Voiko uskova elää synnittömästi?

[toni t]

Oottele kohta selviää, jos vastaat ensin kysymykseeni, lankeatko koskaan kahta kertaa samaan syntiin?

Olen langennut - myös uskonelämäni aikana. Tulevasta en voi sanoa mitään mutta sen tiedän etten ole täydellinen joka ei lankeaisi enään synteihin.

Nyt se mitä ajoin takaa

Kirjoitit Hermannille näin:
Sinun ei tarvitsisi edes yrittää päästä synneistäsi vaan Jumala päästäisi sinut ja pitäisi armossaan poissa (oppisi mukaan) mutta koska rakastat syntäjäsi niin siksi valitset päivittäin ne Jumalan armon sijaan. Sitten varmaan tuot syntisi Jumalan eteen ja uudistat uskosi ja uskossa omistat Jumalan armon omalle kohdallesi. Tällainenhan olisi täysin Jumalan armon hyväksi käyttöä koska jos tietoisesti joka päivä valitset synnit vaikka voisit valita toisin ja saisit siihen myös voiman jos haluaisit sekä tiedät olevasi niiden (syntien) kautta tuli järven oma niin teet niin koska sen jälkeen uudistat vain oppiesi mukaan uskosi ja omistat armon itsellesi ja jatkat tyhjältä pöydältä. Sinun oma oppisi tuomitsee sinut Herman.

Hebr.10:26 Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä.

Sitten seuraava kysymys kuuluu, olet tehnyt itse kaksi kertaa saman synnin vaikka TIESIT tekeväsi syntiä. Eli Hebr 10:26 koskee sinuakin tässä tapauksessa.

Toki jos luen rivien välistä tuota kirjoittamaasi, sinä et pyydä anteeksi Jumalalta jos teet sen toisen kerran samaa syntiä.
Nyt on pakko kysyä, jos et pyydä anteeksi Jumalalta teetkö sen saman synnin vahingossa? Vaikka tiedät tekeväsi syntiä.

Jos näin että teet sittenkin vahingossa silloin sinulla on uhri olemassa - mutta jos sittenkin teet saman synnin tietoisesti niin eipä ole sinullakaan uhria.

En puutu tässä kohtaa siihen haluaako vai ei päästä jostain synnistä pois.
Mutta tosiasia on että juuri ne helmasynnit ovat sellaisia että tavallaan haluamme ne pois, mutta jostain syystä emme kykene siihen tai useinmiten emme halua kuitekin ainakin minä tuon asian Jumalan eteen hyvinkin usein.
Mutta jos noudatan sitä opetusta jonka voin lukea rivien välistä - helmasyntiä ei ole syytä tuoda Jumalan eteen

Sinulla lukee Masa siellä rivien välissä mielenkiintoista tekstiä mutta se ei ole minun kirjoittamaa. Itse näen Raamatun kokonaisopetuksen valossa tuon hebrealaiskirjeen kohdan opettavan synnissä elämisestä. Eli siitä että ihminen totuuden tuntoon tultuaan jatkaa syntielämäänsä eikä halua tehdä siitä parannusta niin silloin ei ole enään uhria. Se on eriasia kuin se että ihminen haluaa tehdä parannuksen synneistään ja tekee sen mutta joskus hän voi sitten langeta syntiin. Kun syntiin lankeaa niin tietysti sitä tulee katua ja siitä tulee tehdä parannus mutta parannuksen teko ei ole taje siitä etteikö uskova vielä joskus voisi siihen syntiin langeta.

Helmasynti pitää nimenomaan tuoda erityisen tiheään Jumalan eteen sillä se on se himo johon ihminen itsekkin tiedostaa heikkoutensa. Helmasyntiä vastaan tulee nimenomaan taistella Jumalan antamilla varustuksilla eikä sen saa antaa paaduttaa niin mieltä ettei siitä enään tehtäisikään parannusta sillä silloin lipsutaan juuri sen puolelle mistä Hebr.10:26 kertoo.

[Masa]

Sinulla lukee Masa siellä rivien välissä mielenkiintoista tekstiä mutta se ei ole minun kirjoittamaa. Itse näen Raamatun kokonaisopetuksen valossa tuon hebrealaiskirjeen kohdan opettavan synnissä elämisestä. Eli siitä että ihminen totuuden tuntoon tultuaan jatkaa syntielämäänsä eikä halua tehdä siitä parannusta niin silloin ei ole enään uhria. Se on eriasia kuin se että ihminen haluaa tehdä parannuksen synneistään ja tekee sen mutta joskus hän voi sitten langeta syntiin. Kun syntiin lankeaa niin tietysti sitä tulee katua ja siitä tulee tehdä parannus mutta parannuksen teko ei ole taje siitä etteikö uskova vielä joskus voisi siihen syntiin langeta.

Helmasynti pitää nimenomaan tuoda erityisen tiheään Jumalan eteen sillä se on se himo johon ihminen itsekkin tiedostaa heikkoutensa. Helmasyntiä vastaan tulee nimenomaan taistella Jumalan antamilla varustuksilla eikä sen saa antaa paaduttaa niin mieltä ettei siitä enään tehtäisikään parannusta sillä silloin lipsutaan juuri sen puolelle mistä Hebr.10:26 kertoo.

Juu, niin lukee kovin usein vain rivienvälistä lukeminen kertoo paremmin totuuden kuin kirjoitettu teksti.

Nyt sitten vielä kerrot, mitä eroa hermannin tekstistä oli sinun kirjoittamaasi
hermannin teksti johon viittaan on:

Jos olemme saaneet osaksemme tuon armon, meidän ei todellakaan kannata pelata elämän suurinta uhkapeliä tekemällä uudestaan syntiä! Ihmiset voivat katsoa sormien lävitse syntejämme, koska he eivät itse halua valvoa niin vakavasti eivätkä he sen myötä voi opettaa muitakaan tekemään niin, mutta Jumala ei kuuntele verukkeita. Hän on maksanut kuolemallaan koko syntivelkasi kärsimällä puolestasi tuskallisen rangaistuksen, ja Hän ilmoittaa sinulle mitä sinun on nyt tehtävä. Jos suhtaudut siihen välinpitämättömästi, poljet jalkoihisi Hänen Poikansa kallisarvoisen veren. Älkää eksykö, Jumala ei salli itseänsä pilkata; sillä mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää (Gal.6:7)

[toni t]

Sinulla lukee Masa siellä rivien välissä mielenkiintoista tekstiä mutta se ei ole minun kirjoittamaa. Itse näen Raamatun kokonaisopetuksen valossa tuon hebrealaiskirjeen kohdan opettavan synnissä elämisestä. Eli siitä että ihminen totuuden tuntoon tultuaan jatkaa syntielämäänsä eikä halua tehdä siitä parannusta niin silloin ei ole enään uhria. Se on eriasia kuin se että ihminen haluaa tehdä parannuksen synneistään ja tekee sen mutta joskus hän voi sitten langeta syntiin. Kun syntiin lankeaa niin tietysti sitä tulee katua ja siitä tulee tehdä parannus mutta parannuksen teko ei ole taje siitä etteikö uskova vielä joskus voisi siihen syntiin langeta.

Helmasynti pitää nimenomaan tuoda erityisen tiheään Jumalan eteen sillä se on se himo johon ihminen itsekkin tiedostaa heikkoutensa. Helmasyntiä vastaan tulee nimenomaan taistella Jumalan antamilla varustuksilla eikä sen saa antaa paaduttaa niin mieltä ettei siitä enään tehtäisikään parannusta sillä silloin lipsutaan juuri sen puolelle mistä Hebr.10:26 kertoo.

Juu, niin lukee kovin usein vain rivienvälistä lukeminen kertoo paremmin totuuden kuin kirjoitettu teksti.

Nyt sitten vielä kerrot, mitä eroa hermannin tekstistä oli sinun kirjoittamaasi
hermannin teksti johon viittaan on:

Jos olemme saaneet osaksemme tuon armon, meidän ei todellakaan kannata pelata elämän suurinta uhkapeliä tekemällä uudestaan syntiä! Ihmiset voivat katsoa sormien lävitse syntejämme, koska he eivät itse halua valvoa niin vakavasti eivätkä he sen myötä voi opettaa muitakaan tekemään niin, mutta Jumala ei kuuntele verukkeita. Hän on maksanut kuolemallaan koko syntivelkasi kärsimällä puolestasi tuskallisen rangaistuksen, ja Hän ilmoittaa sinulle mitä sinun on nyt tehtävä. Jos suhtaudut siihen välinpitämättömästi, poljet jalkoihisi Hänen Poikansa kallisarvoisen veren. Älkää eksykö, Jumala ei salli itseänsä pilkata; sillä mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää (Gal.6:7)

Ei mitään sillä tuohon lainaukseen voin nimenomaan sanoa aamen. Otin sen tarkoituksella Hermannin lainauksista viimeiseksi sillä jos luet aikaisemmat lainaukset Hermannilta niin voit huomata kuinka Herman itse suhtautuu välinpitämättömästi tähän armoon omassa elämässään.

Tässä viisi Hermannin lainausta;

Uskova voi tehdä syntiä ainoastaan astumalla ulos armon talosta.

Meiltä itseltämme ei vaadita mitään, ei edes yrittämistä. Synnistä vapautuminen on meille käsittämätön etuoikeus ja lahja valita elää vapaana synnistä, ja siihen meille on avattu mahdollisuus Jeesuksen täytetyn työn kautta. Meidän itsemme tulee ainoastaan tehdä valinta, kaikki muu voima ja kyvykkyys tulee Jumalalta. Valinnan tekeminen elämän ja kuoleman välillä tuskin on kenellekään liian raskas taakka.

Mutta silti olen tehnyt toistuvasti syntiä, vaikka olen tiennyt sen olevan vielä vahingollisempaa. Se johtuu siitä, että olen rakastanut synnin tekemistä.

Ainakin itse tiedän joka ikinen kerta kun lankean, että olisin voinut olla myös lankeamatta. Joka ikinen kerta.

Minä voin tässä avoimesti tunnustaa, etten ole elänyt tekemättä syntiä, vaan olen joka päivä tehnyt syntiä.

Hermannin opetuksen mukaan uskova voi langeta syntiin vain astumalla ulos armon talosta. Hänen opetuksensa mukaan meidän täytyy vain valita armon talo ja silloin kaikki kyvykkyys siellä pysymiseen tulee Jumalalta eikä meiltä itseltä vaadita mitään. Tämä valinnan tekeminen tuskin on kenellekään liian raskas taakka Hermannin mukaan.

Silti Herman tunnustaa elävänsä toistuvassa synnissä koska rakastaa synnin tekemistä - eikös tässä ole nyt Masa huikea ristiriita siihen mitä Herman opettaa. Hänen oma elämänsä todistaa juuri sitä vastaan mistä hän opettaa. Miksi Herman itse pelaa tuota mainitsemaansa uhkapeliä sortumalla toistuvasti uudestaan syntiin vaikka hänen mukaansa hän saisi voiman ja pois pääsyn tuosta synnistä Jumalalta jos vain haluaisi sen valita.. Herman siis opettaa että valinnan tekeminen elämän ja kuoleman välillä tuskin on kenellekään liian raskas taakka ja Jumala antaa hänen mukaansa kyvykkyyden elää ilman syntiä jos ihminen haluaa sen valita ja silti hän oman todistuksensa mukaan elää itse joka päivä synnissä valiten sen tietoisesti koska rakastaa sitä. Eikös tämä lähentele jo juuri sitä mistä Hebr.10:26 kertoo?

Toin nämä asiat esille siksi että olen huolissani Hermannin tilasta ja siitä opista jota hän jakaa.

[hrmn2]

Vastaan lyhyesti ensin Tonille.

Olet tehnyt oikean tulkinnan, että olin välinpitämätön syntiä kohtaan. Olen sen kaiken avoimesti kertonut, joten se ei tullut minulle yllätyksenä tai hätkähdyttänyt minua, että sen saman minulle kerroit. Mitään ristiriitaa ei kuitenkaan ole ollut, sillä elämä ja tilanteet muuttuvat. Se mitä keskustelun alussa kirjoitin oli silloin todellisuutta, mutta keskustelun aikana on tapahtunut asioita sydämessäni.

Keskustelun alussa kirjoittelin vain siitä, mitä Raamattu opettaa. En edes yrittänyt peitellä omaa penseyttäni, vaikka olisin voinut sen tehdä. Tosin ihmettelin ja ihmettelen edelleen miten se tähän asiaan liittyy, sillä eihän minun penseyteni muuta Jumalan Sanaa miksikään. Mutta keskustelun edetessä ja tutkiessani Sanaa aloin saamaan sen kautta valtavaa rohkaisua, sekä myös herätystä. Sitä ennen en antanut kenellekään mitään kehoituksia, kerroin vain mitä Sana mielestäni sanoo. Viime yönä koin ravistelua ja sain tehdä parannusta penseydestäni, niiden asioiden kautta jotka sitten jaoin tänne myös muille (viimeinen viestini hrmn-nimimerkillä). Ne kehoitukset olivat siis ennenkaikkea itselleni, mutta en tahdo olla itsekäs ja pitää vain itselläni Jumalan siunauksia, joten jaoin ne myös muille. Jolla korva on, kuulkoon mitä Henki puhuu.

Siunauksin,
Herman

[hrmn2]

Herman kirjoitti, lainaus:

"Laitoin kyllä viimeiseen viestiini sähköpostiosoitteen juuri sitä varten, ettei kenellekään jää sellainen olo että lähden pois ilman mahdollisuutta vastata kysymyksiin. Mutta kukaan ei ole kuitenkaan sinne lähettänyt kysymyksiä."

Herman, kirjoitit julkisen kirjoituksen/opetuksesi koeteltavaksi ja sitten se pitäisi koetella salaisesti/yksityisesti. Mitä se muka tarkoittaa? Ei millään pahalla, mutta mun mielestä jos sinä annat meille opetuksesi julkisesti täällä foorumilla niin eikö se kuulu käsitellä myös julkisesti täällä foorumilla?

Mutta ettehän te minua tarvitse sanomani koetteluun. Enkä ole kieltänyt julkista käsittelyä, poistuin vain itse siitä sivuun, ja annoin kuitenkin s-postiosoitteen jos joku haluaa minulta vielä jotain kysyä. Olen täällä keskustellut tästä aiheesta viiden päivän ajan, ja viime päivinä keskustelu vaikutti hiipuvan eikä uusia kysymyksiä juuri enää tullut, joten en mistään voinut arvata että niitä alkaakin satelemaan heti kun poistun.

Mutta jos joitakin se tosiaan vaivaa, että en vastaile täällä enää julkisesti kysymyksiin, niin voin toki heidän tähden jäädä vastailemaan.

[hrmn2]

Vastailen tässä hiljakseen muihin kysymyksiin, tehdään nyt kaikki julkisesti niin ei kukaan pahoita mieltään.

Herman kirjoitti uusimmassa opetuksessaan, lainaus:

"Älä tee kompromissia ja laske vaatimusten tasoa, ennenkuin Hän on sen tehnyt. Kun jäät sitä odottamaan, tulee Hän näyttämään sinulle armonsa tavalla jota et ole koskaan ennen nähnyt, ja saat kokea kuinka Hänen armonsa nostaa sinut omassa heikkoudessasi ylös korkeuksiin, niin että pystyt Hänen voimassa täyttämään kaikki vaatimukset ja elämään nuhteetonta elämää."

Kyllä minusta Herman tuossa laittaa ihmiselle aikamoiset vaatimukset täytettäväksi.

Millä tavalla se on vaatimus, että Jumalan armo nostaa ihmisen, niin että Hänen voimassaan pystyy siihen? Vaatimus olisi se, että pitäisi itse pystyä nousemaan ja omassa voimassaan pystyä siihen. Se että Jumala nostaa ja antaa kaiken voiman, ei ole vaatimus vaan lahja.

Kysyn vaan, että pystyykö Herman sitten itse "täyttämään kaikki vaatimukset ja elämään nuhteetonta elämää." ?

Tottakai pystyn Jumalan voimassa täyttämään kaikki Hänen vaatimuksensa. Jokainen pystyy siihen. Juuri sitähän tässä keskustelussa olen koittanut opettaa...

[Masa]

Sinulla lukee Masa siellä rivien välissä mielenkiintoista tekstiä mutta se ei ole minun kirjoittamaa. Itse näen Raamatun kokonaisopetuksen valossa tuon hebrealaiskirjeen kohdan opettavan synnissä elämisestä. Eli siitä että ihminen totuuden tuntoon tultuaan jatkaa syntielämäänsä eikä halua tehdä siitä parannusta niin silloin ei ole enään uhria. Se on eriasia kuin se että ihminen haluaa tehdä parannuksen synneistään ja tekee sen mutta joskus hän voi sitten langeta syntiin. Kun syntiin lankeaa niin tietysti sitä tulee katua ja siitä tulee tehdä parannus mutta parannuksen teko ei ole taje siitä etteikö uskova vielä joskus voisi siihen syntiin langeta.

Helmasynti pitää nimenomaan tuoda erityisen tiheään Jumalan eteen sillä se on se himo johon ihminen itsekkin tiedostaa heikkoutensa. Helmasyntiä vastaan tulee nimenomaan taistella Jumalan antamilla varustuksilla eikä sen saa antaa paaduttaa niin mieltä ettei siitä enään tehtäisikään parannusta sillä silloin lipsutaan juuri sen puolelle mistä Hebr.10:26 kertoo.

Juu, niin lukee kovin usein vain rivienvälistä lukeminen kertoo paremmin totuuden kuin kirjoitettu teksti.

Nyt sitten vielä kerrot, mitä eroa hermannin tekstistä oli sinun kirjoittamaasi
hermannin teksti johon viittaan on:

Jos olemme saaneet osaksemme tuon armon, meidän ei todellakaan kannata pelata elämän suurinta uhkapeliä tekemällä uudestaan syntiä! Ihmiset voivat katsoa sormien lävitse syntejämme, koska he eivät itse halua valvoa niin vakavasti eivätkä he sen myötä voi opettaa muitakaan tekemään niin, mutta Jumala ei kuuntele verukkeita. Hän on maksanut kuolemallaan koko syntivelkasi kärsimällä puolestasi tuskallisen rangaistuksen, ja Hän ilmoittaa sinulle mitä sinun on nyt tehtävä. Jos suhtaudut siihen välinpitämättömästi, poljet jalkoihisi Hänen Poikansa kallisarvoisen veren. Älkää eksykö, Jumala ei salli itseänsä pilkata; sillä mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää (Gal.6:7)

Ei mitään sillä tuohon lainaukseen voin nimenomaan sanoa aamen. Otin sen tarkoituksella Hermannin lainauksista viimeiseksi sillä jos luet aikaisemmat lainaukset Hermannilta niin voit huomata kuinka Herman itse suhtautuu välinpitämättömästi tähän armoon omassa elämässään.

Tässä viisi Hermannin lainausta;

Uskova voi tehdä syntiä ainoastaan astumalla ulos armon talosta.

Meiltä itseltämme ei vaadita mitään, ei edes yrittämistä. Synnistä vapautuminen on meille käsittämätön etuoikeus ja lahja valita elää vapaana synnistä, ja siihen meille on avattu mahdollisuus Jeesuksen täytetyn työn kautta. Meidän itsemme tulee ainoastaan tehdä valinta, kaikki muu voima ja kyvykkyys tulee Jumalalta. Valinnan tekeminen elämän ja kuoleman välillä tuskin on kenellekään liian raskas taakka.

Mutta silti olen tehnyt toistuvasti syntiä, vaikka olen tiennyt sen olevan vielä vahingollisempaa. Se johtuu siitä, että olen rakastanut synnin tekemistä.

Ainakin itse tiedän joka ikinen kerta kun lankean, että olisin voinut olla myös lankeamatta. Joka ikinen kerta.

Minä voin tässä avoimesti tunnustaa, etten ole elänyt tekemättä syntiä, vaan olen joka päivä tehnyt syntiä.

Hermannin opetuksen mukaan uskova voi langeta syntiin vain astumalla ulos armon talosta. Hänen opetuksensa mukaan meidän täytyy vain valita armon talo ja silloin kaikki kyvykkyys siellä pysymiseen tulee Jumalalta eikä meiltä itseltä vaadita mitään. Tämä valinnan tekeminen tuskin on kenellekään liian raskas taakka Hermannin mukaan.

Silti Herman tunnustaa elävänsä toistuvassa synnissä koska rakastaa synnin tekemistä - eikös tässä ole nyt Masa huikea ristiriita siihen mitä Herman opettaa. Hänen oma elämänsä todistaa juuri sitä vastaan mistä hän opettaa. Miksi Herman itse pelaa tuota mainitsemaansa uhkapeliä sortumalla toistuvasti uudestaan syntiin vaikka hänen mukaansa hän saisi voiman ja pois pääsyn tuosta synnistä Jumalalta jos vain haluaisi sen valita.. Herman siis opettaa että valinnan tekeminen elämän ja kuoleman välillä tuskin on kenellekään liian raskas taakka ja Jumala antaa hänen mukaansa kyvykkyyden elää ilman syntiä jos ihminen haluaa sen valita ja silti hän oman todistuksensa mukaan elää itse joka päivä synnissä valiten sen tietoisesti koska rakastaa sitä. Eikös tämä lähentele jo juuri sitä mistä Hebr.10:26 kertoo?

Toin nämä asiat esille siksi että olen huolissani Hermannin tilasta ja siitä opista jota hän jakaa.

Ok, nyt pitää heti tarkentaa - mitä tarkoitetaan kun sanotaan "astumalla ulos armontalosta"?
Onko se juuri sitä että valitaan väärin eli tietoinen synti jolle ei ole urhia vai jotain muuta.
Miten sinä näet tuon kohdan? On hirveän vaikea sanoa varmaksi mitä kirjoittaja todellisuudessa tarkoittaa.

Sitten ne loput, palaan tässä nyt mistä aloitettiin - miten on omalla kohdallasi - tunnustit itse tekeväsi myös uudestaan syntiä.
Etkö sinäkin suhtaudu välinpitättömästi syntiin?
Eikö ole totta että jos pysymymme Kristuksessa ja Hänen armossaan niin Hän on luvannut antaa meille voiman siihen
mutta jos valitsemme lihan teon, kuten usein miten teemme olemme ulkopuolella .

Eikö ole totta että jokainen ihminen rakastaa luonnostaan enemmän syntiä kuin Jeeusta.
Uskova ei ole tuon lihan lain ulkopuolella vaan joutuu taistelemaan lihan lakia vastaan joka päivä. Toki voi olla niitäkin ihmisiä jotka ovat jo niin vanhurskaita ja rakastavat Jumalaa niin paljon etteivät enää tee syntiä näkyvällä tavalla.

Eikö ole totta se että tasan tarkaan tiedät koska itsekkin lakeat tai olet lankeamassa syntiin - jos et tietäsi et tietäsi myöskään Jumalan lakia, sillä laki on se joka kertoo meille mikä tai mitä on synti.

Ja eikö ole totta sekin että vähän ennen synnin tekemistä omatuntosi kolkuttaa ja varoittaa synnintekemisestä? - Eikö ole totta sekin että omantunnon kolkuttaessa sinulla on heti tiedossa oikea ja väärä?.
Jos ei ole niin olet itse Jumalan lain ulkopuolella. (tämä osion lähtökohta Roomalaskirje)

Eikö ole totta, että jokainen meistä lakeaa joka päivä johonkin syntii - niin kuin sinäkin kerroit langeneesi syntiin ja veikkaan että lankeat johonkin syntii joka ikinen päivä.

Yhtä kaikki, en vieläkään löydä hermannin kirjoituksesta sitä mikä on todella väärää ja/tai Raamatun vastaista

[hrmn2]

Juu, outo veto oli Hermanilta ja tuli väkisinkin tunnelma, että eikö osannut vastata kysymyksiin ja siksi pakeni?

Olen tässä pitkässä viestiketjussa vastannut jokaiseen minulle esitettyyn kysymykseen (ainakin koittanut, niitä oli jossain vaiheessa niin paljon että on joku saattanut mennä ohikin). Pariin päivään ei mitään uusia kysymyksiä enää tullut, joten en ymmärrä mihin kysymyksiin olen mielestäsi jättänyt vastaamatta. Kehoitan jättämään tuollaiset mutuilut sikseen, ettei syyllisty väärän todistuksen antamiseen.

[hrmn2]

Hermanille terkkuja...olkoot kirjoittanut ennen tuota viimeistä viestiä mitä tahansa, mutta tuo viimeinen viesti on pitkälti sitä mihin mun sydän ja henki yhtyy
Mulla on ollut Hermanista semmonen ajatus aina niinkauan kuin oon tuntenu että hänessä on potentiaalia, mutta on nuori ja hivenen ailahtelevainen opintuulia testaava, joka saa välillä ainakin tämmösen vanhemman tädin ajatusmaailman sekaisin .(Toivottavasti tää ei loukkaa) mutta hän on kantapäänkautta ja kolhujen kautta eteenpäin menijä,Totuuden etsijä ja varmaan myös sen löytäjä Siunausta koko perheelle!

Kiitos arviosta Siunausta myös teillekin!

[hrmn2]

Matt. 23:12

Mutta joka itsensä ylentää, se alennetaan; ja joka itsensä alentaa, se ylennetään.

Tähän iso Aamen. Joka ITSENSÄ ylentää... Tarkkaavainen lukija on huomannut kuitenkin opetuksiani lukiessa, että kyllästymiseen asti olen painottanut, ettei nuhteeton vaellus onnistu nostamalla ITSE itsensä ylös, yrittämällä OMASSA voimassa, puhdistumalla ITSE synneistänsä, jne... Se onnistuu vain, jos Jumala saa tehdä tämän kaiken.