Voiko uskova elää synnittömästi?

[lonelyrider]

Onko nämä perättömiä...oonko saanut näin väärän kuvan,ei ihme sitten ettei avaudu??

Jos ei avaudu niin ei avaudu, mutta väärän todistuksen antaminen, on isompi juttu se.

[Joel.A]

Hrmn, olisiko millään mahdollista saada sinulta ihan selvä opetus tästä aiheesta, joko julkisesti tai sitten yksityisviestillä? En tahdo millään päästä perille siitä, mitenkä todella ajattelet asiasta.

[systeri]

Missä annoin väärän todistuksen?? ..jos annoin väärän todistuksen niin pyydän anteeksi.Sille en voi mitään jos oot antanu tämmösen kuvan!

[systeri]

Koska tämä on niin sotkuinen juttu niin minä lopetan tämän aiheen käsittelyn etten tyhmyyksissäni anna lisää vääriä todistuksia.Anteeksi nyt vielä. Herra armahtakoon.

[lonelyrider]

Missä annoin väärän todistuksen?? ..jos annoin väärän todistuksen niin pyydän anteeksi.Sille en voi mitään jos oot antanu tämmösen kuvan!

Tietenkin saat anteeksi. (Alleviivasin tekstistäsi kohdan, joka ei vastaa sitä mitä olen sanonut palstalla.), mutta se on unohdettu nyt kuitenkin, koska en muistele sitä, mikä on anteeksi annettu.

[Juha]

Musta tuntuu ettei kukaan kuuntele.
Minä näin tästä foorumista unen helmi-maaliskuun vaihteessa.
Kerroin sen Jannelle joskus maaliskuun lopulla.

En nyt kerro kaikkea, mitä unessa oli, mutta näin unessa, että foorumille tuli hevosen kokoinen musta koira, joka oli nälkäinen ja sitä olisi pitänyt ruokkia.
Meinasin unessa ottaa koiran ja tutkia mikä se on mutta livisti ja joku päästi sen jostain ovesta ja sulki oven perästään kiinni.

Olen rukoillu, että Jumala kirkastaisi mikä se oli ja missä se täällä on ja oliko uni edes Jumalalta.
Nyt se on kirkastunut ja vahvistunut ja on minusta tullut selkeästi näkyviin.
Pois se ei ole täältä minun mielestä lähtenyt.

Minä olen ollut hädissäni sen takia, koska näen mitä se täällä tekee ja pelkään, että se syö täältä ihmisiä ja puree.
Sen tarkoitus on (niin luulisin) murentaa Raamatun arvovaltaa ja viedä pohjaa terveeltä opetukselta ja tehdä tyhjäksi sen hyvän, mitä Jeesus on saanut aikaan.
Tuommoiset ei tule tekemään hävitystä.
Olen ollut hädissäni myös siksi, että en tiedä tarkalleen,
miten tällaista vastaan taistellaan.
Pelkäsin uusia sääntöjä, koska minusta tuntui että sitä koiraa vain rajoitetaan mutta ei ajeta pois.
(omia juttujakin sitten söhläsin sekaan, anteeksi siitä)

Tiedän, että tällaiselta on suu tukittava tai vastustettava pahaa hyvällä, mutta en osaa enkä tiedä tarkasti,
miten kaikkien käytännön asioiden kanssa menetellään.

Minä en edes tiedä, saako ja pitääkö ja milloin pitää edes tällaisista asoista kertoa ja julkisesti vielä.
Pyyhkikää pois tämä, jos teen nyt väärin. Sitä paitsi tämä voi pelottaa jotakuta.
Kun en ole ihan varma edes, että oliko uni Jumalalta.

Minä hätäännyn ja pelkään välillä. Kanniskelen kuormia yksikseni tietämättä aina, mitä pitää tehdä.

luulen tuon tulleen Jumalalta kun katsoo tätä tilannetta täällä nyt.

Onko tuolla koiralla yhteneväisyyksiä tähän kuvaukseen?:

Olkaa raittiit, valvokaa. Teidän vastustajanne, perkele, käy ympäri niinkuin kiljuva jalopeura, etsien, kenen hän saisi niellä. 1. Piet. 5:8

[hrmn]

Hrmn, olisiko millään mahdollista saada sinulta ihan selvä opetus tästä aiheesta, joko julkisesti tai sitten yksityisviestillä? En tahdo millään päästä perille siitä, mitenkä todella ajattelet asiasta.

Sekavuus johtuu varmaankin siitä, kun olen käynyt monen kanssa keskustelua samanaikaisesti ja kirjoittanut asioita välillä vähän eri näkökulmista. Tämä aihe vaatisi todella syvällisen ja pitkän selvityksen että sen saisi kokonaan avattua, mutta koitan tässä tehdä vähän yhteenvetoa oleellisimmista kohdista.

IHMINEN ON SYNTINEN

Omassa luonnossaan ihminen on täydellisen syntinen, eli synnin orja, alainen. Se tarkoittaa, että ihminen on erossa Jumalasta, ja kaikki mitä hän tekee on synnin alaisuudessa tehtyä, eli syntiä. Mikään oma teko ei vie yhtään lähemmäs Jumalaa, eikä tee ihmisestä Jumalan edessä kelpaavaa. Ihmisellä ei ole itsessään mitään toivoa.

JUMALA LÄHETTI PELASTUKSEN

Jumala rakasti ihmisiä niin paljon, että lähetti Poikansa sovittamaan ihmiskunnan synnit ja avaamaan tien takaisin Jumalan yhteyteen. Ristinkuolemallaan Jeesus teki sen. Ottamalla uskon kautta vastaan Jeesuksen antaman pelastuksen, avautuu ihmiselle tie Jumalan yhteyteen. Tekemällä Jeesuksesta elämän Herran (ei vaan sanassa vaan myös teossa ja totuudessa) ihminen astuu tuolle tielle ja pääsee Jumalan yhteyteen. Yhteys aukeaa kun Jumala antaa uskoontulleen sydämeen Pyhän Henkensä, jonka kautta Jumala myös antaa ihmiselle kaiken sen, mitä Hän tahtoo antaa.

VAPAAKSI SYNNIN ORJUUDESTA

Raamatussa sanotaan, että Jeesus lunasti ihmiskunnan verellänsä vapaaksi synnin orjuudesta. Jos orja lunastettiin vapaaksi, pääsi hän kulkemaan pois orjuudesta uuden omistajansa omaisuudeksi. Tämä on kuva siitä, mitä Jeesus tekee uskovalle joka ottaa Hänet vastaan ja lähtee seuraamaan Häntä. Synnin orjuuden jättäminen tarkoittaa vertauskuvana syntielämästä luopumista, eli parannuksen tekoa. Uskova joka lähtee seuraamaan Jeesusta ja tekee parannuksen, ei ole enää synnin orja, vaan hän kuuluu Jeesukselle. Eli hänen ei enää tarvitse totella syntiä, vaan hänellä on vaihtoehto jota hän ei aiemmin voinut valita. Nyt hän voi valita totteleeko hän syntiä, vai Jeesusta. Jeesus on ainoa tie vapautua synneistä ja vaeltaa siinä vapaudessa, omin keinoin se on täysin mahdotonta.

KIUSAUKSET

Vaikka uskova saisi osakseen vapauden synnin orjuudesta, ei se ole automaattinen olotila. Häntä yrittää jatkuvasti houkutella syntiin sekä perkele, että oma liha eli "vanha ihminen". Jos uskova ei valvo ja vastusta, taikka yrittää omin voimin taistella houkutuksia vastaan, lankeaa hän myös syntiin. Siksi Raamatussa kehoitetaan jatkuvasti valvomaan, eli olemaan varuillaan, sekä vastustamaan kiusauksia niiden tullessa. Jumala on antanut monia lupauksia, että kun valvomme ja vastustamme niitä Jeesuksen uskossa, me saamme Häneltä voiman voittaa kaikki kiusaukset. Voima joka meissä on, Jumalan Pyhä Henki, on suurempi ja vahvempi kuin mikään muu voima. Siksi voitto on aina varma, jos vain valvomme ja taistelemme, emmekä tee sitä omassa voimassamme vaan aina Jumalan Hengen voimaan turvaten. Uskova voi langeta syntiin vain, jos hän ei valvo eikä vastusta kiusauksia Hengen voimassa. Silloin hän ei voi tehdä muuta, kuin saman minkä alussa ollessaan synnin orja, eli tunnustaa tilansa, uskoa evankeliumi, tehdä Jeesuksesta elämänsä Herra ja tehdä parannus syntielämästä. Sitä kautta hän pääsee takaisin Jumalan yhteyteen ja saa taas vaeltaa vapaudessa synnin orjuudesta.

USKOVAN KASVU

Tullessaan uskoon ihminen ei tietenkään saa välittömästi kaikkea ymmärrystä ja tietoa Jumalan tahdosta. Siksi Jumala ei lue synniksi asioita, joita uskova tekee tietämättömyyttään tai ymmärtämättömyyttään väärin. Vasta kun uskova alkaa kuulemaan Jumalan Sanaa ja saamaan ymmärrystä Jumalan tahdosta, alkaa Jumala vaatimaan häneltä kuuliaisuutta. Tällä tavalla uskova kasvaa. Mutta kasvaminen ei tarkoita, että kuulaisuus on alussa pientä ja sitten ajan myötä siitä tulee suurempaa. Jumala odottaa kuuliaisuuden olevan alusta asti täydellistä, sen tiedon ja ymmärryksen mukaan mitä uskova on Hänen tahdostaan saanut. Jumala ei anna liian suuria taakkoja, vaan antaa ymmärrystä ja tietoa Hänen vaatimuksistaan siinä aikataulussa kuin Hän kullekin parhaaksi näkee. Ja aina antaessaan vaatimuksia, antaa Hän myös voiman vaeltaa ne täyttäen.

JUMALALLE KAIKKI KUNNIA

Ja koska Jumala antaa kaiken voiman, kuuluu Hänelle myös kaikki kunnia. Uskova ei voi ottaa itselleen vähääkään kunniasta, sillä itsessään hän ei pystyisi mihinkään. Kaikki Jumalan tahdon mukainen elämä ja teot mitä uskova tekee, ovat yksinomaan Jumalan armoa ja vaikutusta. Siksi Jumala tahtoo meidän elävän täydellisen nuhteetonta elämää, sillä se tuo Hänelle kaikista eniten kunniaa. Mitä enemmän tahraamme itseämme synnillä, sitä vähemmän Jumala saa kauttamme kunniaa.

Tässä lyhyt pintaraapaisu aiheeseen, jokaisesta kohdasta voisi pitää kokonaisen Raamattutunnin ja lukea yllinkyllin Sananpaikkoja perusteluksi, mutta en nyt tähän aikaan yöstä jaksa tehdä ihan niin perusteellista tutkimusta Toivottavasti tästä saa jonkunlaisen selkeän kokonaiskuvan opetuksestani. Siunauksin Herman

Lisään vielä kysymyksen jonka ehkä joku kysyy.

Kysymys: Olemmeko uskovana vielä syntisiä?

Vastaus: Kyllä ja ei. Omassa itsessämme olemme yhä täydellisen syntisiä. Emme ole vielä lopullisesti muuttuneet. Jos luovumme Jeesuksen seuraamisesta ja pitämisestä Herranamme, olemme täydellisen syntisiä. Mutta pysymällä Jeesuksessa me emme ole syntisessä olotilassa, vaan vanhurskautettuja, pyhitettyjä Jeesuksen veren ja Pyhän Hengen pesun kautta. Meillä on silti vielä syntiä, eli mahdollisuus langeta syntiin, sillä vanha ihminen roikkuu mukanamme. Mutta se ei ole enää olemuksemme jonka mukaan elämme, vaan se on uusi luomus Kristuksessa, jota Raamatussa ei kutsuta koskaan syntiseksi vaan pyhäksi, ja joka on luotu Jumalan tahdossa elämistä varten.

[hrmn]

Muutama ajatus pohdittavaksi.

Raamattu sanoo, että vanha ihmisemme on ristiinnaulittu ja haudattu.

Miksi uskoisimme, että ristiinnaulittu ja haudattu ruumis olisi niin voimallinen, että se saisi meidät väkisin pakotettua tekemään syntiä?

Raamattu sanoo, että sielunvihollisen pää on murskattu, se on riisuttu aseista, ja sen teot ovat tyhjäksi tehdyt.

Miksi uskoisimme, että murskattu, aseista riisuttu, mitätöity olento olisi niin voimallinen, että se saisi meidät väkisin pakotettua tekemään syntiä?

Miksi annamme voitetulle viholliselle ja kasteessa haudatulle lihalle sellaisen kunnian? Miksi korottaisimme heidät Jumalaa voimakkaammaksi?

Mitä enemmän mietin tätä asiaa, sitä vaarallisemmalta näyttäytyy opetus jonka mukaan uskovat eivät pysty olemaan tekemättä syntiä. Se mitätöi evankeliumin voiman, ja vesittää valtavan osan Raamatun kirjoituksista! Ja niille jotka tähän valheeseen uskoo, se saa aikaan että he myös elävät sen mukaan - sillä elämme sen mukaan kuin uskomme. Eli jos uskoo, että joka päivä lankeaa, niin silloin myös varmasti lankeaa joka päivä, sillä uskomalla niin tekee itselleen mahdottomaksi olla lankeamatta. Valheet joiden mukaan emme pysty olemaan tekemättä syntiä, johtavat aina vähättelevään asenteeseen syntiä kohtaan ja kompromisseihin.

Jos meillä olisi ase ohimolla ja tietäisimme että liipaisimesta painetaan kun teemme ensimmäisen kerran syntiä, ei kukaan meistä lankeaisi, sillä valvoisimme ja vastustaisimme verille asti. Todellisuus on vielä pahempi, sillä meille ei tule vain kuula kalloon, vaan synnin seuraus on iankaikkinen kadotus. Mutta silti vähättelemme syntiä ja selittelemme verukkeita, että "meistä tulee täydellisiä vasta taivaassa", ettei meidän tarvitse valvoa ja taistella niin tosissaan. Luotamme siihen, että Jumala kyllä armahtaa meidät kun vaan pyydämme anteeksi. Se on suuri valhe! Jumalan Sanassa sanotaan:

Room.9
15 Sillä Moosekselle hän sanoo: "Minä olen armollinen, kenelle olen armollinen, ja armahdan, ketä armahdan".
16 Niin se ei siis ole sen vallassa, joka tahtoo, eikä sen, joka juoksee, vaan Jumalan, joka on armollinen.
17 Sillä Raamattu sanoo faraolle: "Juuri sitä varten minä nostin sinut esiin, että näyttäisin sinussa voimani ja että minun nimeni julistettaisiin kaiken maan päällä".
18 Niin hän siis on armollinen, kenelle tahtoo, ja paaduttaa, kenen tahtoo.

Et voi koskaan tietää, saatko enää armoa seuraavan synninteon jälkeen. Joka ikinen kerta kun teemme syntiä, olemme täysin Jumalan armoilla. Ja Hän on armollinen, kenelle tahtoo, ja paaduttaa, kenen tahtoo. Monet ovat luopuneet uskosta - oletko koskaan miettinyt miksi? Koska he ovat langenneet syntiin, eivätkä ole enää saaneet armoa, vaan Jumala on paaduttanut heidät! Jumalan armon kanssa ei leikitä. Se on ansaitsematonta, mutta äärettömän arvokasta. Jos olemme saaneet osaksemme tuon armon, meidän ei todellakaan kannata pelata elämän suurinta uhkapeliä tekemällä uudestaan syntiä! Ihmiset voivat katsoa sormien lävitse syntejämme, koska he eivät itse halua valvoa niin vakavasti eivätkä he sen myötä voi opettaa muitakaan tekemään niin, mutta Jumala ei kuuntele verukkeita. Hän on maksanut kuolemallaan koko syntivelkasi kärsimällä puolestasi tuskallisen rangaistuksen, ja Hän ilmoittaa sinulle mitä sinun on nyt tehtävä. Jos suhtaudut siihen välinpitämättömästi, poljet jalkoihisi Hänen Poikansa kallisarvoisen veren. Älkää eksykö, Jumala ei salli itseänsä pilkata; sillä mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää (Gal.6:7)

Vaviskaa, älkääkä syntiä tehkö. (Ps.4:4). Älkää kuunnelko ihmisiä ja eksykö heidän mukanaan, vaan peljätkää Jumalaa ja kuunnelkaa Hänen Sanaansa. Totelkaa sitä, taistelkaa verille asti syntiä vastaan. Katsokaa, miten ihmeellisiä lupauksia Jumala on meille antanut:

Olkaa siis Jumalalle alamaiset; mutta vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee. (Jaak.4:7)

Teitä ei ole kohdannut muu kuin inhimillinen kiusaus; ja Jumala on uskollinen, hän ei salli teitä kiusattavan yli voimienne, vaan salliessaan kiusauksen hän valmistaa myös pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää. (1.Kor.10:13)

Mutta hänelle, joka voi varjella teidät lankeamasta ja asettaa teidät nuhteettomina, riemuitsevina, kirkkautensa eteen... (Juud.24)

sillä kaikki, mikä on syntynyt Jumalasta, voittaa maailman; ja tämä on se voitto, joka on maailman voittanut, meidän uskomme. (1.Joh.5:4)

hänelle, joka voi tehdä enemmän, monin verroin enemmän kuin kaikki, mitä me anomme tai ymmärrämme, sen voiman mukaan, joka meissä vaikuttaa (Ef.3:20)

Kaikki minä voin hänessä, joka minua vahvistaa. (Fil.4:13)

Pyrkikää sentähden, veljet, sitä enemmän tekemään kutsumisenne ja valitsemisenne lujaksi; sillä jos sen teette, ette koskaan lankea (2.Piet.1:10)

Kuka ikinä hänessä pysyy, hän ei tee syntiä (1.Joh.3:6)

Sillä synnin ei pidä teitä vallitseman, koska ette ole lain alla, vaan armon alla. (Room.6:14)

Mutta kiitos Jumalalle, että te, jotka ennen olitte synnin palvelijoita, nyt olette tulleet sydämestänne kuuliaisiksi sille opin muodolle, jonka johtoon te olette annetut, ja että te synnistä vapautettuina olette tulleet vanhurskauden palvelijoiksi! (Room.6:17-18)

Mitä siis sanomme? Onko meidän pysyttävä synnissä, että armo suureksi tulisi? Pois se! Me, jotka olemme kuolleet pois synnistä, kuinka me vielä eläisimme siinä? (Room.6:1-2)



Jos näitä ajatuksia lukiessasi koet ahdistusta ja pelkkiä vaatimuksen taakkoja, pyydä että Jumala osoittaa sinulle armonsa mikä tähän kätkeytyy. Älä tee kompromissia ja laske vaatimusten tasoa, ennenkuin Hän on sen tehnyt. Kun jäät sitä odottamaan, tulee Hän näyttämään sinulle armonsa tavalla jota et ole koskaan ennen nähnyt, ja saat kokea kuinka Hänen armonsa nostaa sinut omassa heikkoudessasi ylös korkeuksiin, niin että pystyt Hänen voimassa täyttämään kaikki vaatimukset ja elämään nuhteetonta elämää. Jään tämän viestin jälkeen rukoilemaan tätä sinun puolestasi, jo kiittäen Herraa siitä mitä Hän tulee tekemään monen elämässä. Ja jään itsekin tämän saman armon varaan elämään, Kristuksen voittosaatossa kulkemaan alati kirkastuvaa tietä taivaan kotia kohti. Kiitos ja ylistys Jumalalle! Halleluja

Siunauksin,
Herman

PS. Jos jollakin jäi jotain kysyttävää minulta, tai jos muuten vaan haluat olla yhteydessä, niin minuun saa yhteyden sähköpostitse: hermanjaemilia(at)gmail.com

[Siivetön]

Kysyisin Sinulta Herman vielä ajatusten synneistä.

Ymmärrän varsin hyvin tuon mitä edellä kirjoitat ja se on ihan pätevä opetus, jos jätetään huomioimatta ajatustasolla tapahtuvat synnit.

Mutta mikä on opetuksesi ajatustason synteihin?

Mehän emme voi kukaan estää lintua lentämästä päämme yli, ainoastaan estää sitä pesimästä sinne?

Oletko nyt siis sitä mieltä, että ajatus tulee synniksi vasta sitten, kun se saa aikaan teon?

Jos näin, niin miten se menee yksiin esim.vihan kanssa, joka on ajatusmaailman synti?

Toin tätä jo esille tuolla aiemminkin, mutta et ottanut siihen mitään kantaa.

[toni t]

Olen ollut todella kiireinen muutaman päivän enkä ole kerennyt kirjoittamaan palstalle. Olen silti lukenut kännyllä viestejä ja ollut ihmeissäni miten kommentit poukkoilevat sinne ja tänne. Hermannin opetus on minusta todella outoa. Kirjoitan nyt suoraan sillä Herman on itse halunnut suoraan tuoda oppiaan esille tänne koeteltavaksi.

Lainaan nyt Hermannin eri kommentteja tästä ketjusta jotta asia selkeytyy.

Olen koittanut monin eri tavoin selittää, miten Raamattu opettaa Jumalan antavan meille armostansa, ansaitsemattomana lahjana, kaiken voiman mitä Hänen seuraamisessa tarvitaan. Meiltä itseltämme ei vaadita mitään, ei edes yrittämistä. Synnistä vapautuminen on meille käsittämätön etuoikeus ja lahja valita elää vapaana synnistä, ja siihen meille on avattu mahdollisuus Jeesuksen täytetyn työn kautta. Meidän itsemme tulee ainoastaan tehdä valinta, kaikki muu voima ja kyvykkyys tulee Jumalalta. Valinnan tekeminen elämän ja kuoleman välillä tuskin on kenellekään liian raskas taakka.

Turvaamalla Jumalaan voitamme aina

Uskova voi langeta syntiin vain, jos hän ei valvo eikä vastusta kiusauksia Hengen voimassa.

Eli joka hetki kun kiusaus tulee, Jumala on jo edeltä valmistanut siitä pääsyn, niin että joka hetki voimme paeta kiusauksia ja elää vapaana synnin vallasta. Mutta elääkseen tällaista elämää, täytyy ymmärtää synnin ja armon olemus vähän syvemmin ja laajemmin kuin vain yksittäisten tekojen tasolla.

Uskova voi tehdä syntiä ainoastaan astumalla ulos armon talosta.

Synti on rikkomus Jumalaa kohtaan. Siksi yksikin pieni synti riittää, se erottaa ihmisen Jumalasta ihan samalla tavalla kuin monet suuret synnit. Siksi kun Jumala osoittaa ihmiselle hänen syntinsä, vaikka se olisikin vain yksi pieni synti, voi sen kokea kauhistuttavalla tavalla, sillä sen myötä ihminen ansaitsee helvetin tulen iankaikkisesti.

Minä voin tässä avoimesti tunnustaa, etten ole elänyt tekemättä syntiä, vaan olen joka päivä tehnyt syntiä.

Jeesus osti synnin orjat vapaaksi verellänsä, niin että ne jotka uskovat Häneen ovat nyt Hänen omaisuuttaan eivätkä enää ole synnin orjia. Tietysti se vaatii kuuliaisuutta uudelle omistajalle, Jeesukselle, sillä muutoin olemme taas synnin orjia. Mutta siis tässä lyhyesti kerrottuna raamatullinen perusta ajatukselle. Ja vaikka en itse ole sitä elämää elänyt (viime aikoina, aiemmin on kyllä ollut sellaisiakin jaksoja), niin en aio tehdä omasta vaelluksestani uskonelämän standardia, vaan pitäydyn ennemmin uskossa Jumalan Sanaan.

Sitähän tässä koko ajan olen koittanut sanoa, että minä pystyn siihen (elämään synnittömästi) ja apostolit ja kuka tahansa pystyy siihen.

Ainakin itse tiedän joka ikinen kerta kun lankean, että olisin voinut olla myös lankeamatta. Joka ikinen kerta.

Mutta totuus on, että jos teen syntiä, teen sitä koska valitsen tehdä sitä, vaikka joka tilanteessa olisin kyennyt valitsemaan myös toisin.

Olen itse monesti ollut sellaisessa suossa. Ja sen kautta olen tullut ymmärtämään sen mistä aiemmin kirjoitin, että se johtuu siitä että itse asiassa rakastan sitä syntiä ja tahdon tehdä sitä. Enhän minä muuten sitä tekisi. En esimerkiksi ole koskaan hakannut päätäni seinään toistuvasti. Mutta silti olen tehnyt toistuvasti syntiä, vaikka olen tiennyt sen olevan vielä vahingollisempaa. Se johtuu siitä, että olen rakastanut synnin tekemistä. Vasta kun olen kohdannut ja tunnustanut tämän, olen päässyt sellaiselle paikalle, jossa en enää yritä olla tekemättä näitä syntejä. Se on sellainen ihmeellinen levon ja rauhan paikka, jota sanotaan ristin juureksi. Siinä vaan totean, että Herra sinä tiedät että rakastan näitä syntejäni, enkä edes tahtoisi niistä luopua. Ja tunnustanut samalla myös synniksi sen, että olen esittänyt ikäänkuin olisin tahtonut luopua niistä. Tämä on todellista lihan kuolemista. Ennen sitä on kaikki taisteleminen oikeastaan vain lihallista rimpuilua. Mutta kun kohtaa ja tunnustaa totuuden omasta itsestään syvimpään ja salatuimpaan saakka, niin olen ainakin itse kokenut kuinka ihmeellisesti Jumalan siinä hetkessä kohtaa. Ja siitä kun lähtee eteenpäin, huomaa että sitä on tapahtunut ihmeellistä muutosta. On kuin synti olisi paljastettu kaikesta koreudestaan, niin että siihen ei enää koe samanlaista vetoa. Sama synti josta aiemmin nautti niin paljon, ettei sitä monesti pystynyt vastustamaan, tuntuu yhtäkkiä vähemmän houkuttelevalta kuin pään hakkaaminen seinään. Totuus on tehnyt meidät vapaaksi.

Jos olemme saaneet osaksemme tuon armon, meidän ei todellakaan kannata pelata elämän suurinta uhkapeliä tekemällä uudestaan syntiä! Ihmiset voivat katsoa sormien lävitse syntejämme, koska he eivät itse halua valvoa niin vakavasti eivätkä he sen myötä voi opettaa muitakaan tekemään niin, mutta Jumala ei kuuntele verukkeita. Hän on maksanut kuolemallaan koko syntivelkasi kärsimällä puolestasi tuskallisen rangaistuksen, ja Hän ilmoittaa sinulle mitä sinun on nyt tehtävä. Jos suhtaudut siihen välinpitämättömästi, poljet jalkoihisi Hänen Poikansa kallisarvoisen veren. Älkää eksykö, Jumala ei salli itseänsä pilkata; sillä mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää (Gal.6:7)

Hermannin mukaan meidän täytyy vain tehdä valinta ja kaikki muu kyvykkyys (synnittömään elämään) tulee Jumalalta, meidän ei tarvitse edes yrittää mitään. Hermannin mukaan voimme langeta jos emme valvo ja vastusta kiusauksia Hengen voimassa. Hermannin mukaan uskova voi tehdä syntiä ainoastaan astumalla ulos armon talosta.

Hermannin mukaan yksi pienikin synti riittää eroittamaan ihmisen Jumalasta kuten monet suuret synnit. Hermannin mukaan yhden pienenkin synnin tähden ansaitaan helvetin iankaikkinen tuli.

Herman tunnustaa avoimesti ettei ole elänyt tekemättä syntiä vaan on tehnyt sitä joka päivä. Herman myös sanoo että hän tietää että joka kerta kun hän on langennut niin hän olisi voinut myös olla lankeamatta - sillä Herman uskoo pystyvänsä elämään synnittömästi (Jumalan armosta) jos hän vain haluaa sen valita.

Herman sanoo että hän rakastaa syntejä joita on toistuvasti tehnyt ja hän on tunnustanut Jumalalle ettei halua edes luopua niistä. Hermannista tunnustus Jumalalle että se on syntiä että on esittänyt halua luopua synneistä on todellista lihan kuolemista.

Herman sanoo että totuus on tehnyt meidät vapaiksi vaikka hän oman todistuksensa mukaan elää joka päivä syntiä tehden ja rakastaen valiten mielummin synnin kuin Jumalan tahdon. Hermannin opetuksen mukaan hän joka päivä astuu itse ulos armon talosta ja tulee rakkaiden syntiensä kautta osalliseksi iankaikkisesta tuli järvestä - sillä hänen mukaansa yksi pienikin synti siihen riittää. Hermannin oman opetuksensa todistuksen nojalla hän luopuu joka päivä uskosta ja on osallinen kadotustuomiosta. Todennäköisesti Herman sitten joka päivä tietoisten syntiensä päälle uudistaa uskonsa Jeesukseen ja uskossa omistaa Jeesuksen sovitusuhrin armon itselleensä.

Herman myös opettaa ettei kannata pelata uhkapeliä tekemällä uudestaa syntiä ja että jos suhtaudut Jumalan armoon välinpitämättömästi, poljet jalkoihisi Hänen Poikansa kallisarvoisen veren.

Minun mielestäni Herman ja sanon tämän rakkaudella sinua kohtaan sinä itse pidät Jumalan Pojan verta pilkkanasi oman opetuksesi todisteella. Sillä sen mukaan mitä opetat ja miten sitten itse elät suhteessa omaan opetukseesi niin sinä poljet jalkoihisi Jumalan Pojan veren koska joka päivä tietoisesti rakastat enemmän oman todistuksesi mukaan syntejä kuin Jumalan tahtoa ja siksi valitset synnit vaikka olisit oman todistuksesi mukaan voinut valita aina toisin.

Herman sinä rakastat oman todistuksesi mukaan enemmän synnin himojasi kuin Jumalaa koska valitset oman todistuksesi mukaan joka päivä synnin etkä Jumalaa vaikka sinun mukaasi Jumala antaisi sinulle voiman elää ilman syntejäsi jos vain valitsisit Jumalan armon. Eikös juuri se ole Jumalan armoon välipitämättömästi suhtautumista että ihminen valitsee tietoisesti joka päivä ennemmin synnit joita rakastaa kuin Jumalan tahdon vaikka ihminen tietäisi että Jumala päästäisi hänet synninhimoista jos hän vain haluaisi valita niin!

Tuollainen on juuri Jumalan Pojan veren jalkoihin tallaamista sillä kun päivittäin astut oman todistuksesi mukaan omasta valinnastasi ulos armon talosta niin hylkäät joka päivä omasta valinnastasi Jumalan ja valitset synnit jotka johtavat iankaikkiseen tuleen. Kuitenkin uskallat elää näin (tietoisesti) ja syyksi luulen sen että tulet aina sitten synnit tyydytettyäsi uudistamaan uskosi niinkuin opetat tekemään jos lankeaminen on käynyt.

Eli sinun oman opetuksesi ja todistuksesi mukaan teet joka päivä syntiä vaikka tiedät että sinun ei tavitsisi tehdä jos et vain haluaisi sitä tehdä.

Sinun ei tarvitsisi edes yrittää päästä synneistäsi vaan Jumala päästäisi sinut ja pitäisi armossaan poissa (oppisi mukaan) mutta koska rakastat syntäjäsi niin siksi valitset päivittäin ne Jumalan armon sijaan. Sitten varmaan tuot syntisi Jumalan eteen ja uudistat uskosi ja uskossa omistat Jumalan armon omalle kohdallesi. Tällainenhan olisi täysin Jumalan armon hyväksi käyttöä koska jos tietoisesti joka päivä valitset synnit vaikka voisit valita toisin ja saisit siihen myös voiman jos haluaisit sekä tiedät olevasi niiden (syntien) kautta tuli järven oma niin teet niin koska sen jälkeen uudistat vain oppiesi mukaan uskosi ja omistat armon itsellesi ja jatkat tyhjältä pöydältä. Sinun oma oppisi tuomitsee sinut Herman.

Hebr.10:26 Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä.

Herman toivon että rukoillen Jeesusta tutkit oppiasi sillä tuollainen vie varmasti kohti tuhoa.