Apt 5:42 Eivätkä he lakanneet, vaan opettivat joka päivä pyhäkössä ja kodeissa ja julistivat evankeliumia Kristuksesta Jeesuksesta.
Apt 6:1 ¶ Niinä päivinä, kun opetuslasten luku lisääntyi, syntyi hellenisteissä nurinaa hebrealaisia vastaan siitä, että heidän leskiänsä syrjäytettiin jokapäiväisessä avunannossa.
Missä tämä kohta sanoo, että opetuslapsia tehdään evankeliumin julistamisen kautta? Mikä estää näkemästä evankeliumin julistusta ja opetuslasten luvun lisääntymistä toisistaan erillisinä, vaikkakin seuraussuhteessa olevina asioina?
Apos 6:7 Ja Jumalan sana menestyi, ja opetuslasten luku lisääntyi suuresti Jerusalemissa. Ja lukuisa joukko pappeja tuli uskolle kuuliaisiksi.
Raamattu opettaa, että evankeliumia julistetaan uskon kuuliaisuuden aikaansaamiseksi. Opetuslasten joukko lisääntyi kun he olivat kuulleet evankeliumin ja siten tulleet uskossa kuuliaisiksi.
Missä tämä kohta sanoo, että opetuslapsia tehdään evankeliumin julistamisen kautta? Miksi opetuslasten luvun lisääntyminen olisi nähtävä evankeliumin uskomisen yhteydessä tapahtuvaksi?
Apos 14:21 Ja julistettuaan evankeliumia siinä kaupungissa ja tehtyään monta opetuslapsiksi he palasivat Lystraan ja Ikonioniin ja Antiokiaan
Tämä kohta on jo käsitelty, mutta olkoon se myös mukana todistamaan sitä kuinka evankeliumin kautta ihmisistä tulee opetuslapsia kun he uskovat evankeliumin.
Missä tämä kohta sanoo, että opetuslapsia tehdään evankeliumin julistamisen kautta? Mikä estää näkemästä evankeliumin julistusta ja opetuslapsiksi tekemistä toisistaan erillisinä, vaikkakin seuraussuhteessa olevina asioina?
Otan esimerkin. "Ja opetettuaan oppilaitaan ja päästettyään heidät seuraavalle luokalle opettaja jäi lomalle." Eivät kai tässäkään opettaminen ja seuraavalle luokalle päästäminen ole samanaikaisia tai yksi tapahtuma? Ennemminkin seuraavalle luokalle päästäminen seuraa tässä opetusta.
Mark 1:15 ja sanoi: "Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi".
Jeesus sanoi tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi, joka tarkoittaa että parannuksen teon (katumus, syntien tunnustaminen, mielenmuutos) ja uskon kautta Jeesukseen ihmisestä tulee Jeesuksen opetuslapsi saaden syntinsä anteeksi sekä iankaikkisen elämän.
Hyvin lennokas tulkinta, vaikka jakeessa ei edes mainita sanaa opetuslapsi.
Apt 26:
17 Ja minä pelastan sinut sekä oman kansasi että pakanain käsistä, joitten tykö minä sinut lähetän
18 avaamaan heidän silmänsä, että he kääntyisivät pimeydestä valkeuteen ja saatanan vallasta Jumalan tykö ja saisivat uskomalla minuun synnit anteeksi ja perintöosan pyhitettyjen joukossa.’
19 Sentähden, kuningas Agrippa, minä en voinut olla tottelematta taivaallista näkyä,
20 vaan saarnasin ensin sekä Damaskon että Jerusalemin asukkaille, ja sitten koko Juudean maalle ja pakanoille parannusta ja kääntymystä Jumalan puoleen, ja että he tekisivät parannuksen soveliaita tekoja.
Paavali sanoi saarnanneensa parannusta ja kääntymystä Jumalan puoleen, että ihmiset saisivat uskomalla Jeesukseen (tulevat opetuslapsiksi uskottuaan evankeliumin) synnit anteeksi.
Tässäkään kohdassa ei taideta mainita sanaa opetuslapsi, joten mistä kumpuaa tulkintasi, että opetuslapseksi tullaan uskomalla evankeliumi?
Apt 8:12 Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset.
Ensin evankeliumin julistus ja kun he uskoivat (tulivat opetuslapsiksi evankeliumin uskomisen kautta), niin sen jälkeen heidät kastettiin.
Ks. edellinen maininta.
Kirjoitin aiemmin Matteuksen loppujakeista:
Minusta Saarisalon käännös ei näytä tarkasti alkukielen mukaan tehdyltä. Millä perusteella Saarisalo on kääntänyt jakeet niin, että ne sisältäisivät neljä käskymuotoa? Minun nähdäkseni jakeissa on vain yksi käskymuotoinen sana, nimittäin matheteusate (opetuslapseuttakaa). Sen sijaan menemisen, kastamisen ja opettamisen kohdalla on kreikassa käytetty partisiippeja. Ensimmäinen niistä on aoristissa, jolloin on luontevaa kääntää "mentyänne". Kaksi seuraavaa taas ovat preesensissä, jolloin voitaisiin kääntää kastavina ja opettavina, kastaen ja opettaen, tai kastamalla ja opettamalla. Nämäkään eivät ehkä ole täysin sanatarkkoja käännöksiä, mutta tämänhetkisten tietojeni valossa parempia kuin Saarisalon.
Käsittääkseni 'kastakaa' voitaisiin kreikaksi ilmaista kirjoittamalla βαπτίζετε ja 'opettakaa' διδάσκετε. Näin ei kuitenkaan kreikassa lue. Kreikanopettajani sanoi asiasta kysyttyäni, että partisiipit βαπτίζοντεϛ ja διδάσκοντεϛ olisi tässä luontevaa ymmärtää instrumentaalisina eli opetuslapseuttamisen välineinä. Tätä voi jokainen koetella vapaasti.
Miten Petri sinun mielestäsi Saarisalon käännös (joka antaa ymmärtää opetuslapseuttamisen, kastamisen ja opettamisen olevan erillisiä askelia) voisi olla kieliopillisesti hyväksyttävä?
