Tätä mä nyt varmaan vieläkin pähkäilen
Lumina* kirjoitti:Ja mitä enemmän kuollaan niin sitä enemmän Kristus saa sijaa meissä...ja se "yhteistyö" alkaa toimia ja näkyäTää on toisaalta niin tuttua asiaa, mutta se on puhutellu erittäin voimakkaasti mua jo monta viikkoa ja sai aikaan jotenkin ihan uuden tavan nähdä asia ja muistaa rukouksin jokaista joka kamppailee uskonelämänsä kanssa.Ittekkin välillä kamppailen kun ajattelen olevani välinpitämätön Jumalaa kohtaan ...toisaalta se voi olla inhimillistä väsymystä tai sitä että "kippo on hyllyllä"
Lumina* kirjoitti:Ai niin, se vielä että viettivät hautajaisia viikonloppuna ja tää suvun ainut uskova ,sisko, puhui ja kylvi siellä kyynelin koko suvulle kertaheitolla, mitä ei ollut ennen tehnyt! Ja monet oli pyyhkiny kyyneleitä silmistään.Kiitos Jumalalle että se kylvö saa tuottaa satoa
Lumina* kirjoitti:Lumina* kirjoitti:Ai niin, se vielä että viettivät hautajaisia viikonloppuna ja tää suvun ainut uskova ,sisko, puhui ja kylvi siellä kyynelin koko suvulle kertaheitolla, mitä ei ollut ennen tehnyt! Ja monet oli pyyhkiny kyyneleitä silmistään.Kiitos Jumalalle että se kylvö saa tuottaa satoa
Käväisin äsken naapurissa tään ystävän luona ja sain kattoa hautajaisvideon.Eihän sitä voinu kyynelehtimättä kattoa.Aivan ihmeellistä työtä on Jumala tehny täs sisares ja oli mukana tuos hetkes kun puhui saattoväelle.Ihanaa kylvämistä![]()
Se oliskin tärkeää että täs tulevaa herätystä odotelles sais jokainen kylvää niin paljon kuin mahdollista...eikä levättäis laakereilla![]()
Tämä aloituksen toinen ystävä tulee munkans huomenna hengelliseen tilaisuuteen...

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa