Seurakunnasta asiaa

Yleistä keskustelua, aihe on vapaa

Re: Seurakunnasta asiaa

ViestiKirjoittaja Joel.A » 31. Heinä 2014 15:40

Siivetön kirjoitti:Kuten jo Sinulle aiemmin sanoin, ymmärrän toki, mistä puhut ja olen kanssasi samaa mieltä siitä, että Kristuksen ruumis on maailmanlaajuinen seurakunta, eli Hänen omansa, mutta se ei tee tyhjäksi sitä, etteikö Raamattu puhu myöskin meidän maallisistakin seurakunnistamme, joihin esim.tulee valita vanhimmat ja paimenet.

Mutta minusta tuntuu, ettet itsekään oikein ota huomioon, mitä kirjoitat, joten olisiko nyt kysymys siitä, että olet jotain oppinut joltain toiselta, joka ei ole vielä täysin sisäistynyt itsellesi, kirjoitata nimittäin ensiksi näin:

"....että Kreetan kaupungeissa oli Jeesuksen opetuslapsia, jotka kokoontuvat seurakuntana, mutta heille ei vielä oltu asetettu vanhimpia, niinpä Paavali lähetti Tiituksen valitsemaan kuhunkin kaupunkiin vanhimmat,"

Sitten kuitenkin kysyt perään:
"Niinpä kysynkin sinulta siivetön, että missä kohtaa Raamattua kerrotaan, että ihminen perusti seurakunnan?"

Joten teen Sinulle vastakysymyksen, mihin näitä vanhimpia asetettiin, ellei paikallisiin seurakuntavirkoihin???

Muutenko heidät vain asetettiin olemaan, vai olisiko heidät asetettu juurikin Kreetan paikallisen seurakunnan vanhimmiksi???

Tuossa Matteus‬ ‭16‬:‭15-18‬ kohdassa Jeesus asettaa muuten Pietarin siihen tehtävään ja virkaan, johon Hän myöhemmin, eli Matt. 18:18 asettaa myöskin muut apostolit.

Kerrotko, mitä mielestäsi tarkoittaa esim. Matt. 18:17?
Matt. 18
17. Mutta jos hän ei kuule heitä, niin ilmoita seurakunnalle.
Mutta jos hän ei seurakuntaakaan kuule, niin olkoon hän sinulle, niin kuin olisi pakana ja publikaani.

Mistä seurakunnasta tuossa puhutaan ja mille seurakunnalle piti ilmoittaa??


Olen oppinut tämän asian tutkimalla Raamattua. Tietysti aikasemmin ajattelin seurakunnasta niin että se olisi maallinen instituutio tai järjestö ja että ihminen voi sellaisen perustaa/pystyttää, mutta kun näin siinä hirvittävän ristiriidan sen kanssa, että se on myös hengellinen niin, jouduin tutkimaan läpikotaisin Raamatusta kaikki kohdat jossa mainitaan sanalla vähääkään seurakunnasta ja näin ollen ynnämään Pyhän Hengen avulla kaikki kohdat yhteen.

Ei seurakuntaa perusteta asettamalla vanhimpia, vaan jo olemassa olevaan seurakuntaan asetetaan vanhimmat. Eikä heitä aseteta vaan olemaan, vaan kaitsemaan seurakuntaa. Niin ja kaitsijan virka ei ole ammatti vaan palvelutehtävä.

Vaikka hän asettaisikin Matteus 16:15-eteenpäin Pietarin johonkin tehtävään, niin ei se tee tyhjäksi niitä sanoja mitä Jeesus sanoo itsestään ja itseensä liittyvästä seurakunnasta.

Mat 18:17. Mutta jos hän ei kuule heitä, niin ilmoita seurakunnalle,
Mutta jos hän ei seurakuntaakaan kuule, niin olkoon hän sinulle, niin kuin olisi pakana ja publikaani.

Eli muille pyhille (seurakuntalaisille) tulee ilmoittaa kyseinen asia.
Ei seurakunta ole maallinen rakennus, järjestö tai instituutio vaan Jeesuksen opetuslapsista koostuva "hengellinen" seurakunta.
Joel.A
 

Re: Seurakunnasta asiaa

ViestiKirjoittaja Joel.A » 31. Heinä 2014 15:54

Simon Pietari vastasi ja sanoi: "Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika". Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Autuas olet sinä, Simon, Joonaan poika, sillä ei liha eikä veri ole sitä sinulle ilmoittanut, vaan minun Isäni, joka on taivaissa. Ja minä sanon sinulle: sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita. (Matteus‬ ‭16‬:‭16-18‬

Yksinkertaisesti: Käsite "seurakunta" on vain ja ainoastaan perustettu Kristus-kalliolle eikä muulle nimelle/termille.

Siivetön muuten, sulla hyvä allekirjoitus ;)

HERRA elää! Siunattu olkoon kallioni, korotettu olkoon Jumala, minun pelastajani! Ps. 18:47
Joel.A
 

Re: Seurakunnasta asiaa

ViestiKirjoittaja Siivetön » 31. Heinä 2014 16:21

Juu, ei näin olekaan ja toivottavasti en ole missään moista väittänytkään :D että Jumalan seurakunta olisi ".....maallinen rakennus, järjestö tai instituutio....."

Mutta seurakunta tarvitsee hyvin toimiakseen esim. edes jonkinlaisen rakennuksen, jossa voidaan toteuttaa mm. kaikkien ikäluokkien erilaisia kokoontumisia, niin lasten, nuorten kuin vanhustenkin ja ensisijaisestihan meidän tehtävämme on kuitenkin evankeliumin julistaminen niille, jotka eivät tunne Jeesusta Kristusta ja jos kokoontuisimme esim. vain kodeissa, on hyvin vaikea täysin vieraan ihmisen tulla ttoisen täysin vieraan ihmisen kotiin ja vieraiden ihmisten keskelle esim. sielun hädässään, jos se tuleminen jonkun seurakunnan yleisiinn tiloihinkaan ei ole aina helppoa.

Eli vaikka meille olisi kuinka mukavaa kokoontua esim. kodeissa pieninä ryhminä, jota jo toki paljon tehdäänkin solutoiminta tyyppisesti, mutta täysin uskosta osattomalle tuollainen kokoontumismuoto voi olla kovinkin ahdistava ja siksi meidän ei tulekaan ajatella vain sitä, mikä itselle tuntuu hyvältä, vaan palvella ihmisiä kaikin mahdollisin tavoin seurakuntana ja pyrkiä luomaan seurakuntatilojen "kynnykset" mahdollisimman mataliksi ihan jokaisen tulla, eli vaikka niin paljon kapinoidaan esim. sitä vastaan, että seurakunnilla on omat tilat, niin kyllä niillekin on omat tarpeensa nimenomaan palvelemisen kannalta.

Ei seurakuntaa perusteta asettamalla vanhimpia, vaan jo olemassa olevaan seurakuntaan asetetaan vanhimmat. Eikä heitä aseteta vaan olemaan, vaan kaitsemaan seurakuntaa. Niin ja kaitsijan virka ei ole ammatti vaan palvelutehtävä.


Oletan, että olemme peruasioista samaa mieltä, kunhan vain otamme aina huomioon, että sana seurakunta voi tarkoittaa koko maailmanlaajuista Jumalan lasten joukkoa, mutta myöskin määrätyllä paikkakunnalla olevaa pienempää Jumalan lasten ryhmää.

Paikallinen seurakunta muodostuu toden totta uudestosyntyneistä uskovista, jotka valitsevat rukoillen ja Jumalan johdatusta pyytäen ja sen myöskin huomioon ottaen :D mm. vanhimmat, kuin myöskin paimenen.

Simon Pietari vastasi ja sanoi: "Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika". Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Autuas olet sinä, Simon, Joonaan poika, sillä ei liha eikä veri ole sitä sinulle ilmoittanut, vaan minun Isäni, joka on taivaissa. Ja minä sanon sinulle: sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita. (Matteus‬ ‭16‬:‭16-18‬


Tuli tästä jakeesta mieleeni, että muistathan, että Raamattu puhuu myöskin meistä Jumalan lapsista kalliosta lohkaistuina kivinä, eli yhdessä Jeesuksen Kristuksen, eli kulmakiven kanssa me yhteen liittyen muodostamme hengellisen seurakunnan, mutta me muodostamme myöskin uskovien yhteisön, joka on myöskin Kristuksen seurakunta.

1 Piet. 2
4 Ja tulkaa hänen tykönsä, elävän kiven tykö, jonka ihmiset tosin ovat hyljänneet, mutta joka Jumalan edessä on valittu, kallis,
5 ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka Jeesuksen Kristuksen kautta ovat Jumalalle mieluisia.

Eli ensisijaisesti hegelliseksi huoneeksi, mutta palvellaksemme muita, myöskin ajalliseksi huoneeksi ja yhteisöksi, jotka tarvitsemme voidaksemme palvella lain vaatimalla tavalla, sillä Jumala kehoitti myöskin kunnioittamaan lakia silloin, jos se ei ole ristiriidassa Hänen Sanansa kanssa.

Siivetön muuten, sulla hyvä allekirjoitus ;)


Eiks olekin ja Kristuskallio on kestänyt kuule Joeli monenlaiset tuiskut ja tuiverrukset, joten Hän varaansa uskaltaa ja voi luottautua aivan kaikkinensa, Hän varmasti kestää ja kantaa!!!!

Siunausta Sinulle JoelA ja kiitos hyvästä keskustelusta!
Siivetön
 

Re: Seurakunnasta asiaa

ViestiKirjoittaja paa » 31. Heinä 2014 16:28

Mitä käytännössä sitten pitäisi tehdä päästäkseen osalliseksi oman paikkakuntansa kokoontumisiin, kun Jumala kerta niin haluaa, että on yks srk per paikkakunta? Etenkin jos tuntee paikkakunnalta yhden ihmisen ja sekin on oma puoliso :lol:

Ja jos on yks srk joka paikkakunnalla, niin eikö se ole vähän outoa, kun kuitenkin ihmiset ovat päättäneet kuntien ja kaupunkien väliset rajat.. onko Jumalalle oikeasti väliä ihmisten vetämillä viivoilla.
"Sillä minä tunnen ajatukseni, jotka minulla on teitä kohtaan, sanoo Herra: rauhan eikä turmion ajatukset; minä annan teille tulevaisuuden ja toivon." [Jer.29:11]
paa
 
Viestit: 917
Liittynyt: 28. Marras 2013 13:46

Re: Seurakunnasta asiaa

ViestiKirjoittaja Siivetön » 31. Heinä 2014 16:52

Ei kai Jumalalle muuta väliä ole, mutta kyllä Raamattu toki kehoittaa harjoittamaan sen paikkakunnan parasta, mihin Hän on meidät johdattanut ja tuon kohdan kai jo laitoinkin johonkin tässä ketjussa.

Raamattuhan ei toki missään kohden sano, etteikö paikkakunnalla saisi olla muuta kuin yksi uskovien ryhmä tai seurakunta, vaan se on eräänlainen tulkintakysymys.

mutta hengellisenä rakennuksenahan kaikki eri ryhmiinkin kuuluvat Jumalan lapset ovat kuitenkin kokonaisuudessaan sen paikkakunnan hengellinen seurakunta, eli Kristuksen ruumis, mutta ei se tee tyhjäksi sitä, etteikö saisi olla useampia kokoontuvia ryhmiä.

*******

Törmäsin tällaiseen tekstiin jossain tuola netissä:
Nyt asun Turussa ja kokoonnumme vuorotellen toistemme kodeissa, kuten alkukristillisenä aikana. Sama tulee muidenkin eteen, jotka tahtovat olla kuuliaisia Raamatun opetuksille ja Pyhän Hengen johdatukselle.


Minulla vain heräsi ihan ensimmäisenä kysymys, että jos nyt nämä henkilöt kokevat, että heillä on ainoa oikea ja raitis usko ja seurakunta käsitys, sillä tämä henkilö oli kiertänyt monet eri seurakunnat, eikä löytynyt yhtään riittävän raitista seurakuntaa, johon olisi voinut liittyä, niin eikö tälläinen keskenään vain toinen toistensa kodeissa kokoontuminen ole aika itsekästä toimintaa, jossa pidetään huolta vain omasta uskostaan, mutta ei ajatella sitä, että meidän aivan ykköstehtävämmehän on viedä sanomaa Jeesuksesta niille, jotka eivät ole sitä vielä kuulleet.

Juuri senhän vuoksi rukoushuoneita ja kirkkoja tarvitaan, että ne ovat ns.yleisiä tiloja, joihin voivat tulla kaikki, jotka haluavat.
Siivetön
 

Re: Seurakunnasta asiaa

ViestiKirjoittaja Joel.A » 31. Heinä 2014 18:05

Juu, ei näin olekaan ja toivottavasti en ole missään moista väittänytkään että Jumalan seurakunta olisi ".....maallinen rakennus, järjestö tai instituutio....."


Siivetön, takerrun vielä tähän mitä jo aikasemmin kirjoitit.

Minua hirvittää kovasti tämä viimeaikoina lisääntynyt seurakunnattomuus / kodittomuus / irtolaisuus.

Pidän sitä jopa eräänlaisen lopunajan eksytyksenä.

Olla ilman seurakuntakuria ja yhteyttä on toki ihmisen lihallisuudelle hyvin mieluista vapautta elää niin kuin itse tahtoo, eikä silloin tarvitse kantaa toisten uskovien kanssa yhteistä iestä tai olla sitoutunut yhteisen hyvän etsimiseen ja tukemiseen, mutta mielestäni Jumalan Sana ei millään muodoin tuo tällaista irtolaisuutta, vaan päinvastoin puhuu mm. Apt. 2 ihan muuta:


Siivetön, eli tuo mitä aikasemmin kirjoitit tarkoittaa sitä, että pidät jokaista uskovaa seurakunnattomana, joka ei kuulu johonkin seurakuntaan (tarkoitat varmaan maalliselle kirjalle perustettua seurakuntaa). Näin ollen et tunnusta sellaista uskovaa, joka ei kuulu seurakuntaa että se kuuluisi seurakuntaan. Näetkö nyt tässä ajattelutavassa ristiriitaa?

Raamattu taas kertoo aivan muuta. Raamattu kertoo mm. Apt:ssa luvussa 2, että Herra on se joka liittää ihmisen seurakuntaansa uskon ja kasteen kautta.

On toki totta se, että jos uskova elää omissa oloissaan ilman muita uskovia niin hän on silloin erakko ja myös melko varmasti kaatuu pian elämään lihansa mukaan. Kuitenkaan tämä erakko ei ole seurakunnaton, koska onhan kuitenkin Herran lisännyt hänet uskon ja kasteen kautta seurakuntaansa.

Mutta seurakunta tarvitsee hyvin toimiakseen esim. edes jonkinlaisen rakennuksen, jossa voidaan toteuttaa mm. kaikkien ikäluokkien erilaisia kokoontumisia, niin lasten, nuorten kuin vanhustenkin ja ensisijaisestihan meidän tehtävämme on kuitenkin evankeliumin julistaminen niille, jotka eivät tunne Jeesusta Kristusta ja jos kokoontuisimme esim. vain kodeissa, on hyvin vaikea täysin vieraan ihmisen tulla ttoisen täysin vieraan ihmisen kotiin ja vieraiden ihmisten keskelle esim. sielun hädässään, jos se tuleminen jonkun seurakunnan yleisiinn tiloihinkaan ei ole aina helppoa.


Onko Jumalan seurakunnassa, ikä sekä sukupuoli jakoisuutta, kansallisuus jakoisuutta tai nimi jakoisuutta? Ei ole ei, koska kaikki olemme yhtä ja yhdessä myös rakennumme ja Raamattukin sen ilmoittaa:

Sanoohan Raamattu: "Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään". Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra, rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat. Sillä "jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu".

niin me, vaikka meitä on monta, olemme yksi ruumis Kristuksessa, mutta itsekukin olemme toistemme jäseniä; Roomalaiskirje‬ ‭12‬:‭5‬

Niin kehoitan siis minä, joka olen vankina Herrassa, teitä vaeltamaan, niinkuin saamanne kutsumuksen arvo vaatii, kaikessa nöyryydessä ja hiljaisuudessa ja pitkämielisyydessä kärsien toinen toistanne rakkaudessa ja pyrkien säilyttämään hengen yhteyden rauhan yhdyssiteellä: yksi ruumis ja yksi henki, niinkuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte; yksi Herra, yksi usko, yksi kaste; yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa...

..ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa; vaan että me, totuutta noudattaen rakkaudessa, kaikin tavoin kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus, josta koko ruumis, yhteen liitettynä ja koossa pysyen jokaisen jänteensä avulla, kasvaa rakentuakseen rakkaudessa sen voiman määrän mukaan, mikä kullakin osalla on. Efesolaiskirje‬ ‭4‬:‭1-6, 14-16‬

Eli vaikka meille olisi kuinka mukavaa kokoontua esim. kodeissa pieninä ryhminä, jota jo toki paljon tehdäänkin solutoiminta tyyppisesti, mutta täysin uskosta osattomalle tuollainen kokoontumismuoto voi olla kovinkin ahdistava ja siksi meidän ei tulekaan ajatella vain sitä, mikä itselle tuntuu hyvältä, vaan palvella ihmisiä kaikin mahdollisin tavoin seurakuntana ja pyrkiä luomaan seurakuntatilojen "kynnykset" mahdollisimman mataliksi ihan jokaisen tulla, eli vaikka niin paljon kapinoidaan esim. sitä vastaan, että seurakunnilla on omat tilat, niin kyllä niillekin on omat tarpeensa nimenomaan palvelemisen kannalta.


Rakas uskon sisar siivetön. Ensinnäkään ei meidän ensisijainen tehtävä ole "käännyttää" jumalattomia vaan rakastaa ja palvoa Jumalaa rakastamalla lähimmäisiämme "pitämällä pyhien tarpeita ominamme" alkaen maallisesta sekä hengellisestä perheestä. Toiseksi, seurakunnan ensimmäisinä tiloina tulee toimia uskovien kodit, niinkuin näissä kohden Apt 2, Apt 5:41 1Kor 16:19, Kol 4:15 mm. tulee ilmi. Näin ollen voimme ja pääsemme kodeissa paremmin rakentumaan yhdessä niin kuin Raamattukin opettaa:

Kuinka siis on, veljet? Kun tulette yhteen, on jokaisella jotakin annettavaa: millä on virsi, millä opetus, millä ilmestys, mikä puhuu kielillä, mikä selittää; kaikki tapahtukoon rakennukseksi. Korittolaiskirje‬ ‭14‬:‭26‬

Toki meillä voi olla toisina tiloina isompia rukoushuoneita uskovien paljouden vuoksi, mahdollistaakseen sen, että pääsemme suurempana joukkona kuuntelemaan samaan aikaan vaikkapa vieraspaikkakuntalaisen julistajan puhetta, mutta tämä ei ole todellakaan välttämättömyys, koska voimmehan kaupungin pyhinä kokoontua suurempana joukkona vaikkapa urheilukentälle.
Joel.A
 

Re: Seurakunnasta asiaa

ViestiKirjoittaja Joel.A » 31. Heinä 2014 18:20

Siivetön kirjoitti:Törmäsin tällaiseen tekstiin jossain tuola netissä:
Nyt asun Turussa ja kokoonnumme vuorotellen toistemme kodeissa, kuten alkukristillisenä aikana. Sama tulee muidenkin eteen, jotka tahtovat olla kuuliaisia Raamatun opetuksille ja Pyhän Hengen johdatukselle.


Minulla vain heräsi ihan ensimmäisenä kysymys, että jos nyt nämä henkilöt kokevat, että heillä on ainoa oikea ja raitis usko ja seurakunta käsitys, sillä tämä henkilö oli kiertänyt monet eri seurakunnat, eikä löytynyt yhtään riittävän raitista seurakuntaa, johon olisi voinut liittyä, niin eikö tälläinen keskenään vain toinen toistensa kodeissa kokoontuminen ole aika itsekästä toimintaa, jossa pidetään huolta vain omasta uskostaan, mutta ei ajatella sitä, että meidän aivan ykköstehtävämmehän on viedä sanomaa Jeesuksesta niille, jotka eivät ole sitä vielä kuulleet.

Juuri senhän vuoksi rukoushuoneita ja kirkkoja tarvitaan, että ne ovat ns.yleisiä tiloja, joihin voivat tulla kaikki, jotka haluavat.


Se että, he kokoontuvat toistensa kanssa nyt kodeissa eivät tee heitä toisia uskovia paremmaksi, vaan he ovat tajunneet (tovottavasti) mitä tarkoittaa seurakunta. Silloin nämä kaverukset tekevät väärin, jos he eivät tunnusta niitä uskovia Turun seurakuntalaisiksi, jotka ovat mm. tunnustuskunnissa.
Joel.A
 

Re: Seurakunnasta asiaa

ViestiKirjoittaja Mr Kerimäki » 31. Heinä 2014 20:04

Kotisrk voi laittaa lappusia ja lippusia esille eri paikkoihin ja reilusti ilmoittaa ku aika vielä maailmassa on sellainen ,ettei tartte piiloon mennä ja toiseksi kyllä se kello kilkattaa ennemmin tai myöhemmin sellaisen korvaan ,joka etsii paikkaa uskovien keskeltä ja ilmoituksia voi laittaa lehteen myös.....matalan kynnyksen tilaisuudet esim ja kotiseurakunta.Tilanne tulee varmaanki muuttumaan aika radikaalisti jossain vaiheessa seurakuntaasiassa ja pieniä porukoita on siellä täällä jokapuolella ja monia samalla kylällä ja kymmeniä kaupungeissa.
Mr Kerimäki
 
Viestit: 1324
Liittynyt: 02. Joulu 2012 16:47

Re: Seurakunnasta asia

ViestiKirjoittaja Joel.A » 31. Heinä 2014 21:32

paa kirjoitti:Mitä käytännössä sitten pitäisi tehdä päästäkseen osalliseksi oman paikkakuntansa kokoontumisiin, kun Jumala kerta niin haluaa, että on yks srk per paikkakunta? Etenkin jos tuntee paikkakunnalta yhden ihmisen ja sekin on oma puoliso :lol:

Ja jos on yks srk joka paikkakunnalla, niin eikö se ole vähän outoa, kun kuitenkin ihmiset ovat päättäneet kuntien ja kaupunkien väliset rajat.. onko Jumalalle oikeasti väliä ihmisten vetämillä viivoilla.


Paa, se tässä onkin nyt vähän ongelma, koska nämä nykyiset kokoontumiset tapahtuvat pääosin eri kirkkokunnissa tai niitten nimien alla. Se että pääset osallisiksi paikkakuntasi uskovista on joko käymällä heidän kokoontumisissa tai kutsua saman kaupungin uskovia vaikkapa omaan kotiin siitä huolimatta olivatpa ne lisänimen alla tai ei. Tärkeää on kuitenkin säilyttää näissä kohtaamisissa totuus siitä mikä on srk ja myös tuoda totuutta rohkeasti esille srk:sta tietysti johdatuksesta käsin.

Ihminen on tosin päättänyt kaupungin nimen ja rajat, mutta Jumala on päättänyt sen, että sillä ihmisen perustamalla kaupungilla on yksi srk johon tulee yksi vanhemmisto paimentamaan tätä laumaa.

"Rakasta totuutta, rakentumista sekä yhteyttä, mutta vihaa sitä mikä hajottaa ja on valhetta sekä syntiä, mutta katso ja varjele itseäsi ettet kuitenkaan vihaa ihmistä"
Joel.A
 

Re: Seurakunnasta asiaa

ViestiKirjoittaja JHK » 01. Elo 2014 00:17

Minusta paikallisen seurakunnan raja menee siinä, millaisen matkan päästä sen jäsenten on mahdollista tulla yhteen, ja olla yhteydessä keskenään. Rooma oli todennäköisesti sillä rajalla että sen pystyi vielä pitämään yhden seurakunnan piirinä, mutta missään nimessä ei ole mahdollista, että kaikki Rooman kristityt (muutoin kuin ihan alkuaikoina) olisivat voineet kokoontua samaan paikkaan. On syytä olettaa, että Roomassa toimi vanhimmisto, joka tunsi toisensa, ja tapasi toisiaan ajoittain, mutta seurakunta toimi hajautetusti eri kodeissa. Nykyään liikennevälineet suurentavat potentiaalista aluetta, mutta koska kaikilla ei ole mahdollisuutta niitä käyttää, on perusteltua, että vähänkään isommalla kylällä olisi oma seurakuntansa.

Olen itse hyvin kriittinen kalliita seurakuntarakennuksia kohtaan. Minusta seurakunnan tehtävä ei myöskään ensisijaisesti ole pitää yllä sellaista viikottaista evankelioivaa kokousta, johon uskosta osattomat voisivat matalalla kynnyksellä tulla - siinä sotketaan keskenään evankelioimistyö ja seurakunnan rakentumiseksi tarkoitettu kokous, mistä on vahinkoa molemmille. Näissä ei pääse toteutumaan periaate "Kun tulette yhteen, on jokaisella jotakin annettavaa". Minusta sunnuntaikokoukset olisi parempi pitää seurakunnan jäsenten kodeissa.
JHK
 

EdellinenSeuraava

Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 17 vierailijaa

cron