Päivän sana

[vaisuliini]

*
Kuulun siihen yhteen ja ainoaan seurakuntaan, johon jokainen Jumalan armosta pelastettu kuuluu. Herralla on ainoastaan yksi seurakunta, Jumalan seurakunta. Anteeksi, kun tulee nyt pitkä kirjoitus, mutta se on välttämätöntä tämän tärkeän asian esille tuomiseen.

Apt 20:28 Ottakaa siis itsestänne vaari ja kaikesta laumasta, johon Pyhä Henki on teidät pannut kaitsijoiksi, paimentamaan Herran seurakuntaa, jonka hän omalla verellänsä on itselleen ansainnut.

Raamattu sanoo, että seurakunta on Herran (Jumalan) seurakunta ja vain Hänellä on silloin oikeus määritellä millainen seurakunta on, millä nimellä seurakuntaa kutsutaan jne. Raamattu ei opeta, että seurakunta olisi ihmisen seurakunta, jolla tarkoitan sitä, että ihminen saisi määritellä sen millainen seurakunta on. Seurakunta koostuu uskovista ihmisistä ja he kuuluvat Herran seurakuntaan Jeesuksen veren ja sovitustyön tähden, kun ovat ottaneet Jumalan armosta vastaan pelastuksen.

1 Kor 1:2 Korintossa olevalle Jumalan seurakunnalle, Kristuksessa Jeesuksessa pyhitetyille, jotka ovat kutsutut ja pyhät, ynnä kaikille, jotka avuksi huutavat meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeä kaikissa paikkakunnissa, niin omissaan kuin meidänkin.

Apt 11:22 Ja sanoma heistä tuli Jerusalemin seurakunnan korviin, ja he lähettivät Barnabaan Antiokiaan.

Apt 13:1 Ja Antiokian seurakunnassa oli profeettoja ja opettajia: Barnabas ja Simeon, jota kutsuttiin Nigeriksi, ja Lukius, kyreneläinen, ja Manaen, neljännysruhtinas Herodeksen kasvinkumppani, ja Saulus.

1 Tess 1:1 Paavali ja Silvanus ja Timoteus tessalonikalaisten seurakunnalle Isässä Jumalassa ja Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa. Armo teille ja rauha!

Ilm 1:11 joka sanoi: "Kirjoita kirjaan, mitä näet, ja lähetä niille seitsemälle seurakunnalle, Efesoon ja Smyrnaan ja Pergamoon ja Tyatiraan ja Sardeeseen ja Filadelfiaan ja Laodikeaan".

Raamattu sanoo seurakunnan olevan Jumalan (Herran) seurakunta, joka kokoontuu paikkakunnillaan esim. Jumalan seurakunta Korintossa - Korinton seurakunta. Mitään muuta nimeä Jumala ei ole seurakunnalle antanut, kun että siitä käytetään Jumalan seurakunnan nimeä ja paikkakunnan mukaan - Korinton seurakunta. Tämä on Herran asetus.

Tästä näkökulmasta käsin ymmärrän, että Jumala ei ole koskaan kehottanut uskovia hajaantumaan paikkakunnalle eri nimisiin uskonsuuntiin. Jumala ei toimi itseään vastaan, sillä asettaessaan yhden seurakuntamallin paikkakunnille, niin Hän ei johdata sitä hajaannuksen tilaan eri opin suuntiin ja eri nimisiin uskonsuuntiin. Ihminen on hajaannuksen takana, ei Jumala.

Se on totta, että Jumala haluaa uudistaa uskovia sekä puhdistaa seurakuntaa ja haluaa antaa uskoville Raamatun totuuden mukaista näkyä ja voi jopa kutsua aloittamaan uskovien kokoontumista totuuden äärelle, mutta Jumala itse ei kehota uskovia kehittelemään seurakunnalle omia nimiään, koska seurakunta on aina Herran, ja Hän on jo sanassaan ratkaissut nimi kysymyksen.

Yhdistyksiä voidaan tarvita tässä ajassa (mutta ei välttämättä kaikissa tapauksissa) eikä minulla ole mitään yhdistyksiä vastaan. Jos Sysmässä alkaisimme kokoontumaan Raamatullisesti Herran seurakuntana, niin seurakunnalla voisi olla yhdistys, jonka nimi voisi olla vaikka Betania-yhdistys. Betania-yhdistys tai Betania ei olisi seurakunnan nimi, vaan yhdistyksen nimi, jonka kautta hoidetaan asiat maailmaan päin: raha-asiat jne. Betania ei saisi näkyä mitenkään seurakunnan hengellisessä toiminnassa, eikä ole seurakunnan nimi, koska Herralla on Sysmässä ainoastaan yksi seurakunta.

Apt 2:47 kiittäen Jumalaa. Ja he nauttivat kaiken kansan suosiota. Ja Herra lisäsi seurakuntaan (ekklesia) joka päivä niitä, jotka pelastuivat. Toivo Koilo Suuri Ilosanoma

Apt 2:47 alkuteksti sanoo, että Herra itse lisää pelastuneen seurakuntaansa. Raamatullisesti seurakuntaan uudestisynnytään ylhäältä, eli syntymän kautta. Jos me uskovina ymmärtäisimme tämän käytännön tasolla, niin olisimme lähempänä Jumalan asettamaa seurakuntamallia. Raamatun opetuksen mukaan Jumala valitsee uskovalle seurakunnan, joka on Herran seurakunta, ihminen ei itse valitse, sillä Jumala on jo tehnyt sen valinnan.

Hebr 10:25 älkäämme jättäkö omaa seurakunnankokoustamme, niinkuin muutamien on tapana, vaan kehoittakaamme toisiamme, sitä enemmän, kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän.

Heb 10:25 Not forsaking the assembling of ourselves together, as the manner of some is; but exhorting one another: and so much the more, as ye see the day approaching. KJV kääntää alkutekstin mukaisesti!

Alkutekstissä Hebr 10:25 ei ole sanoja omaa ja seurakunta. Seurakunta on Herran oma ja me uskovina saamme siihen kuulua Jumalan armosta. Alkuteksti sanoo Hebr 10:25:ssa ettemme saa hylätä tai unohtaa keskinäistä kokoontumistamme. Hebr 10:25 tarkoittaa sitä, että paikkakunnalla kokoontuvan yhden Jumalan seurakunnan tulisi kokoontua yhteen eikä uskovat saisi olla kokoontumatta yhteen.

Room 16:
14 Tervehdys Asynkritukselle, Flegonille, Hermeelle, Patrobaalle, Hermaalle ja veljille, jotka ovat heidän kanssansa.
15 Tervehdys Filologukselle ja Julialle, Nereukselle ja hänen sisarelleen ja Olympaalle ja kaikille pyhille, jotka ovat heidän kanssansa.
Raamatun opetuksen mukaan uskovat voivat kokoontua eri paikoissa paikkakunnillaan, niin kuin Room 16 luku opettaa. Roomassa eri puolilla kokoontuva Jumalan seurakunta ei kuitenkaan jakaantunut eri nimisiin uskonsuuntiin, vaan pysyi yhtenä ja samana seurakuntana, jolla oli yhdet ja samat vanhimmat.

Tiit 1:5 Minä jätin sinut Kreettaan sitä varten, että järjestäisit, mitä vielä jäi järjestämättä, ja että asettaisit, niinkuin minä sinulle määräsin, joka kaupunkiin vanhimmat,

Raamatun opetuksen mukaan Jumalan asetus on yksi seurakunta paikkakunnalle ja vanhimmat on asetettu palvellen johtamaan yhden ja saman paikkakunnan uskovia. Raamatullinen paimenuus on kytketty koko paikkakunnan uskoville, eikä niin, että paikkakunnalla on erilaisia uskonsuuntia, joilla jokaisella olisi omat vanhimpansa.

1 Kor 1:
10 ¶ Mutta minä kehoitan teitä, veljet, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeen, että kaikki olisitte puheessa yksimieliset ettekä suvaitsisi riitaisuuksia keskuudessanne, vaan pysyisitte sovinnossa ja teillä olisi sama mieli ja sama ajatus.
11 Sillä Kloen perheväeltä olen saanut teistä kuulla, veljeni, että teillä on riitoja keskuudessanne.
12 Tarkoitan sitä, että yksi teistä sanoo: "Minä olen Paavalin puolta," toinen: "Minä Apolloksen," joku taas: "Minä Keefaan," joku vielä: "Minä Kristuksen".

1 Kor 3:
2 Maitoa minä juotin teille, en antanut ruokaa, sillä sitä ette silloin sietäneet, ettekä vielä nytkään siedä;
3 olettehan vielä lihallisia. Sillä kun keskuudessanne on kateutta ja riitaa, ettekö silloin ole lihallisia ja vaella ihmisten tavoin?
4 Kun toinen sanoo: "Minä olen Paavalin puolta," ja toinen: "Minä olen Apolloksen," ettekö silloin ole niinkuin ihmiset ainakin?

1 Kor 11:
18 Sillä ensiksikin olen kuullut, että kun kokoonnutte seurakunnankokoukseen, teillä on riitaisuuksia keskenänne, ja osittain sen uskonkin.
19 Täytyyhän teidän keskuudessanne olla puolueitakin, että kävisi ilmi, ketkä teistä kestävät koetuksen.

Fil 3:
15 ¶ Olkoon siis meillä, niin monta kuin meitä on täydellistä, tämä mieli; ja jos teillä jossakin kohden on toinen mieli, niin Jumala on siinäkin teille ilmoittava, kuinka asia on.
16 Kunhan vain, mihin saakka olemme ehtineetkin, vaellamme samaa tietä!
17 ¶ Olkaa minun seuraajiani, veljet, ja katselkaa niitä, jotka näin vaeltavat, niinkuin me olemme teille esikuvana.

Raamattu tuo esille, että yhden paikkakunnan sisällä Korintossa yhden seurakunnan sisällä oleva puoluehenkisyys toinen toisiaan vastaan ei ole Jumalan tahto. Kuinka paljon enemmän se ei voi olla silloin Jumalan tahto, että uskovat ovat eronneet toisistaan paikkakunnillaan erilaisiin opinsuuntiin, kirkkokuntiin ja uskonsuuntauksiin.

Raamatun opetuksen mukaan seurakunnan puolueisiin asettuminen tulee riidan tai erimielisyyden takia, mutta näin ei saisi olla. Kun on riita tai ollaan eri mieltä kuin muut eikä voida hyväksyä muita, niin silloin perustetaan oma uskonsuunta, vaikka näin ei saisi olla.
Raamattu kehottaa erimielisyydestä huolimatta vaeltamaan samaa tietä, joka tietenkin tarkoittaa pysymistä yhden paikkakunnan seurakunnan yhteydessä, niin kuin Jumala on seurakuntansa asettanut.

Room 11:
12 Mutta jos heidän lankeemuksensa on maailmalle rikkaudeksi ja heidän vajautensa pakanoille rikkaudeksi, kuinka paljoa enemmän heidän täyteytensä (pleroma)!

..........
25 Sillä minä en tahdo, veljet-ettette olisi oman viisautenne varassa-pitää teitä tietämättöminä tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus-hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku (pleroma) on sisälle tullut,

Romans 11:25 For I would not, brethren, that ye should be ignorant of this mystery, lest ye should be wise in your own conceits; that blindness in part is happened to Israel, until the fulness (pleroma) of the Gentiles be come in. KJV

Room 11:25 puhuu alkutekstin mukaan pakanain (uskovien) täyteydestä, ei täydestä lukumäärästä, ja kun lopunaikana, viimeisinä päivinä, johon tämä profetian sana viittaa, niin silloin pakanauskovat tulevat saavuttamaan uskossa täyteyden, eli tulevat pois hajaannuksesta yhden seurakuntamallin sisäpuolelle, ja tämä on eräs niistä asioista, joka edeltää viimeisinä päivinä juutalaisen kansan kolmannen osan pelastumista uskon kautta Herraan Jeesukseen. Tämä kohta puhuu seurakunnan ennallistamisesta.

Kreikankielen sana pleroma tarkoittaa täyteyttä ja niin se on oikein käännetty Room 11:12:ssa, kuten myös pitäisi olla oikein käännettynä Room 11:25:ssa.

Ef 1:
22 Ja kaikki hän on asettanut hänen jalkainsa alle ja antanut hänet kaiken pääksi seurakunnalle,
23 joka on hänen ruumiinsa, hänen täyteytensä (pleroma), joka kaikki kaikissa täyttää.

Ef 1:23:ssa on sama sana plerooma kuin Room 11:12,25:ssa. Ef 1:22,23 opettaa seurakunnan olevan Jeesuksen ruumis (Jeesuksella on vain yksi ruumis -seurakunta), Jeesuksen seurakunta ja seurakunta on Jeesuksen täyteys. Jeesus seurakunnan täyteytenä tulisi olla Jumalan asetuksen mukaan yksi paikkakunnalla, ei useita erilaisia uskonsuuntia, jotka ovat erossa toisistaan.

Joh 17:
17 ¶ Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus.
18 Niinkuin sinä olet lähettänyt minut maailmaan, niin olen minäkin lähettänyt heidät maailmaan;
19 ja minä pyhitän itseni heidän tähtensä, että myös he olisivat pyhitetyt totuudessa.
20 ¶ Mutta en minä rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun,
21 että he kaikki olisivat yhtä, niinkuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt.
22 Ja sen kirkkauden, jonka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille, että he olisivat yhtä, niinkuin me olemme yhtä-
23 minä heissä, ja sinä minussa-että he olisivat täydellisesti yhtä, niin että maailma ymmärtäisi, että sinä olet minut lähettänyt ja rakastanut heitä, niinkuin sinä olet minua rakastanut.

Herra Jeesus sanoi, että opetuslasten tulee elää totuuden pyhityksessä ja olla siinä yksi (alkutekstin mukaan), niin kuin Isä ja Jeesus ovat yksi. Isä ja Jeesus eivät olleet eri uskonsuunnissa, vaan olivat yksi. Herra Jeesus opettaa tässä, että Hänen seurakuntansa tulee olla yksi, niin kuin Isä ja Jeesus ovat yksi ja tähän ykseyteen ei mahdu eriseuraiset uskonsuunnat. Seurakunnan ykseyteen, jossa seurakunta elää totuuden pyhityksessä on luvattu lupaus, että silloin maailmaa uskoo Jeesukseen, ei tietenkään koko maailma tule uskoon, mutta saisimme elää uudelleen apostolien teot, jos noudattaisimme Jeesuksen käskyä ykseydestä. Uskovien hajaannus ja siitä kynsin hampain kiinni pitäminen on suurin este jumalattomien pelastumiselle. Jos haluaisimme ihan oikeasti Jumalan tahdon mukaisella tavalla nähdä jumalattomien ihmisten pelastumista, niin silloin alkaisimme pyrkimään Raamattuun opettamaan malliin ja alkaisimme elämään seurakunnan ykseydestä käsin totuuden pyhityksessä ja näkisimme samoja asioita kuin mitä apostolien teoissa tapahtui.

Kaikki uskovat eivät halua ojentautua Raamatun opetuksen mukaan seurakunnan ykseyden perustalla, mutta ei sekään ole ongelma, muuta kuin niille, jotka hylkivät Jumalan asetusta, sillä he eivät saa sitä mitä Jumala lupaa, koska vastustavat Jumalan asetusta. Sen sijaan ne jotka tulisivat yhteen totuudessa pyhityksessä ja alkaisivat kokoontumaan seurakunnan ykseyden perustalla tulisivat saamaan sen mitä Jumala lupaa sanassaan.

Joh 17 luku opettaa, että uskovien tulisi olla täydellisesti yksi, joka ei tarkoita sitä, että uskovat olisivat täydellisiä, mutta sitä se tarkoittaa, että meidät on kutsuttu ykseyteen, niin kuin Isä ja Jeesus ovat yksi, johon ei sovi puoluekristillisyys. Ykseys on Jumalan tahtomaa täydellisyyttä sekä asetus seurakunnan järjestäytymiseen ja hajaannus on lahkolaisuutta.

Ekumenia, kirkkojen ja uskonsuuntien ykseyteen pyrkiminen, joka alkoi vasta 1900-luvun alussa hiljaisesti ja 1970-luvulta tähän päivään saakka pyörii täydellä valheen voimalla on osoitus myös siitä, että Jumala ennallistaa seurakuntansa.
Raamattu opettaa, että saatana pyrkii matkimaan Jumalan tekoja. Koskaan milloinkaan ennen ei saatana ole pyrkinyt ekumenian kautta luomaan "ykseyttä", mutta nyt Herran Jeesuksen tulemuksen läheisyydessä ekumenian kautta saatana pyrkii luomaan valheykseyden.

Ekumenia opettaa, että ekumenia on Joh 17 luku, että he yhtä olisivat. Koska Jumala on nyt ihan oikeasti ennallistamassa seurakuntaansa takaisin alkuseurakunnan ykseyden tilaan, niin siksi saatana asettaa sen rinnalle ekumeenisen valheykseyden ja pyrkii sitä kautta eksyttämään uskoviakin pois Jumalan ennallistamistyöstä seurakunnan ykseyden aikaansaamiseksi. Joh 17 kertoo seurakunnan ykseydestä, joka perustuu samaan ykseyteen kuin Isä ja Jeesus ovat yksi. Ilm 18 kertoo tästä lopunajan valheellisesta "ykseydestä", eli ekumeniasta. Olemme siis ihan oikeasti siinä ajassa, missä Jumala haluaa ennallistaa seurakuntansa ykseyden tilaan, takaisin alkuseurakunnan järjestykseen, Raamatulliseen seurakunta järjestykseen.

Ilm 18:
1 ¶ Sen jälkeen minä näin tulevan taivaasta alas erään toisen enkelin, jolla oli suuri valta, ja maa valkeni hänen kirkkaudestaan.
2 Ja hän huusi voimallisella äänellä sanoen: "Kukistunut, kukistunut on suuri Babylon ja tullut riivaajain asuinpaikaksi ja kaikkien saastaisten henkien tyyssijaksi ja kaikkien saastaisten ja vihattavain lintujen tyyssijaksi.
3 Sillä hänen haureutensa vihan viiniä ovat kaikki kansat juoneet, ja maan kuninkaat ovat haureutta harjoittaneet hänen kanssansa, ja maan kauppiaat ovat rikastuneet hänen hekumansa runsaudesta."
4 Ja minä kuulin toisen äänen taivaasta sanovan: "Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa.
5 Sillä hänen syntinsä ulottuvat taivaaseen asti, ja Jumala on muistanut hänen rikoksensa.

Raamattu opettaa, että Babylonissa (lopunajan Babylon, jossa uudelleen vaikuttaa muinaisen Babylonian uskonnon uskomukset - taivaan kuningatar kultti jne.) on lopunaikana Jumalan kansaa, eli ekumeenisessa yhteydessä, josta Raamattu kehottaa tulemaan ulos. Kun alkaa maailmanlaajuinen vaino uskovia kohtaan lopunaikana, niin yksikään uskonsuunta ei voi jatkaa toimintaansa ilman ekumenian hyväksymistä ja hyväksyntää. Kaikki tervehenkiset uskovat kulkevat Jumalan johdatuksessa maanalaisen seurakunnan aikaan, joka noudattaa Raamatun seurakuntamallia.

Babylon tarkoittaa sekoittamista ja hajaannusta, sillä Baabelissa Jumala sekoitti kielet ja johti ihmiset hajaannukseen toisistaan. Ilmestyskirja myös tässä mielessä lopunaikana Jumala kutsuu uskovia ulos uskonsuuntien hajaannuksesta tulemaan yhdeksi Raamatulliseksi seurakunnaksi paikkakunnillaan. Lopunajan Babylon tarkoittaa ensisijaisesti ekumenian hajaannusta ja ne uskonsuunnat, jotka eivät hyväksy ekumeniaa joutuvat kuitenkin tulevina päivinä hyväksymään ekumeeniset lait ja asetukset, että saisivat jatkaa toimintaansa julkisesti, joka tarkoittaa totuudesta luopumista ja valheen hyväksymistä. Tällä tavalla lopunajassa myös uskonsuunnat tulevat olemaan tekemisissä Babylonin kanssa ja näissäkin yhteyksissä olevia uskovia Jumala kutsuu ulos sekaannuksesta ja hajaannuksesta etteivät he joutuisi osallisiksi Babylonin synteihin ja tulisi sillä tavalla tuomituksi, eli Jumalan tuomion alaisiksi.

Tässä kohdassa kun sitten alkaa maailmanlaajuinen vaino uskovia kohtaan, josta Jeesuskin puhui, niin alkaa maanalaisen seurakunnan aikakausi, jonka tulisi perustua seurakunnan ykseyteen, niin kuin kaikkina aikoina uskovien keskinäinen kokoontuminen tulisi perustua seurakunnan ykseyteen.

On varmasti häpeä meille uskoville, että vastustamme Jumalan asettamaa seurakunnan ykseyttä, saadaksemme ylläpitää hajaannuksen tilaa (lahkolaisuutta), kun saatana kokoaa muun maailman valheelliseen ykseyteen ekumenian kautta. Näin ei tietenkään saisi olla, sillä totuudesta syntyneiden uskovien tulisi elää ykseydestä käsin Jumalan asetuksen mukaisesti.

Minulle ei ole ongelma olla tekemisissä uskonsuuntien uskovien kanssa tai kehottaa jotakin uskovaa olemaan yhteydessä jonkin uskonsuunnan kanssa, vaikka he eivät ymmärrä Raamatun ykseyttä. Vasta uskoontulluttakaan en kehota jäämään yksin ja karttelemaan muita uskovia. Puhun kyllä kaikille uskoville sen mukaan kuin ymmärrän Jumalan sanan opetusta, enkä siten kaihda seurakunta kysymystä ja opetusta, vaan kerron sen rehellisesti niin kuin ymmärrän sen Raamatusta ja vielä perustelen näkemykseni Raamatun sanan kautta. Toki pyrin laajasti opettamaan ja kertomaan Jumalan sanasta, enkä tietenkään keskity vain yhteen asiaan ja tämän saman toimintatavan voi nähdä, jos lukee tai on lukenut kotisivuni kirjoituksia.

Olen edellä käsitellyt Raamatun seurakunta totuutta, enkä tietenkään voi muuta uskoa seurakunnasta, kuin mitä Raamattu opettaa. Vaikka olemmekin nyt hajaannuksessa ja vaikka voinkin kehottaa uskovia One Wayn, hyvän helluntaiseurakunnan jne. yhteyteen ja niiden ulkopuolelle aina tilanteen mukaan, koska sydämessäni ei ole lahkohenkeä ja oppisuuntatunnuksia, niin se ei kuitenkaan pois sulje seurakunta totuutta, jota pidän yhtä lailla esillä ja uskon sen ajan pian koittavan, kun me uskovina myös enemmässä määrin ymmärrämme tämän asian.

Koska minun sydämessäni ei ole mitään lahkotunnusta, niin olen vapaa ohjaamaan uskovia ihmisiä erilaisiin uskon yhteyksiin aina sen mukaan kun koen mikä olisi hyvä ja Jumalan tahdon mukaista. Tietyn uskonsuunnan sisällä ei ole tällaista vapautta, tiedän sen kokemuksesta, kun olen itsekin kuulunut muutamaan uskonsuuntaan. Uskonsuunnissa ollessani olin jo aika vapaa tässä asiassa, mutta uskonsuunnan sisältä tuli voimakas lahkohenki, joka halusi sitoa uskoontulleet ihmiset "meidän lahkoon", eikä heitä saanut ohjata naapuripuolueeseen. Jos eläisimme todeksi Raamatun seurakunta totuutta, niin tällaista lahkoajattelua ei tarvitsisi harrastaa.

Uskon, että Jumala toimii nykyisessä hajaannuksen tilassa aina sen mukaan mihin saakka uskomme Häneen. Mutta jos haluamme nähdä Jumalan tekoja siinä mittakaavassa, kun mistä Raamattu opettaa, niin silloin meidän täytyy tulla ulos hajaannuksen tilasta Raamatulliseen seurakunnan ykseyden tilaan. Jos saisin valita pieniä roippeita siellä täällä hajaannuksesta käsin tai siinä mittakaavassa Jumalan voiman ja tekojen esille tulemista, kuin mistä apostolien teot opettavat, kun seurakunta toimi ykseydestä käsin, niin ehdottomasti valitsisin tämän jälkimmäisen ja luulen, että Jumala haluaisi jokaisen uskovan valitsevan samalla tavalla.

1 Piet 2:5 ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka Jeesuksen Kristuksen kautta ovat Jumalalle mieluisia.

1 Piet 2:9 Mutta te olette "valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja," joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa;

Vapaissa suunnissakin on eksytty väärään vihittyyn virkapappeuteen. Raamattu opettaa, että kaikki uskovat, niin sisaret kuin veljetkin kuuluvat pyhään papistoon uudestisyntymän perusteella. Oppi vihityistä virkapapeista ja pastoreista vääristää Raamatun opetuksen yleisestä pappeudesta, joka on selkeä Raamatun opetus. Myös sellainen oppi vääristää Raamatun opetuksen kun seurakunnassa on vanhimmat+pastori (tai jopa johtava pastori), koska Raamatun opetuksen mukaan kaikki Jumalan asettamat ja voitelemat vanhimmat ovat kaikki paimenia (pastor. tulee latinankielen sanasta paimen), joten ei ole oikein kutsua ketään yksinään paimeneksi saatikka pastoriksi.

Raamatun ja Jeesuksen sanojen mukaan lopunaikana tietyssä tilanteessa ennen Herran Jeesuksen tulemusta alkaa maailmanlaajuinen vaino uskovia kohtaan. Tämä tarkoittaa sitä, että emme voi uskovina enää julkisesti kokoontua tai ylläpitää julkisia kokoustiloja. Tämä tarkoittaa maanalaisen seurakunnan aikaa. Mikään sellainen uskonyhteisö, joka haluaa palvella Jumalaa totuudessa ei voi enää tulevina päivinä toimia julkisissa uskonyhteisöissä Herran tulemukseen ja ylöstempaukseen saakka, koska yhteiskunta alkaa vainoamaan meitä.

Emme nyt vielä ole vainon ajassa, vaan voimme toimia vapaasti tässä yhteiskunnassa, mutta uskonyhteisö, joka ei ymmärrä tai ei osaa valmistautua tuleviin vainon päiviin, jotka ovat kuitenkin aika lähellä voi olla vaarassa kompromissien tekemiseen saadakseen jatkaa julkisesti uskonyhteisönä, silloin kun vainot alkavat. Kompromissi johtaa pois totuuden tieltä ja voi myös johtaa pois pelastuksen tieltä.

Jumala on vaikuttanut voimallisesti aikanaan esim. helluntaiherätyksen kautta ja on ollut sen takana, mutta Jumala ei ole kehottanut perustamaan helluntaiherätystä, vaan olisi halunnut sen muodostuvan Raamatulliseksi seurakuntamalliksi, koska itsehän Jumala on asettanut sanaansa opetuksen seurakunnan järjestäytymisestä ykseyden tilaan eri paikkakunnilla. Tämä ei ole kelvannut meille uskoville, vaan olemme jatkaneet uskovien hajaannuksen tilaa tekemällä yhä uusia herätysliikkeitä ja uskonsuuntauksia, joiden kautta erottaudumme toinen toisistamme.

Ymmärrän sen, että monet uskovat ovat vilpittömiä ja hajaannuksen takia opetettu luulemaan, että uskonsuuntien hajaannus on Raamatun opettamaa seurakunnan järjestäytymistä, vaikka näin ei olekaan. Tästäkin huolimatta Jumala itse puhuu ja opettaa sekä on opettanut seurakunnan jakamatonta ykseyttä paikkakunnillaan, joka ei sen tähden toteudu, koska uskovina emme usko sitä ja jotkut uskovat jopa kynsin ja hampain vastustavat sitä. Raamattu sanoo, että meille tulee tapahtumaan uskomme mukaan, olkoon se sitten oikeaa uskoa tai epäuskoa.

Matt 13:58 Ja heidän epäuskonsa tähden hän ei tehnyt siellä monta voimallista tekoa.

Jeesus ei tehnyt omassa kotikaupungissaan montaa voimallista tekoa, koska hänen kotikaupunkinsa asukkaat olivat epäuskoisia. Jos emme usko Jumalan asettamaa seurakuntajärjestystä, niin silloin se ei tietenkään voi toteutua, vaan silloin meidän epäuskomme johtaa siihen, että tulee tapahtumaan vain pienessä määrässä asioita, joita Jumala on luvannut seurakunnan ykseyteen, josta apostolien teot kertovat. Toisin sanoen, meidän epäuskomme on syynä siihen, että niin vähän tapahtuu Jumalan lupaamia asioita (pelastuminen tärkein ja sitten Pyhän Hengen voimalliset muut teot) ja sekin tulee ymmärtää, että Jumala ei ole luvannut Hänen lupaamiensa asioiden tapahtuvan epäuskon kautta, vaan uskonkuuliaisuuden kautta. Kiitos Herralle siitä, että Hän kuitenkin tulee ennallistamaan seurakunnan yhdeksi, sen mukaisesti niin kuin Hän itse on sanassaan säätänyt.

Herra on puhunut minulle voimakkaasti seurakunnan ennallistamisesta takaisin alkuseurakunnan tilaan, mutta samalla Herra on myös sanonut, että julista ja opeta koko ilmoituksen sanaa (Jumalan sanan totuutta), sillä usko ei ole yhden asian opetusta ja julistusta, vaan koko Raamatun sanan ilmoituksen opetusta ja julistusta, jonka keskipiste on Herra Jeesus, Hänen veressään, sovitustyössään, armossaan, rakkaudessaan ja totuudessaan.

Se mikä tässä on surullista, on se kun niitä lyödään, jotka puhuvat sen puolesta, että seurakunta tulisi ulos hajaannuksen tilasta, seurakunnan ykseyteen, että Jumalan voima tulisi näkyviin. Nämä lyöjät pyrkivät estämään seurakunnan ykseyden toteutumista, joka juuri on Jumalan tahto. Jos he tämän ihan oikein ymmärtäisivät, niin he katuisivat ja tekisivät asiassa parannusta ja alkaisivat itsekin puhumaan seurakunnan ykseyden puolesta.

Usein sanotaan, että viimeistään taivaassa olemme yksi tai sitten kun lopunajan maailmanlaajuiset vainot alkavat, niin vasta sitten voimme olla yksi. Herran Jeesuksen opetus uskovien ykseydestä, niin kuin Isä ja Jeesus ovat yksi on opetus kaikille uskovien sukupolville tässä maailmanajassa ja rakkauden sekä totuuden Pyhässä Hengessä tulisi yhdistää uskovat, eikä vainon pakottamana yhteen tuleminen, vaikka toki sekin sitä tekee, mutta Raamatun opetuksen mukaan rakkauden totuuteen Pyhässä Hengessä tulisi olla se mikä yhdistäisi uskovat yhdeksi.

Silloin kun joku opettaa Raamatullista seurakunnan ykseyttä ja Raamatullista paimenuutta koskien koko paikkakunnan uskovia, niin hän opettaa ihan samaa asiaa kuin mistä esim. apostoli Paavali opettaa ja Raamattu. On todella ikävää ja surullista, että Raamatun sanan opetus nähdään seurakunnattomuutena tai paimenettomuutena sekä seurakunnan hajottamistoimintana.
Kun Jumala kutsui minua tähän työhön puhumaan Raamatun seurakunnasta, niin Hän sanoi minulle etten saisi alkaa julistamaan Raamatun seurakuntaa ennen kuin haluan käytännössä uskoa Raamatun opetuksen; kaikessa nöyryydessä pidä toista uskovaa itseäsi parempana, joka tarkoittaa sitä, että minun tulee suhtautua kaikkiin uskoviin uskonsuuntien sisä- ja ulkopuolelle edellä olevan opetuksen mukaisesti, koska se on seurakunnan ykseyden eräistä tärkeistä perustuksista, jota ilman ei voi olla seurakunnan ykseyttä. Hyväksyin Jumalan asettaman ehdon ja olen sitä pyrkinyt noudattamaan, vaikkakaan en varmastikaan ole siinä aina onnistunut, mutta pyrkimys siihen suuntaan tulee olla.

2 Kor 5:10 Sillä kaikkien meidän pitää ilmestymän Kristuksen tuomioistuimen eteen, että kukin saisi sen mukaan, kuin hän ruumiissa ollessaan on tehnyt, joko hyvää tai pahaa.

Sitten lopuksi sellainen asia, että silloin kun tietää Jumalan tahdon ja sen mikä on Jumalan sanan totuus, niin silloin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin rakastaa Jumalaa uskomalla Häneen sen mukaan kuin Hän on itse sanassaan asettanut asiat uskottaviksi. Raamatun sanan opetuksen mukaan kaikki uskovat ihmiset ovat määrättyjä tulemaan Kristuksen tuomioistuimen eteen, vaikka olemmekin saaneet armosta pelastua, mutta tässä Kristuksen tuomioistuimessa meille selvitetään asioita, jotka eivät olleet meille täällä ajassa selviä tai joihin emme halunneet uskoa. Jumalan valtakuntaan emme voi viedä yhtään väärää käsitystä tai oppia, ja siksi Kristuksen tuomioistuimessa meillä selvitetään miten asiat ihan oikein ovat sekä annetaan myös tunnustusta siitä missä kaikessa olemme uskoneet totuuden mukaan.

Tästäkään syystä en voi mitenkään puhua ja opettaa seurakunnasta mitään muuta kuin mitä Raamattu siitä opettaa, vaikka kukaan muu ei sitä haluaisi uskoa. Olemme Herralle vastuussa siitä mitä Hän on antanut ja avannut meille. Meillä itsellämme ei ole kykyä ymmärtää Jumalan tahtoa ja Raamatun opetusta, mutta kun Hän avaa tahtonsa ja totuutensa meille, niin olemme Hänelle vastuussa siitä miten asian kanssa operoimme. Teemmekö niin, että hautaamme Herran antamat leiviskämme maahan, koska enemmistö ei halua kuulla meitä, vaan pidämmekö julkisesti esillä Herran meille antamia leivisköjä? Meidän tulisi elää Jumalan sanan totuuden mukaan siitäkin huolimatta, että kukaan muu ei haluaisi elää. Erään kerran olemme Kristuksen tuomioistuimen edessä, eikä meistä kukaan ole onnistunut tai vaeltanut täydellisesti maan päällä, mutta ainakin edes perusasioissa (Kristuksen alkeissa) meidän tulisi kyetä ojentautumaan Jumalan sanan opetuksen mukaisesti. Opetus Herran seurakunnasta ja sen järjestäytymisestä ykseyden tilaan kuuluu myös Kristuksen opin alkeisiin, sillä itse Herra on armostaan uudestisyntymän kautta lisännyt meidät Hänen yhden ja ainoan seurakuntansa jäsenyyteen paikkakunnittain ja maailmanlaajuisesti.

-PP-

[vaisuliini]

*
Herra Jeesus opetti Matt 24 ja Luuk 21 kohdissa tulemuksestaan ja ylöstempauksesta. Matt 24:ssa Herra Jeesus sanoo, että ahdistusten päivien (suuri ahdistus Matt 24:21;29) jälkeen tapahtuu Hänen tulemuksensa ja ylöstempaus. Herran Jeesuksen toinen tulemus ja ylöstempaus on julkinen ja yksivaiheinen ja tapahtuu vain kerran, jonka kaikki sukukunnat maan päällä näkevät.

Luk 21:36 Valvokaa siis joka aika ja rukoilkaa, että saisitte voimaa paetaksenne (ekfygein - perusmuoto ekfeugo) tätä kaikkea, mikä tuleva on, ja seisoaksenne Ihmisen Pojan edessä."

Luuk 21 luvussa 36 on kreikankielen sana ekfeugo, joka tarkoittaa pakenemista ja karkaamista. Strongsin sanakirja antaa sanalle ekfeugo merkityksen: to flee out (paeta), escape (päästä pakoon, karata, paeta), flee (paeta). Novumin sanakirja sanoo ekfeugo sanan tarkoittavan paeta, karata, päästä.

Luuk 21:36:ssa kehotetaan valvomaan joka aika ja rukoilemaan, että saisimme voimaa paetaksemme kaikkea, mikä tuleva on. Tällä mikä tuleva on tarkoitetaan sitä paulaa, ansaa ja eksytystä, joka tulee tapahtumaan lopunajan viimeisinä päivinä antikristuksen ja synnin laittomuuden kautta. Meidän uskovien tulee paeta, eli karttaa synnin laittomuutta ja elää jumalisesti ja elää Jumalan sanan totuuden mukaan. Pakenemis-sana ei tarkoita ylöstempausta ennen vaivan aikaa, koska Raamattu sanoo Luuk 21:36, että meillä tulee olla voimaa ja halua paeta tätä kaikkea mikä tuleva on. Jos Luuk 21:36 puhuisi ylöstempauksesta, niin jae ei sanoisi, että uskovien tulee paeta (vältellä, välttää) sitä kaikkea (synnin laittomuutta), mikä on tuleva maailmaan. Jos Luuk 21:36 puhuisi ylöstempauksesta, niin se ei kehottaisi välttelemään ja pakenemaan sitä lopunajan eksytyksen paulaa, joka tulee antikristuksen kautta, vaan sanoisi ettette tule sitä näkemään, eikä teidän silloin tarvitse vältellä ja paeta sitä mitä ette joudu kohtaamaan, mutta Herra Jeesus sanonut näin, vaan käski pakenemaan synnin laittomuutta.

Kun ylöstempaus tapahtuu, niin silloin uskova otetaan pois maan päältä, eikä hän enää silloin pakene ja välttele synnin laittomuutta. Kehotus pakenemaan ja välttelemään paulaa (synnin laittomuutta), joka on tuleva ja saavuttava kaikki, jotka asuvat maan päällä (paitsi ei Jeesusta totuudessa rakastavia uskovia) todistaa sen ettei ole kyse ylöstempauksesta, sillä niin Matt 24 kuin Luuk 21 opettavat samaa asiaa, Herran Jeesuksen tulemusta ja seurakunnan ylösottoa, joka tapahtuu suuren ahdistuksen ajan jälkeen.

Raamatussa Herra Jeesus sanoo (Luuk 21 luku), että kun nämä alkavat tapahtua (lopunajan viime hetket, antikristuksen ilmestyminen, maailmanlaajuinen vaino uskovia kohtaan jne.), niin rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä. Raamatun opetuksen mukaan maan päällä oleva Jumalan seurakunta antikristuksen vainojen keskellä ei ole pelokas ja arka joukko, vaan he ovat rohkealla mielellä ja odottavat sydämessään iloiten Herran tulemusta, joka on aikainmerkkien kautta lähellä niinä aikoina kun antikristus vainoaa Jumalan seurakuntaa maan päällä. Jumalan seurakunta on niinä päivinä rohkealla mielellä, koska Jumalan Pyhä Henki vaikuttaa heidän sydämissään rohkeutta ja iloa, sillä Ylkä Jeesus Messias, joka on oman verensä kautta pelastanut ja lunastanut heidät tulee pian hakemaan heidät luoksensa, amen.

-PP-

[vaisuliini]

*
Herran lupaama syyssade ja kevätsade Israelin kansalle avaa profeetallisen sanan tärkeän merkityksen.
Jooel 2:
23 Ja te, Siionin lapset, iloitkaa ja riemuitkaa Herrassa, teidän Jumalassanne, sillä hän antaa teille syyssateen, vanhurskauden mukaan, vuodattaa teille sateen, syyssateen ja kevätsateen, niinkuin entisaikaan.

..........
27 Ja te tulette tietämään, että Israelin keskellä olen minä. Ja minä olen Herra, teidän Jumalanne, eikä toista ole. Eikä minun kansani joudu häpeään, iankaikkisesti.
28 ¶ Näitten jälkeen minä olen vuodattava Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, vanhuksenne unia uneksuvat, nuorukaisenne näkyjä näkevät.
29 Ja myös palvelijain ja palvelijattarien päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni.
30 Minä annan näkyä ihmeitä taivaalla ja maassa: verta ja tulta ja savupatsaita;
31 aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennenkuin Herran päivä tulee, se suuri ja peljättävä.
32 Ja jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu. Sillä Siionin vuorella ja Jerusalemissa ovat pelastuneet, niinkuin Herra on sanonut; ja pakoonpäässeitten joukossa ovat ne, jotka Herra kutsuu.

Jooelin kirjan 2 luvussa (on erilaisissa Raamatuissa eri kohdassa) oleva Herran lupaus syyssateen ja kevätsateen vuodattamisesta koskee vain, niitä juutalaisia, jotka helluntaipäivänä ja päivien lopussa vastaanottavat pelastuksen uskon kautta Herrassa Jeesuksessa. Pakanatkin pääsevät osalliseksi Pyhän Hengen vuodatuksesta uskon kautta Herran Jeesukseen, jonka aikakausi pakanoille alkoi Korneliuksen kodista (Apt luku 10).

Jooelin kirjan luvun 2 (tai 3) Herran lupaus syyssateen ja kevätsateen vuodattamisesta (Pyhän Hengen vuodatus) on annettu juutalaiselle kansalle. Tämä tulee esille siitä kun Jooel 2:23,27 puhuu alkutekstin mukaan Israelista (juutalaiset - Israelin kansa) joiden keskellä Herra on. Herra lupasi vuodattaa Israelille (juutalaisille) syyssateen ja kevätsateen, sillä Herra puhuu Jooel 2:23:ssa Israelista ja sanoo antavansa heille (juutalaiset) syyssateen ja kevätsateen (Pyhän Hengen vuodatus).

Koska Jooelin kirja puhuu kahdesta Hengen vuodatuksesta israelilaisille, syyssateesta ja sen jälkeen tapahtuvasta toisesta Hengen vuodatuksesta (kevätsade), joka tapahtuu tämän maailmanajan lopussa, niin siksi Jooelin kirja puhuu pelastuneista, jotka ovat Siionin vuorella ja Jerusalemissa, koska viimeinen Hengen vuodatus (kevätsade) tapahtuu juutalaisille, jonka tapahtuma ajankohta on vähän ennen Herran Jeesuksen toista tulemusta.

Pietari ymmärsi helluntaipäivän olevan Jooelin kirjan profetian täyttymistä, sillä hän siteeraa Jooelin kirjan toista lukua (3 lukua), joka kertoo syyssateen ja kevätsateen Hengen vuodatuksista. Helluntaipäivänä toteutui profetian ensimmäinen osa kun syyssade (ensimmäinen Hengen vuodatus) vuodatettiin Jeesukseen uskoneiden juutalaisten sydämiin, josta myöhemmin pakanat pääsivät osallisiksi Korneliuksen kodissa (Apt 10 luku). Kun ensimmäinen Hengen vuodatus (syyssade) oli vuodatettu, niin siitä seuraa automaattisesti toinen sade, kevätsade, toinen Hengen vuodatus päivien lopulla israelilaisten sydämiin (kolmasosa). Tästä syystä Pietari siteerasi koko profetian toteutumista, vaikka helluntaina tapahtui syyssade, ensimmäinen Hengen vuodatus, joka tulee johtamaan toiseen Hengen vuodatukseen päivien lopussa, kun israelilaisten jäljelle jäänyt jäännös (kolmasosa) pelastuu uskon kautta Herraan Jeesukseen.

Israelissa sadekausi alkaa syyssateena (joreh), joka murtaa ja pehmittää kesän kovettamaa maata. Israelissa noin pääsiäisen aikoina alkaa kevätsateet (malkosh), joka kypsyttää viljan ja maan sadon. Jumalan säätämistä sadekausista Israelin maalla voidaan nähdä myös Jumalan sanan profeetallinen sanoma, sillä helluntaipäivänä (syyssade) pelastui pieni jäännös juutalaisia. Helluntaipäivänä ei Pyhää Henkeä vuodatettu yhdenkään pakanan sydämeen, vaan kaikki helluntaipäivän Pyhän Hengen vuodatuksen vastaanottaneet ihmiset olivat juutalaisia Herran Jeesuksen opetuslapsia. Päivien lopulla tapahtuu kevätsade - Pyhän Hengen vuodatus jäljelle jääneen juutalaisen kansan jäännöksen (kolmasosa) sydämeen, jotka uskovat Jeesuksen olevan Messias, Herra ja Pelastaja. Kevätsateen tarkoitus on viljan kypsyttäminen, joka johtaa sadonkorjuuseen. Kevätsateen Pyhän Hengen vuodatus vuodatetaan kaikkien jäljelle jääneiden (jäännös - kolmasosa) juutalaisten sydämiin Siionin vuorella ja Jerusalemissa. Näin maan sato - juutalaisen kansan kolmasosan pelastuminen tulee tapahtumaan varmasti päivien lopussa.

Syysadetta ja kevätsadetta ei saa väärin yhdistää pakanoihin, koska on kyse Herran lupauksesta juutalaisille, Israelin kansalle. Pakanatkin pääsevät osallisiksi Pyhän Hengen vuodatuksesta uskon kautta Herraan Jeesukseen, mutta syyssade ja kevätsade on Herran erityinen lupaus juutalaiselle kansalle Pyhän Hengen vuodatuksesta, joka vuodatetaan tiettyinä aikoina juutalaisten sydämiin, jotka uskovat Herraan Jeesukseen. Pakanat pääsevät myös osalliseksi Pyhän Hengen vuodatuksesta, joka alkoi Korneliuksen kodista (Apt 10:1).

Jooelin toisen luvun opetuksen mukaan ennen kevätsateen vuodatusta (Pyhän Hengen vuodatus) juutalaisen kansan jäännöksen (kolmasosa) sydämiin ja ennen Herran päivän tulemista (Herran Jeesuksen tulemusta - seurakunnan ylöstempausta) aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi. Israelin kansan jäännös (kolmasosa) temmataan yhdessä tuuliin ja pilviin pakanaseurakunnan uskovien kanssa Herran Jeesuksen tulemuksessa.

-PP-

[laulajamies]

Raamatustahan voidaan myös lukea, miten Jeesus oli humalassa,

Täh, missäs kohtaa Raamatussa näin sanotaan?

vietti aikaa prostituoitujen kanssa

Ei kuitenkaan haureutta heidän kanssaan harjoittaen, vaan kutsuen heitä parannukseen kuten muitakin syntisiä.

puhutteli äitiänsä ylhäältäpäin,

Jeesus, koska on Jumala, on tietysti myös ihmisäitiään ylempänä.

riehui temppelissä piiskan kanssa,

Jumala ei ole koskaan ollut pasifisti joka ei missään tilanteessa sallisi agression osoittamista.

iski viikunapuun kuoliaaksi kun ei saanut siitä hedelmää...

Iskikö vai sanoiko sanan?

Joka tapauksessa nämä esille ottamasi kohdat kuulostavat vähän siltä että haluaisit tehdä Jeesuksestakin syntisen. Mutta eikö silloin putoa koko pohja Jeesuksen antamasta täydellisestä syntiuhrista?

Onhan myös raamatun evankeliumeissa samoja Jeesuksen elämää koskevia tapahtumia kerrottuna aivan eri tavoin. Mitäs minä nyt teen raamatun kirjoittajista, kun tämmöisiä kirjoitan?

Kukaan meistä ei tietääkseni ollut edes paikalla, joten näitä asioita lienee järkevintä tutkia niiden hengellisen sisällön kautta.

Mikä on totuus Jeesuksesta, sen minä haluan tietää.

[vaisuliini]

*
Raamatun sana ja pääsiäinen osa 1

Monet uskovat ovat vilpittömiä uskossaan, niin kuin minäkin olin kun tulin uskoon ja uskoin vilpittömästi minulle opetettuja monia kirkollisia perinteitä, jotka eivät perustu Jumalan sanan totuuteen. Kirjoitukseni ei ole hyökkäys ketään kohtaan, vaan on kirjoitettu rakkaudesta totuuteen, että voisimme etsiä ja löytää Jumalan sanan totuuden mukaista opetusta. Olen saanut itsekin olla Jumalan hoitopöydällä puhdistettavana pois uskonnollisista perinnäissäännöistä, joita on ollut sydämessäni paljon. Pitkäperjantain perinne, jonka sanotaan olevan Jeesuksen kuolinpäivä pääsiäisenä on eräs niistä monista kirkollisista perinteistä, jotka eivät perustu Jumalan sanan totuuteen, vaan alunperin katolisen kirkon opettamiin uskonnollisiin perinteisiin. Olemme nyt ennallistamisen ajassa, joka tarkoittaa sitä, että kun Jumala avaa meille ymmärrystä, niin ymmärryksen lisääntymisen kautta voimme hylätä uskonnolliset perinnäissäännöt ja uskoa Herraan Jeesukseen Jumalan sanan totuuden mukaisesti.

Uskovina emme ole tietenkään lähes 2000 vuoden aikana ymmärtäneet väärin kaikkea sitä mitä Raamattu opettaa, mutta jonkin verran olemme kuljettaneet sydämissämme mukana uskonnollisia perinnäissääntöjä. Elämme siis ajassa, josta Danielille kerrottiin, joka tarkoittaa sitä, että ymmärrys tulee lisääntymään. Ymmärryksen lisääntyminen on puhdas Jumalan armoteko, sillä meidän oma ymmärryksemme ei kykene ymmärtämään Jumalan sanan totuutta, mutta Herra avaa sanansa totuuksia sellaiselle uskovalle ihmiselle, joka ei nojaa omaan ymmärrykseensä, eikä etsi uskonnollisia perinteitä, vaan Jumalaa rakastaen nöyrtyy ja taipuu sydämessään etsimään Jumalan tahtoa, Jumalan Ilmoitusta, Jumalan sanan totuutta.

Jeesus sanoi, että Hän on oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä. Matt 12:40 Sillä niinkuin Joonas oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on myös Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä. Kirkkolaitokset opettavat Jeesuksen ristiinnaulitsemispäivän olevan perjantai sekä Jeesuksen nousseen haudasta sunnuntaina. Kun laskemme tuon mukaan, niin saamme vain kaksi yötä. Mutta Jeesus sanoi kolme päivää sekä kolme yötä. Jeesus sanoi ja tarkoitti kolme päivää ja yötä ja niin se on kun Hän sen sanoi.

Monet sanovat että ei ollut kysymys kolmesta päivästä sillä Raamatun kielessä osa vuorokautta tarkoittaa yhtä päivää. Tämä on totta, että joissakin tapauksissa osa päivästä luetaan yhdeksi kokonaiseksi päiväksi. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että Jeesus sanoi myös olevansa maan povessa kolme yötä. Yleinen opetus opettaa Jeesuksen kuolleen perjantaina. Perjantaista lauantaihin on yksi yö, lauantaista sunnuntaihin on kaksi yötä ja sunnuntaista maanantaihin on kolme yötä. Naiset tulivat haudalle varhain sunnuntai aamuna ja Jeesus oli noussut ylös. Perjantai ei voi olla ristiinnaulitsemisen päivä, koska Jeesus oli jo noussut ylös sunnuntaina! Jos Jeesus olisi ristiinnaulittu perjantaina, niin maanantaina vasta hauta olisi ollut tyhjä. Kolmea yötä emme pysty jakamaan osiin, vaan kolme yötä tarkoittaa kolmea peräkkäistä yötä. Tämä todistaa sen että oli kysymyksessä kolme päivää ja kolme yötä, eikä perjantai pysty mitenkään olemaan Jeesuksen ristiinnaulitsemisen päivä.

Jotkut sanovat, että kolme päivää ja kolme yötä tarkoittaa kolmea vuorokautta. He perustelevat sen sanomalla ettei Kreikassa ole vuorokausi sanaa ja siten yksi vuorokausi on päivä ja yö. Tämän selityksen mukaan osakin vuorokaudesta riittää siihen, että mainitaan yksi päivä ja yksi yö. Tämän teorian mukaan Jeesus oli haudassa perjantaista sunnuntaihin, eli kolmena vuorokautena, joka täyttäisi määritelmän kolme päivää ja yötä.

Edellä oleva teoria on väärä, virheellinen ja epäraamatullinen. Raamatun määritelmä ajasta noudattaa juutalaista aikakäsitystä, jonka Jumala itse asetti luomisessa. Juutalainen päivä luomisen mukaan alkaa illasta ja päättyy iltaan, jonka välissä on yö. Jos Jeesus olisi haudattu perjantaina, niin Raamatullisen aikajärjestelmän mukaan naiset olisivat tulleet haudalle maanantaina, eli toisena päivänä, mutta Raamattu sanoo naisten tulleen haudalle viikon ensimmäisenä päivänä. Raamattu kumoaa ja todistaa ettei perjantai voinut olla Jeesuksen hautaamisen päivä.

Kun ymmärrät juutalaisen aikajärjestelmän, joka perustuu Jumalan luomiseen, jossa päivä alkaa illasta ja päättyi iltaan, jonka välissä on yö, niin ymmärrät, ettei Jeesusta voitu haudata perjantaina.

Herran Jeesuksen sanat, että Hän on oleva maan povessa kolme päivää ja yötä tarkoitti sitä, että kun Hän oli Raamatullisen aikajärjestyksen mukaisesti kolme päivää ja kolme yötä, niin Häntä ei voitu haudata perjantaina, koska perjantaista sunnuntaihin ei tule kolmea yötä, vaan kaksi yötä. Herra Jeesus puhui kolmesta päivästä ja yöstä, jolloin Hän oli kolmena yönä peräkkäin maan povessa.

Juutalainen päivä on illasta iltaan, jonka välissä on yöaika. Siksi Herra Jeesus sanoi kolme päivää ja yötä, koska Raamatullisessa Jumalan asettamassa päivässä on yöaika iltojen välissä. Täten Herran Jeesuksen sanat tarkoittivat kolmea 24 tunnin vuorokautta, illasta iltaan, joiden välissä oli kolme yötä. Kyse ei siis ollut siitä, että osa vuorokaudesta olisi riittänyt, vaan ajanjaksosta, jossa oli kokonaiset kolme päivää ja yötä. Raamatun sana kumoaa epäraamatullisen opetuksen Jeesuksen haudassa oloajasta perjantaista sunnuntaihin.

Matt 12:40 Sillä niinkuin Joonas oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on myös Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä.

-PP-

[vaisuliini]

*
Ollaan yhtä ja puhalletaan yhteen. Tilanteet elää ja jopa vaikeutuvatkin. Yleinen pahoinvointi, turhautuneisuus jne, ovat niitä tekijöitä jotka saattaa aikuiset, perheet, nuoret teille tietämättömille. Kristityn/uskovan velvollisuus on kirkastaa Kristusta elämässään. Näyttää todeksi maailmalle, mitä Herran kohtaaminen/ seuraaminen saa aikaan. Mitä se vaikuttaa ja minkä hedelmän se antaa esiin.

Usko Kristukseen ei sovi olla pimeässä kulkua ja voivottelua. Usko Kristukseen on voima jonka valossa kristitty saa käydä eteenpäin. En kirjoita "korkealta" Koska itsekin olen toiminut/tehnyt väärin, väärien valintojen myötä. Jos olet ns uskossa, niin anna valosi loistaa. Älä ole keinottelija, älä petä itseäsi, kulje valossa, valonlapsena, Kristuskirjeenä.

Julista Jumalan tekoja, äläkä aliarvioi ilmaisukykyäsi. Puhu ja julista siellä missä olet ja kuljet. Olet rakkauskirje, lähetettynä kaikkeen maailmaan. Et voi elää vain itsellesi. Et voi piilottaa Kristusta ja olla salaseuraaja. Jumalan asioita ei voi harrastella, tulee olla niin tosissaan kuin ikinä ja Jumala tekee työn sinussa ja jokaisessa, ken ikinä huomaa itsessään vain "muotojumalisuutta" Valo valaisee pimeän, Kristustuoksu herättää mielenkiinnon ja kaipuuni paremmasta.

Mitä ME heijastamme? Näkyykö Kristus elämässämme ja toiminnoissamme? Millaista valoa sinä palat? Kuuluuko Hän todellakin elämääsi?
Rakas! Anna valosi loistaa, ole tosissasi, älä petä itseäsi. Riipu kiinni Vapahtajassa, tee voitavasi, rukoile ja etsi Jumalan kasvoja, Tutki Jumalan sanaa ja varustaudu. Älä ole puoliliekkinen, vaan pala kokonaan Jumalan tulen sytyttämänä. Julista Jumalan tekoja, puhu Hänessä, tuo Hänet esiin selvästi. Älä ole piilossa, astu valoon ja Jumalan sanan ja Hengen valtaväylään. Hän antaa viisautta ja taitoa. Hän antaa voimaa ja voitelua.

Hän tukee oikealta ja vasemmalta. Hän ympäripiirittää sinut ja sinä koet, Jumalan Hengen voima aktivoituu sinussa. Älä ole tuppisuu, "Avaa suusi, niin minä sen täytän" Tuo esiin se, älä keinottele, vaan ole enempi kuin tosissasi. Hedelmistään puu tunnetaan..SINUTKIN tunnistetaan hedelmistään joita tuotat.
Muista! Olet Kristukirje, olet valittu, kallis ja rakastettu. Olet todiste Hänestä.

Älä jaa väärää valoa, älä ole teennäinen. Jumala ei tarvi ns "näyttelijöitä" vaan ihmisen, joka on päättänyt seurata Kristusta arjessa kuin juhlassakin.
Kirjat avataan kerran. Oletko Hänen? Vai onko elämäsi vain sinun yksityisyytesi. "Itselleni este ja sen jälkeen sinulle sanon.
Ollaan enempi kuin toisissamme. Vastuullisia, tähän Jumala armonsa ja henkensä voiman antaa"

ANNA VALOSI LOISTAA.

Allan L. Mäntyniemi

[vaisuliini]

*
Raamatun sana ja pääsiäinen osa 2

Luuk 24:21 Mutta me toivoimme hänen olevan sen, joka oli lunastava Israelin. Ja onhan kaiken tämän lisäksi nyt jo kolmas päivä siitä, kuin nämä tapahtuivat.

Tällä jakeella moni kumoaa Jeesuksen omat sanat kolmesta päivästä ja kolmesta yöstä. Tämä jae on tulkittu ja käännetty "pitkäperjantain" perinteen mukaisesti ja siksi se on käännetty siten, että sunnuntai olisi ollut kolmas päivä ristiinnaulitsemisesta. Tämä on kuitenkin kääntäjien perinteen mukainen käännös jakeesta.

Luke 24:21 But we expected that he was to deliver Israel. And lo, three days have passed, since all these things occurred. (James Murdock's Translation of the Syriac Peshitta)

Murdockin käännös on lähellä alkutekstin sanomaa. Jakeen loppuosan oikeampi käännös on; tämä kolmas päivä on jo kulunut siitä kun nämä tapahtuivat. Luuk 24:21 on päivä sanan jälkeen sana agei (ago), joka tarkoittaa päivistä puhuttaessa päivien kulumista ja päättymistä; samoin se voidaan kääntää menneeseen sijamuotoon silloin jos on kysymyksessä joku historiallinen tapahtuma, jossa silminnäkijä on nähnyt tapahtuman. Nämä Emmauksen tien kulkijat olivat ristiinnaulitsemisen silminnäkijöitä. Kaiken edellä sanotun ja tutkitun valossa Luuk 24.21 ei ole ristiriidassa Jeesuksen sanojen kolmen päivän ja yön kanssa. Luuk 24:21 vahvistaa Jeesuksen sanat, sillä Emmauksen tien kulkijat sanoivat, että kolmas päivä oli jo kulunut siitä kun nämä tapahtuivat. He eivät siis tarkoittaneet viikon ensimmäisen päivän olevan kolmas päivä ristiinnaulitsemisesta, vaan että kolmas päivä oli jo kulunut, eli ylösnousemus oli jo tapahtunut. Miksi he sanoivat kolmannen päivän jo kuluneen? Tämä selviää luvun alkujakeista.

Luuk 24:
6 Ei hän ole täällä, hän on noussut ylös. Muistakaa, kuinka hän puhui teille vielä ollessaan Galileassa, 7 sanoen: ‘Ihmisen Poika pitää annettaman syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulittaman, ja hänen pitää kolmantena päivänä nouseman ylös’." 8 Niin he muistivat hänen sanansa.

Enkelit kertoivat naisille ettei Jeesus ole enää haudassa, vaan Hän on noussut ylös. Hänet pitää ristiinnaulittaman ja Hän on kolmantena päivänä nouseva ylös. Opetuslapset tiesivät Jeesuksen nousevan kuolleista ylös kolmantena päivänä. Juutalainen päivä alkoi illalla noin klo 18.00 aikaan ja päättyi (näiden iltojen välissä oli yö; eli yhden päivän sisällä oli yö) seuraavan iltaan noin klo 18.00. Juutalainen päivä piti sisällään myös yön, joka alkoi pikaisesti päivän alkamisesta, koska päivä alkoi vasta illalla. Jeesus sanoi olevansa maan povessa kolme päivää ja yötä vain keskiviikosta lauantaihin sopii kolme päivää ja kolme yötä, sillä tuon ajanjakson sisälle mahtuu juutalaisen ajanlaskun mukaan juuri kolme päivää ja kolme yötä. Meidän ajanlaskumme hämää tässä, koska meidän päivämme päättyy yöhön, mutta juutalaisen ajanlaskun mukainen päivä ei pääty yöhön, vaan iltaan. Jeesus nousi kuolleista viikkosapatin päivänä ennen ensimmäisen päivän alkamista, ensimmäinen päivä alkoi klo 18.00 meidän aikaamme lauantaina, jolloin juutalainen viikkosapatti päättyi.

Kaksi opetuslasta kulki viikon ensimmäisenä päivänä Emmauksen tiellä ja he sanoivat kolmannen päivän jo kuluneen eli Jeesuksen kuolleista nousemisen päivä oli jo tapahtunut, eli kolmas päivä oli jo kulunut siitä kun ristiinnaulitseminen oli tapahtunut. Kysymys ei ollut siis siitä, että se päivä oli kolmas päivä ristiinnaulitsemisesta, vaan siitä että Jeesuksen kuolleista nouseminen kolmantena päivänä oli jo tapahtunut tosiasia.

-PP-

[vaisuliini]

*
Raamatun sana ja pääsiäinen osa 3

Raamattu opettaa, että Jeesus ristiinnaulittiin valmistuspäivänä, joka oli päivä ennen sapattia. Ristiinnaulittiinko Jeesus siis perjantaina? Ei, sillä Jumala sääti pääsiäisviikon (happamattoman leivän juhla) ensimmäiselle päivälle eli nisankuun viidelletoista päivälle sapatin. Nisankuun 14 päivän ehtoolla tuli syödä pääsiäiskaritsa, joka kuvaa Kristusta. Pääsiäiskaritsa syötiin sen muistoksi, kun Herra vapautti israelilaiset egyptiläisten orjuudesta. Seuraavana päivänä eli nisankuun 15 päivä oli happamattoman leivän juhlan ensimmäinen juhlasapatti sekä juhlan seitsemäs päivä oli myös sapatti.

2 Moos 12:11-17 Tämä on pääsiäinen Herran kunniaksi. Sillä minä kuljen sinä yönä kautta Egyptin maan ja surmaan kaikki esikoiset Egyptin maassa, sekä ihmiset että eläimet, ja panen toimeen rangaistustuomion, jonka minä olen langettanut kaikista Egyptin jumalista. Minä olen Herra. Ja veri on oleva merkki, teille suojelukseksi, taloissa, joissa olette; sillä kun minä näen veren, niin minä menen teidän ohitsenne, eikä rangaistus ole tuhoava teitä, kun minä rankaisen Egyptin maata. Ja tämä päivä olkoon teille muistopäivä, ja viettäkää sitä Herran juhlana; sukupolvesta sukupolveen viettäkää sitä ikuisena säädöksenä. Seitsemän päivää syökää happamatonta leipää; jo ensimmäisenä päivänä korjatkaa pois hapan taikina taloistanne. Sillä jokainen, joka hapanta syö, ensimmäisestä päivästä seitsemänteen päivään asti, hävitettäköön Israelista. Ensimmäisenä päivänä pitäkää pyhä kokous ja samoin myös seitsemäntenä päivänä pyhä kokous. Mitään työtä älköön tehtäkö niinä päivinä; ainoastaan se, mitä kukin tarvitsee ruuaksi, ainoastaan se valmistettakoon. Ja pitäkää tätä happamattoman leivän juhlaa, sillä juuri sinä päivänä minä vein teidän joukkonne pois Egyptin maasta; sentähden pitäkää tätä päivää, sukupolvesta sukupolveen, ikuisena säädöksenä.

Mikä päivä oli sitten Jeesuksen ylösnousemuksen päivä? Pääsiäisviikolla oli myös tavallisen viikkosapatin lisäksi happamattoman leivän juhlan kunniaksi sen juhlan ensimmäisenä päivänä sapatti sekä viimeisenä päivänä. Joh 19:31:n kertoma suuri sapatti oli siis happamattoman leivän juhlan ensimmäisen päivän sapatti, joka sattui torstaipäivälle, mutta joka alkoi jo keskiviikon puolella, koska Jumalan asettama päivä juutalaisille oli illasta iltaan. Juutalaiset nimittivät juhlasapatteja suuriksi, jotka eivät siis ole tavallisia viikkosapatteja. Jo yksistään tämä todistaa sen, ettei Jeesusta ristiinnaulittu viikkosapattia edeltävänä päivänä eli perjantaina, vaan päivänä joka oli ennen suurta juhlasapattia. Jeesus oli jo noussut ylös, kun naiset menivät varhain sunnuntaiaamuna Jeesuksen haudalle noin klo 5-6 sunnuntaina. Jeesus Kristus oli siis jo noussut ylös ennen sunnuntain varhaista aamua.

Jeesus ristiinnaulittiin keskiviikkona

Jeesus ristiinnaulittiin keskiviikkona, joka oli pääsiäisviikon juhlasapatin valmistuspäivä. Jeesuksen ruumis täytyi haudata ennen sapatin alkamista. Juutalainen päivä vaihtuu n. klo 18.00 illalla ja kun seuraamme tätä ajanlaskua, siten päädymme Raamatullisesti oikeaan Jeesuksen ylösnousemuksen päivään. Jeesuksen ruumis siis haudattiin ennen torstaita, jolloin alkoi suuren juhlasapatti. Jeesus Kristus kuoli keskiviikkona noin klo 3 iltapäivällä samoihin aikoihin, kun israelilaisten piti uhrata päivittäinen uhri.

Keskiviikosta noin klo 15.00 seuraavaan päivään eli torstaihin noin klo 15.00 on yksi päivä ja yksi yö.

Torstaista noin klo 15.00 seuraavaan päivään eli perjantaihin noin klo 15.00 on toinen päivä ja toinen yö.

Perjantaista noin klo 15.00 seuraavaan päivään eli lauantaihin noin klo 15.00 on kolme päivää ja kolme yötä.

Viikkosapatti alkaa perjantaina auringon laskiessa noin klo 18.00 ja päättyy lauantaina auringon laskiessa noin klo 18.00.

Lauantaina sapatti päättyi n. klo 18.00 illalla ja alkoi seuraava päivä eli neljäs päivä Jeesuksen kuolemasta ja viikon ensimmäinen päivä. Joten Jeesuksen ylösnousemus haudasta tapahtui lauantaina muutamaa tuntia ennen sapatin päättymistä. Sunnuntain puolella Jeesus ei olisi voinut nousta ylös, sillä silloin olisi menty jo neljännen päivän puolelle.

Raamattu antaa myös muualla todistuksen, että pääsiäisviikolla oli kaksi sapattia; happamattoman leivän juhlan ensimmäisen päivän sapatti sekä viikkosapatti. Kun naiset menivät sunnuntaiaamuna ani varhain Jeesuksen haudalle, niin alkuteksti käyttää sanaa sapatti monikossa eli kaksi sapattia. J.P.Green literal translation kääntää Luuk 24:1 tarkasti oikein eli:

Luuk 24:1 But on the first of the sabbaths, while still very early, they came on the tomb, carrying spices which they prepared; and some were with them.

Sapattien jälkeen ani varhain naiset tulivat haudalle. Näin oli kaksi sapattia päättynyt, eli pääsiäisviikon suuri juhlasapatti sekä viikkosapatti. Perjantaista sunnuntaihin on epäraamatullinen aika Jeesuksen haudassa oloajaksi. Eikä siten voida millään perustella sunnuntaita lepopäiväksi Jeesuksen ylösnousemisen perusteella, koska se tapahtui sapattina, joka on Herran ylösnousemuspäivä.

Joh 19:31 ¶ Therefore, those of Yehudah, vi-bahlt (since) it was Erev Pesach and they did not want the geviyot (bodies) to be left on HaEtz (Tree) SHEMOT 12:16; DEVARIM 21:22-23; YEHOSHUA 8:29; 10:26-27 during Shabbos, for it was Shabbat HaGadol VAYIKRA 23:11, requested Pilate to have the legs broken and the geviyot taken away. Orthodox Jewish Bible Brit Chadasha

John 19:31 It was the Day of Preparation, and the next day was a festival Shabbat. So that the bodies should not remain on the execution stake during Shabbat, the Judean leaders asked Pilate to have the legs broken and to have the bodies taken away. Tree of Life (TLV) Translation of the Bible - The Messianic Jewish Family Bible Society

Joh 19:31 οι ουν ιουδαιοι ινα μη μεινη επι του σταυρου τα σωματα εν τω σαββατω επει παρασκευη ην ην γαρ μεγαλη η ημερα (megale he hemera - suuri päivä) εκεινου του σαββατου (sabbatou -sapatti) ηρωτησαν τον πιλατον ινα κατεαγωσιν αυτων τα σκελη και αρθωσιν Bysantin teksti

Jeesuksen ristiinnaulitseminen tapahtui ennen kuin alkoi pääsiäisviikon juhlasapatti. Herraa Jeesusta ei ristiinnaulittu perjantaina, eli päivää ennen viikkosapatin alkamista. Herra Jumala asetti Israelin kansalle juhlia ja näihin juhliin Herra asetti juhlasapatteja, joista juutalaiset käyttävät nimitystä Shabbat HaGadol. Esimerkiksi happamattoman leivän juhlan (pääsiäisviikko) ensimmäinen ja viimeinen päivä olivat juhlasapatteja. Orthodox Jewish Bible käyttää Joh 19:31:ssa sanoja Shabbat HaGadol, eli suuri sapatti, joka tarkoittaa juhlasapattia. Messiaanisten juutalaisten kääntämä Tree of Life käännös käyttää Joh 19:31:ssa sanoja the next day was a festival Shabbat (seuraava päivä oli juhlasapatti). Kreikkalainen Bysantin teksti käyttää myös sanoja suuri päivä viitaten sillä sapatin päivään, joka alkoi heti seuraavana päivänä siitä kun Herra Jeesus oli kuollut ristillä. Raamatun todistus on ettei Herra Jeesus kuollut perjantaina ennen viikkosapatin alkamista, vaan keskiviikkona, jonka jälkeen torstaina alkoi suuri sapatti, pääsiäisviikon juhlasapatti.

-PP-

[nmn]

Onhan myös raamatun evankeliumeissa samoja Jeesuksen elämää koskevia tapahtumia kerrottuna aivan eri tavoin. Mitäs minä nyt teen raamatun kirjoittajista, kun tämmöisiä kirjoitan?

Jos sinä ja minä olisimme samassa tilanteessa, niin kertoisimme takuuvarmasti siitä kahdella eri tavalla. Ihmiset kokevat eri tavalla ja painottavat eri asioita. Voin itsekin kertoa samasta tilanteesta ihan eri tavoilla riippuen siitä kenelle puhun. Otetaan esimerkki. Sanotaan että meillä on yhteinen tuttu nimeltä Jukka. Kerron sinulle että Jukka oli luonani käymässä perjantaina ja nautimme ehtoollisen. Myöhemmin kerron samasta tilanteesta jollekin toiselle mutta sanonkin että yhteinen tuttumme Tommi oli luonani käymässä perjantaina ja nautimme ehtoollisen. Oho! Olenko valehtelija? Oliko se nyt Jukka vai Tommi? Selkeä ristiriita! Kuitenkin oikeasti luonani oli sekä Jukka että Tommi mutta painotin tapaamaani henkilöä sen mukaan mikä kuulijalle oli relevanttia. Suurin osa Raamatun ns. ristiriidoista on juuri tällaisia.

Kukaan meistä ei tietääkseni ollut edes paikalla, joten näitä asioita lienee järkevintä tutkia niiden hengellisen sisällön kautta.

Oikein sanoit, emme olleet paikalla. Mutta tiedämme onneksi varsin yksityiskohtaisesti mitä paikalla olijat todistivat ja ajattelivat tapahtumista.

Mikä on totuus Jeesuksesta, sen minä haluan tietää.

Siinä teet oikein. Jeesus on tärkein kysymys koko maailmassa.

[vaisuliini]

*
Raamatun sana ja pääsiäinen osa 4

Jotkut uskovat valmistuspäivän olleen perjantain ja näin he uskovat Jeesuksen kuolleen perjantaina. He vetoavat, että kreik. sana paraskeue tarkoittaa nykykreikassa ja kirkkolatinassa perjantaita. Valmistuspäivä oli ja on juutalainen päivä, jolloin juutalaiset tekevät valmisteluja päivää ennen sapattia tai juhlia juhliaksensa sapattia tai juhlia. Kreik. sana paraskeue tarkoitti siis juutalaista valmistuspäivää, valmistuspäivä ei ole kreikkalainen päivä, vaikka kreikan kieli sille antaa merkityksen perjantai. Yleensä valmistuspäivä (paraskeue) oli perjantai, joka oli ja on viikkosapatin valmistuspäivä. Meidän on siis ymmärrettävä, että valmistuspäivä on Jumalan antama päivä juutalaisille, eikä kreikkalaisille. Juutalaisilla on myös muina päivinä valmistuspäiviä, jotka ovat ennen näitä Raamatun opettamia sapatteja:

Happamattoman juhlan ensimmäinen päivä Nisankuun 15. päivä on pääsiäisen suuri sapatin päivä, jota ennen edeltää valmistuspäivä riippumatta siitä mille viikonpäivälle se osuu. Samoin happamattoman leivän juhlan viimeisenä päivänä on sapatti, jota edeltää valmistuspäivä riippumatta siitä mille viikonpäivälle se osuu. Helluntaina (esikoishedelmien päivä) on sapatti ja sitä ennen valmistuspäivä riippumatta mille viikonpäivälle se osuu. Pasuunansoiton päivänä on sapatti ja sitä ennen valmistuspäivä riippumatta mille viikonpäivälle se osuu. Suuren sovituspäivänä oli sapatti ja sitä ennen valmistuspäivä riippumatta mille viikonpäivälle se osuu. Lehtimajan juhlan ensimmäisenä päivänä on sapatti ja sitä ennen valmistuspäivä riippumatta mille viikonpäivälle se osuu. Samoin on lehtimajan juhlan viimeisenä päivänä sapatti:

3 Moos 23:
1 ¶ Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
2 "Puhu israelilaisille ja sano heille: Herran juhla-ajat, joiksi teidän on kuulutettava pyhät kokoukset, minun juhla-aikani, ovat nämä.
3 Kuusi päivää tehtäköön työtä, mutta seitsemäntenä päivänä on sapatti, levon päivä, pyhä kokous; silloin älkää yhtäkään askaretta toimittako, se on Herran sapatti, missä asuttekin.
4 ¶ Nämä ovat Herran juhla-ajat, pyhät kokoukset, jotka teidän on kuulutettava määräajallansa:
5 Ensimmäisessä kuussa, kuukauden neljäntenätoista päivänä, iltahämärässä, on pääsiäinen Herran kunniaksi.
6 Ja saman kuukauden viidentenätoista päivänä on happamattoman leivän juhla Herran kunniaksi; syökää happamatonta leipää seitsemän päivää.
7 Ensimmäisenä päivänä olkoon teillä pyhä kokous, silloin älkää yhtäkään arkiaskaretta toimittako.
8 Tuokaa Herralle uhri seitsemänä päivänä. Seitsemäntenä päivänä on pyhä kokous; silloin älkää yhtäkään arkiaskaretta toimittako."
9 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
10 "Puhu israelilaisille ja sano heille: Kun te tulette siihen maahan, jonka minä teille annan, ja leikkaatte sen viljaa, niin viekää papille viljastanne uutislyhde.
11 Ja hän toimittakoon sen lyhteen heilutuksen Herran edessä, että hänen mielisuosionsa tulisi teidän osaksenne; sapatin jälkeisenä päivänä pappi toimittakoon sen heilutuksen.
12 Ja sinä päivänä, jona teidän lyhteenne heilutus toimitetaan, uhratkaa virheetön, vuoden vanha karitsa polttouhriksi Herralle,
13 ja siihen kuuluvaksi ruokauhriksi kaksi kymmenennestä lestyjä jauhoja, öljyyn sekoitettuna, uhriksi, suloiseksi tuoksuksi Herralle, sekä siihen kuuluvaksi juomauhriksi neljännes hiin-mittaa viiniä.
14 Älkääkä syökö uutisleipää, paahdettuja jyviä tai tuleentumatonta viljaa ennen sitä päivää, jona tuotte Jumalallenne uhrilahjan. Se olkoon teille ikuinen säädös sukupolvesta sukupolveen, missä asuttekin.
15 ¶ Sitten laskekaa sapatin jälkeisestä päivästä, siitä päivästä, jona toitte heilutuslyhteen, seitsemän täyttä viikkoa,
16 laskekaa viisikymmentä päivää seitsemännen sapatin jälkeiseen päivään asti; sitten tuokaa Herralle uusi ruokauhri.
17 Sieltä, missä asutte, tuokaa heilutusleiväksi kaksi kakkua, jotka on leivottava happamena kahdesta kymmenenneksestä lestyjä jauhoja, Herralle uutislahjaksi.
18 Ja tuokaa leipänne ohella seitsemän virheetöntä, vuoden vanhaa karitsaa ja mullikka sekä kaksi oinasta; ruoka- ja juomauhreineen ne olkoot polttouhri Herralle, suloisesti tuoksuva uhri Herralle.
19 Ja uhratkaa kauris syntiuhriksi sekä kaksi vuoden vanhaa karitsaa yhteysuhriksi.
20 Ja pappi toimittakoon niiden ja uutisleivän ynnä kahden karitsan heilutuksen Herran edessä. Ne olkoot Herralle pyhät ja papin omat.
21 Ja kuuluttakaa pyhä kokous juuri siksi päiväksi; silloin älkää yhtäkään arkiaskaretta toimittako. Se olkoon teille ikuinen säädös sukupolvesta sukupolveen, missä asuttekin.
22 Kun te korjaatte eloa maastanne, niin älä leikkaa viljaa pelloltasi reunoja myöten äläkä poimi tähkäpäitä leikkuun jälkeen, vaan jätä ne köyhälle ja muukalaiselle. Minä olen Herra, teidän Jumalanne."
23 ¶ Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
24 "Puhu israelilaisille ja sano: Seitsemännessä kuussa, kuukauden ensimmäisenä päivänä, pitäkää sapatinlepo, muistojuhla pasunaa soittaen, pyhä kokous.
25 Älkää silloin yhtäkään arkiaskaretta toimittako, vaan tuokaa uhri Herralle."
26 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
27 "Tämän seitsemännen kuun kymmenentenä päivänä on sovituspäivä; pitäkää silloin pyhä kokous, kurittakaa itseänne paastolla ja tuokaa Herralle uhri.
28 Älkää toimittako yhtäkään askaretta sinä päivänä, sillä se on sovituspäivä, jolloin teille toimitetaan sovitus Herran, teidän Jumalanne, edessä.
29 Sillä jokainen, joka ei sinä päivänä kurita itseänsä paastolla, hävitettäköön kansastansa.
30 Ja jokaisen, joka sinä päivänä toimittaa jotakin askaretta, minä hävitän hänen kansastansa.
31 Älkää silloin yhtäkään askaretta toimittako. Se olkoon teille ikuinen säädös sukupolvesta sukupolveen, missä asuttekin.
32 Se on oleva teille levon päivä, kurittakaa itseänne paastolla. Kuukauden yhdeksäntenä päivänä illalla, illasta iltaan, pitäkää tämä sapatti."
33 ¶ Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
34 "Puhu israelilaisille ja sano: Tämän seitsemännen kuun viidentenätoista päivänä on lehtimajanjuhla Herran kunniaksi; se kestää seitsemän päivää.
35 Ensimmäisenä päivänä pidettäköön pyhä kokous; älkää silloin yhtäkään arkiaskaretta toimittako.
36 Seitsemänä päivänä tuokaa uhri Herralle. Kahdeksantena päivänä olkoon teillä pyhä kokous, ja tuokaa uhri Herralle; se on juhlakokous, älkää silloin yhtäkään arkiaskaretta toimittako.
37 Nämä ovat Herran juhla-ajat, joiksi teidän on kuulutettava pyhät kokoukset, tuodaksenne Herralle uhreja: polttouhreja ja ruokauhreja, teurasuhreja ja juomauhreja, kunakin päivänä sen päivän uhrit;
38 ja sitäpaitsi Herran sapatit ja teidän muut lahjanne ja kaikki lupausuhrinne ja kaikki vapaaehtoiset uhrinne, joita te Herralle annatte.
39 Mutta seitsemännen kuukauden viidentenätoista päivänä, kun te olette korjanneet maan sadon, viettäkää Herran juhlaa seitsemän päivää; ensimmäinen päivä on levon päivä, ja kahdeksas päivä on myös levon päivä.
40 Ensimmäisenä päivänä ottakaa ihania hedelmiä puista, palmunoksia ja tuuheiden puiden lehviä sekä pajuja purojen varsilta, ja pitäkää iloa seitsemän päivää Herran, Jumalanne edessä.
41 Ja viettäkää sitä juhlana Herran kunniaksi seitsemän päivää vuodessa. Se olkoon teille ikuinen säädös sukupolvesta sukupolveen; viettäkää se seitsemännessä kuussa.
42 Seitsemän päivää asukaa lehtimajoissa; kaikki Israelissa syntyneet asukoot lehtimajoissa,
43 että teidän jälkeläisenne tietäisivät, kuinka minä annoin israelilaisten asua lehtimajoissa, kun vein heidät pois Egyptin maasta. Minä olen Herra, teidän Jumalanne."
44 Ja Mooses puhui näistä Herran juhla-ajoista israelilaisille.

Valmistuspäivä ei siis ole aina perjantai ja jos lukitsemme sen vain perjantaihin, niin teemme tosi suuren erheen, jonka kautta emme ymmärrä Jumalan asettamia juhlia ja niiden aikoja. Johanneksen evankeliumista käy ilmi, että Jeesuksen kuollessa valmistuspäivä oli suurta sapattia edeltävä päivä. Suuri sapatti (hebr. Shabbat HaGadol) on happamattoman leivän juhlan ensimmäinen päivä (pääsiäinen), jota edeltää valmistuspäivä, riippumatta mille viikonpäivälle suuri sapatti osuu.

Joh 19:31 ¶ Therefore, those of Yehudah, vi-bahlt (since) it was Erev Pesach and they did not want the geviyot (bodies) to be left on HaEtz (Tree) SHEMOT 12:16; DEVARIM 21:22-23; YEHOSHUA 8:29; 10:26-27 during Shabbos, for it was Shabbat HaGadol VAYIKRA 23:11, requested Pilate to have the legs broken and the geviyot taken away. (Orthodox Jewish Brit Chadasha)

Vayikra 23:11 on 3 Moos 23:11. Suuri sapatti on siis happamattoman leivän juhlan ensimmäisenä päivänä. Jeesuksen kuolema tapahtui siis keskiviikkona, jolloin oli suuren sapatin valmistuspäivä. Jos emme ymmärrä valmistuspäivän (paraskeue) Raamatullista merkitystä sen koko kokonaisuudessaan, niin olemme siinä kohdin eksyneet sitomaan valmistuspäivän aina perjantaipäivälle. Juutalaisuudessa on kuitenkin useita valmistuspäiviä juhlien yhteydessä olevien sapattien takia. Laittomuus on muuttanut ajat ja lain, siksi myös monet uskovat seuraavat joissakin kohdin laittomuutta, eivätkä Raamatun ilmoitusta. Pitkäperjantai ja sunnuntai lepopäivä opetukset ovat ihmisen ja laittomuuden aikaansaannoksia. En kehota ketään viettämään juhlasapatteja, sillä viikoittainen lepopäivä Uuden Liiton perustuksella on riittävä Jeesuksen opetuslapselle.

-PP-