenään samanlaisia. Niissä kohdissa, joissa BYZ ja WH ovat allekkain on Vulgatan teksti samanlainen Bysantin tekstin kanssa:
Matt 6:
33 (BYZ) ζητειτε δε πρωτον την βασιλειαν του θεου και την δικαιοσυνην αυτου και ταυτα παντα προστεθησεται υμιν
33 (WH) ζητειτε δε πρωτον την βασιλειαν και την δικαιοσυνην αυτου και ταυτα παντα προστεθησεται υμιν
33 (VULGATE) quaerite autem primum regnum et iustitiam eius et omnia haec adicientur vobis
3
Bysantin teksti sanoo etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan. WH jättää pois sanan Jumalan, jolloin WH:n teksti kehottaa etsimään vain valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan. WH tekstin julkaisijat eivät uskoneet Raamatun Jumalaan ja siksi he ovat jättäneet pois Jumala sanan. Vulgatan tekstissä ei ole myöskään Jumala sanaa. Aleksandrian tekstiperheen Sinaiticus tekstissä ei ole Jumala sanaa.
Matt 9:
13 (BYZ) πορευθεντες δε μαθετε τι εστιν ελεον θελω και ου θυσιαν ου γαρ ηλθον καλεσαι δικαιους αλλα αμαρτωλους εις μετανοιαν
13 (WH) πορευθεντες δε μαθετε τι εστιν ελεος θελω και ου θυσιαν ου γαρ ηλθον καλεσαι δικαιους αλλα αμαρτωλους
13 (VULGATE) euntes autem discite quid est misericordiam volo et non sacrificium non enim veni vocare iustos sed peccatores
Bysantin teksti sanoo lopussa sillä en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä parannukseen ja WH sanoo sillä en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä. WH noudattaa RKK:n lapsikaste linjaa, mutta Bysantin teksti Raamatullista linjaa, jossa pelastus otetaan vastaan parannuksen teon ja Jeesukseen uskomiseen kautta, ei vesikasteen kautta. Vulgatassa ei ole sanaa parannukseen, koska Rooman kirkko jakaa "pelastusta" sakramenttien kautta, ei Raamatullisen opetuksen kautta, jossa Jumalan armosta tehdään parannus ja uskotaan Herraan Jeesukseen. Aleksandrian tekstiperheen Sinaiticus tekstissä ei ole Matt 9:13 jakeen lopussa sanaa metanoian - parannukseen.
Matt 19:
17 (BYZ) ο δε ειπεν αυτω τι με λεγεις αγαθον ουδεις αγαθος ει μη εις ο θεος ει δε θελεις εισελθειν εις την ζωην τηρησον τας εντολας
17 (WH) ο δε ειπεν αυτω τι με ερωτας περι του αγαθου εις εστιν ο αγαθος ει δε θελεις εις την ζωην εισελθειν τηρει τας εντολας
Bysantin teksti tuo esille, että kukaan ei ole hyvä, sillä ainoastaan on yksi hyvä, Jumala. WH on jättänyt pois sanan Jumala, koska he eivät usko Raamatun Jumalaan. Bysantin teksti noudattaa Raamatun sanoman alkuperäistä ilmoitusta tuomalla esille sen että Jumala on ainoa hyvä. Aleksandrian tekstiperheen Sinaiticus tekstissä ei ole sanaa Jumala.
Luuk 4:
4 (BYZ) και απεκριθη ιησους προς αυτον λεγων γεγραπται οτι ουκ επ αρτω μονω ζησεται ανθρωπος αλλ επι παντι ρηματι θεου
4 (WH) και απεκριθη προς αυτον ο ιησους γεγραπται οτι ουκ επ αρτω μονω ζησεται ο ανθρωπος
Bysantin tekstin lopussa lukee vaan jokaisesta Jumalan sanasta. WH on jättänyt tämän kokonaan pois tekstistä, koska he eivät uskoneet Raamatun Jumalaan. Hengellinen ihminen elää Jumalan sanan kautta Pyhässä Hengessä ja on Jumalalle elävä vain uskomalla Jumalan sanaa. Jumalaton ihminen on hengellisesti kuollut Jumalalle. Aleksandrian tekstiperheen Sinaiticus tekstissä ei ole sanoja jokaisesta Jumalan sanasta.
Luuk 11:
2 (BYZ) ειπεν δε αυτοις οταν προσευχησθε λεγετε πατερ ημων ο εν τοις ουρανοις αγιασθητω το ονομα σου ελθετω η βασιλεια σου γενηθητω το θελημα σου ως εν ουρανω και επι της γης
2 (WH) ειπεν δε αυτοις οταν προσευχησθε λεγετε πατερ αγιασθητω το ονομα σου ελθατω η βασιλεια σου
2 (VULGATE) et ait illis cum oratis dicite pater sanctificetur nomen tuum adveniat regnum tuum
Bysantin teksti sanoo Isä meidän joka olet taivaissa. WH teksti on jättänyt pois sanat meidän joka olet taivaissa. Bysantin teksti sanoo jakeen lopussa tapahtukoon sinun tahtosi niin taivaassa kuin maassa. WH teksti on jättänyt pois sanat tapahtukoon sinun tahtosi niin taivaassa kuin maassa. Westcott ei uskonut taivaan olevan paikka, mihin pelastuneet pääsevät Jumalan armosta. Westcott uskoi taivaan olevan tila, joka on ihmisen sisällä ilman uskoa Jeesukseen. Wescottin uskomus näkyy WH tekstistä. Rooman kirkon Vulgata käännös on käännetty samalla tavalla kuin WH teksti. Aleksandrian tekstiperheen Sinaiticus tekstissä on jakeen lopussa sanat tapahtukoon sinun tahtosi niin taivaassa kuin maassa. WH teksti ei tässä kohden seurannut Sinaitucuksen tekstiä, koska Westscott uskoi taivaan olevan tila ihmisen sisimmässä, eikä kuoleman jälkeen Jumalan luona. WH teksti on käännetty pitkälti noudattaen Aleksandrian tekstiperheen tekstejä ja niistäkin valikoiden ne osat, jotka sopivat heidän Raamatun Jumalan kieltävään maailmankuvaan.
Joh 6:
47 (BYZ) αμην αμην λεγω υμιν ο πιστευων εις εμε εχει ζωην αιωνιον
47 (WH) αμην αμην λεγω υμιν ο πιστευων εχει ζωην αιωνιον
Bysantin teksti sanoo, joka uskoo minuun hänellä on iankaikkinen elämä. WH tekstin sanoo, joka uskoo sillä on iankaikkinen elämä. Bysantin teksti esille sen, että tulee uskoa Jeesukseen, että voi saada iankaikkisen elämän. Westcott ja Hort eivät uskoneet Jeesukseen ja siksi heidän tekstissään lukee, joka uskoo, sillä on iankaikkinen elämä. Aleksandrian tekstiperheen teksti Sinaiticus sanoo Joh 6:47:ssa joka uskoo sillä on iankaikkinen elämä.
Joh 6:
69 (BYZ) και ημεις πεπιστευκαμεν και εγνωκαμεν οτι συ ει ο χριστος ο υιος του θεου του ζωντος
69 (WH) και ημεις πεπιστευκαμεν και εγνωκαμεν οτι συ ει ο αγιος του θεου
Bysantin tekstissä lukee sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika. WH tekstissä lukee sinä olet Jumalan pyhä. Westscott ja Hort eivät uskoneet Jeesuksen olevan Messias ja Jumalan Poika. Aleksandrian tekstiperheen tekstissä Sinaiticus ei ole sanoja Kristus elävän Jumalan Poika, vaan sinä olet Jumalan pyhä.
Apt 2:
30 (BYZ) προφητης ουν υπαρχων και ειδως οτι ορκω ωμοσεν αυτω ο θεος εκ καρπου της οσφυος αυτου το κατα σαρκα αναστησειν τον χριστον καθισαι επι του θρονου αυτου
30 (WH) προφητης ουν υπαρχων και ειδως οτι ορκω ωμοσεν αυτω ο θεος εκ καρπου της οσφυος αυτου καθισαι επι τον θρονον αυτου
30 (VULGATE) propheta igitur cum esset et sciret quia iureiurando iurasset illi deus de fructu lumbi eius sedere super sedem eius
Bysantin tekstissä lukee hänen kupeensa hedelmä lihassa nousee ylös Kristus istumaan hänen valtaistuimelleen. WH teksti sanoo hänen kupeensa hedelmä istuu hänen valtaistuimelleen. WH teksti on lähes samanlainen kuin Vulgatan teksti. Aleksandrian tekstiperheen Sinaiticus tekstissä ei puhuta Kristuksen lihassa ylösnousemisesta.
Raamatun opetuksen mukaan Jeesus nousi ylös ruumiillisesti Messiaana ja istuu Isä Jumalan oikealla puolella Jumalan valtaistuimella. Wh teksti ja Vulgata eivät tuoneet esille Jeesuksen ruumiillista (lihassa) ylösnousemusta Messiaana istumaan Jumalan valtaistuimelle. Bysantin tekstissä näkyy tässä kohdassa ydintotuus Jeesuksen ruumiillisesta ylösnousemuksesta Messiaana, jota ilman ei ole olemassa Raamatullista pelastusta ja Jeesuksen sovitustyötä.
Apt 2:
29 Te miehet, veljet, on lupa teille rohkeasti sanoa, mitä kantaisäämme Daavidiin tulee, että hän on sekä kuollut että haudattu; onhan hänen hautansa meidän keskellämme vielä tänäkin päivänä.
30 Koska hän nyt oli profeetta ja tiesi, että Jumala oli valalla vannoen hänelle luvannut asettavansa hänen kupeittensa hedelmän hänen valtaistuimelleen,
31 niin hän edeltä nähden puhui Kristuksen ylösnousemuksesta, sanoen, ettei Kristus ollut jäävä hyljätyksi tuonelaan eikä hänen ruumiinsa näkevä katoavaisuutta.
Raamattu opettaa, että Daavid psalmeissa tuo esille Messiaan ylösnousemuksen, ettei Messias jää hylätyksi kuolemaan, eikä Messiaan ruumis näkisi kuolevaisuutta, eli maatuisi maan multaan, koska Messias nousee ylös kuolleista ruumiillisesti. Vulgata ja WH jättävät pois tämän kohdan Apt 2:30 jakeesta. Aleksandrian tekstit ovat turmeltuneet, niin gnostilaisten kuin vatikaanin käsissä. Gnostilaisen vaikutuksen kädenjälki näkyy Apt 2:30 jakeessa, sillä Vulgata ja WH seuraavat tässä kohdin Aleksandrian tekstiä, josta gnostilainen vaikutus on pyyhkinyt pois Messias Jeesuksen ruumiillisen ylösnousemuksen. Vatikaanin raamatun teksteissä vaikuttaa katolinen teologia sekä gnostilaisuus, eli ekumeeninen henki ja sen tähden vatikaani onkin ekumenian pääarkkitehti. Monet gnostilaiset ryhmät eivät uskoneet Jeesuksen tulleen lihaksi, eli Jumalan tulleen lihaksi Jeesuksessa. Tästä syystä gnostilaiset eivät usko Jeesuksen ruumiilliseen ylösnousemukseen kuolleista ja tämä näkyy Aleksandrian tekstiperheen teksteistä. Ironista on se, että katolisuus piti alkuhistoriansa aikana gnostilaisia harhaoppisina, mutta vatikaani siitä huolimatta luottaa Aleksandrian teksteihin, joissa on näkyvissä myös gnostilaista vaikutusta. Aleksandrian tekstissä Sinaiticuksessa ei ole Apt 2:30 jakeessa mainintaa Messiaan (Kristus) lihassa nousemisesta Jumalan valtaistuimelle.
Apt 8:
(Textus Receptus) 37 ειπεν δε ο φιλιππος ει πιστευεις εξ ολης της καρδιας εξεστιν αποκριθεις δε ειπεν πιστευω τον υιον του θεου ειναι τον ιησουν χριστον
Bysantin tekstistä (Byzantine Majority Greek text), WH tekstistä, Vulgatasta sekä Sinaiticuksesta puuttuu kokonaan Apt 8:37 jae. Jae löytyy Textus Receptuksen tekstistä, joka on Bysantin tekstiperheen tekstiä. Apt 8:37 jakeessa ei Bysantin teksteissä ole yksimielisyyttä, mutta Textus Receptuksen käyttämä jae on täysin varmasti aito ja alkuperäinen.
Textus Receptuksen teksti suomennettuna: Apt 8:37; ja Filippus sanoi; jos uskot koko sydämestäsi niin on lupa. Ja hän vastasi minä uskon että Jeesus Kristus on Jumalan Poika.
Filippus tapaa Gassaan johtavalla tiellä kandaken hoviherran, joka luki Jesajan kirjaa lukua 53. Filippus kysyy hoviherralta ymmärtääkö hän lukemaansa, johon hoviherra vastaa kuinka hän voi ymmärtää ellei kukaan opasta häntä. Filippus selitti hänelle Jesajan kirjan luvun 53, joka kertoo Jeesuksen sovitustyöstä. Hoviherralle julistettiin evankeliumia Jeesuksesta ja hän tuli uskoon ja hänet kastettiin. Jakeessa 36 hoviherra kysyy, mikä estää kastamasta minua? Tuntuu aika oudolta ettei Filippus olisi vastannut mitään noin suoraan kysymykseen, vaan hän olisi ollut vastaamatta kysymykseen ja ollut hiljaa sekä kastanut hoviherran ilman hänen vastaustaan sekä kuulematta hoviherran uskontunnustusta Herraan Jeesukseen.
Apt luvussa 8 ja jakeessa 37 on kreikan sana eksestin, joka tarkoittaa on lupa tai, joku on luvallista ja se on käännetty muualla Raamatussa aina tarkoittamaan lupaa. Hoviherra kysyy estääkö mikään kastamasta häntä, johon Filippus vastaa; jos uskot koko sydämestäsi niin on lupa. Tekstiyhteys todistaa sen, että jae 37 on alkuperäinen, sillä Filippus kastoi hoviherran vasta sen jälkeen kun hoviherra tunnusti uskovansa Jeesukseen.
Bysantin tekstien eroavaisuus tässä kohtaa ei tee Bysantin teksteistä epäluotettavia, sillä ne eroavat toisistaan vain noin 85-90 prosenttisesti, mutta pitävät kiinni Raamatun sanan kokonaistotuudesta. Sen sijaan Aleksandrian tekstit pitävät yhtä keskenään vain noin 60-70 prosenttisesti sekä opettavat monessa kohdin vastoin Raamatun ydintotuuksia.
Ps. Lisään tämän tekstin sivulleni sekä lisään siihen vielä tekstiä kun ennätän ja kerkeän. Tämä on aika työlästä ja hidasta hommaa.