pekka kirjoitti:Kiitos Jukka kun kerroit hiukan kuulumiasi mukaan lukien kuinka koirasi voi.
Yksi asia minkä kerroit huolestutti minua toden teolla; eli kun sanoit joutuvasi antamaan koirallesi Lissulle kortisonia suun kautta 10 mg joka päivä. Noin ainakin tekstistäsi ymmärsin, ja jos todella noin on asiat niin jos jatkat tuota erittäin suuren kortisoniannoksen antamista vielä pitempäänkin niin koirasi alkaa tulla pikku hiljaa tosi heikkoon kuntoon. Minulla on itsellä kokemusta kun aikanaan toisella koiristani oli tuo sama sairaus (tai on tietenkin vieläkin mutta oireet vain ovat kadonneet, kerron tekstissäni tästä lisää).
Jouduin silloin erään eläinlääkärin "määräyksestä" alkaa antamaan tälle toiselle koiralleni joka päivä ainakin tuon saman verran, minkä mainitsit, kortisonia tabletteina. En enää muista ihan tarkkaan mutta noin vuoden päivät kun se oli syönyt tuota kortisonia päivittäin tuon suuren annoksen niin lopuksi sen karvat alkoivat lähtemään vähän joka puolelta kehoa ja lopuksi jopa hännänpäästäkin lähtivät kaikki karvat pois ja vain häntäluu pilkisti avoimena hännänpäästä. Eikä siinä vielä kaikki, myös verta vuotavia haavoja se alkoi saamaan tassuihin ja jalkoihin ja hännänpäästäkin joskus tuli verta jos se oli heiluttanut häntäänsä jotain kovaa vasten. Kortisoni oli vaikuttanut myös sen, että sen iho oli alkanut myös hälyttävästi ohentumaan karvapeitteen voimakkaan ohentumisen lisäksi.
No, mitä sitten tein? Olin joka päivä rukouksessa koirani puolesta että Jumala auttaisi koiraani joka oli alkanut mennä tosi huonoon kuntoon tuon sairauden johdosta ja siihen määrätyn kortisonin johdosta.
Sitten eräänä päivänä menin tuon koirani kanssa erään toisen eläinlääkärin pakeille kyselemään että mikä nyt neuvoksi kun koirani voi selvästi hyvin huonosti, voi jopa kuolla jos tuota kortisonilääkitystä vielä jatketaan päivittäin. Kun tuo lääkäri kuuli mikä oli johtanut tuohon koirani heikkoon tilanteeseen niin hän heti sanoi, että tuo kortisonihoito on nyt vähennettävä minimiin (kokonaan sitä ei voinut kun seinään lopettaa) eli vain joka kolmas päivä hän käski antaa koiralleni 2,5 mg kortisonia tablettina ja lisäksi hän sanoi, että koiraltani olisi syytä poistaa munasarjat ja kohtu koska juoksuaikaa ei ollut tullut enää pitkiin aikoihin (sekin luultavasti vain tuon kovan kortisonilääkityksen johdosta) eli koirani hormonitoiminta oli jotenkin vioittunut ja lääkäri sanoi, että sterilisaatio auttaisi myös koirani ihovaurioiden ja korvatulehdusten ja silmätulehdusten paranemiseen, yhdessä siis kortisonihoidon selvään pienentämiseen (vain 2,5 mg joka kolmas päivä).
Niin, sitten rukoilin jälleen Jumalalta johdatusta tähän kaikkeen ja niin koiralleni tehtiin sterilisaatio ja kortisonia se sai enää tuon mainitun määrän (2,5 mg) vain joka kolmas päivä. Ei mennyt muistaakseni kovin kauaa kun koirani sai kaiken karvapeitteensä takaisin entistäkin tuuheampana hännänpäätä myöten ja kaikki ihovauriot paranivat täydellisesti ja korva- ja silmätulehduksia se ei ole enää kertaakaan saanut eli koirani parantui kaikista monista vaivoistaan ikään kuin ihme olisi tapahtunut. Kiitin Herraa ja kiitän edelleen.
Jukka, tuo mitä kerroin niin oliko siinä mitään sellaista tietoa joka voisi auttaa sinunkin koiraasi voimaan paremmin parantumattomasta sairaudestaan huolimatta? Siunausta sinulle ja koirallesi.
Luin huolella tekstisi. Se osui aika hyvään kohtaan siinä mielessä, että juuri alkuviikosta pohdin Lissun lääkitysasiaa. Minua on vaivannut myös eläinlääkärin toteamus (kun Pieneläinklinikalla oli autoimmuunikatosairaus diagnisoitu), että "en ole ennen kuullutkaan tästä autoimmuunikatosairauden muodosta". No, harvinainen se kuulema onkin Suomessa.
Pohdin nyt mitä tehdä. Todennäköistä on, että käytän Lissua jossain muualla kuin kaupungineläinlääkärillä. Millään tavalla se ei ole kivuliaan tuntuinen, mutta (silmäongelmien lisäksi) kyynärpäistä karvat lähtivät kesällä ja myös polvien seudulta karvapeite oheni huomattavasti. Lääkäri antoi siihen jotain lääkettä, mutta ajattelin lykätä hetken sen aloittamista ja nyt karvapeitteet ovatkin itsestään palautuneet (karvapeitettä lähti [oheni] oudolla tavalla selänkin alueelta, mutta sekin on nyt asettunut). Kortisonihoidon aikana [jatkunut nyt 11 kk 10 mg Prednisolon/vrk kerta-annoksena aamulla] Lissun paino on noussut noin 5 kg (nyt 43 kg), mutta osittain se johtuu myös siitä, etten ole voinut ulkoiluttaa tarpeeksi. Ilmeisesti kortisoni aiheuttaa nesteiden kerääntymistä elimistöön ja turvotusta (ainakin ihmisillä se sen tekee)... Lähden nyt Lissun kanssa aamulenkille ja mukaanhan tuo tulee Lohjallekin, jossa käyn tänään asioilla ja käydään myös koirapuistossa sekä ydinluuostoksilla -on nimittäin eläkepäivä.
Lissulla on ikää 5v 6kk (huomenna 2.12) eli vielä vuosia montakin edessä, jos sairaus ei aiheuta kasvaimia tai muuta ikävää. Aina toisinaan silittelen sitä ja kerron, että Jumala on luvannut auttaa ihmisiä ja eläimiä. Tarkkaan kuuntelee, selvästi siis uskovainen koira
