Juttutupa

[Jukka]

Raamattu puhuu että tuomiopäivänä meillä on rohkea luottamus Jumalaan ja pelkoa ei ole rakkaudessa vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon. Jos pelkäämme tuomiopäivänä niin emme ole päässeet täydelliseksi rakkaudessa. Mitä on ero Jumalanpelon ja tämän pelon väliltä? Anteeksi kovasti koska mietityttää erotus niiden väliltä.

Raamattu puhuu täydellisestä rakkaudesta niin koko luku puhuu että oelmme velvollisia rakastamaan toisiamme. Jumalaa ei kukaan ole nähnyt ja jos rakastamme toisiamme niin Jumala pysyy meissä ja Hänen rakkautensa on tullut meissä täydelliseksi. Niin se mietitytti välillä rakastanko minä kaikki vihollisia ja jopa inhottavia ihmisiä. Vaikea ottaa selkoa rakkaudestani heitä kohti.

Teit hyvän kysymyksen ja saman tyyppisiä kysymyksiä liikkuu varmasti tuhansien muidenkin uskovaisten mielissä tässä maassa, koko maailmasta puhumattakaan. En kykene aivan lennosta vastaamaan kahdesta syystä: 1) Kysymyksen luonne on sellainen, joka vaatii vastaajaa viipymään rukouksissa Jumalan edessä löytääkseen oikeat sanat ilmaista asia raamatunpaikkojen kera ja 2) Minulle on tulossa kaksi vierasta (ei oikeastaan vierasta vaan läheistä; pikkusiskoni ja hänen poikansa) ja valmistaudun ottamaan heitä vastaan. Viipyvät 2-3 päivää omassa kodissaan tehtävän viemäriremontin vuoksi. Oman vastaukseni laatiminen ei toivottavasti viivästy 2-3 päivää.

Tässä tahdon jo ikään kuin alustukseksi todeta Johanneksen sanoin: "Laki on annettu Mooseksen kautta; armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta" (Joh. 1:17). Kaikki Jumalan vaatimukset Uudessa Liitossa kohdistuvat siihen uuteen elämään, jonka Jumala on antanut sydämiimme. Niin tärkeä ja tinkimätön asia kuin totuus onkin niin senkin edellä kulkee armo. Me voimme toteuttaa Isämme tahtoa vain Jeesuksen Kristuksen armosta käsin. VT:n lupauksissa Jumala sanoo tästä armoliitosta näin: "Ja minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille lihasydämen. Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne. (Hes. 36:26-27). Tässä on ihmeellinen "kaksoislupaus". Ensin Hän antaa meille uuden sydämen ja uuden hengen s.o uudestisynnyttää henkemme ja tämän armotyön lisäksi Hän antaa Henkensä sisimpäämme. Jumala säilyttää vanhurskautensa (dikaiosyne), kun tekee tämän jumalattomalle syntiselle, koska Jeesus on uhrannut itsensä syntiuhrina edestämme ja Jumalan vanhurskas viha (orge) on kohdannut sijastamme Hänen omaa Poikaansa. Erillään rististä ei ole mitään armoa ei uutta elämää eikä pelastusta. Siellä missä ohitetaan risti, kohdataan kyllä Jumalan vanhurskaus (dikaiosyne) mutta se on Jumalan vanhurskasta vihaa (orge) ilman armoa. Me olemme uskoneet Hänen Poikaansa Jeesukseen emmekä ole vihan alla vaan armon alla. Tästä hyppään ensi kerralla Johanneksen kirjeeseen, mutta toivon kyllä jonkun ehtivän ennen minua vastauksen tai vastauksia Sinulle ystävä antamaan.

[Jukka]

So that, my beloved, as you always obey, not as in my presence only, but now much more in my absence, with fear and trembling your own deliverance work out,
fil 2:12

Mikä ihme Sinua uuhi oikein "riivaa", kun et osaa pysyä edes omassa kielessämme kirjoittaessasi raamatunjakeita. Entä mihin unohtui Filippiläiskirjeen 2 luvun jae 13, joka liittyy edelliseen jakeeseen "sillä Jumala on se, joka teissä vaikuttaa sekä tahtomisen että tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi".

Tuolla omavanhurskauden ja lainalaisuuden tiellä tulee toivottavasti sellainen vararikkotila pyhän Jumalan edessä, että Jeesuksen armo mitään siihen lisäämättä riittää. Tule alas sieltä itsetehostuksen ja -petoksen korkealta pallilta, jos se on mahdollista. Minulle ei ollut ja voin sanoa, että tekee kipeää, kun sieltä tönäistään alas, jotta oppisi edes tämän lastenlaulun sanat: "Olen mielummin pieni ja kiipeän, kuin suuri ja putoan..."

[vaisuliini]

*
Tänään aamulla Jumala avasi ymmärrykseni ja nyt tajusin erotuksen. Kyllä minulla kesti kauan tajuta se erotus mutta miettiminen kannatti koska Raamatun mukaan tarkkaa niin Jumala antaa ymmärryksen kaikkeen.

Tuomiopäivänä itsessämme on kyllä jotain pelkoa eli Jumalan pelkoa mutta toisaalta Raamattu sanoo että tuomiopäivänä täydellinen rakkaus karkottaa pelon. Siinä on kaksi asiaa. Kyse on lähimmäisenrakkaudesta. Kun päätämme rakastaa kaikki vihollisia ja inhottavia tyyppejä niin Jumalan rakkaus tulee meissä täydelliseksi ja se karkottaa pelon. Kyse on lähimmäisenrakkaudesta.

Aluksi ymmärsin asiaa väärin ja luulin osaanko rakastaa kaikki vihollisia ja inhottavia tyyppejä. Mutta Raamattu sanoo että tämä käsky on meillä saatu Jumalalta ja käskyn mukaan joka rakastaa Jumalaa, rakastakoon myös veljeään jota hän vihaa. Huomasin että se on Jumalan käsky eikä kyse ole siitä osaammeko rakastaa. Kun Jumalan käskystä päätämme rakastaa heitä niin samalla Jumalan rakkaus tulee meissä täydelliseksi ja se kans karkottaa pelon.

Eri asia se Jumalan pelko. Kyllä pelkäämme Jumalaa tuomiopäivänä mutta meillä on vahva luottamus Häneen joka tuomitsee oikeudenmukaisesti ja vanhurskaasti ja nostaa esille jotain kiitettävää meistä kuten Jukka selitti siitä. Me kuitenkin vaellamme pelossa Jumalaa kohtaan joka on tuomari ja siitä pelosta päätämme vaeltaa oikein lähimmäisiä kohti peläten Jumalaa. Ei tällä kertaa itselläni ole mitään ristiriitaista...

[Aamu-Usva]

Minä ajattelen, että viimeistään tuomiopäivänä me näemme omien tekojemme turhuuden ja huonouden täydellisesti ja samalla meidän tuomioistuimemme muuttuu armoistuimeksi Jeesuksessa. Yksikään oma tekomme ei voi meitä viedä pelastukseen. Jumala tulee tuomitsemaan meidät kaikki kuolemaan, mutta silloin tulee Jeesuksen sijaisuhri meidän edestämme. Jeesus kärsi meille kaikille kuuluvan rangaistuksen. Ei ole yhtään ihmistä, joka olisi täysin puhdas. Hyvätkään ihmiset eivät kuitenkaan ole hyviä Jumalan pyhyyden äärellä. Eli Jumala ei löydä meistä mitään hyvää tuomiopäivänä, mutta pääsemme pelastukseen Jeesuksen tähden.

[vaisuliini]

Minä ajattelen, että viimeistään tuomiopäivänä me näemme omien tekojemme turhuuden ja huonouden täydellisesti ja samalla meidän tuomioistuimemme muuttuu armoistuimeksi Jeesuksessa. Yksikään oma tekomme ei voi meitä viedä pelastukseen. Jumala tulee tuomitsemaan meidät kaikki kuolemaan, mutta silloin tulee Jeesuksen sijaisuhri meidän edestämme. Jeesus kärsi meille kaikille kuuluvan rangaistuksen. Ei ole yhtään ihmistä, joka olisi täysin puhdas. Hyvätkään ihmiset eivät kuitenkaan ole hyviä Jumalan pyhyyden äärellä. Eli Jumala ei löydä meistä mitään hyvää tuomiopäivänä, mutta pääsemme pelastukseen Jeesuksen tähden.

Sinä ymmärrät oikein Aamu-Usva mutta se ei tarkoita että saisimme tehdä jotain pahaa lähimmäisille kuten härnääminen. Jumala ei tuomitse näöllä eikä katso henkilöön vaan siitä pidämmekö Jumalan käskyt niin sitä on otettava vakavaksi meidän vaellusaikanamme maan päällä.

[Aamu-Usva]

Näin juuri. Mielestäni kenelläkään ihmisellä ei ole oikeutta tehdä pahaa, mutta kyllä me kaikki joskus teemme. Rikomme lähimmäisen rakastamista huokailemalla veljiämme vastaan. Jumalan rakkaus on kuitenkin vuodatettu meidän uskovien sydämiin Pyhän hengen kautta ja tuo rakkaus ei salli olla vain passiivisen rakastavia, vaan se kehottaa jatkuvasti aktiiviseen työssä ja teossa rakastamiseen. "...Kristuksen rakkaus vaatii meitä (2.Kor.5:14)..."

[vaisuliini]

Näin juuri. Mielestäni kenelläkään ihmisellä ei ole oikeutta tehdä pahaa, mutta kyllä me kaikki joskus teemme. Rikomme lähimmäisen rakastamista huokailemalla veljiämme vastaan. Jumalan rakkaus on kuitenkin vuodatettu meidän uskovien sydämiin Pyhän hengen kautta ja tuo rakkaus ei salli olla vain passiivisen rakastavia, vaan se kehottaa jatkuvasti aktiiviseen työssä ja teossa rakastamiseen. "...Kristuksen rakkaus vaatii meitä (2.Kor.5:14)..."

Ihana kirjoitus Aamu-Usva

Haluaisin vielä lisätä pari Raamatun kohtaa. Se ei ole ainoastaan sinulle vaan myös minulle. Siis Jumalan armon kautta kasvatukseksi meissä.

Tiit. 2:14 Hän antoi itsensä meidän puolestamme lunastaakseen meidät kaikesta laittomuudesta ja puhdistaakseen itselleen omaisuudeksi kansan, joka ahkeroi hyviä tekoja.

Tiit. 3:14 Oppikoot meikäläisetkin tarpeen vaatiessa tekemään hyviä tekoja, etteivät jäisi hedelmättömiksi. RK

[uuhi]

hedelmistäheidän tiedätte heidät. ei jokainen sanova minulle hallitsija hallitsija, tule kuningaskuntaan taivaiden, vaan se tekevä tahdon isäni taivaissa



[matt. 7:21]



älkää ihmetelkö tätä että tulee hetki jossa kaikki ne haudoissa kuulevat äänenhänen ja menevät, hyviä tehneet ylösnousemukseen elämän, huonoja tehneet ylösnousemukseen tuomion



[joh. 5:28-29]



sillä kaikkien meidän ilmetä pitää edessä messiaan oikeusistuimen, that each one may receive the things through the body, in reference to the things mitä teki, joko hyvää tai huonoa



[2.kor 5:10]



Niin pietari avasi suunsa ja sanoi: nyt minä totisesti käsitän, ettei elohim katso henkilöön,
vaan että jokaisessa kansassa se, joka häntä pelkää ja tekee vanhurskautta, on hänelle otollinen



[apt. 10:34-35, v. 1938 käännös, korjattu termi elohim]




kaikki siis mitä tahtoisitte että tekisivät teille ihmiset siten ja te tehkää heille



[jakeesta matt. 7:12]

[vaisuliini]

*
Voisitteko koetella tätä Jumalan Sanalla? Mitä mieltä olette Paavo Järvisen näystä?

https://www.youtube.com/watch?v=9R2Prje ... ture=share

[Jukka]

hedelmistäheidän tiedätte heidät. ei jokainen sanova minulle hallitsija hallitsija, tule kuningaskuntaan taivaiden, vaan se tekevä tahdon isäni taivaissa [matt. 7:21]

älkää ihmetelkö tätä että tulee hetki jossa kaikki ne haudoissa kuulevat äänenhänen ja menevät, hyviä tehneet ylösnousemukseen elämän, huonoja tehneet ylösnousemukseen tuomion [joh. 5:28-29]

sillä kaikkien meidän ilmetä pitää edessä messiaan oikeusistuimen, that each one may receive the things through the body, in reference to the things mitä teki, joko hyvää tai huonoa [2.kor 5:10]

Niin pietari avasi suunsa ja sanoi: nyt minä totisesti käsitän, ettei elohim katso henkilöön,
vaan että jokaisessa kansassa se, joka häntä pelkää ja tekee vanhurskautta, on hänelle otollinen [apt. 10:34-35, v. 1938 käännös, korjattu termi elohim]

kaikki siis mitä tahtoisitte että tekisivät teille ihmiset siten ja te tehkää heille [jakeesta matt. 7:12]

Voi rakas kiltti uuhi. Jos olet käynyt suomenkielistä koulua ja puhut suomea niin ymmärrät varmaan, että "kääntämäsi" jakeet eivät täytä alkeellisinpiakaan suomen kieliopin vaatimuksia ja poikkeavat lisäksi suuresti Textus Receptuksen tekstistä, joka noudattaa bysanttilaisiin alkuteksteihin perustuvaa Uuden testamentin tekstiperhettä.

Jumalan Sanan vääristely on aina vakava asia ja jos teet tätä käännöstyötäsi vastoin parempaa tietoasi (siis tahallasi väärin huomiota saadaksesi tai jotain erinomaista ollaksesi) on kysymyksessä kuoleman vakava synti. Jumala valvoo Sanaansa, pitää siitä huolen ja toteuttaa sen. Raamatussa on useita kertomuksia ihmisistä, jotka vääristivät Jumalan Sanan tai hylkäsivät sen peräti. Ensimmäinen Sanan vääristelijä oli Saatana paratiisissa. Mieleeni nousee myös kuningas Saul, jonka elämän loppuvuodet ovat surullista luettavaa. Profeetta ja Israelin tuomari Samuel joutui sanomaan seuraavat sanat kuninkaalle (1.Sam. 15:22-23)

"Haluaako Herra polttouhreja ja teurasuhreja yhtä hyvin kuin kuuliaisuutta Herran äänelle? Katso, kuuliaisuus on parempi kuin uhri ja tottelevaisuus parempi kuin oinasten rasva. Sillä tottelemattomuus on taikuuden syntiä, ja niskoittelu on valhetta ja kuin kotijumalain palvelusta. Koska sinä olet hyljännyt Herran sanan, on myös hän hyljännyt sinut, etkä sinä enää saa olla kuninkaana."