Siivetön kirjoitti:
Minäkin olen Petri tästä asiasta eri mieltä.
Siksi toin esille tuolla edelle jaotteluja eripohjaisiin / -juurisiin psykologioihin, että voitaisiin nähdä, että kysymys on aina siitä, miltä pohjalta mikäkin psykologia lähtee.
Filosofiselta pohjalta lähtevä psykologia tosiaankin on ihmisviisauden ja -ymmärryksen pohjalta kehitetty psykologia:
Mutta Jumalan Sanaan pohjautuva psykologia on Jumalalliselta pohjalta lähtevää ja Raamatullista psykologiaa, eli Jumalan meihin luomaa psyykettämme käsittelevää teologiaa.
Aivan kuin fysiologiakin on meidän fyysistä ihmisyyttämme käsitellevää oppia.
Neuropsykologia käsittelee niitä psyykeeseemme liittyviä asioita, jotka lähtevät neurologisista syistä.
Jne. jne. jne.
Kaikki maalliset psykologian osa-alueet ovat filosofispohjaisia, jotka eivät tunnusta Raamatun sanan totuutta, vaan pyrkivät yksin ihmisjärjen kautta auttamaan ihmisiä.
Jumalan sanaan pohjautuva oppi ihmisen mielestä ja kuinka sitä hoidetaan perustuu yksin Jumalan sanan totuuteen, jossa ei ole tippaakaan filosofispsykologiaa mukana. Miksi meidän uskovien pitää sekoittaa uskon elämään käsitteitä, jotka edustavat synnin tukemista.
Joku voisi sanoa, että liberaalioteologia on hyvä juttu koska tarkoittaa sillä synnistä vapaata oppia. Jokainen tietää mitä liberaaliteolgia oikeasti edustaa, siksi ei ole viisasta koittaa omia sitä itselleen. On parempi sanoa, että Raamatun totuus on hyvä juttu, koska se ei tue syntiä, vaan kirkastaa totuutta, joka tekee vapaaksi.
Jos jokainen antaa jokaiselle sanalle omanlaisensa merkityksensä, niin kuka ottaa siitä selvää mitä milloinkin tarkoitetaan? Siitä tulee sekaannus. Siksi on hyvä pitäytyä niissä merkityksissä, jotka on kaikille yhteisesti määritelty.
