Päivän sana

[vaisuliini]

*
Pidä toista uskovaa itseäsi parempana

Fil 2:
1 ¶ Jos siis on jotakin kehoitusta Kristuksessa, jos jotakin rakkauden lohdutusta, jos jotakin Hengen yhteyttä, jos jotakin sydämellisyyttä ja laupeutta,
2 niin tehkää minun iloni täydelliseksi siten, että olette samaa mieltä, että teillä on sama rakkaus, että olette sopuisat ja yksimieliset
3 ettekä tee mitään itsekkyydestä tai turhan kunnian pyynnöstä, vaan että nöyryydessä pidätte toista parempana kuin itseänne
4 ja että katsotte kukin, ette vain omaanne, vaan toistenkin parasta.
5 Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli,

Raamattu opettaa Jumalan rakkauden lohdutukseen, Pyhän Hengen yhteyteen ja sydämellisyyteen sekä laupeuteen kuuluvan sopuisuuden ja yksimielisyyden ja saman rakkauden, eli Pyhän Hengen vaikuttaman Jumalan rakkauden.

Yksimielisyys ei tarkoita sitä, että joka asiassa on oltava täysin samanlainen näkemys ja että jokainen Raamatun opettama asia on nähtävä täysin samalla tavalla. Jokainen uskova on eri kasvunvaiheessa uskonelämässään ja jo siitäkin syystä on mahdotonta, että kaikki uskovat voisivat nähdä ja ymmärtää kaikki asiat samalla tavalla. Yksimielisyys tarkoittaa halua olla ja pysyä yhdessä yhtenä seurakuntana. Yksimielisyys tarkoittaa sitä ettei mikään asia saisi erottaa uskovia toisistaan. Poikkeuksena on tietenkin se, että jos joku julistaa ja opettaa uskovia luopumaan pelastuksesta Herrassa Jeesuksessa.

Pyhä Henki vaikuttaa Jumalan sanan mukaista uskon kasvua ja ymmärryksen lisääntymistä uskovan sydämessä, joka johtaa myös koko ajan siihen, että opillisesti alamme näkemään Raamatun opetuksia yksimielisesti samalla tavalla. Yksi Herra ja yksi usko tarkoittaa sitä, että Raamatussa on samasta asiasta samanlainen opetus liittyen asioihin, joista Raamattu opettaa. Tämän tähden uskon kasvun kautta kykenemme löytämään opillista yksimielisyyttä koko ajan enemmän.

Raamattu kehottaa meitä kärsimään toinen toisiamme. Raamatullinen kärsiminen, ei ole lihallista tuskastumista. Raamatullisen toinen toisensa kärsimisen Pyhän Hengen vaikuttamat perustukset ovat sydämellinen armahtavaisuus toista kohtaan, ystävällisyys, nöyryys, sävyisyys, pitkämielisyys, anteeksiantamus ja rakkaus sekä sydämessä vallitseva Jumalan rauha (Kol 3:12-15).

Toisin sanoen Raamatullinen kärsiminen on Jumalan rakkauden kautta odottamista, että sisar ja veli saavuttaisivat Jumalan armosta uskon kautta ymmärrystä ojentautua koko ajan enemmän Jumalan sanan mukaisesti. Mieleeni muistuu lapsuusajan retket vanhempieni ja sisarusten kanssa. Minä olen vanhempieni nuorin lapsi ja muistan kuinka vanhempani odottivat minua kun jäin jälkeen. Muistan senkin kuinka iän karttumisen ja voimien vahvistumisen myötä sain enemmän vastuuta tavaroiden kantamisessa ja kuljettamisessa (pyöräretki).

Uskonelämässäkin saamme odottaa toinen toisiamme ja uskon vahvistumisen myötä vastuumme kasvaa koskien itseämme ja muita. On ihanaa saada olla Jumalan odottavan rakkauden kohteena, sillä Hän ei anna meidän kannettavaksemme enempää kuin jaksamme kantaa. Seurakunnassa tulee olla sama asenne toinen toisiamme kohtaan.

Jumalan vaikuttama rakkaus Pyhässä Hengessä poistaa itsekkyyden uskovan sydämestä sekä turhan kunnian pyytämisen ja tavoittelemisen. Jumalan vaikuttama rakkaus Pyhässä Hengessä johdattaa nöyryyteen, jossa uskova pitää toista uskovaa itseään parempana. Toisen pitämiseen itseään parempana kuuluu myös uskon sisaren tai veljen parhaan ajatteleminen, niin ettet ajattele vain omaa parastasi, vaan toistenkin parasta.

Raamatun opetus toisen parempana pitämisestä ei tarkoita tämän synnin vallan alla olevan maailman arvoja, jossa toisen paremmuus on toisen huonoutta. Raamatullinen toisen parempana pitäminen on sama asia kuin viljapellossa kasvava vilja, jossa vehnänkorret ovat kasvaneet kohti taivasta, mutta kun vehnänkorret kypsyvät, niin tähkän painosta ne taipuvat kumaraan kumartaen toinen toisilleen.

Raamatullinen toisen parempana pitäminen on Jumalan antama turvaverkko, jossa kukaan ei nouse kenenkään yläpuolelle, vaan jokainen kunnioittaa ja rakastaa toinen toisiaan. Raamatullinen toisen parempana pitäminen, ei tarkoita sitä, että joku on toista parempi tai huonompi, vaan että Jumalan lapseuden aseman sekä Herran Jeesuksen pelastuksen tähden uskovina ihmisinä rakastamme ja kunnioitamme toinen toisiamme.

Raamattu opettaa, että meillä tulee olla sama mieli, joka Herralla Jeesuksella oli ja on. Silloin kun olemme terveessä Raamatullisessa uskon kasvussa, niin Kristuksen mieli saa koko ajan lisää tilaa meidän sydämissämme. Aito ja oikea uskon kasvu johdattaa meitä koko ajan syvällisemmin elämään niin että pidämme toista uskovaa itseämme parempana, eli kunnioitamme ja rakastamme uskon sisaria ja veljiä.

Toisen parempana pitäminen on myös ainoa, oikea ja kestävä seurakunnan kokoontumisen sekä rakentumisen perustus. Ilman tätä ulottuvuutta seurakunta ei voi menestyksellisesti toteuttaa evankeliumin julistamista sekä keskinäistä rakentumista.

Raamatun opetus pitäkää toista uskovaa itseään parempana tarkoittaa myös sitä, että sinun tulee kohdata jokainen uudestisyntynyt uskova luterilaisen kirkon, helluntaiseurakunnan, vapaaseurakunnan, baptistiseurakunnan sekä kirkkokuntien ulkopuolella jne. siten että pidät heitä kaikkia itseäsi parempana hengellisen opetuksen mukaan, jossa kunnioitat ja rakastat heitä kaikkia rakkaina sisarina ja veljinäsi. Vain tällä tavalla toimien voimme seurakuntana saavuttaa Herran Jeesuksen opettaman uskovien todellisen ykseyden, ilman erottavia lahkorajoja.

Toisen parempana pitäminen ei tarkoita sitä, että sinun tarvitsee hyväksyä vääriä tai epäraamatullisia opetuksia. Sen minkä olet havainnut oikeaksi, aidoksi ja totuudeksi, niin sitä sinun ei tarvitse hylätä. Silloin kun elämme käytännössä todeksi toisen parempana pitämisen, niin meillä on halua, kykyä, kunnioitusta ja rakkautta kuunnella toinen toisiamme. Tämä johtaa siihen, että koska kukaan meistä ei ole täydellinen opissa ja vaelluksessa, niin saamme rakentua toinen toistemme kautta sekä juurtua syvemmälle Jumalan sanan totuuteen Pyhässä Hengessä. Sen seurauksena huomaamme missä olemme erehtyneet, että voimme korjata kurssia oikeaan suuntaan. Saamme myös auttaa toisia uskovia näkemään syvemmälle Jumalan sanan totuuden opetuksia.

Todellinen ykseys toisen parempana pitämisen kautta ei tarkoita ekumeniaa, joka ei ole Jumalan Pyhän Hengen työtä, vaan sielunvihollisen petos ja eksytys. Ekumenian kautta uskonnolliset instituutiot pyrkivät uskottelemaan, että ekumenian kautta toteutuu Herran Jeesuksen opetus uskovien ykseydestä. Ekumeniassa on mukana tahoja, jotka ovat pystyttäneet Jeesuksen rinnalle useita erilaisia pelastusteitä kuten esim. Rooman katolinen kirkko on tehnyt.

Raamatullinen toisen parempana pitäminen johtaa Herran Jeesuksen rukouksen (Joh 17 luku) toteutumiseen. Herran Jeesuksen rukouksesta: Pyhitä uskovat totuudessa, koska Jumalan sana on totuus. Niin kuin Isä on lähettänyt Jeesuksen maailmaan, niin on Jeesus lähettävä opetuslapsensa maailmaan. Herra Jeesus pyhittää itsensä heidän tähtensä, että myös Hänen opetuslapsensa olisivat pyhitetyt totuudessa. Herra Jeesus rukoilee opetuslastensa puolesta, että he kaikki olisivat yhtä (yksi), niin kuin Isä Jumala ja Herra Jeesus ovat yksi, niin kuin Isä on Jeesuksessa ja Jeesus Isässä, että opetuslapset olisivat Isässä ja Herrassa Jeesuksessa, niin että maailma uskoisi, että Isä on lähettänyt Jeesuksen. Sen kirkkauden, jonka Isä antoi Jeesukselle, Jeesus on antanut opetuslapsilleen, että he olisivat yksi, niin kuin Isä ja Jeesus ovat yksi.

Uskoville on annettu Pyhä Henki voimaksi (Jeesuksen sovitustyön tähden) myös sitä varten, että he olisivat pyhitetyt totuudessa ja kykenisivät olemaan yksi Jumalan kirkkauden kautta. Tässä on haaste meille nykyajan uskoville, joka haastaa meitä kasvamaan kohti todellista seurakunnan ykseyttä. Kun suostumme asettamaan syrjään kaikki uskonnolliset perinteet ja perinnäissäännöt, niin Jumalan sanan totuus Pyhässä Hengessä johdattaa meidät siihen ykseyteen, josta Herra Jeesus opetti opetuslapsilleen, eli meille, sinulle ja minulle.

-PP-

[vaisuliini]

*
Pelastavan Jumalan armon ehdottomuus - synti tuomittuna Kristuksen yllä

Gal.2:21 "En minä tee mitättömäksi Jumalan armoa, sillä jos vanhurskaus on saatavissa lain kautta, silloinhan Kristus on turhaan kuollut."


Apostoli Paavali todisti uskostaan Jeesuksessa. Hän oli ristiinnaulittu Kristuksen kanssa. "Minä olen lain kautta kuollut pois laista, elääkseni Jumalalle". Uusi elämä nyt merkitsi elämää Kristuksessa "minä elän, en enää minä vaan Kristus minussa."

Mikä tekee mitättömäksi Jumalan armon?
Eikö se, että ihminen luulee itse kykenevänsä saavuttamaan pelastuksen,
omien tekojensa ja sen mukaisesti pystytetyn omavanhurskauden kautta?

Jumalan armon ehdottomuus on ahdas portti. Se ei tunnusta ihmisen omaa hyvyyttä, eikä ihmisen omia tekoja; eikä se myöskään jaa pelastuksen aikaansaamista ihmisen kanssa - ihmisen ja Jumalan yhteistyönä. Jumalan armo todistaa yksin Jeesuksesta, jossa Jumalan teko syntisen ihmisen pelastamiseksi - on tehty kaikissa määrin täydellisesti valmiiksi.

Raamattu sanoo, että jos me kuvittelemme itse lain tekojen (tai oman luonnollisen ihmisyytemme hyvyyden) kautta saavuttavamme Jumalan edessä hyväksytyn vanhurskauden, eli Jumalan lain mukaisen hyväksynnän ja Jumalan lapseuden - me teemme mitättömäksi Jumalan armon. Toiseksi, näin tehdessämme - me hylkäämme Jeesuksen - sillä meidän omavanhurskautemme ja oma hyvyytemme osoittaa Kristuksen ristinkuoleman turhaksi ja hyödyttömäksi.

Jumala lähetti Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa, synnin tähden - tuomitsemalla synnin lihassa (Room.8:3). Raamattu osoittaa tämän tapahtuneen juuri siksi koska lain vanhurskaus ei voinut täyttyä meissä, oman itsemme ja tekojemme kautta. Jumalan lain ainoa julistus meistä oli, että me kaikki olemme vain Jumalan lain rikkojia ja syntisiä - ja siksi kadotustuomion alaisia.

"Sillä mikä laille oli mahdotonta,
koska se oli lihan kautta heikoksi tullut,
sen Jumala teki,
lähettämällä oman Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa ja synnin tähden
ja tuomitsemalla synnin lihassa,
että lain vanhurskaus täytettäisiin meissä,
jotka emme vaella lihan mukaan, vaan Hengen."
(Room.8:3-4)

Jumalan lain mahdottomuus meitä kohtaan voitetaan Kristuksen ristissä; Jeesus kantaa synnin tuomion ruumissaan kuolemaan, ja saa aikaan sovintoverellään syntien anteeksisaamisen, sekä iankaikkisen lunastuksen (lue > Hebr.9:11-12).

Kristuksen ristin työ pelastaen meidät, ei ole ainoastaan syntien sovitus, vaan myös synnin tuomion täyttyminen Jeesuksen yllä ristinpuun päällä. Synnin palkka on kuolema - ja tämän Jeesus otti osakseen, täyttääkseen kuolemassaan Jumalan lain vaatiman tuomion synnille.

Jeesuksen yllä loppun saatettu synnin tuomio merkitsee Hänen kauttaan pelastetuille, että mitään tuomiota synnille Jumalan edessä ei enää ole. Siksi Raamattu sanoo: "Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat". Kristuksen risti todistaa jo loppuun saatetusta Jumalan lain tuomiosta synnille.

Jumalan armon ehdottomuus Kristuksen ristissä, on syntisen vanhurskauttaminen; syntisen ihmisen lunastus sekä pyhitys. Jumalan laki ei missään mielessä kyennyt tähän - laki oli tullut heikoksi ja mahdottomaksi synnin tähden. Laki vain osoitti ihmisen riittämättömyyttä ja sen mukaista tuomiota. Ihmiskunnan yllä lepäsi näin hirvittävä synnin tuomio, sekä synnin velka - synnin tekojen, eli Jumalan lain rikkomisen tähden.

Jeesus ristiinnaulittuna todistaa Jumalan lain tuomiosta, ja Jumalan armosta. Viaton Jumalan Karitsa kantaa koko maailman synnin, ja Hänen yllään on koko Jumalan lain tuomio syntiä kohtaan. Jumalan lain tuomion ja sen mukaisen vanhurskauden vaatimuksen poistuminen pelastuneen ihmisen yltä on juuri Paavalin sanoissa:

"Minä olen lain kautta kuollut pois laista, elääkseni Jumalalle".

Pyhä Henki todistaa Jeesuksesta. Kristuksen uhri on täydellinen uhri, jossa Jumalan lain tuomio sai täyttymyksensä, ja jossa suloinen Jumalan armo tuotiin Jeesuksen veressä, kaikkien syntisten ihmisten osaksi.

Kristuksen ristin ehdottomuus on sen osoittamassa Jumalan lain tuomiossa. Jos hylkäämme Jeesuksen ja Hänen sovintoverensä, jää synnin velka ja tuomio meidän itsemme päälle. Ehdoton ja pyhä Jumalan armo ei voi pelastaa syntistä synnin iankaikkisesta tuomiosta, muuten kuin Kristuksen uhrin kautta.

"...(Jeesus) joka on tullut meille
viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi
ja pyhitykseksi ja lunastukseksi,
että kävisi, niin kuin kirjoitettu on:
"Joka kerskaa, sen kerskauksena olkoon Herra".
(1Kor.1:30-31)

Jumalan laki vaati synnille ehdottoman tuomion (Room.6:23), ja tämän tuomion Jeesus kantoi ristillä. Siksi syntisen pelastava Jumalan armo Kristuksen ristissä, on Jumalan lain mukainen synnin rangaistuksen ja tuomion osa Kristuksen yllä - koko maailman synnin tähden, jossa tämän kautta - on Jeesuksen veressä pelastava ja synnit anteeksiantava, ehdoton Jumalan armo.

"...sen Jumala teki,
lähettämällä oman Poikansa
syntisen lihan kaltaisuudessa
ja synnin tähden,
tuomitsemalla synnin lihassa."

Kuinka kevyesti me katsommekin ristiinnaulittua Kristusta?
Kuinka kevyenä me pidämmekään Jumalan armoa, jossa syntinen vanhurskautetaan vapaaksi synnin velasta, ja sen iankaikkisesta tuomiosta?

Uskonnollinen maailma ja kirkko, on tuhonnut evankeliumin pelkäksi muodolliseksi uskon tunnustukseksi ja kuivaksi teologiaksi. Jeesuksesta puhutaan kyllä syvällisesti ja tunteikkaasti - mutta missä on todellinen Kristuksen ristin osoittama Jumalan voima? Jumala ei hyväksy meitä sellaisenaan kuin me olemme. Jumala osoittaa meitä syntiemme tähden tuomion alaisiksi. Jumala voi hyväksyä meidät yhteyteensä vain ristillä tapahtuneen synnin tuomitsemisen ja synnin sovituksen kautta, Jeesuksessa Kristuksessa. Väärä evankeliumi kieltää tämän. Se puhuu vain inhimillisestä hyväksytyksi tulemisesta "sellaisenaan-kuin-olet" - sielullisesta armollisuudesta ja väärästä rakkaudesta, ilman todellista uudestistyntymistä Jumalan Hengessä. Väärä evankeliumi ei pelasta synnistä, vaan jättää ihmisen syntiensä valtaan - ja siten myös Jumalan tuomion alaisuuteen.

Toiset katsovat Jeesuksen kuolemaa vain inhimillisen kärsimyksen kautta, näkemättä lainkaan - että heidän omat syntinsä tuomitaan Jeesuksen yllä. Pyhä Henki ei jätä meitä inhimillisen tunteilun varaan, eikä inhimillisen säälin osaan - suhteessa ristiinnaulittuun Jeesukseen ja Hänen kärsimykseensä, vaan todistaa, että meidän omat syntimme ovat Jeesuksen yllä tuomittuina. Kristuksen ristin tulee ulottua meidän omaan sydämeemme asti - todelliseen parannuksen tekemiseen asti, ja tässä murtaa kova sydämemme - ja näin johtaa meidät pelastavan Jumalan armon osallisuuteen.

Ristin evankeliumissa on Jumalan ehdoton tuomio synnille. Jeesus kantoi tämän Golgatan ristillä. Siksi uskoon tuleminen ei ole kevyt asia; sillä Jeesuksen kuolemassa kyseessä olivat meidän syntiemme rangaistuksen täyttyminen Jeesuksen yllä. Tässä, ehdottomassa Jumalan armossa - Kristuksen veressä vanhurskautetun syntisen ihmisen sydän muuttuu ja Jumalan Pyhä Henki tulee asumaan häneen. Hänestä tulee Pyhän Hengen temppeli; Kristuksen ruumiinjäsen, yhdessä Kristuksen ruumiissa - joka on Jumalan seurakunta.

"...että lain vanhurskaus täytettäisiin meissä, jotka emme vaella lihan mukaan, vaan Hengen." (Room.8:4)

"...mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa." (Room.8:9)

Uskonkuuliaisuus syntyy vain Kristuksen ristin kautta, Pyhän Hengen aikaansaamassa uudessa elämässä; Jumalan ehdottoman - ristillä synnin tuominneen - armon kautta.

2Kor.5:21 "Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä (Jeesuksessa) tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi."

https://suokohtiherrani.blogspot.com/2019/04/pelastavan-jumalan-armon-ehdottomuus.html?spref=fb

[vaisuliini]

*
Jumala kuljettaa meitä voittosaatossa Kristuksessa

2Kor.2:14 "Mutta kiitos olkoon Jumalan, joka aina kuljettaa meitä voittosaatossa Kristuksessa ja meidän kauttamme joka paikassa tuo ilmi hänen tuntemisensa tuoksun!"

Jumala on saanut Kristuksessa voiton, synnistä, perkeleestä ja kuolemasta. Jeesus riisui aseet hallituksilta ja valloilta, asetti heidät julkisen häpeän alaisiksi; Jumala sai heistä Jeesuksen kautta voiton riemun.

Kristuksen risti pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meitä vastaan ja oli meidän vastustajamme. Sen Hän otti pois meidän tieltämme ja naulitsi sen ristiin. Meidän syntivelkamme ja Jumalan lain mukainen tuomio, niin meitä itseämme kuin synnin tekojamme kohtaan, on täytetty Kristuksen yllä, ristin puun päällä. Tämä on meidän voittomme Jeesuksessa; ja tässä on meidän voittosaattomme - Jeesuksessa Kristuksessa. Älköön kukaan riistäkö tätä voittopalkintoa meiltä!

18 Älköön teiltä riistäkö voittopalkintoanne kukaan,
joka on mieltynyt nöyryyteen ja enkelien palvelemiseen
ja pöyhkeilee näyistään
ja on lihallisen mielensä turhaan paisuttama
19 eikä pitäydy häneen (Jeesukseen),
joka on pää ja josta koko ruumis,
nivelten ja jänteiden avulla koossa pysyen,
kasvaa Jumalan antamaa kasvua.
(Kol.2:18-19)

Tässä Kristuksen ristillä tehdyssä voitossa me olemme kuolleet synnille, ja tälle maailmalle, ja meidän elämämme on uskossa Jeesukseen, kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa. Me turvaamme Kristuksen ristin kautta ainoastaan Jumalan pelastavaan ja voimalliseen armoon, emme mihinkään muuhun: "kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa". Kun Jeesus - meidän elämämme ilmestyy, silloin mekin ilmestymme Hänen kanssaan, kirkkaudessa.

Kristuksen voittosaatto, on Jeesuksessa täysin loppuun saatetun pelastuksen omistamista. Tässä se on myös Kristuksen häpeän osallisuutta, tässä maailmassa. Kristuksen risti, ja sen osallisuus uskovan elämässä - on aina niin voiton kuin häpeänkin paikka.

1 Sentähden, kun meillä on näin suuri pilvi todistajia ympärillämme,
pankaamme mekin pois kaikki,
mikä meitä painaa, ja synti,
joka niin helposti meidät kietoo,
ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa,
2 silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen,
joka hänelle tarjona olevan ilon sijasta kärsi ristin, häpeästä välittämättä,
ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle.
(Hebr.12:1-2)

Raamattu kehottaa meitä panemaan pois kaiken mikä painaa meitä, ja synnin - joka helposti kietoo meidät, ja juoksemaan kestävinä edessämme olevassa uskon kilvoituksessa.

Silmämme ei tulisi olla luodut itseemme - omaan mahdottomuuteemme; omaan heikkouteemme tai vajavaisuuteemme. Ei edes siihen, että kuvittelemme itse olevamme vahvoja, hyviä ja Jumalalle kelpaavia. Meidän silmämme tulee olla kiinnitettynä vain Jeesukseen - ja tässä, olla voittosaatossa Kristuksessa. Raskaat taakat painavat meitä, kun yritämme itse kulkea - omassa voimassamme - uskon tiellä, ilman Kristuksen ristiä. Golgatan ristin tulee riisua meidät painolasteista - "en enää minä, vaan Kristus minussa".

"ja minä elän, en enää minä,
vaan Kristus elää minussa;
ja minkä nyt elän lihassa,
sen minä elän Jumalan Pojan uskossa,
hänen, joka on rakastanut minua
ja antanut itsensä minun edestäni."
(Gal.2:20)

Tässä voittosaatossa me näemme Jeesuksen ristin osallisuutena myös sen, että mekin kärsisimme Hänen nimensä tähden. Jeesus valitsi ristin häpeän, ilon sijasta. Näemmekö me tämän Jeesuksen silmiemme edessä - juostessamme kilvoituksessamme?

Jeesus valitsi häpeän Isän tahdon tähden, ja kärsi ristin kauheuden - ollakseen Isälle kuuliainen. Tällainen Jeesus tulee olla silmiemme edessä, kilvoituksemme keskellä - ristiinnaulittu ja heikko, ja häväisty, mutta kuolleista ylösnoussut sekä taivaaseen korotettu Herra Jeesus.

"... ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle..."

Ei kruunua ilman ristiä. Ei taivallista Jumalan kirkkautta ja valtaa, ilman maallista häpeää ja jumalattomien pilkkaa. Saatana vihaa Jumalan lapsia, mutta Jeesus on voittanut perkeleen, synnin ja kuoleman.

Kieltäessämme itsemme, ottaen ristimme - ja näin seuraten Jeesusta; meidän tulee nähdä silmiemme edessä ristiinnaulittu Jeesus. Silloin me seuraamme Häntä - ja Hänen kuuliaisuuttaan sekä voittoaan, ja olemme Hänen riemuvoitostaan osallisia. Synti, perkele ja kuolema on voitettu!

Jumala kuljettaa meitä voittosaatossa Kristuksessa.

Luovutammeko itsemme tässä heikkoudessa seuraamaan vain Jeesusta? Riittäkö Jeesus pelastamaan meidät? Kun tiedämme oman syntisyytemme tähden, että mitään muuta toivoa ei ole, kuin Jeesus - silmämme lepäävät Hänessä ("Jeesus on tie, totuus ja elämä") ilman omaa vaivaa, ja omaa ahkeruutta. Herra on Hyvä Paimen, joka johtaa meitä. Meidän oma syntisyytemme ja heikkoutemme pakottaa silmämme Jeesusta kohti. Tässäkin - me kiellämme itsemme, ja luovumme itsestämme. Synti (joka kiusaa) on liian raskas ja mahdotonta voittaa, siksi vain Jeesus on se johon silmäni kohdistuvat. Hän on voittanut synnin!

Omantunnon puhtaus, synti taakkojen poistuminen, Kristuksen veren voima, Jumalan rauha, sekä Kristuksen kärsimysten osallisuus - ja silloin, jalkamme ovat jo nopeat.

"... juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa..."

Jeesuksella on kaikki valta, taivaassa ja maan päällä. Hän istuu Jumalan oikealla puolella. Kestävyytemme perustuu Jeesuksen voiman ja vallan näkemiseen. Ennen kuin Jeesus lähetti opetuslapsensa julistamaan evankeliumia koko maailmaan Hän sanoi:

"...Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä..." (Matt.28:18)

Pyhä Henki todistaa aina Jeesuksesta. Pyhä Henki on Totuuden Henki, jossa vain Jeesuksen voitto on ainoa syntisen pelastava, todellinen Jumalan voitto. Me emme voita mitään itsessämme - vaan päinvastoin; me menetämme kaiken, luottaessamme lihaan ja vereen. Silmämme (kulkusuuntamme ja hengellinen näkökykymme Pyhässä Hengessä) ja kaikki mitä hengelliseen elämään tarvitsemme - tulee olla ainoastaan Jeesuksen varassa. Jeesuksessa me olemme aina Jumalan voittosaatossa!

Maailma sanoo, että risti oli tappion paikka, mutta meille - Kristuksen risti on Jumalan voiton paikka. Se tyhjentää ihmisen itsestään, alentaa korkean, nostaa alhaisen - nöyryyttää omavanhurskaan, pelastaa syntisen. Se pitää meidät uskossa, koska se riisuu meidät kaikesta omasta voimastamme, lepäämään yksin Pyhän Hengen voimassa, Jeesuksessa. Voittosaatto on heikkojen, epäonnistuneiden ja syntisen ihmisten osa, sillä heille ei jää mitään muuta kuin Kristuksen risti - jossa Jumala voitti kaiken.

"...kiitos olkoon Jumalan, joka aina kuljettaa meitä voittosaatossa Kristuksessa ja meidän kauttamme joka paikassa tuo ilmi hänen tuntemisensa tuoksun."
(2Kor.2:14)

https://suokohtiherrani.blogspot.com/2019/04/jumala-kuljettaa-meita-voittosaatossa.html

[vaisuliini]

*
Kirjoitin vuonna 2007 kirjoituksen Raamattu ja viimeisten päivien katastrofit. Kirjoittaessani kirjoitusta koin erään asian todella voimakkaasti sydämelläni. Koin kuinka lopunajan ihmiskunta tulee kieltäytymään lihansyönnistä, koska näin sen ymmärsin Raamatusta. Sain aikoinani sellaista palautetta ettei esille ottamani kreikankielen sana broma (1 Tim 4:3) tarkoita liharuokia kuten olin kirjoittanut, vaan yleisesti ruokaa, ei liharuokia. Se mitä Raamatun sanan profetia ihan oikeasti tarkoittaa paljastuu lopulta siinä vaiheessa, kun profetian sanan toteutumisen hetki on koittanut.

Me, jotka olemme Jumalan armosta Herran Jeesuksen opetuslapsia olemme Raamatun opetuksen mukaan ansiottomia palvelijoita ja Herra Jeesus on kaiken keskipiste, ei Hänen opetuslapsensa. Jumalan armosta saamme kuitenkin vajavaisina ja pieninä ihmisinä sekä ansiottomina palvelijoina tuoda esille Jumalan sanan totuutta, sillä se on meidän tehtävämme. Elämme Raamatun lopunajan profetioiden täyttymisen aikaa, jotka täyttyvät silmiemme edessä. Lihansyönnistä kieltäytyminen tietyssä historian aikajaksossa on Raamatun profetia ja me olemme parhaillaan tämän profetian toteutumisen kynnyksellä, sen aattohetkissä. Tutki ja koettele kirjoitukseni Jumalan sanan kautta.

1 Tim 4:
1 ¶ Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä (planois - perusmuoto planos) henkiä ja riivaajien oppeja
2 valheenpuhujain ulkokultaisuuden vaikutuksesta, joiden omatunto on poltinraudalla merkitty
3 ja jotka kieltävät (kolyo) menemästä naimisiin ja nauttimasta (apekho) ruokia (bromaton), mitkä Jumala on luonut niiden nautittavaksi kiitoksella, jotka uskovat ja ovat tulleet totuuden tuntemaan.
4 Sillä kaikki, minkä Jumala on luonut, on hyvää, eikä mikään ole hyljättävää, kun se kiitoksella vastaanotetaan;

1 Tim 4:1 ¶ Mutta Henki sanoo selkiästi, että viimeisillä ajoilla muutamat luopuvat uskosta ja ottavat vaarin viettelevistä hengistä ja perkeleiden opetuksista, (Biblia 1776)

Biblian teksti 1 Tim 4:1 kohdassa vastaa tarkemmin alkutekstiä, sillä Paavalin kirjoittama ajanjakso kertoo ihmiskunnan viimeisistä ajoista. Raamattu kertoo siitä kuinka Herran Jeesuksen opetuslasten keskuuteen tulee suuri luopumus viimeisinä aikoina ennen Herran Jeesuksen paluuta. Tuon esille lyhyesti eksytyksiä, jotka vaikuttavat tässä viimeisessä ajassa, jossa elämme.

Ekumenia on eksytys, joka pyrkii kirkkojen ja uskonsuuntien näkyvään ykseyteen sekä yhdistämään koko ihmiskunnan ykseyteen. Ekumenia on antikristillinen eksytys, joka huipentuu antikristuksen ilmestymiseen, ja totuudesta luopuneet uskovat sekä jumalaton maailma ottavat antikristuksen vastaan "Messiaana", vaikka hän on todellisuudessa valhemessias.

Korkea kirkollisuuden teologia on eksytys, jonka kautta vääristetään Raamatun totuuksia. Korkea kirkollisen teologian eksytyksen kautta työnnetään syrjään Jumalan sanan totuus ja sen tilalle asetetaan uskonnolliset perinteet, jotka perustuvat valheeseen. Korkea kirkollisuuden teologia perustuu ihmisviisauden ihannoimiseen, jossa luottamus ihmisviisauteen ja järjenpäätelmiin eksyttää ihmisiä pois Jumalan sanan totuudesta. Korkea kirkollisuuden teologian eksytys ei vaikuta ainoastaan katolisessa, ortodoksisessa ja luterilaisessa kirkossa, vaan on ujuttanut valheen lonkeronsa myös vapaiden uskonsuuntien keskuuteen. Tämä eksytys johtaa suoraan antikristuksen syliin.

Äärikarismaattisuuden eksytys, jossa riivaajahenget vaikuttavat erilaisia manifestaatioita kuten "Hengestä juopumista", haudoilta ja kuolleilta voitelun hakemista, enkelit "parantavat" ihmisiä, sekä monenlaiset oudot pakkoliikkeet sekä hallitsemat naurukohtaukset jne. Äärikarismaattisen eksytyksen opetuksen keskipiste on valheenhengen vaikuttamissa ihmeissä sekä sellaisessa opetuksessa, joka painottaa ilmestystiedon kautta saatua opetusta, jota ei kuitenkaan voida löytää Raamatusta. Tämäkin eksytys johtaa suoraan antikristuksen syliin.

Judaistinen eksytys, joka opettaa, ettei vanhaa liittoa ole kumottu, vaan se on edelleen voimassa sellaisenaan. Tämä eksytys on täysillä mukana Jerusalemiin rakennettavan kolmannen temppelin eläinuhrien uhraamisessa, kun niiden aika tulee. Antikristus julistaa Jerusalemin kolmannessa temppelissä olevansa "Messias ja Jumala", jonka seurauksena judaismiin eksyneet ihmiset vastaanottavat antikristuksen omaksi "Messiaakseen". Tämäkin eksytys päätyy suoraan antikristuksen syliin.

Tässä ajassa vaikuttaa muitakin eksytyksiä, mutta otin esille nyt vain nuo yllä olevat. Näiden eksytysten yhteinen piirre on se, että ne kaikki johtavat suoraan antikristuksen syliin, koska ne kaikki ovat lähtöisin saatanan syvyyksistä ja pimeyden päämajasta. Raamattu sanoo uskosta luopuneiden (uskosta Jeesukseen, niin kuin Raamattu sanoo) lähtevän seuraamaan villitseviä (planos - eksyttäjä) henkiä (riivaajahenkiä) ja riivaajien oppeja. Esille ottamani neljä eksytyksen suuntaa seuraavat eksyttäviä riivaajahenkiä ja riivaajien oppeja, jonka seurauksena he päätyvät suoraan antikristuksen syliin.

Raamattu sanoo, että riivaajahenkien eksytys ja riivaajien opit, eli eksytys otetaan vastaan valheenpuhujien ulkokultaisuuden vaikutuksen takia. Silloin kun ihminen ei rakasta Herraa Jeesusta totuudessa, niin eksyttäjän valheeseen perustuva ulkokultaisuus (tekopyhyys) eksyttää totuutta vieroksuvan ihmisen vastaanottamaan valheen ja eksytyksen. Raamatun sanan opetuksen mukaan tällaisen valheenpuhujan omatunto on poltinraudalla merkitty. Raamatun aikaan, joissakin yhteyksissä vaarallisten rikollisten ihoon merkittiin poltinraudalla merkki, että ihmiset osaisivat varoa heitä, nähdessään heidän iholla olevan polttomerkin. Silloin kun uskova rakastaa Herraa Jeesusta totuudessa, niin hän kykenee Jumalan armosta näkemään ja tunnistamaan eksyttäjän ja sen valheen, minkä kautta hän pyrkii eksyttämään ihmisiä.

1 Tim 4:3 ja jotka kieltävät (kolyo) menemästä naimisiin ja nauttimasta (apekho) ruokia (broma), mitkä Jumala on luonut niiden nautittavaksi kiitoksella, jotka uskovat ja ovat tulleet totuuden tuntemaan.

Kreikankielen sana kolyo tarkoittaa kieltää tai kieltäytyä, apekho tarkoittaa pidättäytymistä ja karttamista, broma tarkoittaa ruokaa.

Raamattu sanoo (1 Tim 4:3), että valheenpuhujat myös kieltävät menemästä naimisiin ja nauttimasta ruokia, mitkä Jumala on luonut .... 1 Tim 4:3 voisi tai pitäisi kääntää: ja jotka kieltäytyvät menemästä naimisiin ja pidättäytyvät ruuista, mitkä Jumalan on luonut ....

Kieltäytyvät menemästä naimisiin tarkoittaa sitä, että ihmiset hyljeksivät Jumalan asettamaa avioliittoa, pysyvää parisuhdetta miehen ja naisen välillä. Elämme juuri nyt ajassa, jossa Jumalan asettamaa avioliittoa murennetaan kaikin tavoin ja sen rinnalle asetetaan mm. homoseksuaalisuus, vapaat suhteet, avoliitto ilman pysyvää sitoutumisen päämäärää, moniavioisuus, irralliset seksisuhteet, seksin ikärajan alentaminen, ihmisen ja eläinten välisen seksin vaatimuksen hyväksymistä jne.

Pidättäytyä ruuista, jotka Jumala on luonut tarkoittaa pidättäytymistä liharuuista. Nykyään on vallalla sellainen trendi, että ilmastonmuutoksen yhteydessä pyritään rajoittamaan lihantuotantoa ja lihan syömistä. Raamattu on tiennyt tämänkin etukäteen ilmoittaen jo noin 2000 vuotta sitten, että kun ihmiskunta viimeisinä päivinä häpäisee ja polkee maahan Jumalan asettaman avioliiton, niin samoihin aikoihin ihmiskunta alkaa pidättäytymään liharuuan syömisestä. Tässä kohden on tuotava esille se, ettei vegetarianismi ole paha asia tai syntiä, sillä kasvikset ja hedelmät ovat todella terveellisiä, joita itsekin syön paljon. Jumalan alkuperäinen ruokavalio ihmisille oli kasvikset ja hedelmät, eli ne ovat Jumalan luomaa ruokaa, joka ei todellakaan ole syntiä. Kun Raamattu mainitsee tässä yhteydessä liharuuasta pidättäytymisen, niin se on merkkinä viimeisistä päivistä, milloin ihmiskunta vaeltaa pimeässä synnin yössä.

Kuten toin esille aikaisemmin, niin kun kirjoitin vuonna 2007 kirjoituksen, jossa käsittelin tätä aihetta, niin minulle on sanottu, että kreikankielen broma ei tarkoita lihaa (liharuokia), vaan yleensä ruokaa. Broma sana todellakin tässä yhteydessä (1 Tim 4:3) tarkoittaa liharuokia, koska nyt näemme kuinka ihmiskunta on todellakin rajoittamassa ja kieltäytymässä lihan syömisestä. Broma sana merkitsee yleensä ruokaa, mutta myös liharuokia kuten 1 Tim 4:3:n toteutumassa oleva profetia sanoo. Jumala kykenee puhumaan meille avaten profetiallista sanan merkitystä, joka lopullisesti avautuu silloin kun se toteutuu. Olemme sen hetken aattotunnelmissa, kun ihmiskunta alkaa enemmässä määrin pidättäytymään liharuokien syömisestä. Tästä puhutaan nyt koko ajan ja jatkuvasti mediassa ja muualla. Lihan syöminen ei varmaankaan lopu täysin kokonaan, mutta sitä tullaan jotenkin rajoittamaan ja yhä useammat ihmiset tulevat pidättäytymään ja rajoittamaan lihansyöntiä. Tämäkin Raamatun profetia on toteutumassa silmiemme edessä.

Raamattu sanoo, että silloin kun lihan syömisestä pidättäytyminen alkaa tapahtumaan, niin se tapahtuu sinä aikana kun ihmiskunta synnillisen seksin himojen tähden hyljeksii Jumalan asettamaa avioliittoa. 1 Tim 4:3 olevassa profetian sanassa on vielä todella voimallinen ja merkittävä yksityiskohta. Raamattu puhuu ensin viimeisen ajan ihmiskunnan hylkäävän Jumalan asettaman seksuaalisuuden ja sen jälkeen alkaa liharuuasta pidättäytyminen. Elämme ajassa, jossa on juuri käynyt täsmälleen, niin kuin Raamattu sanoo ja vielä tarkasti samassa järjestyksessä.

1 Tim 4:1-4 kohtaa voidaan tarkastella ja ymmärtää kahdesta näkökulmasta käsin. Ensimmäinen ulottuvuus on uskonnollinen eksytys riivaajahenkien ja oppien vaikutuksesta, joka johtaa monenlaisiin eksytyksiin sekä uskovien keskuudessa suureen luopumukseen, johtaen lopulta antikristuksen syliin. Toinen ulottuvuus on koko maailmassa vaikuttava seksuaalisen himon synnillinen vääristymä, joka hylkii Jumalan asettamaa avioliittoa sekä liharuuasta pidättäytyminen, jotka myös johtavat antikristuksen syliin, koska koko jumalaton maailma on viimeisinä päivinä synnin orjuuden tähden matkalla kohti antikristuksen syliä ja sitä iankaikkiseen kadotukseen, elleivät he tee parannusta ja usko Herraan Jeesukseen.

Kun kirjoitin, että liharuuastakin pidättäytyvät viimeisten aikojen ihmiset joutuvat antikristuksen syliin, niin en tarkoita sillä sitä, että kasvissyönti olisi syntiä ja syy joutua antikristuksen syliin, vaan sitä että he olivat jumalattomina synnin orjuudessa, jonka tähden he joutuvat kadotukseen elleivät tee parannusta. Liharuuista pidättäytyminen viimeisten päivien ihmiskunnassa on merkki, jonka Raamatun sana yhdistää aikaan, jossa ihmiskunta vaeltaa pimeässä synnin yössä, mutta tietenkään vegetarianismi ei ole paha asia, vaan hyvä asia.

1 Tess 4:7 Sillä ei Jumala ole kutsunut meitä saastaisuuteen, vaan pyhitykseen.

2 Tess 2:13 Mutta me olemme velvolliset aina kiittämään Jumalaa teidän tähtenne, veljet, te Herran rakastetut, sentähden että Jumala alusta alkaen valitsi teidät pelastukseen Hengen pyhityksessä ja uskossa totuuteen.

Fil 2:13 sillä Jumala on se, joka teissä vaikuttaa sekä tahtomisen että tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi.

Joh 6:29 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt".

Pelastus perustuu Jumalan armosta Herran Jeesuksen vereen ja sovitustyöhön, ei meidän tekoihimme. Kun Jumala pelastaa ihmisen, niin Hän ei pelasta ja kutsu ihmistä saastaisuuteen (synnin harjoittamiseen, valheeseen, vääryyteen), vaan pyhitykseen. Raamattu sanoo, että Herran rakastetut (uskovat ihmiset), Jumala valitsi pelastukseen Hengen pyhityksessä ja uskossa totuuteen. Pelastus ei perustu ihmisen tekoihin, sillä Jumala on se, joka uskovassa vaikuttaa tahtomisen ja tekemisen Pyhän Hengen kautta avaten totuuden ja kun uskova ihminen uskossa ojentautuu totuuden mukaan, niin hän tekee sen Pyhän Hengen vaikutuksesta, jolloin se on Jumalan teko, kun uskova ojentautuu Jumalan sanan totuuden mukaan.

-PP-

[vaisuliini]

*
Oksana totisessa viinipuussa - ristin evankeliumi ja elämä Jeesuksessa

Joh.15:5 "Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä."

Jumalan evankeliumi osoittaa Kristuksen ristin kautta syntisen ihmisen täydelliseen riippuvuuteen Jeesuksesta. Ristin evankeliumi on heikkojen ja syntisten pelastaja.

Syntiemme suuruus ja niiden iankaikkisen tuomion mittaamattomuus, painaa meidät Golgatan ristille - Jeesuksen luo, jossa syntitaakkamme otetaan pois yltämme, ja meidät puetaan saastaisen synnin lian sijasta puhtaaseen ja lumen valkeaan Jeesuksen vanhurskauteen.

Kristuksen veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä, ja näin liittää meidät Pyhän Hengen kautta elämänyhteyteen Jeesuksen kanssa. Uskon kuuliaisuus Pyhässä Hengessä - saa meidät pitämään Hänen käskynsä, ja rakastamaan tässä Herraa koko sydämestämme. Kuka tähän pystyisi? Ei kukaan meistä itsestämme. Elämän siksi täytyy tulla Jeesuksesta, Pyhässä Hengessä. Oksan tulee olla kiinni viinipuussaan.

"Siitä me tiedämme
pysyvämme Hänessä (Jeesuksessa)
ja hänen pysyvän meissä,
että Hän on antanut meille Henkeänsä".
(1Joh.4:13)

Olemmeko me jo puhtaat sen Sanan tähden, jonka Jeesus on meille puhunut? (Joh.15:3) Usko tulee kuulemista, kuuleminen Kristuksen Sanan kautta. Pyhä Henki todistaa Jeesuksesta. Hän on tie, totuus ja elämä. Kristuksen risti on voittomme, synnistä, perkeleestä ja kuolemasta.

Jeesus kehottaa meitä pysymään Hänessä: "Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Niinkuin oksa ei voi kantaa hedelmää itsestään, ellei se pysy viinipuussa, niin ette tekään, ellette pysy minussa." (Joh.15:4). Kuinka suloinen kehotus tämä onkaan! Jeesus ei vaadi minua tekemään itsestäni jotakin - ei edes muuttamaan itseäni Jumalalle kelpaavaksi, vaan vain pysymään Hänessä, uskon kautta Hänen vereensä.

Kuinka paljon saatana onkaan eksyttänyt ihmistä, etsimään "jumalaa" itsestänsä. Elämme ajassa, jossa ihmisen henkinen kasvu, ja sen mukaiset henkiset harjoitukset viettelevät ihmisiä väärään evankeliumiin. Näissä opeissa ei ole Kristuksen ristiä - ei syntisen ihmisen elämänriippuvuutta Jeesuksesta, vaan ihmisen oma henkinen tie, itsensä jumalaksi tekemiseen.

Kristuksen risti antaa valoa pimeään maailmaan. Se todistaa meille, että kaikki ihmiset ovat syntiä tehneet, ja ovat Jumalan kirkkautta vailla. Jumala vanhurskauttaa syntisen vain sen lunastuksen kautta, joka on Jeesuksessa Kristuksessa. Jumalan kirkkauden osallisuus on Kristuksen ristin osallisuudessa, ja Jeesuksen veren osoittamassa syntisen lunastuksessa. Teurastetun Karitsan elämän kirjassa on vain niiden nimet, jotka Jeesuksen veri on saanut pestä lunta valkeammaksi.

Viinipuun oksa ei itse tuota hedelmää. Se vain kantaa hedelmää. Miten suloinen ristin evankeliumin sanoma tämän onkaan! Jumala puhdistaa meitä, ja rakkaudellaan hoitaa meitä, että me Kristuksessa pysyisimme, ja Jeesuksen voiton kautta - kantaisimme hedelmää Jumalalle.

Hedelmän kantaminen on elämänyhteyttä, elämän antajaan. Se katsoo meistä pois päin, Häneen - jossa kaikki elämä on; se on Jeesukseen.

Vahvat ihmiset eivät tarvitse Jeesusta. He riippuvat kiinni vain itsessään, ja omassa viisaudessaan ja voimassaan, tuntematta ristin evankeliumia: "tämän maailman viisaus on hullutus Jumalan silmissä."; "Herra tuntee viisasten ajatukset, hän tietää ne turhiksi" (1Kor.2:19-2). Ylpeys, korska ja omavanhurskaus kieltää Jeesuksen. Se korottaa ihmistä ja ihmisen hyvyyttä, eikä siksi tunnusta Jeesusta syntisen pelastajaksi.

Mikä saa sinut tänään riippumaan kiinni, uskon kautta - kuin oksa - Jeesuksessa?
Mikä on se todellinen syy ja motiivi, miksi uskot Jeesukseen?

Meidän tulee kohdata itsemme totisessa Jumalan Sanan totuudessa, kiertelemättä lainkaan totuutta omasta itsekkäästä ja syntisestä luonnostamme. Me tahdomme olla oikeammassa kuin Jumala! Me tahdomme olla voimakkaampi ja viisaampia kuin Jumala!

Ristin hullutus nöyryyttää itseviisaan ja omavoimaisen. Se sanoo: "Jumalan heikkous on väkevämpi kuin ihmiset". Tämä ei voi avautua luonnolliselle ihmiselle. Pyhä Henki vain kykenee kirkastamaan Jeesuksen ja ristin evankeliumin hullutuksen, syntiselle pelastukseksi.

Hengen hedelmä on Kristuksen elämää meissä. Meidän tulisi olla "vain" oksia Jeesuksessa; ja tässä tunnustaa että me itse emme voi kantaa hedelmää Jumalalle. Evankeliumi vielä julistaa: "Sinun ei pidäkään yrittää kantaa hedelmää itsessäsi!" Ristin evankeliumi kuolettaa oman itsemme kuvitelmat, ja tuo siinä totuuden sydämillemme. Pyhä Henki kirkastaa Jeesusta, ei ihmistä.

Iankaikkinen Jumalan rakkaus liittää meidät Jeesukseen. Tätä Jumalan rakkautta Jeesuksessa ei voi suuret vedet sammuttaa, eikä virrat sitä tulvaansa upottaa. Jos joku tarjoaisi kaikki talonsa tavarat tämä rakkauden hinnaksi, häntä vain halveksuttaisiin.

1 Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä,
mutta minulla ei olisi rakkautta,
olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.
2 Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon,
ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää,
mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi.
3 Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi,
ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi,
mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi.
(1Kor.13:1-3)

Niin pysyvät nyt usko, toivo ja rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus.

Synnin haavoittama ja murtama sydämemme on kuin katkaistu oksa, joka liitetään totiseen viinipuuhun - Jeesukseen. Myrskyn raastama ja kuiva oksa alkaa versomaan elämää ja hedelmää, Jumalan rakkauden ja armon voimasta. Elämänyhteys Kristukseen on Jumalan Pyhässä Hengessä, ja Jumalan Sanan totuudessa. Oksa lepää viinipuussa uskon ja toivon kautta, mutta sen elämänvoima on iankaikkinen Jumalan rakkaus, Jeesuksessa.

Kristuksen risti julistaa meille avointa elämän tietä Jeesuksessa. Jumala Kristuksessa, pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meitä vastaan, ja oli meidän vastustajamme. Hän otti sen pois meidän tieltämme ja naulitsi sen ristiin.

Pelkoa rakkaudessa ei ole, vaan täydellinen Jumalan rakkaus karkottaa kaiken pelon. Kristuksen risti on poistanut rangaistuksen (pelon) yltämme - tuonut osaksemme Jumalan rakkauden ja elämän. Rangaistuksen pelko ja esteet otettiin pois tieltämme, Kristuksen ristissä. Näin oksa saa esteettömän yhteyden viinipuuhun, jossa yksin on elämä.

"... Hän otti sen pois meidän tieltämme ja naulitsi sen ristiin." (Kol.2:14)

Oksa lepää puussa, ja on sen elämästä osallinen. Kovat tuuletkin voivat sitä toisinaan ravistella, kuin myös rankkasateet, talven halla ja pakkaset, sekä synkät pimeät yöt. Silti se lepää tässä kaikessa vain puussa kiinni, siitä hellittämättä - ja selviää elossa, tästä kaikesta ahdistuksesta. Kuinka suuri onkaan Jumalan rakkaus Jeesuksessa - Kristuksen ristissä, joka ei meitä hylkää eikä jätä!

1 Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.
2 Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään; virvoittavien vetten tykö hän minut johdattaa.
3 Hän virvoittaa minun sieluni. Hän ohjaa minut oikealle tielle nimensä tähden.
4 Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani; sinun vitsasi ja sauvasi minua lohduttavat.
5 Sinä valmistat minulle pöydän minun vihollisteni silmien eteen. Sinä voitelet minun pääni öljyllä; minun maljani on ylitsevuotavainen.
6 Sula hyvyys ja laupeus seuraavat minua kaiken elinaikani; ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.

Psalmi 23

https://suokohtiherrani.blogspot.com/2019/04/oksana-totisessa-viinipuussa-ristin.html

[vaisuliini]

*
Jeesus on tie, totuus ja elämä - elävä tie Jumalan kaikkeinpyhimpään

Joh.14:6 "Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani."

Pyhä Henki osoittaa, että tie Jumalan kaikkeinpyhimpään on vielä ilmoittamatta, niin kauan kuin etumainen maja vielä seisoo edessämme. Mikä on tämä etumainen maja josta Hebr.9:6-10 puhuu?

Se on vanhan liiton mukainen temppelipalvelus, jossa uhrattiin lahjoja ja uhreja, mutta jotka eivät koskaan kyenneet tekemään täydelliseksi omassatunnossaan sitä, joka tätä jumalanpalvelusta suoritti. Ne olivat lihan sääntöjä - jotka olivat voimassa uuden järjestyksen, eli uuden liiton aikaan asti (Hebr.9:9-10)

Näemme siis, että voimaton VT:n mukainen temppelipalvelus ei kyennyt ilmoittamaan tietä kaikkeinpyhimpään. Tämä, koska siinä suoritetut uhrit olivat mahdottomia poistamaan syntiä, ihmisen ja Jumalan väliltä.

"Sillä mahdotonta on, että härkäin ja kauristen veri voi ottaa pois syntejä."
(Hebr.10:4)

Ristin evankeliumi on sanoma ristiinnaulitusta ja ylösnousseesta Jeesuksesta. Hän on kertakaikkinen ja ainoa uhri, joka ilmoittaa Jeesuksen sovintoveren kautta tapahtuvan syntisen vanhurskauttamisen - pois synnin tuomiosta ja sen velasta - sekä tässä lunastuksessa, uuden elävän tien, joka käy läpi esiriipun Jumalan kaikkeinpyhimpään asti.

Meidän esteenämme voi olla väärä jumalanpalvelus. Olipa se sitten VT:n mukaista temppeliuhraamista, tai toistuvaa kirkollista sakramentaalista "kristuksen"-uhraamista messu-uhrissa. Nämä molemmat ovat meille vakava este, Jumalan kasvojen eteen pääsemiselle. Ne eivät perustu kertakaikkiseen Kristuksen uhriin, vaan toistavat uhritoimitustaan, ja näin ovat esteenä Jumalan kaikkeinpyhimpään pääsemiselle.

Me tarvitsemme vain yhden, jo suoritetun uhrin syntiemme tähden - Jeesuksen Kristuksen.
Me tarvitsemme Jeesuksen, joka on tie, totuus ja elämä.

Jumalan lain osoittama tuomio syntiä kohtaan painaa ihmisen omaatuntoa. Synnin teot todistavat meidät syntisiksi, ja tässä - me joko käännymme Jeesuksen puoleen syntiemme kanssa, tai paadutamme itsemme, tai turvaamme itsemme vääriin ja voimattomiin uhreihin ja uskonnollisiin jumalanpalveluksiin.

Pyhä Henki osoittaa ihmisen syntiseksi ja syntiensä tähden tuomionalaiseksi Jumalan edessä. Jumalan armo Kristuksessa poistaa synnin tuomion ja pesee Kristuksen veressä syntisen puhtaaksi kaikesta synnin liasta. Pyhä Henki todistaa Kristuksen veren voiman, yli synnin ja tuomion.

Syntisen vanhurskauttaminen on yhden kertakaikkisen Kristuksen uhrin voima, pukea jumalaton ja Jumalan lakia rikkonut ihminen nyt Jeesuksen vanhurskauteen. Tässä ei ole toistuvia uhreja vaan yksi, täydellinen Jeesuksen uhri.

Tällöin ristin evankeliumi Kristuksen veressä poistaa meidän tieltämme Jumalan lain osoittaman tuomion ja sen pelon, omia syntejämme kohtaan. Ristin evankeliumi Jeesuksessa todistaa meille, että emme tarvitse enää jatkuvia uhreja syntiemme tähden. Lamaannuttava ja Jeesus-tielle pääsemisen estävä rangaistuksen pelko poistuu, ja tilalle tulee Pyhän Hengen antama todistus Jeesuksen veressä olevasta syntien anteeksisaamisesta, sekä Jumalan lain tuomionalaisuudesta pois pääsemisestä.

Syntitaakkamme ja esteemme otetaan pois edestämme, jotta Jumalan armo Kristuksessa avaisi eteemme pyhän ja elävän tien: Jeesus on tie, totuus ja elämä!

13 Ja teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja lihanne ympärileikkaamattomuuteen,
teidät Hän teki eläviksi yhdessä Hänen kanssaan,
antaen meille anteeksi kaikki rikokset,
14 ja pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen,
joka oli meitä vastaan ja oli meidän vastustajamme;
sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin.
15 Hän riisui aseet hallituksilta ja valloilta ja asetti heidät julkisen häpeän alaisiksi;
hän sai heistä hänen kauttaan voiton riemun.
(Kol.2:13-15)

Jumala tekee syntisen ihmisen eläväksi Kristuksessa, antaen kaikki synnit anteeksi, Jeesuksen nimessä ja veressä. Elämä Kristuksessa on elämää Pyhässä Hengessä, jossa me näemme avoimen ja esteettömän elämän tien - Jeesuksen yhteydessä. Kristuksen veren kautta meillä on pääsy kaikkeinpyhimpään.

Tällöin väärät uhrit ja toistuvat sakramentaaliset kirkkopalvelukset siirtyvät sivuun - sillä ne ovat vain esteenä Jumalan luo pääsemiselle; kuten myös rangaistuksen pelko sekä syyllisyys, ja tuomionalaisuus poistuvat Kristuksen veressä - jotka nekin ovat esteenä Jumalan luo tulemiselle.

Pyhä Henki tuo myös itsessään heikon ja aran ihmisen, väärässä lainalaisessa pelossa ja väärässä syyllisyydessä vangitun uskovan ihmisen Jumalan lasten vapauteen, elävään yhteyteen Jumalan kanssa, Jeesuksen kautta. Oma riittämättömyytemme ja meihin kohdistuva vaatimuksen alaisuus poistuu, ja näiden sijasta me rohkaistumme Kristuksen antamassa Hengen vapaudessa oikeaan Jumalan rakkauden osallisuuteen, sekä uskon vaellukseen.

Pyhä Henki todistaa Jeesuksen voitosta ja elämästä!

"Pelkoa ei rakkaudessa ole,
vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon,
sillä pelossa on rangaistusta;
ja joka pelkää,
se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa."
(1Joh.4:18)

Jumalan rakkaus on annettu meille Kristuksen ristissä. Valheellista rakkautta myydään uskonnollisessa, sielullisessa ja jumalattomassa muodossa, ja nämä pettävät monia. Pyhän Henki todistaa Jeesuksesta tienä, totuutena ja elämänä, ja jossa yksin Jumalan rakkaus on meille annettu.
Jumalan rakkaus tulee kohdallemme Kristuksen veren kautta. Muuten emme pääse vapaaksi rangaistuksen pelosta, synnin syyllisyydestä. Muuten me turvaisimme itsemme vääriin uhreihin ja väärään itsevalittuun jumalanpalvelukseen, Jeesuksen sijasta. Me tarvitsemme Pyhän Hengen todistuksen Jumalan voimasta ja rakkaudesta vain ristiinnaulitussa Jeesuksessa.

"...meillä siis, veljet, on luja luottamus siihen, että meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkeinpyhimpään.." (Hebr.10:19)

Luja luottamus ei nouse vääristä uhreista, eikä väärästä jumalanpalveluksesta, vaan Jeesuksen veren voiman tuntemisesta. Siellä tuomittu saa oikean Jumalan armon. Siellä katseemme kääntyy pois omista teoistamme Jeesuksen voittoon, sillä Kristuksen risti ei koskaan voi tunnustaa ihmisen tekoja, Jumalan tekemän teon rinnalla. Risti riisuu ihmisen pois kaikesta omasta ansiostaan, ja teoistaan, uskossa lujasti luottamaan Kristuksen veren antamaan voittoon.

Pelkäämmekö me tänään lähestyä pyhää ja kaikkivaltiasta Jumalaa?
Olemmeko me eksyneet väärien uhrien, väärän ja turhan jumalanpalveluksen osallisuuteen?
Onko edessämme sellaisia esteitä, jotka eivät anna meidän lähestyä Jumalaa Jeesuksessa Kristuksessa, kaikella rohkeudella?

Jeesus sanoi: "...ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani." (Joh.14:6).

Tämä on ristin evankeliumi. Se sulkee pois kaikki muut tiet, muut väärät uhrit, jumalanpalvelukset sekä opetukset. Se on Pyhän Hengen todistus Jeesuksesta, ainoana syntisen pelastajana. Kukaan ei voi tulla Isän Jumalan tykö muuten kuin Jeesuksen kautta.

Ristin evankeliumi on ehdoton. Se ei sovittele uskonnollisen maailman kanssa, eikä se tunne mitään muuta uhria syntisen ihmisen pelastukseksi kuin Jeesuksen Kristuksen. Langetessamme, saamme tehdä parannuksen - tunnustaa syntimme Jeesukselle, ja uskoa ne Hänen yhden ja täydellisen uhrin kautta jo sovitetuiksi. Tässä me emme tarvitse jatkuvaa uhraamista, vaan uskon - yhteen ja täydelliseen Jeesuksen uhriin. Tätä on ristin evankeliumi.

Lapsukaiseni, tämän minä kirjoitan teille, ettette syntiä tekisi; mutta jos joku syntiä tekeekin, niin meillä on puolustaja Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas.
(1Joh.2:1 )

Puolustajamme Jeesus on Isän oikealla puolella. Siksi emme tarvitse toistuvia uhreja emmekä kirkollisia messu-uhreja. Jeesus nousi kuolleista ja on Isän oikealla puolella, täydellisenä uhrina meidän syntiemme tähden. Jeesuksen Kristuksen veri on taivallisessa kaikkeinpyhimmässä, meidän hyväksemme.

Tänään saamme antaa Pyhän Hengen todistaa sydämillemme todellisen elävän tien,
Jumalan Sanan totuuden mukaan:

Jeesus sanoi: "Minä olen tie ja totuus ja elämä".

https://suokohtiherrani.blogspot.com/

[Jukka]

Rauhan Jumala, joka on kuolleista nostanut Hänet, joka iankaikkisen liiton veren kautta on se suuri lammasten paimen, meidän Herramme Jeesuksen, Hän tehköön teidät kykeneviksi kaikkeen hyvään, voidaksenne toteuttaa Hänen tahtonsa, ja vaikuttakoon teissä sen, mikä on Hänelle otollista, Jeesuksen Kristuksen kautta; Hänelle kunnia aina ja iankaikkisesti! Amen.

[vaisuliini]

*
Amen!

----------------------------

Kristuksen ristin voitto pimeydestä ja sen vallasta

Joh.1:4-5 "Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus. Ja valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt."

Jeesus Kristus on totinen Jumalan valkeus. Hän on Sana, joka oli alussa Jumalan tykönä, ja oli Jumala. Tämä Sana tuli lihaksi, ja asui keskellämme. Kaikki on saanut syntynsä Hänen kauttansa. Tämä elämä, joka Jeesuksessa on - on ihmisten valkeus.

Kristuksen kirkkauden evankeliumin kautta loistaa tämä elämän valkeus Jeesuksessa - Hänessä joka on näkymättömän Jumalan kuva. (2Kor.4:4; Hebr.1:3; Kol.1:15)

3 Mutta jos meidän evankeliumimme on peitossa,
niin se peite on niissä, jotka kadotukseen joutuvat,
4 niissä uskottomissa,
joiden mielet tämän maailman jumala on niin sokaissut, ettei heille loista valkeus,
joka lähtee Kristuksen kirkkauden evankeliumista,
Hänen, joka on Jumalan kuva.
(2Kor.4:3-5)

Getsemanen puutarhassa Jeesus antoi itsensä vangittavaksi, tuomittavaksi ja ristiinnaulittavaksi. Tämä hetki oli pimeyden valta, joka luuli tilaisuutensa tullessa voittavansa Jumalan valkeuden ja kirkkauden, ristiinnaulitsemalla Jeesuksen. Kuinka väärässä pimeyden valta tässä olikaan! Se ei voinut käsittää, eikä ymmärtää että tämä Jumalan kirkkaus ja valkeus aina voittaisi pimeyden.

"Ja valkeus loistaa pimeydessä,
ja pimeys ei sitä käsittänyt. (*)" (Joh.1:5)
(*) Kreikassa κατέλαβεν, "käsittää" voidaan myös kääntää -
"saada omistukseensa; kukistaa - ja siten ottaa oman valtansa alaisuuteen".

"Minä (Jeesus) olen joka päivä ollut teidän kanssanne pyhäkössä, ettekä ole ojentaneet käsiänne minua vastaan. Mutta tämä on teidän hetkenne ja pimeyden valta."
(Luuk.22:53)

Jumalan enkelit olivat olleet Jeesuksen maallisen elämän osallisuudessa - Häntä auttaen, kuten perkeleen kiusatessa Jeesusta 40 päivän paaston aikana (Matt.4:11). Näin myöskin tapahtui Getsemanessa, Jeesuksen rukoillessa (Luuk.22:43). Mutta nyt - pimeyden vallan hetkenä, Jumalan enkelit eivät tulleet enää tämän taistelun osaksi, vahvistaakseen Jeesusta. (Matt.26:52-56)

Jeesus oli Jumalan Karitsa, joka ei suutansa avannut. Jeesus ei taistellut vangitsemisensa ja ristiinnaulitsemisensa hetkellä tätä pimeyden valtaa vastaan. Jumalan enkelit jäivät nyt sivuun, katsomaan pimeyden vallan ilmestymistä Jumalan Karitsan, Jeesuksen yllä.

Jumalan heikkous on väkevämpi kuin ihmiset. Jumalan kirkkaus ja valkeus Jeesuksessa - loistaa yli pimeyden, vaikka pimeys luulisikin sen kukistavansa. Pimeys ei koskaan kukista Jumalan valkeutta.

Hän (Jeesus) riisui aseet hallituksilta ja valloilta
ja asetti heidät julkisen häpeän alaisiksi;
hän sai heistä hänen kauttaan voiton riemun.
(Kol.2:15)

Ristin evankeliumi julistaa Jeesuksen voittoa pimeyden valloista. Tämä voitto ei ollut suoranaista taistelua pimeyttä vastaan, vaan Kristuksen ristissä tapahtunutta pimeyden vallalle antautumista. Jeesuksen voitto pimeyden valloista tapahtui ristillä - siinä missä Hän oli kaikkein heikoimmillaan, pilkattuna ja häväistynä. Tässä Jeesus jätti itsensä täysin taivaallisen Isän käsiin, kaiken pimeyden keskellä. Tässä - Jumalan rakkaus ja sen iankaikkinen kirkkaus loisti ristiinnaulitun Jeesuksen kautta yli pimeyden vallan - ja tässä kukisti perkeleen, kuoleman ja synnin.

Pimeyden valta käytti oikeudellista ja lakipohjaista valtaansa Jumalan Poikaa Jeesusta kohtaan. Mutta Jumalan rakkaus voitti tämän pimeyden, ja toi Kristuksen haavoissa esiin armon, pelastuksen ja elämän. Jumalan vanhurskaus ilmestyi Kristuksen uhrin kautta pelastukseksi kaikkille ihmisille, jotka Jeesukseen uskovat. Jeesuksen veri sovitti synnin Jumalan kasvojen edessä, ja tässä - myös koko synnin tuomio, totetui Jeesuksen yllä.

7 Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen
eikä suutansa avannut;
niin kuin karitsa, joka teuraaksi viedään,
niin kuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä,
niin ei hän suutansa avannut.
8 Ahdistettuna ja tuomittuna hänet otettiin pois,
mutta kuka hänen polvikunnastaan sitä ajatteli?
Sillä hänet temmattiin pois elävien maasta;
minun kansani rikkomuksen tähden
kohtasi rangaistus häntä.
(Jes.53:7-8)

Pimeydellä ei ole mitään valtaa Jumalan kirkkauden ja valkeuden edessä.

Valkeus loistaa aina yli pimeyden, ja kukistaa sen. Totuus aina voittaa valheen.
Jumalan vanhurskaus voittaa synnin. Jeesus voittaa kuoleman ja saatanan.

Ristin evankeliumin hullutus puhuu Kristuksen rististä Jumalan voimana. Voima ei ollut taistelussa pimeyttä vastaan, enkelien eikä miekkojen kanssa. Voima ei ollut Jeesuksen sanoissa "minä olen", vaikkakin tämän voimasta Hänen vangitsijansa kaatuivat maahan. Voima oli siinä, että Jeesus antoi itsensä vapaaehtoisesti, rakkaudesta Isään ja koko maailmaan ristiinnaulittavaksi.

17 Sentähden Isä minua rakastaa,
koska minä annan henkeni, että minä sen jälleen ottaisin. 18 Ei kukaan sitä minulta ota,
vaan minä annan sen itsestäni.
Minulla on valta antaa se,
ja minulla on valta ottaa se jälleen;
sen käskyn minä olen saanut Isältäni."
(Joh.10:17-18)

Pimeyden valta Getsemanessa ja Golgatalla - oli sittenkin Jumalan vallan osoitus ja sen alaisuudessa tapahtunutta. Saatana ei koskaan ole suurempi kuin Jeesus. Jeesuksella on kaikki valta, taivaassa ja maan päällä. Jeesus antoi itsensä, koska tämä valta oli Hänelle annettua, Jumalan Poikana ja Jumalana: "Minulla on valta antaa se, ja minulla on valta ottaa se jälleen; sen käskyn minä olen saanut Isältäni."

Kristuksen risti puhuu meille suloisesta Jumalan Pojan kuuliaisuudesta, ja siinä iankaikkisen Jumalan rakkauden ilmestymisestä, meitä kaikkia varten. Ristin hullutus siksi katsoo Jumalan voimaa ja rakkautta sellaisena Jumalan valtana, joka voittaa pimeyden sille antautumalla. Se riisuu pimeyden aseistansa ristin heikkouden ja kuoleman kautta, osoittaen valkeutensa loisteen pimeyden yli, sille antautuneena.

"Sillä sana rististä on hullutus niille,
jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme,
se on Jumalan voima."
(1Kor.1:18)

Ateistisessa Neuvostoliitossa toimi järjestö, joka etsi kristittyjä, vangitakseen heitä ja siten rangaistakseen heitä. Kerrotaan, että eräs nuorimies, vainotessaan kristittyjä - Jeesuksen omia - kun hän oli lyömässä väkivaltaisesti uskovaa naista, kuuli hän tämän naisen rukoilevan: "Isä anna hänelle anteeksi. Avaa hänen silmänsä Jeesus, että hän näkisi". Tämä nuorimies pysähtyi, ja ihmetteli miksi tämä nainen rukoili hänen puolesta, ei itsensä puolesta. Hänhän oli juuri kohtaamassa hirvittävän kivun ja tuskan, ja kuoleman - uskonsa tähden? Jokin tarttui tämän miehen käsivarteen, eikä hän kyennyt saattamaan loppuun iskuansa. Tämä mies myöhemmin itse löysi Jeesuksen.
(kirjasta: "The Persecutor" Sergei Kourdakov)

Ristin evankeliumi on voima Jumalan rakkaudessa. Ristin evankeliumin voima on siinä Jumalan rakkaudessa, joka voittaa heikkoudellaan pimeyden. Tämä on hullutus maailmalle. Jeesus ristiinnaulittuna on maailmalle häpeän, pilkan ja heikkouden perikuva. Vain epäonnistunut ja rikollinen olisi ristiinnaulitun perikuva, ei kukaan muu. Mutta meille - jotka tunnemme ristin evankeliumin voiman, Jeesuksessa - tiedämme, että juuri tässä, pimeyden valta kukistettiin.

Jumalan rakkauden heikkous Kristuksen ristillä on Jumalan voiman kirkkain ilmestys.
Valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt!

Taistelu ei ole lihaa, eikä verta vastaan. Sota-aseemme ei ole lihalliset, ihmisvoimaiset - eivätkä siksi perustu luonnollisen ihmisen käsitykseen voimasta ja vallasta. Todellinen Jumalan voima on aina Kristuksen ristissä, sillä se julistaa Jumalan rakkauden voittoa yli synnin, perkeleen ja kuoleman. Tässä - Jumalan valkeus loisti, eikä pimeys sitä käsittänyt, eikä saanut sitä kukistettua oman valtansa alaisuuteen.

Pimeys ei tunne Jumalaa, eikä Jeesusta.
Pimeys ei tunne totuutta, eikä totista Jumalan rakkautta.
Siksi - pimeys aina, loppujen lopuksi -
tuhoutuu totisen Jumalan valkeuden edessä, Jeesuksen edessä.

"...niin silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä...."
(2Tess.2:8)

https://suokohtiherrani.blogspot.com/2019/04/kristuksen-ristin-voitto-pimeydesta-ja.html

[vaisuliini]

*
PYHÄ HENKI TODISTAA JEESUKSEN VOITOSTA SYDÄMILLEMME

Room.8:16 "Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia."

Ristin evankeliumi on sanoma Jeesuksesta. Jumalan rakkaus syntistä ihmistä kohtaan ilmenee vain Jeesuksen sovitustyön kautta. Jeesuksen veressä syntinen ihminen saa syntinsä anteeksi, ja hänet puetaan Kristuksen vanhurskauden osallisuuteen. Tämä ei ole ihmisen teko, vaan Jumalan teko.

Pyhä Henki on Totuuden Henki. Pyhä Henki todistaa maailmalle synnin, vanhurskauden ja tuomion. Maailman ja jumalattomien ihmisten tulee kohdata oma syntisyytensä. He kyllä pakenevat tätä totuutta omasta syntisyydestään, mutta Pyhä Henki totuuden Henkenä, pystyy aina paljastamaan valheessa elävän ihmisen sydämen.

Me kaikki olemme syntiä tehneet, ja olemme Jumalan kirkkautta vailla. Meihin itseemme kohdistuva todistus siis on, että me kaikki olemme synnin tuomion ja velan alaisia - ilman Jumalaa, ja ilman totista toivoa ja elämää.

Suloinen Jumalan armo pelastaa syntisen. Kristuksen vanhurskaus ei voi sopia kenellekään muulle kuin vain syntiselle ihmiselle. Tämä on hullutus jumalattomalle maailmalle, kuten myös uskonnolliselle maailmalle. Jeesuksen veren suloinen voima, pestä syntinen ihminen puhtaaksi ja pukea hänet lumenvalkoiseen lahjavanhurskauteen, on mahdollista vain niille, jotka ovat itsessään syntisiä. He tarvitsevat pelastajaa. Kristuksen lahjavanhurskauden vaate istuu vain jumalattoman ylle.

Pyhä Henki todistaa Jeesuksen vanhurskaudesta syntiselle ihmiselle. Jumala astui luoksemme pukeakseen saastaisen ihmisen - Poikansa lumenvalkeaan, ja pyhään vanhurskauteen, sen lunastuksen kautta, joka on Jeesuksen veressä.

Pyhä Henki on siis tässä kaikessa Totuuden Henki.
Pyhä Henki todistaa meidät syntisiksi, Jeesuksen vanhurskaaksi.
Pyhä Henki todistaa evankeliumissa Jeesuksen vanhurskauden syntiselle uskon kautta luetuksi.

Room.3:24 "...ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa..."

Näin Pyhä Henki kirkastaa Jeesuksen armon ja lunastuksen pelastetulle ihmiselle. Siksi Raamattu sanoo: "Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa".

Yritämmekö me vakuutella itsellemme tai toisillemme, että me olemme hyviä uskovia?

Yritämmekö me todistaa että me olemme Jumalalle kelpaavia?

Muistakaamme, että mikä lihasta on syntynyttä, se ei koskaan voi periä Jumalan valtakuntaa. Todistuksemme siis tulee olla Pyhän Hengen antama todistus Jeesuksesta, ei lihan kerskaus eikä ihmisen oma todistus - hänestä itsestään tai hänen teoistansa.

Ristin evankeliumissa Pyhän Hengen todistus on aina todistus Jeesuksesta. Suloinen Jumalan lapseus Jumalan evankeliumissa ei perustu meidän itsemme varaan, tai itsemme perustalle tehtyyn todistukseen, vaan Jumalan Hengen todistukseen: "Jeesus on minun vanhurskauteni. Jeesus on minun syntieni sovitus. Jeesus on minun Herrani."

Tässä on lepo. Tässä on Jumalan rauha. Pelastetun sydän lepää silloin Jumalan tekemän teon varassa, ja tässä todistus pelastuksesta on horjumaton.

Kuka voi erottaa meidät Kristuksen rakkaudesta?
"...näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut..." (Room.8:37)

Jumalan suloinen mielisuosio on yllämme vain sen armon kautta, missä Jeesus on meidän vanhurskautemme. Silloin "Henki itse todistaa" meidän henkemme kanssa, evankeliumin voiman Jeesuksessa Kristuksessa. Älä pelkää, Jumalan Karitsa on voittanut!

Lapseuden Henki on aina Jeesusta Kristusta kirkastava Jumalan Pyhä Henki. Tässä todistuksen sisältö on, että me olemme syntisiä itsessämme; ja turmeltuneita lihassamme - mutta Jeesuksessa, rakastettuja Jumalan lapsia, ja Hänessä täysin pelastettuja.

Hebr.12:2 "...silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen, joka hänelle tarjona olevan ilon sijasta kärsi ristin, häpeästä välittämättä, ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle."

Vain Jeesuksen kautta, ja Hänessä me rohkeasti sanomme: "me olemme Jumalan lapsia", ja tämä siksi - koska Pyhä Henki osoittaa meille ristiinnaulittua ja ylösnoussutta Jeesusta. Jeesuksella on kaikki valta taivaassa ja maan päällä: "Hän istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle".

Hengen ensihedelmä, eli Kristuksen Henki sydämissämme nyt odottaa Jeesuksen tulemusta, ja siinä - "meidän ruumiimme lunastusta":

Joh.14:3 "Ja vaikka minä menen valmistamaan teille sijaa,
tulen minä takaisin ja otan teidät tyköni,
että tekin olisitte siellä, missä minä olen."

P.K.

[vaisuliini]

*
RISTIN EVANKELIUMI JEESUKSESSA ON KAIKKI MITÄ ME TARVITSEMME USKON ELÄMÄSSÄ

Raamattu sanoo, että me kaikki olimme kuolleet rikoksiimme ja synteihimme.
Me vaelsimme tämän maailman menon mukaan, sen hengen hallitsijan mukaan,
joka nytkin tekee työtään tottelemattomuuden lapsissa.

Me vaelsimme lihan himoissamme, noudattaen lihan ja ajatusten mielitekoja.
Me olimme luonnostamme vihan lapsia, kuten muutkin ihmiset.
Me olimme synnin orjia;
kykenemättömiä pääsemään pois sen vallasta ja kahleista.

Ristin evankeliumi on Jumalan rakkauden kirkas valkeus, joka loistaa Jeesuksessa pimeään ja synnin vangitsemaan ihmiselämään. Se on Jumalan mahdollisuus, ylitse ihmisen mahdottomuuksien. Sen valkeuden voitto pimeydestä ja sen vallasta. Se on Jeesus - ristiinnaulittuna meidän tähtemme.

Jeesuksen Kristuksen ristin ja ylösnousemuksen kautta, Jumala on tehnyt meidät - jotka uskomme - eläviksi, ja yhdessä herättänyt meidät Jeesuksen kanssa, ja asettanut meidät jopa taivallisiin Jeesuksessa Kristuksessa. Kaikki nämä risti, ylösnousemus ja taivaaseen astuminen - ovat jo osamme uskossa Jeesukseen - Jumalan evankeliumin antamassa elävässä toivossa.

Tästä Raamattu sanoo:
"teidän elämänne
on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa"
(Kol.3:3)

Ristin evankeliumi ei julista keskeneräistä pelastusta.
Se ei jaa pelastusta ihmisen ja Jumalan väliseksi yhteistyöksi.
Se julistaa loppuun saatettua ja täydellistä pelastusta Jeesuksessa, jokaiselle syntiselle ihmiselle. Tässä se toimii kolmessa muodossa pelastetun ihmisen kohdalla:

1. se pelasti meidät pois synnistä, iankaikkisesta tuomiosta ja saatanan sekä kuoleman vallasta (Gal.1:4)
2. se jatkuvasti pelastaa meitä (pyhittäen meitä), pitäen meitä uskossa, uudistaen meitä, kasvattaen meitä, ja siunaten meitä Jumalan tahdossa (Tiit.2:11-12)
3. se tulee pelastamaan meidät, pois tämän maailman keskeltä, kun Herra Jeesus ilmestyy seurakunnalle sen Vapahtajana (1Tess.1:10)

"Sillä jos me silloin,
kun vielä olimme Jumalan vihollisia,
tulimme sovitetuiksi hänen kanssaan
hänen Poikansa kuoleman kautta,
paljoa ennemmin me pelastumme
hänen elämänsä kautta - nyt,
kun olemme sovitetut"
(Room.5:10)

Paljoa ennemmin me siis nyt (tänään ja huomenna ja jokapäivä), pelastumme Jeesuksen elämän kautta, kun olemme Hänen veressään sovitetut. Voi kun uskoisimme tämän: "me pelastumme Hänen elämänsä kautta - nyt".

Tästä ristin evankeliumin antamasta pelastuksesta apostoli Paavali kirjoittaa, sanoen - että me olemme pelastetut Jumalan meille antamassa toivossa (Room.8:24) - ja tässä ihmeellisessä elävässä toivossa, me odotamme kärsivällisesti pelastuksemme täyttymystä:
Jeesuksen tulemusta.

Pelastus katsoo aina eteenpäin: vanha on kadonnut, uusi on sijaan tullut!

Pyhä Henki toimii täydellisen Jeesuksessa tehdyn pelastuksen kautta meissä - joka päivä, tämän annetun uskon kärsivällisyyden keskellä, auttaen meidän heikkouttamme, sillä me emme aina tiedä mitä meidän pitäisi edes rukoileman. Pyhä Henki silloin itse rukoilee meidän puolestamme sanomattomilla huokauksilla. (Room.8:25-26)

"me pelastumme Hänen elämänsä kautta - nyt".

Ristin evankeliumi ottaa pois yltämme väärät taakat. Me emme yritä pelastaa itseämme, vaan lepäämme uskon kautta loppuun saatetussa pelastuksessa, tietäen - että Kristuksen ristin voitto on ylitse kaiken, ja siinä kattaa koko uskon elämämme kaaren - sen alun ja sen lopun. Mitään ei tässä mielessä enää jää meidän itsemme varaan. Jumala ei vaadi meiltä itseltämme pelastuksen loppuun saattamista, sillä Hän itse on jo sen täysin loppuun saattanut Pojassaan Jeesuksessa.

Lunastuksen ja sovituksen voima Kristuksessa, on koko ajan meitä uskovina läsnä, todistaen avoimesta yhteydestä taivaalliseen Isään, Jeesuksen veren kautta. Tämä on aina voimassa oleva lupaus Jeesuksessa oleville - rukouksessa lähestyä taivaallista Isää. Olipa tunteemme tai mielemme millaisessa heikkouden tilassa hyvänsä. Rohkeus rukoukseen on aina Jeesuksen veren voimassa.

Vanhurskauttaminen uskon kautta Jeesukseen, todistaa ristin kautta meille, että me olemme vapaat Jumalan lain tuomiosta, synnin velasta, ja tässä me olemme oikeudellisesti, täysin Jumalan lapsia - ilman omia tekojamme. Jumala itse julistaa meidät Poikansa ansion tähden Hänen omiksensa.

Kuinka usein me putoammekaan väsymykseen ja kaikki tuntuu muuttuvan niin harmaaksi. Pelkäämme toisinaan, miten uskon elämämme käy, kun tummat pilvet liikkuvat elämämme yllä.
Kun ahdistus ja koettelemukset saartavat meitä. Uskonnollinen maailma vaatii suorittamista ja "hedelmää" - pitäisi olla jotakin! Maailma pilkkaa meitä Jeesuksen tähden, ja toisin yrittää kietoa meitä valheeseen ja syntiin. Lihamme heikkous ja epätoivoisuus tässä helposti siirtää meidät silloin pois Jeesuksen täydellisen pelastuksen näkemisestä, oman itsemme varaan.

Ristin evankeliumi nostaa kaatuneen, väsyneen ja epätoivoisen uuteen elävään toivoon Jeesuksen kautta. Se kun ei katso meihin syyttävästi, eikä vaatien - vaan se katsoo meihin lempeästi, ja siinä voimakkaasti kehottaen, meitä katsomaan yksin Jeesukseen - pelastuksemme päämieheen.

"me pelastumme Hänen elämänsä kautta - nyt".

Jeesus sanoi, "Se on täytetty". Tämä ei enää jätä mitään meidän itsemme varaamme. Tähän minä ja sinä, emme voi sanoa mitään poikkinaista sanaa: "mutta..." Suumme sulkeutuu. Silti, löydämme liian usein itsemme paikasta, jossa emme jaksa uskoa näihin Jeesuksen sanoihin. Tiedän uskovia, jotka monesti avautuessaan ovat sanoneet, että sittenkin - he "vain" eivät jotenkin uskalla uskoa tätä kaikkea Jeesuksen ansiota Golgatan ristillä omalle kohdalleen todeksi. Vaikka tunnolla ei olekaan syntiä, on kuitenkin "se" ihmisen osa - "miten juuri minä voisin olla 'mukamas' täysin pelastettu Jeesuksessa".

Tässä tarvitsemme Jumalan rakkautta,
Jumalan Sanan valoa
ja Pyhän Hengen Jeesusta kirkastavaa voimaa.

Evankeliumi on Jumalan voima
- sinua ja minua varten.
Siksi, "evankeliumi" ei ole minun voimani, tekoni, ja suoritukseni - Jumalaa varten.

Tässä on ristin evankeliumin salaisuus. Kuinka maailma häpeääkään Kristuksen ristiä ja sen ihmeellistä pelastuksen voimaa Jeesuksessa. Siinä pimeys kukistettiin, ja ihminen saatettiin vapaaksi Jeesuksessa kaikesta sietämättömästä ja piinaavasta vaatimuksesta ja siinä itseensä perustumisesta. Siksi se joka tietää evankeliumissa olevan Jumalan voiman, on nähnyt siinä täydellisen pelastuksen, kaikessa muodossaan,

- ollen osamme niin eilen, tänään, kuin huomennakin, iankaikkisesti
- se pysyy muuttumattomana Jumalan tekona Jeesuksessa.
Voiko vakaampaa perustaa enää olla, kuin mitä Jeesus on!

Armosta me olemme pelastetut
- emme itsemme kautta; se on Jumalan lahja.

P.K