” Yli 700 delfiiniä kuollut virukseen Yhdysvaltain itärannikolla”
https://www.hs.fi/ulkomaat/a1383893939151” WASHINGTON. Tuhkarokkovirusta muistuttava virus on tappanut sadoittain delfiinejä Yhdysvaltain itärannikolla, Yhdysvaltain meri- ja ilmastontutkimuslaitos NOAA kertoi perjantaina.
Itärannikolle on heinäkuun ja marraskuun välillä ajautunut 753 kuollutta pullonokkadelfiiniä. Määrä on yli kymmenen kertaa tavallista enemmän.
"Tilastojen mukaan samana ajankohtana on kuollut keskimäärin 74 delfiiniä. Tämä antaa kuvan tilanteen vakavuudesta", NOOA:n koordinattori Teri Rowles sanoo uutistoimisto AFP:lle.
Määrä on ennätyssuuri ja sen odotetaan myös kasvavan. Edellisenä ennätysjaksona 1987–1988 rannalta löytyi 740 delfiiniä.
Kuolemiin johtanut morbillivirus tuhoaa delfiinien keuhkoja ja aivoja. Jotkut merieläimet omaavat luontaisen vastustuskyvyn taudille, mutta saattavat tartuttaa toisia lajeja, joilla tätä kykyä ei ole.
Tutkijat eivät toistaiseksi ole löytäneet keinoa, jolla viruksen leviäminen voitaisiin estää.
Virus ei siirry ihmiseen. Sairastuneilla delfiineillä voi kuitenkin olla muita infektioita, jotka voivat olla haitaksi ihmisellekin. Ihmisiä kehotetaan ilmoittamaan rannalle ajautuneista eläimistä viranomaisille.”
"Delfiinien julma teurastaminen jatkuu Japanissa"
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/20130 ... 8_ul.shtml"Delfiinien raaka kohtelu jatkuu. (AP/AOP)
Uudet raa'at kuvat paljastavat, kuinka delfiinien pyytäminen jatkuu Japanin Taijissa kansainvälisestä kohusta huolimatta.
Taijin poukama tuli tunnetuksi suurelle maailmalle The Cove -dokumentin julkaisun jälkeen kolme vuotta sitten. Delfiinien suojelija Ric O'Barryn tekemässä dokumentissa kuvattiin vedenalaisten piilokameroiden avulla delfiinien joukkoteurastusta.
Palkittu elokuva herätti paljon kansainvälistä huomiota delfiinien raakaan kohteluun. Dokumentista huolimatta uutiskuvat paljastavat, että sama kohtelu jatkuu edelleen Japanissa.
Viimeksi ennen joulua kansainväliset uutistoimistot saivat kuvia verisestä Taijin poukamasta kesken delfiinin pyynnin.
Vankeuteen tai kuolemaan
Päätös delfiinien elämästä ja kuolemasta tehdään poukamassa. Sukeltajat tutkivat poukamassa delfiinin nahan, ja virheettömät yksilöt pääsevät kaupattavaksi akvaarioihin ympäri maailman.
Akvaarioihin kelpaamattomat delfiinit teloitetaan paikalla ja myydään lihan vuoksi.
Delfiinien suojeluyhdistyksen edustaja pelkää, että tänä vuonna tapettujen delfiinien määrä voi olla vielä korkeampi kuin aiempina vuosina.
- Vuonna 2011 noin 15 prosenttia delfiineistä vietiin elämään vankeudessa. 68 delfiiniä kaupattiin hengissä, 968 tapettiin. Aiempana vuonna 213 delfiiniä myytiin akvaarioihin ja 1 100 surmattiin, edustaja kertoi Daily Mailille.
Edustajan mukaan tänä vuonna on viety vankeuteen jo yli sata pullonokkadelfiiniä.
Delfiinien metsästyskausi kestää syyskuusta maaliskuuhun. Kesällä puolestaan metsästyspoukama toimii turistien viihdykkeenä - lomailijat tulevat sinne uimaan delfiinien kanssa."
"Kalojen joukkokuolema Taasianjoessa yhä mysteeri"
https://www.loviisansanomat.net/lue.php?id=6404"Henrika Husberg toivoo kalakuolemien syyn selviävän nopeasti. Nyt kukaan ei uskalla uida joessa.
Perjantai oli kohtalokas päivä Taasianjoen kaloille: joesta löytyi satoja kuolleita kaloja alajuoksulta Lindkosken jälkeen. Vielä eilen joessa kellui kuolleita kaloja.
Syytä kalojen joukkokuolemaan selvitetään parhaillaan niin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa, Evirassa, Porvoon terveydensuojelussa kuin Loviisan ympäristönsuojelutoimistossakin. Tulokset ensimmäisistä vesinäytteistä valmistuvat huomenna keskiviikkona.
Ylitarkastaja Jaana Marttila Uudenmaan ely-keskuksesta luonnehtii kalakuolemaa mystiseksi.
–Tällaista ei tapahdu joka kesä, vaikka vedet lämpiävät. Jotain poikkeuksellista joessa on tapahtunut.
Viranomaiset neuvovat välttämään joessa uimista, eikä vettä pitäisi myöskään käyttää eläinten ainoana juomavetenä. Myös saunavetenä on syytä käyttää jotain muuta kuin joesta otettua. Loviisan terveyskeskukseen ei ollut eiliseen mennessä tullut tietoa poikkeavasta oireilusta Taasianjoessa uimiseen liittyen.
Kuolleita haukia ja lahnoja
Suuri lokkiparvi paljasti kalojen joukkosurman Heikinkylässä perjantaina. Sitten satoja pieniä ja isoja, eri lajien kaloja löytyi Harsbölen kohdalta.
–Jo viikolla eräs kyläläinen oli huomannut joessa kuolleita kaloja, Henrika Husberg kertoo. Husbergin maatila sijaitsee joen tuntumassa. Rantaniityllä laiduntaa tilan 15 hiehoa, jotka käyvät myös juomassa joesta.
–Kuolleet kalat olivat kaikenkokoisia. Joukossa oli haukia ja lahnoja.
Husbergin mukaan joki on perattu 1980-luvulla ja sen vesi on ollut puhdasta. Keskellä kylää sijaitsevan uimarannan vesinäytteet ovat olleet aiempina kesinä hyviä. Joessa ei myöskään ole tällä hetkellä poikkeuksellisen vähän vettä.
Husberg toivoo kalakuolemien syyn selviävän nopeasti. Tällä hetkellä kukaan ei uskaltaudu jokeen uimaan. Husbergiä huolestuttaa myös hiehojen laidunpaikka.
Tutkimustuloksia huomenna
Porvoon terveydensuojelun terveystarkastaja otti joen eräältä uimapaikalta vesinäytteet eilen. Näytteistä tutkitaan bakteerit ja pH-arvo. Näytteistä saadaan tulokset huomenna. Näytteenottaja ei huomannut joella poikkeavaa hajua, mutta joen keskijuoksulla oli eilenkin kuolleita kaloja.
Bakteeripitoisuus paljastaa, voiko kuolemien syynä olla esimerkiksi jätevesipäästö.
Uudenmaan ely-keskuksen näytteenottajat lähtevät Taasianjoelle tämän viikon torstaina ja ensi tiistaina.
Kalanäytteille tekee patologiset tutkimukset elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Henrika Husberg ja muut jokivarren asukkaat ovat toimittaneet kuolleita kaloja Porvooseen, josta niitä on lähetetty edelleen Eiviran tutkittaviksi. Eläinnäytteiden tulosten valmistuminen saattaa kestää muutaman viikon. Nopeimmin saadaan selville, onko kaloissa runsaasti loisia tai ovatko ne kuolleet hapen puutteeseen.
–Jos joessa on vähän vettä ja se on lämmintä, kalat stressaantuvat ja saavat oireita. Lämmin vesi ei pidä happea samalla tavalla kuin viileä, Marttila kuvailee.
Hän luonnehtii Taasianjoen kalakuolemaa tässä vaiheessa hämmästyttäväksi, sillä vesi on aiempinakin kesinä lämmennyt Taasianjoessa ilman, että kalat ovat heittäneet henkensä joukoittain. Marttilaa ihmetyttää ennen muuta se, että kuolleet kalat ovat erikokoisia ja lajikirjokin on laaja.
–Ihan pienet kalat eivät kestä kovin paljon. Toisaalta isot kalat tarvitsevat aineenvaihduntansa takia paljon happea.
Lahna ja muut särkikalat kestävät kuitenkin paljon, puskevat läpi kehnommankin veden. Marttilaa ihmetyttää siksi etenkin lahnojen kuolema.
Tänä kesänä laajempi kalakuolema sattui kesäkuun lopulla Lohjan Kirmusjärvellä. Syyksi paljastui järven huono happitilanne, joka oli liikaa loisten heikentämille kaloille.
Tutkija Anna-Maria Eriksson-Kallio Eviran kalajaoksesta kertoo kalakuolemien syiden selvittämisessä vesinäytteiden olevan tärkein toimenpide. Tyypillinen tilanne on, kun ongelman aiheuttaja liukenee veteen ja samalla ongelmakin poistuu.
Evirassa tutkitaan ainoastaan eläinnäytteitä. Paras näyte on vielä henkitoreissaan jäihin säilötty kala, jota ei ole laitettu muovipussiin.
–Jatkotutkimukset saattavat kestää viikkoja."
