Kaura:
https://www.leipatiedotus.fi/tietoa_lei ... ajit/kaura"Kaura on peräisin todennäköisesti Turkin alueelta. Itämeren suomalaiset kansat tutustuivat siihen germaanien välityksellä ja toivat sen Suomeen. Viljely alkoi maassamme 1800-luvun lopulla karjatalouden yleistyessä. Viime vuosina kauran kulutus on ollut kasvussa sen terveyttä edistävien ominaisuuksien ansiosta.
Jyvät ovat akanoiden peittämät. Kaura on ravitsemukselliselta laadultaan hyvä, sillä se sisältää runsaasti (6–8 %) hyvälaatuista rasvaa, erityisesti linolihappoa, ja enemmän kivennäisaineita kuin muut viljalajit. Myös kauran proteiini on ravintoarvoltaan muita viljoja parempaa. Kauran kuitu sisältää runsaasti liukoista beetaglukaania, jolla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen. Kaura ei muodosta sitkoa, kuten vehnä. Kaura lämpökäsitellään, jolloin rasvojen pilaantuminen (entsymaattinen pilkkoutuminen ja hapettuminen) varastoinnin aikana vähenee ja säilyvyys paranee. Lämpökäsittelyssä kauran omat, rasvoja pilaavat entsyymit tuhoutuvat. Rasvojen pilaantuminen aiheuttaa kaurassa eltaantuneen ja tunkkaisen maun."
"Kaura ja ohra vähentävät monien kansantautien riskiä"
https://www.hs.fi/terveys/a1390975986252"Suosituksen mukaan miesten pitäisi saada kuitua yli 35 grammaa ja naisten yli 25 grammaa vuorokaudessa.
Mutta mitä tapahtuu, jos ihminen ei syö lainkaan kuituja?
"Kuidun saannille ei ole ehdottomia alarajoja, kuten vitamiinien saannille. Kuidut eivät ole sillä lailla ehdottoman tärkeitä elimistön terveydelle. Mutta jos kuitua ei saa tarpeeksi, sen huomaa nopeasti ruoansulatusvaivoina", viljateknologian profossori Hannu Salovaara Helsingin yliopistosta sanoo.
Ensimmäinen ikävä oire on ummetus. Suuremmat terveysongelmat syntyvät ajan kanssa.
"Olennaista on se, mitä kuitupitoisen, tervellisen ruoan sijasta syödään. Kannattaa välttää tuotteita, joissa on paljon lisättyä sokeria, suolaa ja kovaa rasvaa", akatemiaprofessori Kaisa Poutanen Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta sanoo.
"Viljojen kuidun mukana saa monia muitakin jyvän pienyhdisteitä, joiden terveysvaikutuksia parhaillaan tutkitaan."
Mitä enemmän kuituja ihminen syö, sitä enemmän ja säännöllisemmin tulee ulostemassa ja sitä paremmin suolisto voi. Se vähentää suoliston syöpien riskiä.
"Onkin sanottu, että kakkostyypin diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet ja paksusuolen syöpä ovat kuidunpuutostauteja", Hannu Salovaara kuvaa.
Kaurapuuroa, ohrasuurimot, kauraleipäpalat ja ohralimppu.
Ne hoitavat vatsaa ja suojaavat monilta kansantaudeilta.
Kauran ja ohran salaisuus on betaglukaani. Se on veteen liukeneva kuitu, joka muodostaa ohutsuolessa veden kanssa geelin. Siitä on ihmisen terveydelle paljon hyötyä.
Beetaglukaanin muodostama geeli vie ohutsuolesta mukanaan sappihappoja. Silloin maksa alkaa tuottaa lisää sappihappoja, ja ottaa sitä varten verestä kolesterolia. Kolesteroli on sappihappojen rakennusaine. Näin verenkierrossa olevan kokonaiskolesterolin ja haitallisen LDL-kolesterolin määrä vähenee, mikä taas vähentää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä
Veteen liukenevat kuidut myös hidastavat ravinnon sokerin imeytymistä. Siksi ne tasoittavat veren sokerin heilahtelua. Kun sokeripiikkejä ei tule, kehon ei tarvitse pumpata avuksi insuliinia. Niin vähenee kakkostyypin diabeteksen riski.
Kaura ja ohra ovat betaglukaanin tärkeimmät lähteet ravinnossa.
EU hyväksyi pari vuotta sitten terveysväittämän kauran ja ohran sisältämän beetaglukaanin kolesterolia alentavalle vaikutukselle. Terveysväittämää saa käyttää markkinoinnissa, jos elintarvike sisältää beetaglukaania vähintään gramman per annos. Sitä pitää saada kolme grammaa päivässä, jotta sen kolesterolia alentava vaikutus saadaan aikaan.
Yhdysvalloissa kauran beetaglukaania koskeva tervysväittämä hyväksyttiin jo 1990-luvulla.
"On aika uniikki juttu, että tavalliset ruoka-aineet kuten kaura tai ohra saavat terveysväittämän", professori Hannu Salovaara sanoo.
"Tällaiset väittämät ovat tosi harvassa. Beetaglukaanilla väittämiä on jopa kaksi, toinen kolesterolin ja toinen verensokerin hallintaan."
Salovaara itse saa betaglukaaninsa aamupuurosta. Hän keittää puuron kauraleseistä ja ruishiutaleista ja nauttii sen puolukkasurvoksen ja maidon kanssa.
"Puurossa betaglukaani on varmasti toimivassa muodossa. Kaupasta saa myös kauraleipää, jonka kolmesta palasta tulee päivän annos täyteen."
Ruis puolestaan on tärkein liukenemattomien kuitujen lähde. Niitä tarvitaan, jotta vatsaa toimii.
"Ravintokuidut ehkäisevät ummetusta. Ne sitovat vettä ja lisäävät siten ulostemassan määrää. Se nopeuttaa ja helpottaa suolen toimintaa", Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen sanoo. Leipätiedotus on leipäteollisuuden tiedotusyksikkö.
Ravintokuidut myös ruokkivat paksusuolen bakteereita ja vievät mukanaan paksusuolen seinämiin jämähtäneitä kuona-aineita.
On viitteitä siitä, että ruis ja muut ravintokuidut suojaavat paksu- ja peräsuolisyöviltä. Syövän riskiä vähentävät tehokkaimmin täysjyväviljasta saatavat kuidut.
Suoliston syövät ovat suomalaisten miesten kolmanneksi yleisimpiä syöpiä eturauhassyövän ja keuhkosyövän jälkee. Naisten yleisin syöpä on rintasyöpä, mutta suolistosyövät tulevat kakkosena heti sen jälkeen.
Parhaita ravintokuitujen lähteitä ovat täysjyväviljat ja etenkin ruisleipä. Niitä on myös kasviksissa, vihanneksissa, hedelmissä ja marjoissa.
Kuitu on pääosin kasvien soluseiniä. Kuidut ovat kasvien soluseinästä peräisin olevia hiilihydraatteja, joita elimistö ei pysty sulattamaan.
Soluseinien mukana saadaan myös muita monipuoliseen ravintoon kuuluvia aineita, esimerkiksi vitamiineja ja kivennäisaineita.
Kuiduilla ylipäänsä on myös muita hyödyllisiä vaikutuksia terveyteen.
"Ne alkavat jo siitä, kun laittaa ruokaa suuhun. Kuitua paljon sisältäviä ruokia pitää pureskella pidempään. Pureskelu erittää sylkeä, joka taas suojaa hampaita reikiitymiseltä ja ientulehduksilta", Kaisa Mensonen kuvaa.
Kuidut myös auttavat painon hallinnassa. Ne tuovat kylläisen olon pitkäksi aikaan. Kun nälkä pysyy kurissa, ei tarvitse juosta usein jääkaapille.
Kuiduista tulee lisäksi vain vähän kaloreita, kaksi kilokaloria per gramma."
