Sanoma Herran sydämeltä

[PetriFB]

Raamattu siis todistaa selkeästi, että ihmisen lihaa ei ole jo etukäteen naulittu kuolemaan ristille, sillä Raamatun opetus syntiä vastaan taistelemisesta kumoaa sen, että olisit jo valmiiksi kuollut lihallesi ja synneille ja sinun pitäisi vain omistaa se uskossa.

Petri, Raamattu todistaa toisin. Lueppa ihan selvästi:

Kol. 3:3 "Sillä te olette kuolleet, ja teidän elämänne on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa;"

Room. 6:11 "Niin tekin pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa."

Raamatun opetus syntiä vastaan taistelemisesta ei kumoa kertakaikkista vanhan ihmisemme kuolemaa Kristuksen ristillä, sinä vaan et nyt vaan näe näiden kahden asian yhtäläisyyttä. On silti vaarallista väittää, että jotain EI OLE Raamatussa, vaikka se siellä selvästi lukee.

Room. 6:5 "Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa,"

Gal. 6:14 "Mutta pois se minusta, että minä muusta kerskaisin kuin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä, jonka kautta maailma on ristiinnaulittu minulle, ja minä maailmalle!"



- todael

Raamatun opetus syntiä vastaan taistelemasta ei kumoa sitä tosiasiaa, että meidät on naulittu ristille Jeesuksen kanssa. Mutta se mitä tuo tarkoittaa on taas toinen asia, eli miten ja milloin sinut on naulittu.

Jeesus puhui leivästä ja viinistä sanoen niiden olevan Hänen ruumiinsa (tämä on minun ruumiini). Jeesuksen sanat eivät poista sitä mitä Jeesus sanoi. Mutta se mitä Jeesus tarkoitti näillä sanoilla, tarkoitti Hänen murrettua ruumista ristillä ja Hänen vertansa joka toi sovituksen synneistä. Tämä on minun ruumiini ei siis tarkoita, että leipä ja viini on konkfreettinen läsnäoleva Jeesus.

Ymmärtäkö nyt mitä ajan takaa sillä mitä Raamattu opettaa, eli opetus tulee ymmärtää aina hengellisesti eikä pelkästään kirjaimellisesti, koska silloin joutuisimme uskomaan leivän ja viinin olevan Jeesus.

Jos nyt tutkit tätä lihan kuolema asiaa uudestaan, niin sen hengellisessä merkityksessä ei saa olla mitään ristiriitaa muun opetuksen kanssa.

En löydä Raamatusta missä uskova ensin kuolee kokonaan synnille ja sitten vielä sen jälkeen aloittaa taistelun ja parannuksen tekemisen syntiä vastaan. Tällainen opetus sotii Raamatun kokonaisopetusta vastaan.

Uskon ja ymmärrän täysin eri tavalla nuo Raamatun kohdat, en saa niistä mitenkään Raamatun kokonaisopetuksen valossa sellaista käsitystä, että ensin uskova kuolee kertakaikkisesto kokonaan synnille ja aloittaa sen jälkeen taistelun ja parannuksen tekemisen syntiä vastaan.

Herran Jeesuksen ristin työn kautta meillä on mahdollisuus kuolla joka päivä itsellemme ja siksi meidät on Hänen kanssaan ristiinnaulittu, että voimme kuolla synnille, joka tässä maailmassa vallitsee.

Kerran jo kokonaan kuolleen ei tarvitse enää tehdä parannusta ja taistella syntiä vastaan. Tätä kannattaa ajatella ja pohtia sekä rukoilla, että miksi Jumala olisi jo kerran meidät kuolettanut pois synnistä, mutta sitten ikään kuin taas liha heräsi eloon ja tarvitsee uudestaan parannuksen ja taistelun syntiä vastaan, joka oli jo kerran kokonaan voitettu.

Olitko Golgatan keskimmäisellä ristillä yhdessä Jeesuksen kanssa kun sinut ristiinnaulittiin vai missä tuo ristiinnaulitseminen tapahtui tai tapahtuu? Tämä olisi hyvä tietää, koska Herra Jeesus opetti opetuslapsilleen oman ristinsä ottamista ja sitä kautta itsensä kieltämistä (itselleen kuolemista), koska Jeesuksen ristillä Hän oli yksin sovittamassa maailman synnit.

Tämä ehdottoman tärkeä ymmärtää, koska jos joku on ollut tai naulittu yhdessä Jeesuksen kanssa ristillä, niin tuskinpa Jumala sellaista hyväksyisi jha sovitusta voisi tapahtua. Mutta silloin kun Jeesus oli yksin ristillä ja vei meidän syntimme (siis ei meitä vaan syntimme) ristille sovitettavaksi, niin se oli syntiuhri, joka kelpasi Jumalalle.

Eikö sellainen halventaisi ristin työtä, jos siellä Jeesuksen kanssa olisi ristiinnaulittu kuolemaan kaikki maailman uskovat?

Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin että yhdessä Jeesuksen kanssa ristiinnaulitut kuolemaan tarkoittaa sitä kun ihminen tulee uskoon ja Jeesuksen ristin työn kautta hän Pyhän Hengen voimasta saa voiman kuolla pois synnistä, joka päivä uudestaan ja uudestaan ottaen oman ristinsä kuten Jeesus itse sanoi.

Tällä tavalla Herran Jeesuksen ristin voima tuo lihan kuoleman vanhalle ihmiselle sekä kasvattaa uskovaa ojentautumaan Jumalan tahdon mukaisesti. Näin Herran Jeesuksen ristin työ on kaiken keskipiste ja voima yli synnin sekä voima vanhurskaaseen elämään.

[Herman]

Toni ja Petri (lisäys: PetriFB siis), asetan teille molemmille henkilökohtaisesti seuraavan kysymyksen:

Kuka sinä olet? Oletko "vanha ihminen" vai oletko "uusi luomus"? Vai oletko molemmat samaan aikaan?

(luin ylläolevan lähettämisen jälkeen, että ilmeisesti Toni et edes usko että on olemassa "vanha ihminen" ja "uusi luomus".. )

[todael]

Ei ole olemassa kahta eri ihmistä (vanha ja uusi) vaan Raamatun opetuksen mukaan uudestisyntymisen kautta uskova saa sydämeensä Pyhän Hengen

Ei ole olemassa vanhaa ihmistä eikä uutta luomusta ??

Kol. 3:5-10 "Kuolettakaa siis maalliset jäsenenne: haureus, saastaisuus, kiihko, paha himo ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta, sillä niiden tähden tulee Jumalan viha, ja niissä tekin ennen vaelsitte, kun niissä elitte. Mutta nyt pankaa tekin pois ne kaikki: viha, kiivastus, pahuus, herjaus ja häpeällinen puhe suustanne. Älkää puhuko valhetta toisistanne, te, jotka olette riisuneet pois vanhan ihmisen tekoinensa ja pukeutuneet uuteen, joka uudistuu tietoon, Luojansa kuvan mukaan."

Raamatussa ilmoitetaan, että uskovassa ihmisessä on syntinen luonto, kuolemaan asti. Tämä on vanha ihmisemme - joka on liitossa perkeleen ja synnin kanssa. Uusi luomus on elämä Kristuksessa, jota elämme uskossa täällä maan päällä. Omaamme siis syntisen luonnon luonnollisen ruumiimme kautta sekä uuden luomuksen uudestisyntyneinä ihmisinä. Kristuksessa olemme uusi luomus, vanha on kadonnut. Itsessämme olemme vanha ihminen - syntinen ja Jumalaa vihaava luontomme.

2Kor. 5:17 "Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut."

2Kor. 4:11 "Sillä me, jotka elämme, olemme alati annetut kuolemaan Jeesuksen tähden, että Jeesuksen elämäkin tulisi kuolevaisessa lihassamme näkyviin."

Tiit. 2:11-122 "Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille ja kasvattaa meitä, että me, hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi ja vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa,"

Room. 6:11 "Niin tekin pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa."

[todael]

poistettu viesti

[pekka]

Kyllä tämä on ollut jotenkin sekava ketju. Kuka tekee nyt yhteenvedon tästä ketjusta? Tekstiä on tullut tähän ketjuun melkoinen määrä. Joku ilmeisesti ymmärtää nyt jotain väärin vai mikä on homman nimi?

Kirje roomalaisille 7:

1. Vai ettekö tiedä, veljet - minä puhun lain tunteville - että laki vallitsee ihmistä, niin kauan kuin hän elää?
2. Niinpä sitoo laki naidun vaimon hänen elossa olevaan mieheensä; mutta jos mies kuolee, on vaimo irti tästä miehen laista.
3. Sentähden hän saa avionrikkojan nimen, jos miehensä eläessä antautuu toiselle miehelle; mutta jos mies kuolee, on hän vapaa siitä laista, niin ettei hän ole avionrikkoja, jos menee toiselle miehelle.
4. Niin, veljeni, teidätkin on kuoletettu laista Kristuksen ruumiin kautta, tullaksenne toisen omiksi, hänen, joka on kuolleista herätetty, että me kantaisimme hedelmää Jumalalle.
5. Sillä kun olimme lihan vallassa, niin synnin himot, jotka laki herättää, vaikuttivat meidän jäsenissämme, niin että me kannoimme hedelmää kuolemalle,
6. mutta nyt me olemme irti laista ja kuolleet pois siitä, mikä meidät piti vankeina, niin että me palvelemme Jumalaa Hengen uudessa tilassa emmekä kirjaimen vanhassa.
7. Mitä siis sanomme? Onko laki syntiä? Pois se! Mutta syntiä en olisi tullut tuntemaan muuten kuin lain kautta; sillä en minä olisi tiennyt himosta, ellei laki olisi sanonut: "Älä himoitse".
8. Mutta kun synti otti käskysanasta aiheen, herätti se minussa kaikkinaisia himoja; sillä ilman lakia on synti kuollut.
9. Minä elin ennen ilman lakia; mutta kun käskysana tuli, niin synti virkosi,
10. ja minä kuolin. Niin kävi ilmi, että käskysana, joka oli oleva minulle elämäksi, olikin minulle kuolemaksi.
11. Sillä kun synti otti käskysanasta aiheen, petti se minut ja kuoletti minut käskysanan kautta.
12. Niin, laki on kuitenkin pyhä ja käskysana pyhä, vanhurskas ja hyvä.
13. Onko siis hyvä tullut minulle kuolemaksi? Pois se! Vaan synti, että se synniksi nähtäisiin, on hyvän kautta tuottanut minulle kuoleman, että synti tulisi ylenmäärin synnilliseksi käskysanan kautta.
14. Sillä me tiedämme, että laki on hengellinen, mutta minä olen lihallinen, myyty synnin alaisuuteen.
15. Sillä minä en tunne omakseni sitä, mitä teen; sillä minä en toteuta sitä, mitä tahdon, vaan mitä minä vihaan, sitä minä teen.
16. Mutta jos minä teen sitä, mitä en tahdo, niin minä myönnän, että laki on hyvä.
17. Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu.
18. Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;
19. sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.
20. Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu.
21. Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni;
22. sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin,
23. mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa, joka minun jäsenissäni on.
24. Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?
25. Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.

[Herman]

Tässä Erkki Kuisman kirjoituksessa asiaa käsitellään mielestäni aika totuudellisesti ja tasapainoisesti (vaikkakaan se ei varmasti ole - kuten ei mikään muukaan ihmisen kirjoitus - täydellinen):

https://www.icon.fi/~erkkik/naulita.html

[toni t]

Raamatussa ilmoitetaan, että uskovassa ihmisessä on syntinen luonto, kuolemaan asti. Tämä on vanha ihmisemme - joka on liitossa perkeleen ja synnin kanssa. Uusi luomus on elämä Kristuksessa, jota elämme uskossa täällä maan päällä. Omaamme siis syntisen luonnon sekä uuden luomuksen uudestisyntyneinä ihmisinä. Kristuksessa olemme uusi luomus, vanha on kadonnut. Itsessämme olemme vanha ihminen - syntinen ja Jumalaa vihaava luontomme.

Syntinen luonto on lihamme teot ja himot. Nämä todellakin ovat meissä fyysisen lihan kuolemaan asti sillä lihamme himoja ja tekoa eli vanhaa ihmistä ei naulittu Golgatan ristille kertaluontoisesti. Jos olisi naulittu ei meissä olisi enään syntistä luontoa sillä syntinen luonto tarkoittaa juurikin vanhan ihmisen tekoja. Lihan himot ja toet ovat vanhan ihmisen haluja ja jos vanha ihminen olisi kuollut Golgatan ristillä kertaluontoisesti ei meillä voisi olla enään mitään pahoja tekoja ja himoja vaan olisimme täysin synnittömiä eikä mitään uskonkasvua enään tarvittaisi mihinkään.

Uusi luomus on ihminen joka uskosta Herraan Jeesukseen on saanut Pyhän Hengen ja elää Pyhän Hengen voimassa. Kristuksessa olemme uusi ihminen joka kasvaa Pyhän Hengen voimassa kohti Jumalan Pojan kuvan kaltaisuutta oppien hylkäämään syntiä eli lihan tekoja ja himoja jotka jäsenissämme vaikuttavat.

2Kor. 5:17 "Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut."

Vanha ihminen kuvaa sitä aikaa kun elimme pimeydessä saatanan orjuudessa lihan teoissa ja himoissa emmekä Pyhän Hengen voimassa kasvaneet Jumalan Pojan kuvaa kohti. Uusi ihminen tarkoittaa pelastuneessa tilassa olevaa ihmistä jonka sydämessä asuu Pyhä Henki. Kuitenkin Raamatun selvän kokonaisopetuksen valossa vanhaa ihmistä eli lihamme tekoja ja himoja ei naulittu kertaluontoisesti Golgatan ristille vaan meidän pitää uudestisyntymisen kautta uusina luomuksina Jumalan Hengen voimalla kuolla vanhan ihmisen haluille ja tämä on joka päiväistä ja tämä on juuri se kasvuprosessi jossa uutena luomuksena Pyhässä Hengessä kuolletetaan vanhan ihmisen tekoja ja himoja jäsenissämme.

[PetriFB]

Toni ja Petri (lisäys: PetriFB siis), asetan teille molemmille henkilökohtaisesti seuraavan kysymyksen:

Kuka sinä olet? Oletko "vanha ihminen" vai oletko "uusi luomus"? Vai oletko molemmat samaan aikaan?

(luin ylläolevan lähettämisen jälkeen, että ilmeisesti Toni et edes usko että on olemassa "vanha ihminen" ja "uusi luomus".. )

Uskon olevani Jumalan armon pelastuksen ja uudestisyntymisen kautta uusi ihminen, eli uusi luomus. Vanha ihminen tarkoittaa lihan tekoja, eli synnin tekoja.

Ef 4:22 että teidän tulee panna pois vanha ihmisenne, jonka mukaan te ennen vaelsitte ja joka turmelee itsensä petollisia himoja seuraten,

Kol 3:9 Älkää puhuko valhetta toisistanne, te, jotka olette riisuneet pois vanhan ihmisen tekoinensa

Vanha ihminen tarkoittaa synnin ja lihan tekoja.

Jumala ei tehnyt minua vanhaksi ihmiseksi tai jättänyt minua vanhaksi ihmiseksi, vaan uudeksi luomukseksi (ihminen):

2 Kor 5:17 Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut.

Efes 4:24 ja pukea päällenne uusi ihminen, joka Jumalan mukaan on luotu totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen.

Olen kokonaan uusi luomus Kristuksessa, ja valitettavasti lankean tekemään myös vanhan ihmisen tekoja, eli lihan tekoja ja syntiä. Silti olen koko ajan uusi luomus Kristuksessa, Jumalan armosta. Saan myös uutena luomuksena Jumalan armosta kasvaa hylkäämään syntiä sekä kasvaa jumalisuudessa ja vanhurskaudessa.

[todael]

Raamatussa ilmoitetaan, että uskovassa ihmisessä on syntinen luonto, kuolemaan asti. Tämä on vanha ihmisemme - joka on liitossa perkeleen ja synnin kanssa. Uusi luomus on elämä Kristuksessa, jota elämme uskossa täällä maan päällä. Omaamme siis syntisen luonnon sekä uuden luomuksen uudestisyntyneinä ihmisinä. Kristuksessa olemme uusi luomus, vanha on kadonnut. Itsessämme olemme vanha ihminen - syntinen ja Jumalaa vihaava luontomme.

Syntinen luonto on lihamme teot ja himot. Nämä todellakin ovat meissä fyysisen lihan kuolemaan asti sillä lihamme himoja ja tekoa eli vanhaa ihmistä ei naulittu Golgatan ristille kertaluontoisesti. Jos olisi naulittu ei meissä olisi enään syntistä luontoa sillä syntinen luonto tarkoittaa juurikin vanhan ihmisen tekoja. Lihan himot ja toet ovat vanhan ihmisen haluja ja jos vanha ihminen olisi kuollut Golgatan ristillä kertaluontoisesti ei meillä voisi olla enään mitään pahoja tekoja ja himoja vaan olisimme täysin synnittömiä eikä mitään uskonkasvua enään tarvittaisi mihinkään.

Uusi luomus on ihminen joka uskosta Herraan Jeesukseen on saanut Pyhän Hengen ja elää Pyhän Hengen voimassa. Kristuksessa olemme uusi ihminen joka kasvaa Pyhän Hengen voimassa kohti Jumalan Pojan kuvan kaltaisuutta oppien hylkäämään syntiä eli lihan tekoja ja himoja jotka jäsenissämme vaikuttavat.

2Kor. 5:17 "Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut."

Vanha ihminen kuvaa sitä aikaa kun elimme pimeydessä saatanan orjuudessa lihan teoissa ja himoissa emmekä Pyhän Hengen voimassa kasvaneet Jumalan Pojan kuvaa kohti. Uusi ihminen tarkoittaa pelastuneessa tilassa olevaa ihmistä jonka sydämessä asuu Pyhä Henki. Kuitenkin Raamatun selvän kokonaisopetuksen valossa vanhaa ihmistä eli lihamme tekoja ja himoja ei naulittu kertaluontoisesti Golgatan ristille vaan meidän pitää uudestisyntymisen kautta uusina luomuksina Jumalan Hengen voimalla kuolla vanhan ihmisen haluille ja tämä on joka päiväistä ja tämä on juuri se kasvuprosessi jossa uutena luomuksena Pyhässä Hengessä kuolletetaan vanhan ihmisen tekoja ja himoja jäsenissämme.

Toni, et olisi uusi luomus jo vanha ei olisi kadonnut. Mihin vanha katosi ?? Vanha katosi Kristuksen ristillä, kun vanha ihmisemme Kristuksessa ristiinnaulittiin.
2Kor. 5:17 "Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut."

Tästä syntyy kilvoittelu, pysyä "kuolleena synnille" - tämä on siis Kristuksessa pysymistä.
Gal. 5:24 "Ja ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omat, ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen."

Kilvoittelumme on pysyä Kristuksessa - jossa vanha ihmisemme on ristiinnaulittu, ja jossa uusi luomuksemme elää Hänen ylösnousemusvoimastaan. Tähän pysymiseen - kuuluu ristin kantaminen, kilvoittelu, syntiä vastaan taisteleminen, rukous jne. Näemme siis, että vanhan ihmisemme kertakaikkinen ristiinnaulitseminen Kristuksessa ei kumoa uskon kasvua, eikä kilvoittelua syntiä vastaan, vaan se osoittaa meille Kristuksessa pysymisen.

Joh. 15:4 "Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Niinkuin oksa ei voi kantaa hedelmää itsestään, ellei se pysy viinipuussa, niin ette tekään, ellette pysy minussa."

- todael

[Herman]

Olen kokonaan uusi luomus Kristuksessa, ja valitettavasti lankean tekemään myös vanhan ihmisen tekoja, eli lihan tekoja ja syntiä. Silti olen koko ajan uusi luomus Kristuksessa, Jumalan armosta. on Jumalasta syntynyt.

Voiko "uusi luomus" tehdä syntiä?