Opettaako Raamattu sukukirouksista?

[vaisuliini]

*
Minulal on tällainen aihe meneillään erään uskonsisaren kanssa s-postilla. Hän uskoo että Raamattu opettaa sukukirouksesta ja
antoi minulle liitteen. Joku opetti siitä aiheesta niin uskonsisar pyysi sen ja antoi minulle sen.

- Nehemia: "Myös minä itse ja perhekuntani olemme tehneet syntiä." (Neh. 1:6)
- Tunnista, tunnusta ja irtisanoudu Jeesuksen nimessä.

Neh. 1:6 Kuunnelkoot korvasi tarkoin palvelijasi rukousta ja olkoot silmäsi avoimina,
kun minä nyt päivin ja öin rukoilen sinun edessäsi palvelijoittesi israelilaisten puolesta ja tunnustan synnit,
jotka me israelilaiset olemme tehneet sinua vastaan. Myös minä ja isäni suku olemme tehneet syntiä! RK

[vaisuliini]

*
Minä löysin kohdan kun äsken tutkin itse Raamattua.
Jos valitsee Jumalan, saa siunauksen. Jos ei halua valita Jumalan, Jumala sen kiroaa:

-Siunaus ja kirous

5 Moos. 11:26 "Katsokaa, minä asetan tänä päivänä teidän eteenne siunauksen ja kirouksen:
27 siunauksen, jos tottelette Herran, teidän Jumalanne, käskyjä, jotka minä tänä päivänä teille annan,
28 mutta kirouksen, jos ette tottele Herran, teidän Jumalanne, käskyjä vaan poikkeatte siitä tieltä,
jota minä tänä päivänä käsken teidän vaeltaa, ja seuraatte muita jumalia, joita ette tunne.

29 Kun Herra, teidän Jumalanne, vie teidät siihen maahan, jota te menette ottamaan omaksenne, niin tehkää
Garissiminvuoresta siunauksen ja Eebalinvuoresta kirouksen julistamisen paikka." ?? ???

[vaisuliini]

*
Mitä Raamattu tarkoittaa mielen alueen linnoituksilla ja järjen päätelmillä?

2Kor. 10:4 sillä meidän sota-aseemme eivät ole lihallisia, vaan ne ovat voimallisia Jumalan avulla kukistamaan linnoituksia.
Me hajotamme maahan järjen päätelmät
5 ja jokaisen varustuksen, joka nostetaan Jumalan tuntemista vastaan. Me vangitsemme jokaisen ajatuksen kuuliaiseksi Kristukselle RK

Sen liitteen mukaan mielen alueen linnoitukset voi siirtyä isältä lapselle.

[vaisuliini]

*
Muuten..minä äsken ajattelin että mielen alue voi olla meissä uskovissa "heikko kohde" jota saatana käyttää hyväksi.

Luuk. 22:31 "Simon, Simon! Saatana on tavoitellut teitä valtaansa seuloakseen teitä niin kuin viljaa. RK

1. Piet. 4:8 Olkaa raittiita, valvokaa. Teidän vastustajanne, Paholainen, kulkee ympäri kuin ärjyvä leijona etsien,
kenet voisi niellä.
9 Vastustakaa häntä uskossa lujina! Tehän tiedätte, että samat kärsimykset täytyy veljiennekin kestää maailmassa.
10 Kaiken armon Jumala on kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa Kristuksessa Jeesuksessa.
Vähän aikaa kärsittyänne hän on teidät valmistava, teitä tukeva, vahvistava ja lujittava. RK

Mielen alue voi olla meissä uskovissa heikko kohde niin että meidän pitäisi vangita jokaisen ajatuksen Jeesukselle kuuliaiseksi mutta mitä Raamattu tarkoittaa "linnoituksilla ja järjen päätelmillä"? Jäi mietityttämään ne linnoitukset ja järjen päätelmät.
Voisiko joku selittää...?

[Jasmiini]

[Mikko Murpatti]

*
Muuten..minä äsken ajattelin että mielen alue voi olla meissä uskovissa "heikko kohde" jota saatana käyttää hyväksi.

Luuk. 22:31 "Simon, Simon! Saatana on tavoitellut teitä valtaansa seuloakseen teitä niin kuin viljaa. RK

1. Piet. 4:8 Olkaa raittiita, valvokaa. Teidän vastustajanne, Paholainen, kulkee ympäri kuin ärjyvä leijona etsien,
kenet voisi niellä.
9 Vastustakaa häntä uskossa lujina! Tehän tiedätte, että samat kärsimykset täytyy veljiennekin kestää maailmassa.
10 Kaiken armon Jumala on kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa Kristuksessa Jeesuksessa.
Vähän aikaa kärsittyänne hän on teidät valmistava, teitä tukeva, vahvistava ja lujittava. RK

Mielen alue voi olla meissä uskovissa heikko kohde niin että meidän pitäisi vangita jokaisen ajatuksen Jeesukselle kuuliaiseksi mutta mitä Raamattu tarkoittaa "linnoituksilla ja järjen päätelmillä"? Jäi mietityttämään ne linnoitukset ja järjen päätelmät.
Voisiko joku selittää...?

2.Kor 10

3 Vaikka me vaellammekin lihassa, emme kuitenkaan lihan mukaan sodi;
4 sillä meidän sota-aseemme eivät ole lihalliset, vaan ne ovat voimalliset Jumalan edessä hajottamaan maahan linnoituksia.
5 Me hajotamme maahan järjen päätelmät ja jokaisen varustuksen, joka nostetaan Jumalan tuntemista vastaan, ja vangitsemme jokaisen ajatuksen kuuliaiseksi Kristukselle
6 ja olemme valmiit rankaisemaan kaikkea tottelemattomuutta, kunhan te ensin olette täysin kuuliaisiksi tulleet.

Itse mutuilen niin, että tämmöinen on mielen linnoitus ja järjenpäätelmä, joka nostetaan Jumalan tuntemista vastaan:

ESIM:

"Ihminen on vain eläin, nisäkäs ja tästä johtuu halut paritella mahdollisimman monen naisen kanssa, kato kun eläimmetkin haluavat paritella mahdollisimman monen kanssa että suku jatkuisi, seon lunnollista"

"Olen vain eläin ja siksi saan raivostua ja riehua, Jorpe tuli mun reviirille siihen penkille niin vedin tauluun, se oli kuules mun reviiriä kun oon tämmönen alfa uros"

"Limppis on tosi uskova ja sekin varastaa jos on liian kalliita vaatteita myynnissä, kyllä mäkin voin ku seki tekee niin. Me vaan riistetään riistäjää vähä ku Robin Hoodi"

" Oon nyt rukoillu ja sanonu Jumalalle että antais mulle sen Malibun kartanon ja Ferrarin, ku Raamatussa käskettiin, mut en saanu sitä joten Jumalaa ei oo olemassa lähen baarii ja laitan valmet lippiksen vinoon"

Vähän tohon tyyliin tulee mieleen järjenpäätelmiä ja linnotuksia filosofioista ja harhaopeista, vääristä asenteista yms ja ne sitten soditaan hengellisin asein matalaksi

[Mikko Murpatti]

Isien pahat teot

Sukukirous opetuksen yleisin puolustus sekä opin perustus löytyy 2 Moos 20:5 jakeesta.

2 Moos 20:
5 Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä. Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan (paqad) isien pahat teot (avon) lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat;
6 mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni.

Hepreankielen paqad sana tarkoittaa qal-verbivartalossa (jossa se on 2 Moos 20:5) kiinnittää huomiota, tarkkailla, etsiä, etsiä turhaan, rangaista.

2 Moos 20:5 ei opeta Jumalan kostavan isien pahoja tekoja lapsille aina kolmanteen ja neljänteen sukupolveen asti. Alkutekstin ja Raamatun kokonaisopetuksen valossa isien pahat teot siirtyvät niille lapsille, jotka vihaavat Jumalaa. Tämä tarkoittaa sitä, että isät opettavat lapsillensa oman vihansa Jumalaa kohtaan. Kun lapset vastaanottavat opetuksen vihasta Jumalaa kohtaan, niin isien synnit ovat siirtyneet lapsille, jotka ovat vastaanottaneet viha-opetuksen Jumalaa kohtaan.

2 Moos 20:5 opetuksen ydin koskien lasten päälle tulevaa syntiä on viha Jumalaa kohtaan, jonka ihminen itse vapaaehtoisesti valitsee, eikä sukukirouksessa.

2 Moos 20:5 ei opeta sukukirousta, sillä tekstiyhteyden opetus tuo esille sen, että kun lapset vastaanottavat isien vihan Jumalaa kohtaan, niin heistä tulee Jumalan vihollisia, jotka valitsevat elämäänsä isiensä synnit oman henkilökohtaisen valintansa kautta. Lapset eivät siten automaattisesti peri mitään sukukirousta, eikä Raamattu opeta missään kohdassa, että lapset perisivät sukunsa kirouksen automaattisesti ja siksi heidät tulisi vapauttaa sukukirouksesta.

Jotkut sukukirous opetuksen puolustajat opettavat hepreankielen sanan avon tarkoittavan synonyymiä sukukiroukselle, eli että avon tarkoittaisi sukukirouksen alla olevaa syntiä. Avon tarkoittaa syntiä, vääryyttä ja pahaa tekoa, ei sukukirouksen alla olevaa syntiä.

Raamatusta näemme selkeästi kuinka avon sanaa käytetään useassa kohdassa kuvaamaan ihmisen henkilökohtaista syntiä. Tässä muutama esimerkki:

1 Aik 21:8 Niin Daavid sanoi Jumalalle: "Minä olen tehnyt suuren synnin tehdessäni tämän; mutta anna nyt anteeksi palvelijasi rikos (avon), sillä minä olen menetellyt ylen tyhmästi".

Job 13:23 ¶ Mikä on minun pahain tekojeni (avon) ja syntieni luku? Ilmaise minulle rikkomukseni ja syntini.

Ps 32:5 Minä tunnustin sinulle syntini enkä peittänyt pahoja (avon) tekojani; minä sanoin: "Minä tunnustan Herralle rikokseni," ja sinä annoit anteeksi minun syntivelkani (avon). Sela.

Ps 38:4 (38:5) Sillä minun pahat tekoni (avon) käyvät pääni ylitse, niinkuin raskas kuorma ne ovat minulle liian raskaat.

Jes 13:11 Minä kostan maanpiirille sen pahuuden ja jumalattomille heidän pahat tekonsa (avon); minä lopetan julkeitten kopeuden ja painan maahan väkivaltaisten ylpeyden.

Avon sana ei tarkoita sukukirous syntiä, vaan ihmisen omaa henkilökohtaista syntiä, kuten yllä olevat jakeet selkeästi osoittavat. 2 Moos 20:5 jakeessa ei ole missään kohtaan sanoja kirous tai sukukirous. Koko sukukirous opetus on epäraamatullinen ja väärä opetus.

2 Moos 20:6 jakeesta tulee hyvin esille se että on kyse valinnasta synnin ja Jumalan tahdon välillä, ei sukukirouksesta. Ne jotka pitävät Jumalan käskyt ja opetukset sekä rakastavat Jumalaa saavat kokea Jumalan laupeuden Jumalan tahdon mukaisen valintansa seurauksena. Ne jotka valitsevat synnin sydämessään vihaten Jumalaa saavat sen seurauksena synnin palkan, eli iankaikkisen kuoleman ja kadotuksen.

2 Moos 20:5,6 jakeet kertovat ihmisen valinnasta joko rakastaa Jumalaa tai vihata Jumalaa, eikä sukukirouksesta.

Mielestäni Petri paavolan kirjoitus aiheesta on Raamatun mukainen ja itse en löytänyt siitä kiistettävää, kannustann lukemaan kirjoituksen:

https://www.kotipetripaavola.com/sukukirous.html



Tästä aiheesta voisi tehdä oman postin niin emme valtaa tätä hyvää uskonyhteyttä etsimässä ketjua pohdinnoillamme, toivottavasti monet löytää uskonyhteyden!

[Herman]

Kuka määrittelee sen, mikä on siunaus ja mikä kirous. Toisen siunaus voi olla toiselle kirous.

Jumala ja Raamattuhan sen määrittelee. Mutta olet oikeassa, että sama asia voi olla toiselle siunaus ja toiselle kirous, eli mitään asiaa itsessään ei voida sanoa siunaukseksi tai kiroukseksi (sakramenttiuskoa on kun niin tehdään).

"Sukukiroukset" ovat tietyllä tavalla mielen alueen asioita. Otan esimerkin omasta elämästäni, olin hyvin voimakkaasti menestymättömyyden siteissä. Eli ajattelin (tiedostamattani) että en voi ikinä onnistua ja menestyä missään. Ja niin kauan kun ajattelin näin, en ikinä onnistunut enkä menestynyt missään. Sitten kun Herra näytti tämän asian ja vapautti siitä, niin sen jälkeen olen onnistunut ja menestynyt monessa asiassa. En kaikessa mitä teen, koska vapautuminen on ollut taistelua, mutta jatkuvasti olen vapautunut enemmän tuosta kahleesta. Minun kohdallani Herra näki jostain syystä hyväksi näyttää tämän olleen suvusta periytynyt asia, vaikka se teoriassa ei olisi ollut tarpeen vapautumiseksi. Mutta Herran toimintaperiaate on hyvin pitkälti paljastaa ja tuoda valoon asioita ja vapauttaa sitä kautta, ja varmasti se on suurin syy miksi näin piti käydä. Mitään varsinaista irtisanoutumista tai kirouksen katkaisemista tms ei tarvittu, ainoastaan asian valkeuteen tuleminen ja sitä kautta Herra vapautti siitä.

[lonelyrider]

Kuka määrittelee sen, mikä on siunaus ja mikä kirous. Toisen siunaus voi olla toiselle kirous.

Jumala ja Raamattuhan sen määrittelee. Mutta olet oikeassa, että sama asia voi olla toiselle siunaus ja toiselle kirous, eli mitään asiaa itsessään ei voida sanoa siunaukseksi tai kiroukseksi (sakramenttiuskoa on kun niin tehdään).

"Sukukiroukset" ovat tietyllä tavalla mielen alueen asioita. Otan esimerkin omasta elämästäni, olin hyvin voimakkaasti menestymättömyyden siteissä. Eli ajattelin (tiedostamattani) että en voi ikinä onnistua ja menestyä missään. Ja niin kauan kun ajattelin näin, en ikinä onnistunut enkä menestynyt missään. Sitten kun Herra näytti tämän asian ja vapautti siitä, niin sen jälkeen olen onnistunut ja menestynyt monessa asiassa. En kaikessa mitä teen, koska vapautuminen on ollut taistelua, mutta jatkuvasti olen vapautunut enemmän tuosta kahleesta. Minun kohdallani Herra näki jostain syystä hyväksi näyttää tämän olleen suvusta periytynyt asia, vaikka se teoriassa ei olisi ollut tarpeen vapautumiseksi. Mutta Herran toimintaperiaate on hyvin pitkälti paljastaa ja tuoda valoon asioita ja vapauttaa sitä kautta, ja varmasti se on suurin syy miksi näin piti käydä. Mitään varsinaista irtisanoutumista tai kirouksen katkaisemista tms ei tarvittu, ainoastaan asian valkeuteen tuleminen ja sitä kautta Herra vapautti siitä.

Onko kyse välttämättä kirouksesta, vaan vääristä toimintamalleista.Esimerkiksi kärsin samasta ongelmasta, mutta tiedotan että alkujuuri on siinä että minua ei ole kasvatettu uskomaan omiin vahvuuksiini tai ylipääätänsä että voisin olla hyvä jossain.

Menestyminenkin voi olla katsontakanta... toinen kokee menestyneensä kun suorittaa esim. opinnot loppuun, negatiivisesti ajatteleva ei näe siinäkään mitään sen kummempaa, näkee vaan jonkin huonon arvosanan tai vastaavan.

Kuitenkin uskon, että voin vaikuttaa lasteni elämään. Huomaan itsessäni välillä samoja piirteitä kuin vanhemmissanikin, toisaalta olen täysin erillainen eli kierteen ei tarvitse jatkua. Kyse ei mielestäni ole siitä, että oikeanlaisessa ympäristössä, suvun tuoma rasite ei katkeaisi.

Uskovana minun täytyy uskoa siihen, etten ole kiroukse alainen missään kohdin, olenhan Jeesuksen vapauttama. Jeesus tuli kiroukseksi, jotta me saisimme vapauden, se on ristintyön merkitys, ei ihminen voi olla vaarassa joutua kirouksen alle. Uskon jopa Jumalan sovittaneen ihmiskunnan kanssa asiat, kunhan ihmiskunta vain tajuaisi tämän sovitustyön merkityksen, vanha ja uusi aika tulee nähdä ja lukea eri tavoin tässä kohtaa, nimittäin Jeesus tuli sovittajaksi.

[Herman]

Onko kyse välttämättä kirouksesta, vaan vääristä toimintamalleista.Esimerkiksi kärsin samasta ongelmasta, mutta tiedotan että alkujuuri on siinä että minua ei ole kasvatettu uskomaan omiin vahvuuksiini tai ylipääätänsä että voisin olla hyvä jossain.

Raamatun mukaan synnistä seuraa aina kirous. Nämä synnin seuraukset eivät ole seurausta omista vaan sukulaisten tekemistä valinnoista.

Menestyminenkin voi olla katsontakanta... toinen kokee menestyneensä kun suorittaa esim. opinnot loppuun, negatiivisesti ajatteleva ei näe siinäkään mitään sen kummempaa, näkee vaan jonkin huonon arvosanan tai vastaavan.

Joo, niinkuin kirjoitin kyseessä on pitkälti mielen alueen sisäinen asia.

Jeesus tuli kiroukseksi, jotta me saisimme vapauden, se on ristintyön merkitys, ei ihminen voi olla vaarassa joutua kirouksen alle.

Ei uskova kuitenkaan ole vapautettu elämän laista (sitä niittää mitä kylvää). Kuuliaisuuden seurauksena on edelleen siunaus, ja tottelemattomuuden seurauksena kirous. Ja itse asiassa tuo lainalaisuus koskeekin pohjimmiltaan vain uskovia, koska uskomattomat eivät voi olla oikealla tavalla kuuliaisia (sillä oikea kuuliaisuus on Jeesuksen uskon kautta Pyhän Hengen vaikuttamaa kuuliaisuutta).

Ristintyö vapauttaa vain ne jotka elävät sen mukaan.