Panettelua, tuomitsemista

Yleistä keskustelua, aihe on vapaa

ViestiKirjoittaja uuhi » 15. Touko 2013 07:41

ei kannata tehdä vääriä päätelmiä ja vääriä opetuksia kreikan sanoista ego eimi , suomeksi minä olen.

jakeessa luuk. 1:19 on sanat ego eimi gabriel, minä olen gabriel.


jakeessa joh. 8:28 on suomenkielisessä käännöksessä lisätty sanat "joka olen", niitä sanoja ei ole kreikankielisessä tekstissä. (suom. v. 1938 käännöksessä myös jakeessa joh. 8:24 on lisätty "joka" sana, sitä ei ole kreikan kielisessä tekstissä)

ὅτι hoti että
ἐγώ ego minä
εἰμι eimi olen
καὶ kai ja

(muutama sana jakeesta joh. 8:28)

niin he sanoivat hänelle: kuka sinä olet? jahuwšu'a sanoi heille: se kuin minä alusta puhuin teille. minulla on paljon teistä puhumista ja tuomitsemista, vaan se on totinen, joka minun lähetti; ja mitä minä olen häneltä kuullut, niitä minä puhun maailmalle. mutta ei he ymmärtäneet, että hän puhui heille isästä.
niin jahuwšu'a sanoi heille: kun olette ylentäneet ihmisen pojan, silloin te ymmärrätte, että minä olen ja itsestäni tee en mitään, vaan puhun tätä sen mukaan, kuin minun isäni on minulle opettanut.

(joh 8:25-28 , jakeet 25-27 1700-luvun biblia käännöksestä, nimi korjattu, jae 28 vuoden 1938 käännöksestä hieman korjattuna)
uuhi
 
Viestit: 532
Liittynyt: 30. Joulu 2010 14:39

Re:

ViestiKirjoittaja Lilli » 15. Touko 2013 08:30

uuhi kirjoitti:ei kannata tehdä vääriä päätelmiä ja vääriä opetuksia kreikan sanoista ego eimi , suomeksi minä olen.

jakeessa luuk. 1:19 on sanat ego eimi gabriel, minä olen gabriel.


jakeessa joh. 8:28 on suomenkielisessä käännöksessä lisätty sanat "joka olen", niitä sanoja ei ole kreikankielisessä tekstissä. (suom. v. 1938 käännöksessä myös jakeessa joh. 8:24 on lisätty "joka" sana, sitä ei ole kreikan kielisessä tekstissä)

ὅτι hoti että
ἐγώ ego minä
εἰμι eimi olen
καὶ kai ja

(muutama sana jakeesta joh. 8:28)

niin he sanoivat hänelle: kuka sinä olet? jahuwšu'a sanoi heille: se kuin minä alusta puhuin teille. minulla on paljon teistä puhumista ja tuomitsemista, vaan se on totinen, joka minun lähetti; ja mitä minä olen häneltä kuullut, niitä minä puhun maailmalle. mutta ei he ymmärtäneet, että hän puhui heille isästä.
niin jahuwšu'a sanoi heille: kun olette ylentäneet ihmisen pojan, silloin te ymmärrätte, että minä olen ja itsestäni tee en mitään, vaan puhun tätä sen mukaan, kuin minun isäni on minulle opettanut.

(joh 8:25-28 , jakeet 25-27 1700-luvun biblia käännöksestä, nimi korjattu, jae 28 vuoden 1938 käännöksestä hieman korjattuna)


Kiitos uuhi, vaikka en heti ymmärtänyt, mitä tarkoitat.
En osaa kreikkaa enkä hepreaa, joten saatan hyvin tehdä näissä virheitä.
Jakeessa Joh. 8:28 on sama ego eimi kuin Joh. 18:6 eli voisi päätellä kuten Minä vain, että he kumarsivat kuullessaan Jumalan nimen?

https://biblesuite.com/greek/1510.htm

1510 /eimí ("is, am") – in the present tense, indicative mood – can be time-inclusive ("omnitemporal," like the Hebrew imperfect tense). Only the context indicates whether the present tense also has "timeless" implications. For example, 1510 (eimí) is aptly used in Christ's great "I am" (ego eimi . . . ) that also include His eternality (self-existent life) as our life, bread, light," etc. See Jn 7:34, 8:58, etc.

Example: Jn 14:6: "I am (1510 /eimí) the way, the truth and the life." Here 1510 (eimí) naturally accords with the fact Christ is eternal – maning "I am (was, will be)." The "I am formula (Gk egō eimi)" harks back to God's only name, "Yahweh" (OT/3068, "the lord") – meaning "He who always was, is, and will be." Compare Jn 8:58 with Ex 3:14. See also Rev 4:8 and 2962 /kýrios ("Lord").
Lilli
 
Viestit: 143
Liittynyt: 31. Maalis 2013 22:31

Re: Re:

ViestiKirjoittaja toni t » 15. Touko 2013 14:24

Lilli kirjoitti:
uuhi kirjoitti:ei kannata tehdä vääriä päätelmiä ja vääriä opetuksia kreikan sanoista ego eimi , suomeksi minä olen.

jakeessa luuk. 1:19 on sanat ego eimi gabriel, minä olen gabriel.


jakeessa joh. 8:28 on suomenkielisessä käännöksessä lisätty sanat "joka olen", niitä sanoja ei ole kreikankielisessä tekstissä. (suom. v. 1938 käännöksessä myös jakeessa joh. 8:24 on lisätty "joka" sana, sitä ei ole kreikan kielisessä tekstissä)

ὅτι hoti että
ἐγώ ego minä
εἰμι eimi olen
καὶ kai ja

(muutama sana jakeesta joh. 8:28)

niin he sanoivat hänelle: kuka sinä olet? jahuwšu'a sanoi heille: se kuin minä alusta puhuin teille. minulla on paljon teistä puhumista ja tuomitsemista, vaan se on totinen, joka minun lähetti; ja mitä minä olen häneltä kuullut, niitä minä puhun maailmalle. mutta ei he ymmärtäneet, että hän puhui heille isästä.
niin jahuwšu'a sanoi heille: kun olette ylentäneet ihmisen pojan, silloin te ymmärrätte, että minä olen ja itsestäni tee en mitään, vaan puhun tätä sen mukaan, kuin minun isäni on minulle opettanut.

(joh 8:25-28 , jakeet 25-27 1700-luvun biblia käännöksestä, nimi korjattu, jae 28 vuoden 1938 käännöksestä hieman korjattuna)


Kiitos uuhi, vaikka en heti ymmärtänyt, mitä tarkoitat.
En osaa kreikkaa enkä hepreaa, joten saatan hyvin tehdä näissä virheitä.
Jakeessa Joh. 8:28 on sama ego eimi kuin Joh. 18:6 eli voisi päätellä kuten Minä vain, että he kumarsivat kuullessaan Jumalan nimen?

https://biblesuite.com/greek/1510.htm

1510 /eimí ("is, am") – in the present tense, indicative mood – can be time-inclusive ("omnitemporal," like the Hebrew imperfect tense). Only the context indicates whether the present tense also has "timeless" implications. For example, 1510 (eimí) is aptly used in Christ's great "I am" (ego eimi . . . ) that also include His eternality (self-existent life) as our life, bread, light," etc. See Jn 7:34, 8:58, etc.

Example: Jn 14:6: "I am (1510 /eimí) the way, the truth and the life." Here 1510 (eimí) naturally accords with the fact Christ is eternal – maning "I am (was, will be)." The "I am formula (Gk egō eimi)" harks back to God's only name, "Yahweh" (OT/3068, "the lord") – meaning "He who always was, is, and will be." Compare Jn 8:58 with Ex 3:14. See also Rev 4:8 and 2962 /kýrios ("Lord").


Koska sana on sama niin silloin on mielestäni epäloogista päätellä että yhdessä kohtaa juutalaiset kumartavat kun kuulevat Jumalan nimen vaikka toisissa kohdissa joissa Jeesus käyttää samaa sanaa juutalaiset eivät kumarra.
Armo olkoon kaikkein kanssa, jotka meidän Herraa Jesusta Kristusta lakkaamatta rakastavat, amen!
Avatar
toni t
Site Admin
 
Viestit: 2068
Liittynyt: 09. Marras 2010 17:19

Re: Panettelua, tuomitsemista

ViestiKirjoittaja Minä vain » 15. Touko 2013 19:50

Toni,

Koska sana on sama niin silloin on mielestäni epäloogista päätellä että yhdessä kohtaa juutalaiset kumartavat kun kuulevat Jumalan nimen vaikka toisissa kohdissa joissa Jeesus käyttää samaa sanaa juutalaiset eivät kumarra.


Mutta siihenkin voi olla syysä siinä, että toisessa tapauksessa se on keskellä lausetta, toisessa yksistään.
Ja toisessa kohdassa he ehkä ymmärsivät hänen puhuvan itsestään jonakin ja toisessa eivät.
Ja etteivät he ymmärtäneen, sen todistaa, että he uudelleen kertoivat ketä he etsivät, koska he eivät häntä tunteneet.
Jos he olisivat ymmärtäneet, he olisivat jo ehkä pidättäneet hänet, eikö se olisi loogista?
Sen vuoksi tarvittiin myös Juudas, jotta hän osoittaisi heille kuka on Jeesus.
Minä vain
 

Re: Panettelua, tuomitsemista

ViestiKirjoittaja toni t » 15. Touko 2013 21:08

Minä vain kirjoitti:Toni,

Koska sana on sama niin silloin on mielestäni epäloogista päätellä että yhdessä kohtaa juutalaiset kumartavat kun kuulevat Jumalan nimen vaikka toisissa kohdissa joissa Jeesus käyttää samaa sanaa juutalaiset eivät kumarra.


Mutta siihenkin voi olla syysä siinä, että toisessa tapauksessa se on keskellä lausetta, toisessa yksistään.
Ja toisessa kohdassa he ehkä ymmärsivät hänen puhuvan itsestään jonakin ja toisessa eivät.
Ja etteivät he ymmärtäneen, sen todistaa, että he uudelleen kertoivat ketä he etsivät, koska he eivät häntä tunteneet.
Jos he olisivat ymmärtäneet, he olisivat jo ehkä pidättäneet hänet, eikö se olisi loogista?
Sen vuoksi tarvittiin myös Juudas, jotta hän osoittaisi heille kuka on Jeesus.


Joh.18:4. Kuin siis Jesus tiesi kaikki, mitä hänelle tapahtuman piti, niin hän läksi ulos ja sanoi heille: ketä etsitte?
5. He vastasivat häntä: Jesusta Natsaretilaista. Sanoi Jesus heille: minä olen! Mutta Juudas, jonka hänen petti, seisoi myös heidän kanssansa.
6. Kuin siis Jesus sanoi heille: minä olen, astuivat he takaperin ja lankesivat maahan.
7. Niin hän taas kysyi heiltä: ketä te etsitte? Mutta he sanoivat: Jesusta Natsarealaista.
8. Jesus vastasi: minä sanoin teille, että minä olen. Jos te siis minua etsitte, niin antakaat näiden mennä.


En näe sinun tulkintaasi nyt ollenkaan loogisena sillä Raamatun mukaan Juudas myös seisoi niiden kanssa jotka kaatuivat ja sanasta saa selvästi kuvan että Juudas oli myös heidän joukossaan jotka lankesivat maahan. Juudas joka tunsi Jeesuksen. Sinun tulkintaasi ei kyllä saa sopimaan millään sitä että Raamatun mukaan myös Juudas oli heidän joukossa jotka lankesivat maahan. Eikä kohta sano etteivät maahan langenneet olisi heti uskoneet Jeesusta siksi Jeesus Nasaretilaiseksi jonka Jeesus tunnusti olevansa sanomalla "minä olen".

Jos he olisivat kumartaneet Jumalan nimen kuulemisesta niin tämän säännön tulisi näkyä myös toisissa kohdissa joissa Jeesus sanoo Jumalan nimen. Itseasiassa juutalaisten sinun tulkinnan mukaan tulisi aina Jumalan nimen kuullessaan langeta maahan kumartamaan.

Tai jos juutalaiset luulivat Jeesuksen olevan Jumala kun Jeesus sanoi "Minä olen" niin sinun tulkinnan mukaan heidän vakuuttamiseen riitti se että joku mies sanoi vain sanan "Minä olen" ja vielä kysymykseen jossa ei etsitty edes Jumalaa vaan Jeesus Nasaretilaista.

Luuk.22:66. Ja kuin päivä tuli, kokoontuivat kansan vanhimmat ja ylimmäiset papit ja kirjanoppineet ja veivät hänen oikeutensa eteen,
67. Sanoen: oletkos Kristus? sano meille. Niin hän sanoi heille: jos minä sanon teille, ette usko,
68. Ja jos minä myös kysyn, niin ette vastaa minua, ette myös päästä minua.
69. Tästedes istuu Ihmisen Poika Jumalan voiman oikialla kädellä.
70. Niin he sanoivat kaikki: sinä olet siis Jumalan Poika? sanoi hän heille: tepä sen sanotte, että minä olen.
71. Niin he sanoivat: mitä me silleen todistusta tarvitsemme, sillä me olemme sen kuulleet hänen omasta suustansa.


Jakeessa 70 sama sana on lauseen lopussa ja nimenomaan yhteydessä jossa Jeesus vahvistaa olevansa Se kumarrettava. Kuitenkaan Juutalaiset eivät kumarra Häntä Jumalan nimen kuulemisesta vaikka Jeesus vahvistaa olevansa Hän.

Sinä uskot että kun Juutalaiset etsivät Jeesus Nasaretilaista ja Kun Jeesus tunnusti heille olevansa Jeesus Nasaretilainen sanomalla Jumalan nimen "minä olen" että Juutalaiset olisivat siitä kumartaneet Häntä. Kuitenkaan nämä Juutalaiset eivät kumartaneet samaa Jeesusta kun Jeesus tunnusti heille samalla sanalla olevansa Se kumarrettava eli Herra Jhwh "Minä Olen".
Armo olkoon kaikkein kanssa, jotka meidän Herraa Jesusta Kristusta lakkaamatta rakastavat, amen!
Avatar
toni t
Site Admin
 
Viestit: 2068
Liittynyt: 09. Marras 2010 17:19

Re: Panettelua, tuomitsemista

ViestiKirjoittaja Minä vain » 15. Touko 2013 23:08

Joh.18:4. Kuin siis Jesus tiesi kaikki, mitä hänelle tapahtuman piti, niin hän läksi ulos ja sanoi heille: ketä etsitte?
5. He vastasivat häntä: Jesusta Natsaretilaista. Sanoi Jesus heille: minä olen! Mutta Juudas, jonka hänen petti, seisoi myös heidän kanssansa.
6. Kuin siis Jesus sanoi heille: minä olen, astuivat he takaperin ja lankesivat maahan.
7. Niin hän taas kysyi heiltä: ketä te etsitte? Mutta he sanoivat: Jesusta Natsarealaista.
8. Jesus vastasi: minä sanoin teille, että minä olen. Jos te siis minua etsitte, niin antakaat näiden mennä.

En näe sinun tulkintaasi nyt ollenkaan loogisena sillä Raamatun mukaan Juudas myös seisoi niiden kanssa jotka kaatuivat ja sanasta saa selvästi kuvan että Juudas oli myös heidän joukossaan jotka lankesivat maahan. Juudas joka tunsi Jeesuksen. Sinun tulkintaasi ei kyllä saa sopimaan millään sitä että Raamatun mukaan myös Juudas oli heidän joukossa jotka lankesivat maahan. Eikä kohta sano etteivät maahan langenneet olisi heti uskoneet Jeesusta siksi Jeesus Nasaretilaiseksi jonka Jeesus tunnusti olevansa sanomalla "minä olen".

Jos he olisivat kumartaneet Jumalan nimen kuulemisesta niin tämän säännön tulisi näkyä myös toisissa kohdissa joissa Jeesus sanoo Jumalan nimen. Itseasiassa juutalaisten sinun tulkinnan mukaan tulisi aina Jumalan nimen kuullessaan langeta maahan kumartamaan.

Tai jos juutalaiset luulivat Jeesuksen olevan Jumala kun Jeesus sanoi "Minä olen" niin sinun tulkinnan mukaan heidän vakuuttamiseen riitti se että joku mies sanoi vain sanan "Minä olen" ja vielä kysymykseen jossa ei etsitty edes Jumalaa vaan Jeesus Nasaretilaista.

Luuk.22:66. Ja kuin päivä tuli, kokoontuivat kansan vanhimmat ja ylimmäiset papit ja kirjanoppineet ja veivät hänen oikeutensa eteen,
67. Sanoen: oletkos Kristus? sano meille. Niin hän sanoi heille: jos minä sanon teille, ette usko,
68. Ja jos minä myös kysyn, niin ette vastaa minua, ette myös päästä minua.
69. Tästedes istuu Ihmisen Poika Jumalan voiman oikialla kädellä.
70. Niin he sanoivat kaikki: sinä olet siis Jumalan Poika? sanoi hän heille: tepä sen sanotte, että minä olen.
71. Niin he sanoivat: mitä me silleen todistusta tarvitsemme, sillä me olemme sen kuulleet hänen omasta suustansa.

Jakeessa 70 sama sana on lauseen lopussa ja nimenomaan yhteydessä jossa Jeesus vahvistaa olevansa Se kumarrettava. Kuitenkaan Juutalaiset eivät kumarra Häntä Jumalan nimen kuulemisesta vaikka Jeesus vahvistaa olevansa Hän.

Sinä uskot että kun Juutalaiset etsivät Jeesus Nasaretilaista ja Kun Jeesus tunnusti heille olevansa Jeesus Nasaretilainen sanomalla Jumalan nimen "minä olen" että Juutalaiset olisivat siitä kumartaneet Häntä. Kuitenkaan nämä Juutalaiset eivät kumartaneet samaa Jeesusta kun Jeesus tunnusti heille samalla sanalla olevansa Se kumarrettava eli Herra Jhwh "Minä Olen".



Itse uskon kyllä, että Juudaskin oli siinä joukossa mukana ja hän tunsi Jeesuksen.
Ja uskon vielä, että jokainen heistä kumarsi, myös Juudas muiden mukana, käsitti hän sitten Jeesuksen sanat vastaukseksi "minä olen" tai jumalan nimeksi "minä olen".

Miksi Jeesus kysyisi uudestaan että: ketä te etsitte?
Siinä ei olisi järkeä, jos hän olisi heittänyt sanojensa voimalla koko joukon maahan selälleen ja sitten että he vielä olisivat uskaltaneet käydä häneen käsiksi?
Kyllä siinä menee hiljaiseksi, pelokkaaksi ja nöyräksi, vaikka olisi kuinka aseistettu.

Monet uskovat tietävät tai uskovat
, että Jumalan nimi on MINÄ OLEN, silti vaikka ihmiset kirjoittavat ja puhuvat: minä olen sitä, minä olen tätä jne, he eivät kuule ja näe Jumalansa nimeä?
Mutta kun sitten tulee vastaan pelkkä "minä olen", silloin on hieman eri asia ja varsinkin uskoville jotka tietävät tai uskovat jumalan nimen olevan "minä olen".
Katso itse vaikka tämän alleviivattu kohta, jossa on kaksi kertaa sana "uskovat", Tietäisitkö aivan tarkkaan mitä tarkoitin, jos en olisi jatkanut kirjoittamista pilkun jälkeen?
Tässä hieman lisää siitä mitä tarkoitan sanan "minä olen" kanssa.

En mainitse Juutalaisten luulleen, että Jeesus olisi Jumala, mutta kun hän mainitsi Jumalan pyhän nimen, niin he kumarsivat, ei Jeesukselle vaan Nimen takia.
Juutalaiset olivat uskovia, jokainen tiesi kirjoitukset ja Jumalan nimen joka oli heille Pyhä ja jota ei saanut turhaan lausua, varsinkin uskoisin, että tämän tiesi parhaiten juuri temppelivartijat, vanhimmat ja fariseukset ym. nämä ns "Jumalan tosi palvelijat".
esimerkkinä samankaltaisesta toiminnasta esitän:
Kun nykysaarnaaja saarnaa ja sanoo loppuun vaikka: "kiitos herralle" Tai "Jeesus on totisesti Herra" niin tämän perään joku todennäköisesti mainitsee "Aamen".
Se ei ole sääntö, sitä ei välttämättä mainita aina, mutta hyvinkin todennäköisesti hartaimmat uskovat sen mainitsevat.
katsohan vaikka tätä ----> Kiitos Herralle!

Huom. puheenvuorot menevät näin Jeesus kysyi, sotajoukko vastasi. sitten Jeesus vastasi, vaikka ei kysytty.
sitten tuossa kohdassa 70 Jeesus taas vastasi kysymykseen. Tällä saattaa olla paljon merkitystä tässä asiassa.

lopuksi; Juutalaiset uskoivat Jumalaan ja kunnioittivat Jumalaa, mutta Jeesusta he eivät kunnioittaneet vaan ylenkatsoivat.
Kun Jeesus sanoi (tuntemattomana) Jumalan nimen, Jumalan nimeä kunnioitettiin, kun hän sanoi olevansa Jumalan poika, häntä halveksuttiin.
Minä vain
 

Re: Panettelua, tuomitsemista

ViestiKirjoittaja toni t » 15. Touko 2013 23:43

Minä vain kirjoitti:
Joh.18:4. Kuin siis Jesus tiesi kaikki, mitä hänelle tapahtuman piti, niin hän läksi ulos ja sanoi heille: ketä etsitte?
5. He vastasivat häntä: Jesusta Natsaretilaista. Sanoi Jesus heille: minä olen! Mutta Juudas, jonka hänen petti, seisoi myös heidän kanssansa.
6. Kuin siis Jesus sanoi heille: minä olen, astuivat he takaperin ja lankesivat maahan.
7. Niin hän taas kysyi heiltä: ketä te etsitte? Mutta he sanoivat: Jesusta Natsarealaista.
8. Jesus vastasi: minä sanoin teille, että minä olen. Jos te siis minua etsitte, niin antakaat näiden mennä.

En näe sinun tulkintaasi nyt ollenkaan loogisena sillä Raamatun mukaan Juudas myös seisoi niiden kanssa jotka kaatuivat ja sanasta saa selvästi kuvan että Juudas oli myös heidän joukossaan jotka lankesivat maahan. Juudas joka tunsi Jeesuksen. Sinun tulkintaasi ei kyllä saa sopimaan millään sitä että Raamatun mukaan myös Juudas oli heidän joukossa jotka lankesivat maahan. Eikä kohta sano etteivät maahan langenneet olisi heti uskoneet Jeesusta siksi Jeesus Nasaretilaiseksi jonka Jeesus tunnusti olevansa sanomalla "minä olen".

Jos he olisivat kumartaneet Jumalan nimen kuulemisesta niin tämän säännön tulisi näkyä myös toisissa kohdissa joissa Jeesus sanoo Jumalan nimen. Itseasiassa juutalaisten sinun tulkinnan mukaan tulisi aina Jumalan nimen kuullessaan langeta maahan kumartamaan.

Tai jos juutalaiset luulivat Jeesuksen olevan Jumala kun Jeesus sanoi "Minä olen" niin sinun tulkinnan mukaan heidän vakuuttamiseen riitti se että joku mies sanoi vain sanan "Minä olen" ja vielä kysymykseen jossa ei etsitty edes Jumalaa vaan Jeesus Nasaretilaista.

Luuk.22:66. Ja kuin päivä tuli, kokoontuivat kansan vanhimmat ja ylimmäiset papit ja kirjanoppineet ja veivät hänen oikeutensa eteen,
67. Sanoen: oletkos Kristus? sano meille. Niin hän sanoi heille: jos minä sanon teille, ette usko,
68. Ja jos minä myös kysyn, niin ette vastaa minua, ette myös päästä minua.
69. Tästedes istuu Ihmisen Poika Jumalan voiman oikialla kädellä.
70. Niin he sanoivat kaikki: sinä olet siis Jumalan Poika? sanoi hän heille: tepä sen sanotte, että minä olen.
71. Niin he sanoivat: mitä me silleen todistusta tarvitsemme, sillä me olemme sen kuulleet hänen omasta suustansa.

Jakeessa 70 sama sana on lauseen lopussa ja nimenomaan yhteydessä jossa Jeesus vahvistaa olevansa Se kumarrettava. Kuitenkaan Juutalaiset eivät kumarra Häntä Jumalan nimen kuulemisesta vaikka Jeesus vahvistaa olevansa Hän.

Sinä uskot että kun Juutalaiset etsivät Jeesus Nasaretilaista ja Kun Jeesus tunnusti heille olevansa Jeesus Nasaretilainen sanomalla Jumalan nimen "minä olen" että Juutalaiset olisivat siitä kumartaneet Häntä. Kuitenkaan nämä Juutalaiset eivät kumartaneet samaa Jeesusta kun Jeesus tunnusti heille samalla sanalla olevansa Se kumarrettava eli Herra Jhwh "Minä Olen".



Itse uskon kyllä, että Juudaskin oli siinä joukossa mukana ja hän tunsi Jeesuksen.
Ja uskon vielä, että jokainen heistä kumarsi, myös Juudas muiden mukana, käsitti hän sitten Jeesuksen sanat vastaukseksi "minä olen" tai jumalan nimeksi "minä olen".

Miksi Jeesus kysyisi uudestaan että: ketä te etsitte?
Siinä ei olisi järkeä, jos hän olisi heittänyt sanojensa voimalla koko joukon maahan selälleen ja sitten että he vielä olisivat uskaltaneet käydä häneen käsiksi?
Kyllä siinä menee hiljaiseksi, pelokkaaksi ja nöyräksi, vaikka olisi kuinka aseistettu.

Monet uskovat tietävät tai uskovat
, että Jumalan nimi on MINÄ OLEN, silti vaikka ihmiset kirjoittavat ja puhuvat: minä olen sitä, minä olen tätä jne, he eivät kuule ja näe Jumalansa nimeä?
Mutta kun sitten tulee vastaan pelkkä "minä olen", silloin on hieman eri asia ja varsinkin uskoville jotka tietävät tai uskovat jumalan nimen olevan "minä olen".
Katso itse vaikka tämän alleviivattu kohta, jossa on kaksi kertaa sana "uskovat", Tietäisitkö aivan tarkkaan mitä tarkoitin, jos en olisi jatkanut kirjoittamista pilkun jälkeen?
Tässä hieman lisää siitä mitä tarkoitan sanan "minä olen" kanssa.

En mainitse Juutalaisten luulleen, että Jeesus olisi Jumala, mutta kun hän mainitsi Jumalan pyhän nimen, niin he kumarsivat, ei Jeesukselle vaan Nimen takia.
Juutalaiset olivat uskovia, jokainen tiesi kirjoitukset ja Jumalan nimen joka oli heille Pyhä ja jota ei saanut turhaan lausua, varsinkin uskoisin, että tämän tiesi parhaiten juuri temppelivartijat, vanhimmat ja fariseukset ym. nämä ns "Jumalan tosi palvelijat".
esimerkkinä samankaltaisesta toiminnasta esitän:
Kun nykysaarnaaja saarnaa ja sanoo loppuun vaikka: "kiitos herralle" Tai "Jeesus on totisesti Herra" niin tämän perään joku todennäköisesti mainitsee "Aamen".
Se ei ole sääntö, sitä ei välttämättä mainita aina, mutta hyvinkin todennäköisesti hartaimmat uskovat sen mainitsevat.
katsohan vaikka tätä ---->

Huom. puheenvuorot menevät näin Jeesus kysyi, sotajoukko vastasi. sitten Jeesus vastasi, vaikka ei kysytty.
sitten tuossa kohdassa 70 Jeesus taas vastasi kysymykseen. Tällä saattaa olla paljon merkitystä tässä asiassa.

lopuksi; Juutalaiset uskoivat Jumalaan ja kunnioittivat Jumalaa, mutta Jeesusta he eivät kunnioittaneet vaan ylenkatsoivat.
Kun Jeesus sanoi (tuntemattomana) Jumalan nimen, Jumalan nimeä kunnioitettiin, kun hän sanoi olevansa Jumalan poika, häntä halveksuttiin.


Ei Jeesus ollut Juudakselle sen tuntemattomampi kiinniotettaessa kuin neuvostolle Jeesusta kuultaessa. Ja siinä on järkeä että Jeesus kysyi uudelleen ketä etsitte juuri sen vuoksi että he kaatuivat Hänen sanansa voimasta. Jeesus osoitti Jumalallista voimaansa heille ja kysyi vielä uudestaan ketä etsitte? (ettekö jo ymmärrä ketä vastaan taistelette)? Eli Jeesus kaatoi kiinniottajat Jumalan nimen voimalla ja sitten laittoi kiinniottajat vielä sanomaan kenen nimen voimasta he juuri kaatuivat. Vastaus kuului Jeesus Nasaretilaisen! Ja silti Jumalaa vastaan sotivien sydän pysyi epäuskossa ja pimeydessä.

Koko sinun tulkintasi jossa on monta epäkohtaa jotka on jo tullut esille kaatuu kuitenkin siihen seikkaan ettei Raamattu opeta että Juutalaiset kumartaisivat kuulessaan Jumalan nimen. Jos näin olisi lukisi se Raamatussa.

Ja jos juutalaiset olisivat alkaneet kumartamaan Jeesusta kiinniotto tilanteessa tulisi tämän kumartamisen Jumalan nimestä olla todellakin sääntö jota tulee ankarasti noudattaa sama missä tilanteessa eli vaikka kiinniotossa. Tällaisen säännön taas tulisi olla selvästi esillä Jumalan ohjeissa ja säännöissä mutta kun ei ole. Sen sijaan Raamattu opettaa monissa kohdissa Jeesuksen käyttäneen tätä samaa sanaa "minä olen" eikä missään kohdassa kerrota että kukaan juutalainen olisi silloin alkanut kumartamaan. Raamatun oma todistus kumoaa sinun teoriasi eikä aamen vertauksesi auta nyt asiaa.
Armo olkoon kaikkein kanssa, jotka meidän Herraa Jesusta Kristusta lakkaamatta rakastavat, amen!
Avatar
toni t
Site Admin
 
Viestit: 2068
Liittynyt: 09. Marras 2010 17:19

Re: Panettelua, tuomitsemista

ViestiKirjoittaja pekka » 15. Touko 2013 23:56

1. Kor. 4:6

Tämän olen, veljet, sovittanut itseeni ja Apollokseen, teidän tähtenne, että meistä oppisitte tämän: "Ei yli sen, mikä kirjoitettu on", ettette pöyhkeillen asettuisi mikä minkin puolelle toista vastaan.


Minustakin ei pitäisi rakentaa tästä asiasta mitään omaa kumartamisteoriaa koska sitä ei siinä jakeen kohdassa lue. Sanakin sanoo, että "Ei yli sen, mikä kirjoitettu on".

Joh. 18:6

Kun hän siis sanoi heille: "Minä se olen", peräytyivät he ja kaatuivat maahan.


Tämäkin kohta olisi kaiketi hyvä muistaa:

Ilm. 22:18

Minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan profetian sanat kuulee: Jos joku panee niihin jotakin lisää, niin Jumala on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan;
"Sillä kärsivällisyys on teille tarpeellinen, tehdäksenne Jumalan tahtoa, että te lupauksen saisitte." Hepr. 10:36

https://annabella-wargh.webnode.fi/
Avatar
pekka
Site Admin
 
Viestit: 5195
Liittynyt: 22. Marras 2010 21:51

Re: Panettelua, tuomitsemista

ViestiKirjoittaja Minä vain » 16. Touko 2013 00:16

toni,
Ei Jeesus ollut Juudakselle sen tuntemattomampi kiinniotettaessa kuin neuvostolle Jeesusta kuultaessa. Ja siinä on järkeä että Jeesus kysyi uudelleen ketä etsitte juuri sen vuoksi että he kaatuivat Hänen sanansa voimasta. Jeesus osoitti Jumalallista voimaansa heille ja kysyi vielä uudestaan ketä etsitte? (ettekö jo ymmärrä ketä vastaan taistelette)? Eli Jeesus kaatoi kiinniottajat Jumalan nimen voimalla ja sitten laittoi kiinniottajat vielä sanomaan kenen nimen voimasta he juuri kaatuivat. Vastaus kuului Jeesus Nasaretilaisen! Ja silti Jumalaa vastaan sotivien sydän pysyi epäuskossa ja pimeydessä.

Koko sinun tulkintasi jossa on monta epäkohtaa jotka on jo tullut esille kaatuu kuitenkin siihen seikkaan ettei Raamattu opeta että Juutalaiset kumartaisivat kuulessaan Jumalan nimen. Jos näin olisi lukisi se Raamatussa.

Ja jos juutalaiset olisivat alkaneet kumartamaan Jeesusta kiinniotto tilanteessa tulisi tämän kumartamisen Jumalan nimestä olla todellakin sääntö jota tulee ankarasti noudattaa sama missä tilanteessa eli vaikka kiinniotossa. Tällaisen säännön taas tulisi olla selvästi esillä Jumalan ohjeissa ja säännöissä mutta kun ei ole. Sen sijaan Raamattu opettaa monissa kohdissa Jeesuksen käyttäneen tätä samaa sanaa "minä olen" eikä missään kohdassa kerrota että kukaan juutalainen olisi silloin alkanut kumartamaan. Raamatun oma todistus kumoaa sinun teoriasi eikä aamen vertauksesi auta nyt asiaa.


Tuo oli taas sinun tulkintasi.
Mielestäni Jeesus ei edelleenkään kaatanut kiinniottajia Jumalan nimen voimalla, Jeesus tiesi mitä tulee tapahtumaan, joten hän ei edes kutsunut enkeleitä apuun, eikä käyttänyt voimaa heitä vastaan.

Tiesit varmaan, että kaikki perinnäissäännöt sun muut ei luekaan raamatussa.
Juutalaisilla oli toora ja tanak? ehkä muitakin?
ja niitä mitä he noudattivat eivät ole kirjoitettu raamattuun, lukuunottamatta niitä joista on raamatussa mainittu, esim käsien pesu ennen aterioimista.
Aamen vertauskaan ei ole raamatussa, mutta silti se on käytössä.
Taitaa katolisessa kirkossakin olla jumalanpalvelus sääntöjä mitä pappi sanoo ja mitä kansa vastaa ja milloin sanotaan ammen ja milloin noustaan seisomaan ja milloin ristitään kädet ym.
Eikä näitä ole mainittu raamatussa.
Ihan samoin Juutalaisten perinnäissääntöjä ja muita ohjeita ei ole mainittu raamatussa ja silti niitä on noudatettu, jopa yli Jumalan käskyjen, ja tämän asian todistaa raamattukin.
Jeesus itse sanoi että te teette jumalan käskyt tyhjiksi perinnäissäännöillänne.
Minä vain
 

Re: Panettelua, tuomitsemista

ViestiKirjoittaja toni t » 16. Touko 2013 00:43

Minä vain kirjoitti:toni,
Ei Jeesus ollut Juudakselle sen tuntemattomampi kiinniotettaessa kuin neuvostolle Jeesusta kuultaessa. Ja siinä on järkeä että Jeesus kysyi uudelleen ketä etsitte juuri sen vuoksi että he kaatuivat Hänen sanansa voimasta. Jeesus osoitti Jumalallista voimaansa heille ja kysyi vielä uudestaan ketä etsitte? (ettekö jo ymmärrä ketä vastaan taistelette)? Eli Jeesus kaatoi kiinniottajat Jumalan nimen voimalla ja sitten laittoi kiinniottajat vielä sanomaan kenen nimen voimasta he juuri kaatuivat. Vastaus kuului Jeesus Nasaretilaisen! Ja silti Jumalaa vastaan sotivien sydän pysyi epäuskossa ja pimeydessä.

Koko sinun tulkintasi jossa on monta epäkohtaa jotka on jo tullut esille kaatuu kuitenkin siihen seikkaan ettei Raamattu opeta että Juutalaiset kumartaisivat kuulessaan Jumalan nimen. Jos näin olisi lukisi se Raamatussa.

Ja jos juutalaiset olisivat alkaneet kumartamaan Jeesusta kiinniotto tilanteessa tulisi tämän kumartamisen Jumalan nimestä olla todellakin sääntö jota tulee ankarasti noudattaa sama missä tilanteessa eli vaikka kiinniotossa. Tällaisen säännön taas tulisi olla selvästi esillä Jumalan ohjeissa ja säännöissä mutta kun ei ole. Sen sijaan Raamattu opettaa monissa kohdissa Jeesuksen käyttäneen tätä samaa sanaa "minä olen" eikä missään kohdassa kerrota että kukaan juutalainen olisi silloin alkanut kumartamaan. Raamatun oma todistus kumoaa sinun teoriasi eikä aamen vertauksesi auta nyt asiaa.


Tuo oli taas sinun tulkintasi.
Mielestäni Jeesus ei edelleenkään kaatanut kiinniottajia Jumalan nimen voimalla, Jeesus tiesi mitä tulee tapahtumaan, joten hän ei edes kutsunut enkeleitä apuun, eikä käyttänyt voimaa heitä vastaan.

Tiesit varmaan, että kaikki perinnäissäännöt sun muut ei luekaan raamatussa.
Juutalaisilla oli toora ja tanak? ehkä muitakin?
ja niitä mitä he noudattivat eivät ole kirjoitettu raamattuun, lukuunottamatta niitä joista on raamatussa mainittu, esim käsien pesu ennen aterioimista.
Aamen vertauskaan ei ole raamatussa, mutta silti se on käytössä.
Taitaa katolisessa kirkossakin olla jumalanpalvelus sääntöjä mitä pappi sanoo ja mitä kansa vastaa ja milloin sanotaan ammen ja milloin noustaan seisomaan ja milloin ristitään kädet ym.
Eikä näitä ole mainittu raamatussa.
Ihan samoin Juutalaisten perinnäissääntöjä ja muita ohjeita ei ole mainittu raamatussa ja silti niitä on noudatettu, jopa yli Jumalan käskyjen, ja tämän asian todistaa raamattukin.
Jeesus itse sanoi että te teette jumalan käskyt tyhjiksi perinnäissäännöillänne.


Jeesus ei käyttänyt Jumalan nimen voimaa siksi että olisi vastustanut kiinniottoa vaan Hän käytti sitä Jumalan nimen kirkastamiseksi. Jeesus kirkasti nimensä Jeesus Nasaretilainen sanomalla "Minä olen" jonka merkiksi pimeyden joukot lankesivat maahan.

Kiinniottajat ja Jumalaa vastaan sotivat kaatuivat Jumalan nimen voimasta ja Jeesus laittoi heidät sen jälkeen kirkastamaan nimensä (Jeesus Nasaretilainen) kysymällä uudestaan ketä etsitte ja silloin kiinniottajat kirkastivat nimen jonka edessä pimeyden voimat lankeavat maahan Jeesus Nasaretilainen joka "Minä olen" on.

Jeesus vielä vahvisti sitten että " minä sanoin teille, että minä olen." (Minä Jeesus Nasaretilainen sanoin teille että "minä olen" ja sen merkiksi pimeyden joukot lankeavat maahan Jumalan nimen voimasta.)

Apt.4:10 niin olkoon teille kaikille ja koko Israelin kansalle tiettävä, että Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimen kautta, hänen, jonka te ristiinnaulitsitte, mutta jonka Jumala kuolleista herätti, hänen nimensä kautta tämä seisoo terveenä teidän edessänne.
4:11 Hän on 'se kivi, jonka te, rakentajat, hylkäsitte, mutta joka on kulmakiveksi tullut.'
4:12 Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman."

Mark.16:17 Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: minun nimessäni he ajavat ulos riivaajia, puhuvat uusilla kielillä.

Raamattu ei opeta perinnäissääntöjä vaan Jumalan sanan totuutta ja siksi Raamatussa on todistus asioihin jotka koskevat Jumalan tahtoa ja Jeesusta. Raamatussa on siis monessa kohdassa todistus "minä olen " sanan käytöstä mutta missään ei ole todistusta että silloin tulisi kumartaa. Siksi uskon mielummin Raamatun todistusta siitä ettei Juutalaisilla ollut tapana kumartaa nimen "minä olen" kuuluessa. Jos se olisi ollut edes perinnäissääntö juutalaisilla ja sitä oltaisiin noudatettu niinkin tarkasti kuin kiinniotto tilanteessa niin kyllä sitä oltaisiin noudatettu silloin muissakin tilanteissa kuin sana "minä vain" kuului. Mutta Raamattu todistaa ettei noudatettu. Eikä sitä noudateta tänäkään päivänä.
Armo olkoon kaikkein kanssa, jotka meidän Herraa Jesusta Kristusta lakkaamatta rakastavat, amen!
Avatar
toni t
Site Admin
 
Viestit: 2068
Liittynyt: 09. Marras 2010 17:19

EdellinenSeuraava

Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Google [Bot] ja 3 vierailijaa

cron