Aamu-Usva kirjoitti:Tuo heprealaiskirjeen kohta on tuotu esiin jo useita kertoja. Mutta eihän kurittaminen aina ole fyysistä. Minä ajattelen Jumalan kohtelevan omia lapsiaan kuin rakastava vanhempi. Ei siis lyömällä, vaan asettamalla rajoja mutta antamalla kuitenkin oman valinnan vapauden lopulta ylittää nuo rajat jos joku ei halua niissä pysyä. Jumala ei pakota tottelemaan itseään. Ei vanhempikaan voi pakottaa mutta voi tehdä parhaansa ansaitakseen lapsensa kunnioituksen, jotta tämä lopulta tottelisi. Tai enhän minä lopulta tiedä onko minun totteleminen lapselleni sitten joskus tulevaisuudessa hyväksi. Jos olenkin itse hiffannut homman ihan väärin. Mutta vanhempien kunnioittaminen on hyvä juttu ja sitä en usko ansaitsevani lyömällä.
San 23:
13 Älä kiellä poikaselta kuritusta, sillä jos lyöt häntä vitsalla, säästyy hän kuolemasta.
14 Vitsalla sinä häntä lyöt, tuonelasta hänen sielunsa pelastat.
San 13:24 Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan; mutta joka häntä rakastaa, se häntä ajoissa kurittaa.
San 29:15 ¶ Vitsa ja nuhde antavat viisautta, mutta kuriton poika on äitinsä häpeä.
Sananlaskut ovat Jumalan antamia viisaita sanoja ja neuvoja ihmisille, jotka toimivat kaikkina historian aikakausina. Kuten on tullut jo aikaisemmin esille, niin kaikki lapset eivät tarvitse ripirapia, mutta jos ei millään muuten uskota, niin Jumala on itse antanut ohjeen ripirapiin, eli rakkaudelliseen ja ohjaavaan kurin toimenpiteeseen. Koska ohje ja neuvo on Jumala antama, niin silloin se ei voi olla kenellekään vahingollinen, jos se tehdään oikealla tavalla ja oikeassa paikassa.
Vanhempien kunnioitus ei kaadu ripirapin saamiseen ja jos se siihen kaatuisi, niin Jumala ei olisi sellaista ohjetta koskaan antanut Raamatun sanan opetukseen. Jos pidämme ripirapia vääränä toimenpiteenä, niin silloin itse asiassa syytämme Jumalan antaneen väärän ohjeen sanaansa. Minun mielestäni Jumala ei tehnyt väärin kun antoi ohjeet ripirapin käyttämiseen.
Raamatun sana shevet (vitsa) tarkoittaa monia asioita kuten: heimo, vitsa, keppi, sauva, valtikka, oksa. Tällä uskonmäärällä mikä minulla on nyt niin mielestäni oikeanlainen ripirapi on vitsan (pieni ja ohut oksa) käyttäminen nilkan ja polven väliseen alueeseen, jonne isä tai äiti antaa ripirapin hellästi, mutta niin että opetus menee perille. Ripirapin tarkoitus ei ole nöyryyttää lasta ja siksi esim. jos tytöllä on hame päällä tai pojalla shortsit jalassa, niin ripirapi on helppo toteuttaa. Minäkään en kannata lapsen alasti riisumista, enkä takapuoli ripirapia. Ripirapia ei tulisi myös nähdä kukaan muu kuin vanhempi ja lapsi. Tukkapölly on myös sallittua kun siinäkin muistaa ettei kyse ole hiusten repimisestä, vaan hellästä tukkapöllystä, mutta siinäkin niin että opetus menee perille.
Hellä sanalla tarkoitan sitä, että kyse ei ole lyömisestä, pahoinpitelystä tai hakkaamisesta, vaan toimenpiteestä, josta lasta rangaistaan asiallisesti. Rangaistus ja kivun tuottaminen tulee nähdä lasta ohjaavana asiana, ei hänelle haitallisena asiana. Jumala antaa ihmisille sairauksia sekä kuolettaa uskovan lihaa tuottaen lihalle kärsimystä, että ihminen ojentautuisi oikeaan suuntaan. Joskus on vaan tilanteita, että rakkaus on valmis tuottamaan ihmiselle kipua ellei häntä voi muuten pelastaa kulkemasta väärään suuntaan. Jumala toimii myös näin tietyissä tilanteissa.
Jumalan siunausta kaikille tasapuolisesti.
