Päivän sana

[vaisuliini]

*
JUMALISUUS YHDESSÄ TYYTYVÄISYYDEN KANSSA

1Tim.6:6-8 "Ja suuri voitto onkin jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa. Sillä me emme ole maailmaan mitään tuoneet, emme myös voi täältä mitään viedä; mutta kun meillä on elatus ja vaatteet, niin tyytykäämme niihin."
----------

Monet uskovat ovat viestitelleet minullekin, miten he häpeävät köyhyyttä. Rikkaus, elämän korska hallitsee monien luopiokristittyjen elämää, ja samalla he halveksivat heikomassa asemassa olevia. Ylläoleva Raamatun jae puhuu totuutta, ei lihan himon ja menestysteologian ylpeyttä.

Pahimmillaan edelleen kuulen, että ahdingossa olevia jopa on nimitelty ja tuomittu Jumalan kiroamina. Hurjia sanoja!
Autetaan toisiamme kun voimme. Rakkauden teot kohdistuvat niihin, jotka todella apua tarvitsevat.

Halveksunta enemmän kohdistuu lihan korskassa eläviin, sillä he ovat ylpeyden synnin vallassa. Heidän puolestaan tulee rukoilla, että hengellinen sokeus poistuisi.

Muista: "me emme ole maailmaan mitään tuoneet, emme myös voi täältä mitään viedä; mutta kun meillä on elatus ja vaatteet, niin tyytykäämme niihin"
Tässä on siunaus.

P.K

[vaisuliini]

*
JUMALAN PYHÄN HENGEN ANTAMA JUMALAN POJAN USKO

Jeesus monesti sanoo "sinun uskosi", kun kysymyksessä on parantuminen, pelastuminen ja opetuslasten omakohtainen usko.

Luuk.22:31-32 "Simon, Simon, katso, saatana on tavoitellut teitä valtaansa, seuloakseen teitä niinkuin nisuja; mutta minä olen rukoillut sinun puolestasi, ettei sinun uskosi raukeaisi tyhjään. Ja kun sinä kerran palajat, niin vahvista veljiäsi."

Raamatussa osoitetaan että Pyhä Henki on Totuuden Henki, joka kirkastaa Jeesusta, ja jakaa Hänen omastaan ja ilmoittaa meille tulevatkin (Joh.16:13). Apostoli Paavali todistaa, että hän eli nyt uskon elämäänsä - Jumalan Pojan uskossa (Gal.2:20).

Meidän uskomme on Pyhän Hengen aikaansaamaa uskoa Jeesukseen, joka ei perustu itseemme, vaikka me sen omakohtaisesti omistammekin: "sinun uskosi".

Efesolaiskirjeessä tästä puhutaan uskossa yhteentulemisena:

Ef.4:13 "..kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa, täyteen miehuuteen, Kristuksen täyteyden täyden iän määrään..."

Raamatussa usko on siis ensisijaisesti omakohtaista - "sinun uskosi", jonka saa aikaa Jumalan Pyhä Henki ja Jumalan Sana. Usko ei perustu itseemme - tai itsemme varaan luotuun "uskottelemiseen", tai filosofiseen järkeis-"uskottelemiseen" - vaan se on Jumalan Pojan uskoa Pyhässä Hengessä. Usko on lahja Kristuksessa. Se on uuden luomuksen osa, sen lunastuksen kautta - jossa olemme pelastetut: "hänen, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni."

Usko lepää Jeesuksen tuntemisessa ja Jumalan Sanan totuudessa. Ja siksi se ei lähde ihmisen omasta voimasta uskoa, vaan Pyhän Hengen ja Jumalan Sanan voimasta kirkastaa meille Jeesus - kuka HÄN on.

Gal.2:20 "..ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa; ja minkä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, hänen, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni."

Nämä - omakohtainen usko/Jumalan Pojan usko meissä - saa aikaan uskossa yhteentulemista. Järjestys on "yksi HERRA"; "yksi USKO"; "yksi KASTE"...

Ef.4:5 "...yksi Herra, yksi usko, yksi kaste;"

Ef.4:13 "..kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa, täyteen miehuuteen, Kristuksen täyteyden täyden iän määrään..."

P.K

[vaisuliini]

*
JUMALAN PYHÄ HENKI VAIKO SAASTAINEN HENKI?

Room.6:11-12 "Niin tekin pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa. Älköön siis synti hallitko teidän kuolevaisessa ruumiissanne, niin että olette kuuliaiset sen himoille..."

Jumalan Pyhä Henki todistaa Jeesuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen uskovalle ihmiselle Jumalan voimaksi, joka vie pois synnistä - Jumalan vanhurskaudessa elämiseen.

Valhehenki toimii - kuten olemme nähneet historiassa - ainakin näissä kahdessa muodossa:

(1) se sallii synnissä elämisen, ja sanoo että "armo" tarkoittaa synnissä elämisen hyväksymistä ihmisen heikkouden tähden, ja siksi jopa kieltää synnin vallasta vapautumisen. (> Room.6:1)
(2) se muuttaa jopa ihmisen mielenlaadun, esim. heteroseksuaalista voi tulla "saastaisen" hengen alaisuudessa jopa homoseksuaali, ja johtaa ihmisen sen mukaiseen syntiinlankeamiseen. (> Room.1:26-27)

Saastainen valhehenki kieltää Jeesuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen voiton yli synnin. Se tietoisesti korottaa ihmisen heikkoutta, se viettelee ihmistä lihan vapauteen ja sillä luo väärän "armo"-opin salliakseen ihmisen elää synnissä. Saastainen henki vie ihmisen kadotukseen, ja pois Jeesuksesta.

Jumalan Pyhä Henki on Totuuden Henki, joka antaa mielenmuutoksen Jumalan tahdonmukaisuuteen. Saastainen henki muuttaa ihmisen mielen riettaaksi ja jopa johtaa luonnottomaan seksuaalisuuteen.

Jumalan Pyhä Henki kirkastaa Jeesusta, niin että uskova saa vapautua syntikahleistaan pyhitykseen, eli Jumalan armosta tapahtuvaan elämänmuutokseen. Jumalan Pyhä Henki ei kirkasta ihmisen heikkoutta, eikä sen nojalla hyväksy synnissä elämistä - vaan Pyhä Henki kirkastaa Jeesuksen voittoa yli synnin, vapautukseksi pois synnistä.

P.K

[vaisuliini]

*
Ristin evankeliumi antaa iankaikkisen toivon, maallisen toivon sijasta

1Kor.15:19 "Jos olemme panneet toivomme Kristukseen ainoastaan tämän elämän ajaksi,
niin olemme kaikkia muita ihmisiä surkuteltavammat."

Apostoli Paavali selvittää ensimmäisessä korinttolaiskirjeessä,
sen 15 luvussa - ristin evankeliumin antaman iankaikkisen toivon perustaa,
Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksessa.

Tämä iankaikkinen toivo, Jeesuksessa pelastettujen kohdalla
ylittää ajallisen ja maallisen toivon.

Mutta jos sanoisimme, että Kristusta ei ole herätetty kuolleista, olisi uskomme täysin turhaa,
ja vielä eläisimme silloin synneissämme ja synnillisen elämän antaman toivottomuuden varassa. Toivomme olisi vain ajallisessa elämässä, ja sen turmeltuneessa synnillisessä elämässä.

Mutta nyt - Kristus on noussut kuolleista,
ja siksi - Hengestä syntyneinä Jumalan lapsina,
me emme aseta toivoamme tämän katoavaisen elämän aikaan, emmekä sen varaan.

"Sillä kaikki, mikä maailmassa on,
lihan himo,
silmäin pyyntö
ja elämän korskeus,
se ei ole Isästä, vaan maailmasta.
Ja maailma katoaa ja sen himo;
mutta joka tekee Jumalan tahdon, se pysyy iankaikkisesti.
(1Joh.2:16-17)

Kristukseen toivon asettaminen on ristin evankeliumissa iankaikkiseen elämään toivon asettamista, jonka perustana on Jeesuksen Kristuksen kuolleista nouseminen. Tässä sydämemme kääntyy pois maailmasta ja synnistä etsimään Jumalan tahtoa ja tekemään Jumalan tahdon - Jumalan armon voimasta käsin.

"Mutta tämän minä sanon, veljet,
ettei liha ja veri voi periä Jumalan valtakuntaa,
eikä katoavaisuus peri katoamattomuutta."
(1Kor.15:50)

Ristin evankeliumi murtaa luonnollisen ihmisen vallan,
sekä katoavaisen elämän vallan, jopa sanoen - että liha ja veri eivät voi periä Jumalan valtakuntaa. Katoavaisuus on kuoleman alaista, ja siksi katoavaisuus ei peri katoamattomuutta. Hengestä syntyneet Jumalan lapset tehdään eläväksi Kristuksessa, Hänen tulemuksessaan ja näin katoavainen ihmisyys uskovan kohdalla muuttuu katoamattomaksi.

"Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen,
ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen."
(1Kor.15:53)

Tässä ei ole vaihtoehtoa - "pitää pukeutuman"....

Tässä on iankaikkisen elämän toivo, sillä kun katoavaisuus pukeutuu katoamattomuuteen, ja kuolema pukeutuu kuolemattomuuteen - silloin on suurin ja mahdottomin vihollinen ihmisen kohdalla voitettu: "kuolema on nielty ja voitto saatu." (1Kor.15:54) Tässä ei ole vaihtoehtoa - "pitää pukeutuman".

Synnin palkka on kuolema; ja siksi kuoleman voittaminen - eli katoavaisen ja kuolevaisen iankaikkiseen elämään pukeutuminen - on lopullinen voitto synnistä.

Jeesus Kristus on kantanut Golgatan ristillä koko maailman synnin.
Hengestä syntynyt Jumalan lapsi on saanut Jeesuksen veressä kaikki syntinsä anteeksi. Uudestisyntymisessä Jumalan Pyhä Henki on tullut pelastetun sydämeen, joka on annettu meille sinetiksi lunastuksen päivään saakka.

"Hänessä on teihinkin,
sitten kuin olitte kuulleet totuuden sanan,
pelastuksenne evankeliumin,
uskoviksi tultuanne
pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti..." (Ef.1:13)

2Tim.2:19 "Kuitenkin Jumalan vahva perustus pysyy lujana, ja siinä on tämä sinetti:
"Herra tuntee omansa", ja: "Luopukoon vääryydestä jokainen, joka Herran nimeä mainitsee"."

Lopun ajassa eräs eksytyksen muoto on johtaa uskovia pois iankaikkisen elämän toivon perustalta, näkyväisen ja katoavaisen maailman varaan. Matt.24:48-51 Jeesus puhuu pahasta palvelijasta joka luopuu uskostaan ja rupeaa lyömään kanssapalvelijoitaan - sekä alkaa syömään ja juomaan juopuneiden kanssa.

Hänen lopullinen kohtalonsa on kauhea:
"Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys".

Ristin evankeliumin kautta - sen lunastuksen kautta Jeesuksessa Kristuksessa, jossa meidän syntimme on sovitettu, ja Jumala on vanhurskauttanut meidät (Room.3:21-26) - on Jumala uudesti synnyttänyt meidät elävään toivoon Jeesuksen Kristuksen kuolleista nousemisen kautta. Tämä elävä toivo on turmeltumaton, katoamaton ja saastumaton perintö, joka taivaissa on säilytettynä meitä varten.

Muistan hetken elämässäni jolloin kävin omanlaista taistelua,
erinäisten maallisten asioiden kanssa.
Kävelin sitten eräänä päivänä ulkosalla,
pää ja katse maahan painuneena, kunnes vastaani tuli vanhahko mies,
ja hän katsoi minuun ja alkoi puhua minulle.
En tuntenut koko miestä, enkä koskaan ollut ennen tavannut häntä. Hän sanoi minulle:
"Älä paina katsettasi maahan, vaan nosta pääsi ylöspäin. Nosta katseesi ylös.", ja hän jatkoi matkaansa. Sanoma oli Herralta.

"Olkoon mielenne siihen, mikä ylhäällä on,
älköön siihen, mikä on maan päällä."
(Kol.3:2)

Ristin evankeliumin voima on taivaallisessa perinnössä, Jeesuksessa Kristuksessa. Meidän elämämme on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa, ja kun Jeesus ilmestyy mekin ilmestymme Hänen kanssaan Jumalan kirkkaudessa. Perintöosamme on taivaallisessa perinnössä, joka on talletettuna taivaassa meitä varten. Jeesus sanoi, "minä menen valmistamaan teille sijaa".

Voimmeko pysähtyä tähän. Jeesus valmistaa sinulle ja minulle sijaa, paikkaa joka on täydellinen taivaallinen perintöosa Jumalan kirkkaudessa. Tämä perintöosa on katoamaton, saastumaton ja turmeltumaton. Synti, saatana ja ihmiset - eivät voi sitä turmella, eikä muuttaa tai edes riistää meiltä, kun vain pysymme Jeesuksessa loppuun asti. Jumalan voimasta me varjellumme pelastukseen! Kuka voisi erottaa meidät Jumalan rakkaudesta Jeesuksessa!

Kol.3:3 "Sillä te olette kuolleet, ja teidän
elämänne on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa..."

Ristin evankeliumi kätkee pelastetun Jeesuksen kanssa Jumalaan. Elämämme on kätkettynä olemista Jeesuksessa. Uskon elämämme ei ole siten itsemme varassa; tahdon voimamme varassa, eikä omien tekojemme varassa. Pyhän Hengen todistus on että elämämme on jo kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa. Siksi se ei ole katoavaisen elämän varassa olevaa uskonnollisuutta (lain tekoja; hyviä tekoja), tai muuta lihallista elämän menestystä (ulkonainen kauneus, varallisuus, terveys), vaan Jeesuksen ristin kuoleman ja ylösnousemuksen osallisuutta Pyhässä Hengessä, niin että meidän elämämme on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa.

Olkoon siis mielemme siihen mikä ylhäällä on.

Lopun ajan ahdistuksessa ja koetuksissa
tarvitsemme näitä Herramme Jeesuksen sanoja:

"Mutta kun nämä alkavat tapahtua,
niin rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne,
sillä teidän vapautuksenne on lähellä."
(Luuk.21:28)

Amen! Tule Herra Jeesus!

https://suokohtiherrani.blogspot.com

[vaisuliini]

*
Herran Jeesuksen ristin voima:
Raamatullinen pelastuksen evankeliumi

Jumalan hyvyyden mittapuuta ja kriteereitä ei kukaan ihminen pysty milloinkaan täyttämään, sillä jokainen ihminen on tehnyt syntiä ja on vailla Jumalan kirkkautta. Inhimillinen hyvyys ei riitä Jumalan valtakunnan sisäpuolelle pääsemiseen. Ihminen voi tehdä hyviä inhimillisiä tekoja, mutta kukaan ihminen ei voi koskaan omilla hyvillä teoilla täyttää Jumalan hyvyyden mittapuuta. Sen tähden Raamatun näkökulmasta ei kukaan ihminen ole hyvä, sillä vain Jumala yksin on hyvä.

Jokainen ihminen voi tehdä inhimillisesti hyvän teon esimerkiksi auttamalla hädässä olevaa, antaen omastaan niille joilla ei ole jne. Jokaisella ihmisellä on mahdollisuus tehdä joitakin inhimillisiä hyviä tekoja.

Kukaan ihminen ei kuitenkaan voi pelastua Jumalan valtakuntaan omien hyvien tekojensa kautta.

Room 3:
10 niinkuin kirjoitettu on: "Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan,
11 ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa;
12 kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään.
13 Heidän kurkkunsa on avoin hauta, kielellänsä he pettävät, kyykäärmeen myrkkyä on heidän huultensa alla;
14 heidän suunsa on täynnä kirousta ja katkeruutta.
15 Heidän jalkansa ovat nopeat vuodattamaan verta,
16 hävitys ja kurjuus on heidän teillänsä,
17 ja rauhan tietä he eivät tunne.
18 Ei ole Jumalan pelko heidän silmäinsä edessä."
19 ¶ Mutta me tiedämme, että kaiken, minkä laki sanoo, sen se puhuu lain alaisille, että jokainen suu tukittaisiin ja koko maailma tulisi syylliseksi Jumalan edessä;
20 sentähden, ettei mikään liha tule hänen edessään vanhurskaaksi lain teoista; sillä lain kautta tulee synnin tunto.
21 Mutta nyt Jumalan vanhurskaus, josta laki ja profeetat todistavat, on ilmoitettu ilman lakia,
22 se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään erotusta.
23 Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
24 ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa,
25 jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä, osoittaaksensa vanhurskauttaan, koska hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit
26 jumalallisessa kärsivällisyydessään, osoittaaksensa vanhurskauttaan nykyajassa, sitä, että hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen.

Raamattu opettaa, että kaikki ihmiset ovat tehneet syntiä ja ovat Jumalan kirkkautta vailla. Se tarkoittaa sitä, että kukaan ihminen ei voi omien inhimillisten hyvien tekojen kautta pelastua Jumalan valtakuntaan.

Raamatun opetuksen mukaan ihmisen tulee tehdä parannus (metanoeo - katua, muuttaa mielensä ja ajatella toisin ja uudella tavalla) synneistä ja uskoa Herraan Jeesukseen. Ihminen saa pelastuksen lahjaksi Herran Jeesuksen sovitustyön tähden (Jeesuksen kuolema, veri ja ylösnousemus). Kun ihminen Jumalan armosta uskoo Herraan Jeesukseen, niin Jumala lukee ihmisen hyväksi Herran Jeesuksen ansiot. Näin Herra Jeesus on Välimies Jumalan ja ihmisen välillä. Ihminen saa syntinsä anteeksi Jumalan armosta uskon kautta Herraan Jeesukseen, ei omien inhimillisten tekojensa tähden.

Todellinen ja Raamatullinen evankeliumi kertoo ihmisen pelastuvan vain ja ainoastaan tekemällä parannuksen ja uskomalla Herraan Jeesukseen. Millään muulla tavalla Herran Jeesuksen veri ei lunasta eikä anna syntejä anteeksi ihmisille. Pelastus ja lunastus Herran Jeesuksen veressä on Jumalan lahja, joka tulee vastaanottaa uskon kautta Herraan Jeesukseen.

1 Kor 1:18 Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.

Herran Jeesuksen ristin kuoleman kautta Hän nousi kuolleista Isän oikealle puolelle. Risti ei julista pelkästään kuolemaa, vaan elämää kuoleman kautta. Herran Jeesuksen ristin kautta tulee syntien anteeksiantamus, jokaiselle, joka uskoo Häneen. Herran Jeesuksen ristintyön kautta ja perusteella on mahdollisuus hylätä syntejä sekä elää Jumalan tahdon mukaista elämää.

Herran Jeesuksen rististä tulee näin voima, jonka kautta ja perusteella uskova voi ojentautua uskossa Raamatun sanan totuuden mukaisesti. Herran Jeesuksen risti on näin kaiken perusta ja kaiken keskipiste, siksi apostolit julistivat ristiinnaulittua ja ylösnoussutta Herraa Jeesusta.

Ef 5:2 ja vaeltakaa rakkaudessa, niinkuin Kristuskin rakasti teitä ja antoi itsensä meidän edestämme lahjaksi ja uhriksi, Jumalalle "suloiseksi tuoksuksi".

Herran Jeesuksen uhri, Golgatan ristillä, veren vuodatus ja kuolema syntien anteeksisaamiseksi on Jumalalle suloinen tuoksu. Tämän uhrin perusteella Herraan Jeesukseen uskoen ihminen saa syntinsä anteeksi, jonka seurauksena Jumala katsoo uskovaa ihmistä Herran Jeesuksen hyvyyden läpi ja kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että Jumalan hyvyyden mittapuu on täytetty Herrassa Jeesuksessa ja uskovan hyväksi luetaan Herran Jeesuksen hyvyys. Jumala katsoo uskovia Herran Jeesuksen hyvyyden kautta, koska ihmisen inhimillinen hyvyys ei riitä pelastukseen, eikä Jumalan valtakuntaan sisälle pääsemiseen.

Tämä päivä voi olla pelastuksen päivä. Jos tunnustat syntisi Raamatun Jumalalle ja uskot Herraan Jeesukseen, niin saat syntisi anteeksi ja saat osaksesi Jumalan lapseuden sekä pääsyn Jumalan armon, rakkauden ja totuuden valtakuntaan.

-PP-

[vaisuliini]

*
MENORAH - JUMALAN VALKEUS MESSIAASSA JESHUASSA

Joh. 1:5 "Ja valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt."

Viikon TOORA lukukappale (beha'alotcha - בהעלותך), merkitsee: "kun sinä nouset", joka tulee "parasha" tekstistä:

4Moos. 8:2 "Puhu Aaronille ja sano hänelle: Kun nostat lamput paikoilleen, niin valaiskoot ne seitsemän lamppua seitsenhaaraisen lampun edustaa".

Teksti on tärkeä. Seitsenhaaraisen lampun hengellinen merkitys liittyy HERRAN asettamien juhlien asetuksiin, jotka puhuvat MESSIAASTA JESHUASTA.

Nyt - lähtekäämme ulos, väärien traditioiden ja uskomusten luomista asetuksista, "virittäkää lampumme palavaksi", ja seuratkaamme HERRAN asetuksia. Uuden liiton Jumalan seurakunnassa olevan papin tehtävä on asettaa "lamput" paikalleen, ja näin antaa HERRAN asettamien "juhlien", joita seitsenhaarainen lampunjalka (menora) kuvaa - osoittaa siihen OIKEAAN VALKEUTEEN, joka loistaa Messias Jeshuasta (Jeesus).

Ps. 119:105 "Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni."
----------

MATTEUKSEN EVANKELIUMI ---

1 "Silloin on taivasten valtakunta oleva kymmenen neitsyen kaltainen, jotka ottivat lamppunsa ja lähtivät ylkää vastaan. 2 Mutta viisi heistä oli tyhmää ja viisi ymmärtäväistä. 3 Tyhmät ottivat lamppunsa, mutta eivät ottaneet öljyä mukaansa. 4 Mutta ymmärtäväiset ottivat öljyä astioihinsa ynnä lamppunsa. 5 Yljän viipyessä tuli heille kaikille uni, ja he nukkuivat. 6 Mutta yösydännä kuului huuto: 'Katso, ylkä tulee! Menkää häntä vastaan.' 7 Silloin kaikki nämä neitsyet nousivat ja laittoivat lamppunsa kuntoon.

8 Ja tyhmät sanoivat ymmärtäväisille: 'Antakaa meille öljyänne, sillä meidän lamppumme sammuvat'. 9 Mutta ymmärtäväiset vastasivat ja sanoivat: 'Emme voi, se ei riitä meille ja teille. Menkää ennemmin myyjäin luo ostamaan itsellenne.' 10 Mutta heidän lähdettyään ostamaan ylkä tuli; ja ne, jotka olivat valmiit, menivät hänen kanssansa häihin, ja ovi suljettiin. 11 Ja myöhemmin toisetkin neitsyet tulivat ja sanoivat: 'Herra, Herra, avaa meille!' 12 Mutta hän vastasi ja sanoi: 'Totisesti minä sanon teille: minä en tunne teitä'.

13 Valvokaa siis, sillä ette tiedä päivää ettekä hetkeä.

P.K

[vaisuliini]

*
PARASHA "SHELACH" (שלח)
- HERRAN MAA JA SEN KUNNIANLOUKKAUS - "EIVÄTKÄ USKO MINUUN"

4Moos. 14:11 "Ja Herra sanoi Moosekselle: "Kuinka kauan tämä kansa pitää minua pilkkanaan eikä usko minuun, huolimatta kaikista tunnusteoista, jotka minä olen tehnyt sen keskuudessa?"

Luvattua maata vakoilemassa käyneet, puhuivat pahaa HERRAN lupaamasta maasta (hepr. דִּבַּ֤ת הָאָ֙רֶץ֙ jossa דִּבָּה on "tuottaa jollekin kunnianloukkaus" - rabbi S.R Hirsch sanakirjassaan "tehdä heikoksi").

Lukuarvossaan (702) - דִּבַּ֤ת הָאָ֙רֶץ֙ "maan kunnianloukkaus" - viittaa hepreassa קְבֻרַ֥ת sanaan (702), joka merkitsee "hautaa", sekä verbiin תקבר (702) "sinut-haudataan". Jumalan antaman lupauksen halveksiminen ja sille osoitettu pilkkaava kunnianloukkaus (דִּבָּה), oli tie kuolemaan.

Myös hepreassa (חטאו המרגלים) "vakoojien-synti" lukuarvossa 352 liittyy hepreassa sanan קְבָרִים֙ "hautoja".

Maan kunnianloukkauksen kautta syntyneen epäuskon kautta tullut pohjaton epätoivo vei heidät kuoleman keskelle: "Jospa olisimme kuolleet Egyptin maahan tai tähän erämaahan! Jospa olisimme kuolleet!"

Toisaalla heitä kutsutaan hepr. (נָאַץ), eli "halveksia; pilkata".
4Moos. 14:23 "..ei yksikään heistä ole näkevä sitä maata, jonka minä valalla vannoen lupasin heidän isillensä; ei yksikään minun pilkkaajistani (נָאַץ) ole sitä näkevä."

Toisaalla HERRA sanoo:
4Moos. 14:29 "Tähän erämaahan kaatuvat teidän ruumiinne, teidän kaikkien, jotka olette katselmuksessa olleet, niin monta kuin teitä on kaksikymmenvuotisia ja sitä vanhempia, jotka olette napisseet minua vastaan."

Näemme siis että דִּבַּ֤ת הָאָ֙רֶץ֙ "maan kunnianloukkaus" (702) rinnastuu merkitykseen קְבֻרַ֥ת "hauta" (702), sekä תקבר "sinut-haudataan" (702). Tämä on vakava sanoma.

4Moos. 14:36-37 "Mutta ne miehet, jotka Mooses oli lähettänyt maata vakoilemaan ja jotka palattuaan olivat saattaneet koko kansan napisemaan häntä vastaan, saattamalla sen maan pahaan huutoon, ne miehet, jotka olivat saattaneet sen maan pahaan huutoon (דִּבַּ֤ת הָאָ֙רֶץ֙), kuolivat äkkikuolemalla Herran edessä."

Edelleen HERRA sanoo:
4Moos. 14:11 "Ja Herra sanoi Moosekselle: "Kuinka kauan tämä kansa pitää minua pilkkanaan eikä usko minuun, huolimatta kaikista tunnusteoista, jotka minä olen tehnyt sen keskuudessa?"

Tekstissä "eivätkä usko minua/minuun" (לֹא־ יַאֲמִ֣ינוּ בִ֔י) on lukuarvossaan 160, ja tästä käsin rinnastuu nimeen Kain (קין), ollen myös lukuarvossaan 160. Kain tappoi veljensä Aabelin, koska Aabelin uhri oli HERRAN edessä suosiollinen (veri-uhri). Kain toi maan hedelmistä, eli omista teoistaan HERRALLE uhria, mutta se oli kirouksen alaista. Maa oli kirottu syntiinlankeemuksen tähden - "kirottu olkoon maa sinun tähtesi" 1Moos.3:17.

Hebr. 11:4 "Uskon kautta uhrasi Aabel Jumalalle paremman uhrin kuin Kain, ja uskon kautta hän sai todistuksen, että hän oli vanhurskas, kun Jumala antoi todistuksen hänen uhrilahjoistaan; ja uskonsa kautta hän vielä kuoltuaankin puhuu."

1Moos. 4:8 "Ja Kain sanoi veljellensä Aabelille: "Menkäämme kedolle". Ja heidän kedolla ollessansa Kain karkasi veljensä Aabelin kimppuun ja tappoi hänet."

Jeshua (Jeesus) liittää nämä tapahtumat myös Israelin kansan kohtaloon, Matt.23:34-39.

UT liittää "kunnianloukkauksen" - ja tietoisen HERRAAN uskomisen kieltämisen, myös Kainin veljesvihaan, jossa tietoisesti pyritään tuhomaan toisen ihmisen (veljen) elämä.

ENSIMMÄINEN JOHANNEKSEN KIRJE 3 LUKU ---

11 Sillä tämä on se sanoma, jonka te olette alusta asti kuulleet, että meidän tulee rakastaa toinen toistamme 12 eikä olla Kainin kaltaisia, joka oli pahasta ja tappoi veljensä. Ja minkätähden hän tappoi hänet? Sentähden, että hänen tekonsa olivat pahat, mutta hänen veljensä teot vanhurskaat. 13 Älkää ihmetelkö, veljeni, jos maailma teitä vihaa. 14 Me tiedämme siirtyneemme kuolemasta elämään, sillä me rakastamme veljiä. Joka ei rakasta, pysyy kuolemassa. 15 Jokainen, joka vihaa veljeänsä, on murhaaja; ja te tiedätte, ettei kenessäkään murhaajassa ole iankaikkista elämää, joka hänessä pysyisi.

Aabrahamista sanotaan: "ja hän uskoi HERRAA" (וְהֶאֱמִ֖ן בַּֽיהוָ֑ה), joka lukuarvona on 130, ja tästä rinnastuu hepreassa nimeen Hiskia (חזקיה), merkiten "HERRA (יה) on minun voimani". Epäusko johti kansan "kuoleman" keskelle, sekä maan "kunnianloukkaukseen" - Jumalan antama lupaus maasta kun tuli omistaa juuri uskon kautta, aivan kuten Aabraham teki.

1Moos. 15:6 Ja Abram uskoi Herraan, ja Herra luki sen hänelle vanhurskaudeksi.
1Moos. 15:7 Ja hän sanoi hänelle: "Minä olen Herra, joka toin sinut Kaldean Uurista, antaakseni sinulle tämän maan omaksesi".

Lopuksi. HERRAN sanat hepreassa "antaakseni sinulle tämän maan" (לָ֧תֶת לְךָ֛ אֶת־ הָאָ֥רֶץ הַזֹּ֖את) lukuarvossa 1990, rinnastuu Psalmin 107:3 koko jakeen lukuarvoon: Ps. 107:3 "...ja koonnut pakanamaista, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja meren puolelta.", joka kokonaisuudessaan puhuu juuri edellä sanotusta.

Matt. 8:11 "Ja minä sanon teille: monet tulevat idästä ja lännestä ja aterioitsevat Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin kanssa taivasten valtakunnassa...."

PSALMI 107 ---

1 Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti. 2 Niin sanokoot Herran lunastetut, jotka hän on lunastanut ahdistuksen alta 3 ja koonnut pakanamaista, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja meren puolelta.

4 He harhailivat erämaassa, autiossa, tiettömässä maassa, löytämättä asuttua kaupunkia.
5 Heidän oli nälkä ja jano, heidän sielunsa nääntyi heissä.
6 Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
7 Ja hän ohjasi heidät oikealle tielle, niin että he pääsivät asuttuun kaupunkiin.

8 Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa, hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan. 9 Sillä hän ravitsee nääntyvän sielun ja täyttää nälkäisen sielun hyvyydellä.

10 He istuivat pimeydessä ja synkeydessä, vangittuina kurjuuteen ja rautoihin,
11 koska olivat niskoitelleet Jumalan käskyjä vastaan ja katsoneet halvaksi Korkeimman neuvon.
12 Hän masensi heidän sydämensä kärsimyksellä; he sortuivat, eikä ollut auttajaa.
13 Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
14 Hän vei heidät ulos pimeydestä ja synkeydestä, hän katkaisi heidän kahleensa.

15 Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.16 Sillä hän särkee vaskiset ovet ja rikkoo rautaiset salvat.

17 He olivat hulluja, sillä heidän vaelluksensa oli syntinen, ja he kärsivät vaivaa pahojen tekojensa tähden.
18 Heidän sielunsa inhosi kaikkea ruokaa, ja he olivat lähellä kuoleman portteja.
19 Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
20 Hän lähetti sanansa ja paransi heidät ja pelasti heidät haudasta.

21 Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan. 22 Uhratkoot kiitosuhreja ja kertokoot riemuiten hänen töitään.

23 He lähtivät laivoilla merelle ja kävivät kauppaa suurilla vesillä.
24 He näkivät Herran työt ja hänen ihmeelliset tekonsa meren syvyyksissä.
25 Hän sanoi sanansa ja nosti myrskytuulen, joka kohotti korkealle sen aallot.
26 He kohosivat taivasta kohti, he vajosivat syvyyksiin; heidän sielunsa menehtyi tuskasta.
27 He horjuivat ja hoippuivat kuin juopunut, ja kaikki heidän taitonsa hämmentyi.
28 Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän päästi heidät heidän ahdistuksistaan.
29 Hän tyynnytti myrskyn, ja meren aallot hiljenivät.
30 He iloitsivat, kun tuli tyyni, ja hän vei heidät toivottuun satamaan.

31 Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan. 32 Kunnioittakoot häntä kansan seurakunnassa ja vanhinten kokouksessa häntä ylistäkööt.

33 Hän muutti virrat erämaaksi ja vesilähteet kuivaksi maaksi,
34 hedelmällisen maan suola-aroksi, sen asukasten pahuuden tähden.
35 Hän muutti erämaan vesilammikoiksi ja kuivan maan vesilähteiksi.
36 Ja hän asetti nälkäiset sinne asumaan ja he rakensivat kaupungin asuaksensa.
37 Ja he kylvivät peltoja ja istuttivat viinitarhoja, jotka tuottivat satoisan hedelmän.
38 Hän siunasi heitä, ja he lisääntyivät suuresti, ja hän antoi heille paljon karjaa.
39 Ja kun he vähentyivät ja vaipuivat onnettomuuden ja huolten painon alla,
40 niin hän, joka vuodattaa ylenkatsetta ruhtinasten päälle ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autiomaissa,
41 hän kohotti köyhän kurjuudesta ja teki suvut suuriksi kuin lammaslaumat. 42 Oikeamieliset näkevät sen ja riemuitsevat, ja kaiken vääryyden täytyy tukkia suunsa.

43 Joka viisas on, se ottakoon näistä vaarin ja ajatelkoon Herran armotekoja.

P.K

[vaisuliini]

*
IHMISEN JUURETTOMUUS: ELÄIMESTÄ PEDOKSI - SEKSUAALINEN RIETTAUS OIKEUTENA OLLA OMA ITSENSÄ

Room.1:26-27 "Sentähden Jumala on hyljännyt heidät häpeällisiin himoihin; sillä heidän naispuolensa ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen; samoin miespuoletkin, luopuen luonnollisesta yhteydestä naispuolen kanssa, ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa ja harjoittaneet, miespuolet miespuolten kanssa, riettautta ja villiintymisestään saaneet itseensä sen palkan, mikä saada piti."

Ihmiskuvan vääristyminen lähtee kasvavasta jumalakapinasta, kuten Room.1 luku osoittaa. Palvotaan luomakuntaa, ja ihmistä - ei Jumalaa Luojana. Ihminen määärittelee autonomisesti itsensä, sukupuolensa, parisuhteensa jne. Kasvava kapinallisuus, kasvavasti vääristää ihmisen - ja näin pilkkaa yhä enemmän ihmiskuvaisuutta Jumalan luomistyössä.

Tämä vastaava ideologia on tunnettua myös satanistisessa "thelema"-filosofiassa: "Do what thou wilt". Ihmisen luku (6) temaattisesti perustuu ääriautonomiseen ihmisen omaan päätösvaltaan, joka lopulta johtaa syvempään riivaajien alaisuuteen, ja jumalakuvaisuuden häpäisemiseen ihmisessä. Pilkan kohde tässä ei ole vain ihminen, vaan myös Jumala - ihminen kun luotiin Jumalan kuvaksi/kuvassa.

Ateistinen maailmakatsomus on tehnyt ihmisestä persoonattoman, ja siksi käsitteellisen olennon - ilman Luojaa. Tämä "apina"-käsitteisyys mahdollistaa ihmisen eläimellisen muutoksen, jossa hän himossaan antautuu epäjumalakuvaisuudelle, eli pilkkaamaan Jumalaa Luojanaan.

Kasvava riettaus ja epäinhimillinen vapauden vaatimus - ihmisen saadaksen olla "sitä" mitä hän haluaa - lopulta tuhoaa ihmisen.

Saatanallinen LGBT-liikkeen sateenkaarilippu omaa 6 väriä. Se julistaa ihmisen vapautta ja tasa-arvoa, mutta siinä riettautta ja synnin voimaa - se palvoo eläimellistä sodomalaisuutta, ja pilkkaa samalla Jumalan luomistyötä, ja itse Jumalaa.

On vain yksi tie ulos tästä. Ihmisen tunnistaminen itsensä syntisenä, Jumalaa pilkanneena - ja tästä käsin Herrassa Jeesuksessa pelastavan armon löytäen. Jeesus Kristus ristiinnaulittiin, että saatanallinen kapina ihmisessä kukistuisi - ja Jumalan kunnia palaisi ihmiseen.



P.K

[vaisuliini]

*
KUN JOOSUA SANOI "KIELLÄ HEITÄ!" ---

1Kor.12:11 "Mutta kaiken tämän vaikuttaa yksi ja sama Henki, jakaen kullekin erikseen, niinkuin tahtoo."

Kun Mooses asetti 70. vanhinta HERRAN käskystä palvelemaan silloista Israelia, HERRA otti Henkeänsä ja antoi sitä tehtävään asetetuille 70. vanhimmalle. Tapahtuman yhteydessä kaksi näistä miehistä, oli jäänyt leiriin - muista erilleen, vaikka heidät oli laskettu muiden 70. vanhimman joukkoon.

Jumalan HENKI laskeutui heidänkin päällensä.

4Moos.11:26 "Mutta leiriin oli heitä jäänyt kaksi miestä, toisen nimi oli Eldad ja toisen nimi Meedad. Heihinkin henki laskeutui, sillä hekin olivat luetteloon merkityt, vaikka eivät olleet lähteneet majalle; nämä joutuivat leirissä hurmoksiin."

Nimi Eldad (אֶלדָּד) merkitsee "Jumalan mielisuosion omaava", sekä Meedad (מֵידָּד) "Luota mielisuosion; rakastettu". Nimien merkitys viittaa HERRAN mielisuosion osaan, joka hyvinkin opettaa meille HENGEN voitelun saamisen perusteen. Jumala toimii armossaan - ja Hän valitsee, kutsuu, asettaa, ja voitelee Hengellään niihin tehtäviin joihin Hän omiaan kutsuu.

1Kor.12:11 "..yksi ja sama Henki, jakaen kullekin erikseen, niinkuin tahtoo."

1Kor.12:18 "Mutta nyt Jumala on asettanut jäsenet, itsekunkin niistä, ruumiiseen, niinkuin hän on tahtonut."

Mainitussa tilanteessa Joosua kuitenkin vastusteli, syystä - koska he olivat muista erillään olevia: 4Moos. 11:28 "Mutta Joosua, Nuunin poika, joka oli ollut Mooseksen palvelija nuoruudestaan asti, puuttui puheeseen sanoen: "Oi, herrani Mooses, kiellä heitä!"

Ihmisellä kuitenkaan ei ole valtaa yli Jumalan mielisuosion ja rakkauden, jota nimet Eldad ja Meedad kuvaavat. Jumala valitsee, asettaa ja vuodattaa Henkensä ja osoittamansa armolahjansa niihin, joihin Hän tahtoo.

1Kor.12:11 "..yksi ja sama Henki, jakaen kullekin erikseen, niinkuin tahtoo."

Hengettömyys johtuu usein siitä, että ihminen yrittää kieltää Jumalaa toimimasta Hänen tahtonsa mukaan. Syitä tähän voi olla monia - kateus, lahkohenkisyys, ylpeys, katkeruus, viha jne. Ihminen silloin asettuu Jumalan mielisuosion ja armon kautta tapahtuvaa tahtoa vastaan, ja näin pyrkii estämään Jumalan Hengen lahjojen toiminnan, ja kieltää niiden osan siinä Jumalan valinnassa jonka Jumala on tehnyt.

Eräs pastori kerran sanoi saarnassaan (jonka itse olin kuulemassa) merkillisesti puhuessaan toisesta uskovasta (toisessa kirkkokunnassa!), että hän ei ainakaan olisi "tuollaiselle" näitä (armo)lahjoja antanut, jos hän saisi päättää. Tällainen asenne on tuhoisa ja väärä. Meidän tulee nöyrtyä Jumalan edessä hyväksymään Jumalan tahto, Hänen mielisuosionsa ja armonsa kautta tapahtuvana Jumalan valintana.

Jumalan mielisuosio on osanamme vain Jeesuksen kautta. Siksi se ei perustu meihin itseemme, mutta se aina valinnan ja kutsun suhteen on täysin Jumalan suvereenin tahdon alaisuudessa.

1Kor.1:28 "..ja sen, mikä maailmassa on halpasukuista ja halveksittua, sen Jumala valitsi, sen, joka ei mitään ole, tehdäksensä mitättömäksi sen, joka jotakin on..."

Miten me katsomme Jumalan valintaa? Olemmeko mekin kuin Joosua - "kiellä heitä!", vai olemmeko rukoilemassa ja siunaamassa Jumalan valintaa ja tahtoa, ja antamassa sille sen oikean arvon ja paikan Jumalan suunnitelmissa ja teoissa?

LUUKKAAN EVANKELIUMI 10 luku ---

1 Sen jälkeen Herra valitsi seitsemänkymmentä muuta ja lähetti heidät kaksittain edellänsä jokaiseen kaupunkiin ja paikkaan, jonne hän itse aikoi mennä.
2 Ja hän sanoi heille:
"Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän. Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa."

P.K

[vaisuliini]

*
UUDEN TESTAMENTIN KASTEESEEN LIITTYVIEN TEKSTIEN POHDINTAA - MATTEUS 28:19 PUUTTUMINEN, SEKÄ APOSTOLIEN TEKOJEN TODISTUS UT:N P-TEKSTEISSÄ

Matt.28:19 tekstiä ei löydy mistään UT:n varhaisista papyrusteksteistä (v. 80-100). P64 teksti on ainoa teksti, joka ulottuu Matt.26:31-33 jakeisiin asti, mikä on pisimmälle ulottuva papyrusten antama todistus Matt.ev. suhteen.

Se mitä tulee Apt. varhaisiin papyrusteksteihin,
on niissäkin tähän liittyen eräitä ongelmia.

Apt.2:38 jaetta ei löydy mistään papyruksesta (P91 ulottuu vain 2:37 kohtaan), ja Apt.8:16 teksti on P45 (papyrus) erilaisessa lukutavassa. Tässä lukee "kastetut Herrassa Jeesuksessa", eikä siinä mainita "nimestä" mitään.

UT:n kreikan tekstilaitoksissa, kuten Textus Receptus Apt.8:16 on muodossa: εἰς τὸ ὄνομα τοῦ Κυρίου - Ἰησοῦ "Herran Jeesuksen nimeen".

Apt.8:16 (P45) >
επιπ]επτωκος· μονον δε βε[βαπτισμενοι
του] κ̅υ̅ [ι̅υ̅]

Edelleen P45 ei omaa Apt.8:37 jaetta, joka sanoo:
Ap.t. 8:37 "Mutta Philippus sanoi: jos sinä kaikesta sydämestä uskot, niin se tapahtukoon. Hän vastasi ja sanoi: minä uskon Jeesuksen Kristuksen Jumalan Pojaksi." Tämän P45 todistuksen tähden jae puuttuu uudemmista tekstilaitoksista, mutta löytyy Textus Receptus laitoksista (esim. Stephanus 1550 Editio Regia)

Apt.10:48 puuttuu P45 papyruksesta, koska jakso päättyy 10:41 kohtaan.

Papyrus 38 (P38 - n. 200 j.Kr) omaa Apt.19:5 kohdan, jossa on muoto "heidät kastettiin Herran Jeesuksen nimeen". >

https://en.wikipedia.org/wiki/Papyrus_38 - joka tietääkseni on varhaisin kreikan teksti joka todistaa tämän muodon. Huomaamme P38 tekstin jakeessa myös lisäyksen "εις αφεσιν αμαρτιων", eli "syntien anteeksisaamiseksi", jota ei ole esim. Textus Receptuksessa, eikä NA-laitoksissa.

UT:n ulkopuolelta varhaisin kasteeseen osoittava teksti on Didache 7:5 jossa sanotaan (βαπτισθέντες εἰς ὄνομα κυρίου) "jotka ovat kastetut Herran nimeen", joka mielestäni viittaa selvästi kasteeseen juuri Jeesuksen nimessä. Did.7:1-3 sitten käyttää trinitaarista kastemuotoa, kuten 300 luvun (Codex-Vaticanus/Sinaiticus) Matt.28:19 teksti "Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen".

Codex Vaticanus sekä Codex Sinaiticus omaavat koko Matt.28:19 jakeen tekstin. Tämä siten ajoittaa Matt.28:19 jaemuodon trinitaarisesta kastemuodosta n. 250-300 luvulle.

Näemme siis, että näiden todisteiden nojalla, emme löydä tekstuaalista todistusta ns. varhaisista UT:n papyrusteksteistä "Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen" olevasta trinitaarisesta kastemuodosta. Tämä sanoen, näiden todisteiden valossa P38 omaa kuitenkin varhaisimman Apt. 19:5-6 tekstin jossa sanotaan:

5 ακου[σ]αντε[ς δε
τουτο εβαπτι]σ̣θησαν̣ εις το ονομα του κ̅[υ̅
ι̅η̅υ̅ 6 του χ̅ρ̅υ̅ εις α]φ̣ε̣σ̣ι̣ν̣ α̣μ̣α̣ρ̣τιων

Lisänä tässä on siis εις α]φ̣ε̣σ̣ι̣ν̣ α̣μ̣α̣ρ̣τιων, eli "syntien anteeksisaamiseksi".

lähde:
Comfort, P. W., & Barrett, D. P. (2001). The text of the earliest New Testament Greek manuscripts (A corrected, enlarged ed. of The complete text of the earliest New Testament manuscripts) (146). Wheaton, Ill.: Tyndale House.

------

Yhteenvetona voimme sanoa, että papyrustekstien todistus tukee Apostolien tekojen ilmoitusta: uskovien kastetta Jeesuksen nimeen (Apt.19:5). Trinitaarista kastemuotoa - olemassa olevista ja luettavissa olevista papyrusteksteistä ja niiden osista - sieltä ei löydy, ja taas toisaalla Apt.8:37 jae puuttuu selvästi P45 tekstistä.

P38 teksti lisää Apt.19:5 jakeeseen sanat εις αφεσιν αμαρτιων, joka näyttää osin liittyvän Apt.2:38 tekstin muotoon:

Ap.t. 2:38 "Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi (εἰς ἄφεσιν ἁμαρτιῶν), niin te saatte Pyhän Hengen lahjan."

Voisiko siis Apt.2:38 tekstimuoto olla vaikuttanut
P38 Apt.19:5 jakeen muotoon?
Tämä näyttää ainakin mahdolliselta.

P.K

https://en.wikipedia.org/wiki/Papyrus_38