Uskosta luopuminen vahingossa

Yleistä keskustelua, aihe on vapaa

Re: Uskosta luopuminen vahingossa

ViestiKirjoittaja kalamos » 13. Syys 2014 07:34

Lammas on eläin, joka on täysin paimenensa varassa.
Paimen laittikin lampaat yön ajaksi kiviaitaukseen,
jonka suuaukon Paimen itse täytti asettuen nukkumaan siihen siten,
että täytti tuon suuaukon. Paimen oli siis lampaiden ovi.

Aamulla sitten paimen laski lampaat ulos ja kulki niiden edellä.
Sitten tultiin virvoittavien vesien ääreen.
Ja lampailla olikin tietenkin jo jano.
Ja kohta lammikolle tulee muitakin paimenia lampainensa.
Ja sitten kaikki lampaat ovatkin jo sekaisin ja kaikki juovat vettä.

Kun ensimmäinen paimen jatkaa matkaa,
niin hän päästää ilmoille äänen,
jonka vain hänen lampaansa tunnistavat.
Muut lampaat eivät sitä ollenkaan kuule.
Ja niin vain tämän yhden lauman lampaat
tuosta sekamelskasta lähtevät liikkeelle
ja seuraavat paimentaan.

Tätä Jeesus tarkoitti sillä,
että vain hänen omat lampaansa kuulevat
ja seuraavat Häntä.

Jos lammas eksyy, niin se ei ikinä löydä takaisin.
Ainoa mahdollisuus on, että paimen etsii sen.
Kun lammas on eksynyt ja tajuaa,
ettei enää voi kuulla paimenensa ääntä,
se voi lamaantua niin pahasti,
ettei pysty ottamaan askeltakaan.
Kun paimen sitten löytää tällaisen lampaansa,
niin paimenella ei ole muuta mahdollisuutta
kuin ottaa lammas harteilleen ja kantaa kotiin.

Lammas on siis koko ajan
elämänsä alusta loppuun saakka
paimenen varassa.
Yksin paimen voi vaikuttaa siihen,
ettei lammas joudu hukkaan.
καλαμος yksi ruoko suuressa kaislameressä, jota Tuuli huojuttaa
Avatar
kalamos
 
Viestit: 227
Liittynyt: 20. Elo 2014 18:03

Re: Uskosta luopuminen vahingossa

ViestiKirjoittaja Siivetön » 13. Syys 2014 08:09

Vaikka kuka ajattelisi kuinka, niin Raamatun totuus on se,
että Taivaallinen Paimen ei pidä väkisin ketään laumassaan!

Meillä kaikilla on mahdollisuus lähteä pois, kuten Jeesus kysyi
opetuslapsiltaankin: "Tahdotteko tekin mennä pois?".

Älkää hyvät ihmiset uskotelko ketään luottamaan väärään rauhaan
ja lepoon, että kun olen kerran uudestisyntynyt, saan vain rojottaa
selälläni sängyssä ja syljeskellä kattoon, kyllä paimen pitää kiinni.

Noinkin toki saa tehdä silloin, kun ei itse jaksa, Hän ottaa syliinsä
ja kantaa ja näemme niiden elämäntilanteiden kohdalla vain yhdet
jalanjäljet hiekassa, mutta ei Hän pakota välinpitämätöntä
seuraamaan itseään.
Siivetön
 

Re: Uskosta luopuminen vahingossa

ViestiKirjoittaja Joel.A » 13. Syys 2014 11:12

Siivetön kirjoitti:Vaikka kuka ajattelisi kuinka, niin Raamatun totuus on se,
että Taivaallinen Paimen ei pidä väkisin ketään laumassaan!

Meillä kaikilla on mahdollisuus lähteä pois, kuten Jeesus kysyi
opetuslapsiltaankin: "Tahdotteko tekin mennä pois?".

Älkää hyvät ihmiset uskotelko ketään luottamaan väärään rauhaan
ja lepoon, että kun olen kerran uudestisyntynyt, saan vain rojottaa
selälläni sängyssä ja syljeskellä kattoon, kyllä paimen pitää kiinni.

Noinkin toki saa tehdä silloin, kun ei itse jaksa, Hän ottaa syliinsä
ja kantaa ja näemme niiden elämäntilanteiden kohdalla vain yhdet
jalanjäljet hiekassa, mutta ei Hän pakota välinpitämätöntä
seuraamaan itseään.


Näin hän se asia juuri on, antoihan Jeesus samassa yhteydessä vertauksen myös "tuhlaaja" pojasta jossa poika lähti maailmaan, mutta isä ei lähtenyt pojan perään, odotti ja toivoi vain milloin poika taas palaa takaisin. Eli kyllä ihmisellä pysyy valinnan vapaus uskoon tulon jälkeenkin, mutta ei meillä kuitenkaan ole sellainen isä joka hylkää lapsensa vaikka kuinka lapsi elää synnin paatumuksessa vaan yrittää ohjata sauvallaan ja vitsaillaan häntä takaisin luoksensa.
Joel.A
 

Re: Uskosta luopuminen vahingossa

ViestiKirjoittaja Siivetön » 13. Syys 2014 11:23

Raamattu tuo selvästi julki, että paatuneella ihmisellä ei ole enää paluun mahdollisuutta, joten pidetään oikeista käsitteistä kiinni.

Paatunut ihminen ei saa enää tilaa mielenmuutoksella, vaikka kyynelin sitä pyytäisi.
Siivetön
 

Re: Uskosta luopuminen vahingossa

ViestiKirjoittaja Joel.A » 13. Syys 2014 12:00

Siivetön kirjoitti:Raamattu tuo selvästi julki, että paatuneella ihmisellä ei ole enää paluun mahdollisuutta, joten pidetään oikeista käsitteistä kiinni.

Paatunut ihminen ei saa enää tilaa mielenmuutoksella, vaikka kyynelin sitä pyytäisi.


Haluaisitko avata vielä laajemmin käsitystäsi tästä asiasta? Koska voi olla, että olen ymmärtänyt termin paatumus väärinkin. :roll:
Joel.A
 

Re: Uskosta luopuminen vahingossa

ViestiKirjoittaja Siivetön » 13. Syys 2014 12:28

Tässä Raam.kohdassa koen olevan yhden kaikkein vakavimman varoituksen paatumiseen johtavasta tilasta:

"Ja kun hän tuli lähemmäksi ja näki kaupungin, itki hän sitä ja sanoi: "Jospa tietäisit sinäkin tänä päivänä, mikä rauhaasi sopii! Mutta nyt se on sinun silmiltäsi salattu. Sillä sinulle tulevat ne päivät, jolloin sinun vihollisesi sinut vallilla saartavat ja piirittävät sinut ja ahdistavat sinua joka puolelta; ja he kukistavat sinut maan tasalle ja surmaavat lapsesi, jotka sinussa ovat, eivätkä jätä sinuun kiveä kiven päälle, sentähden ettet etsikkoaikaasi tuntenut." Ja hän meni pyhäkköön ja rupesi ajamaan myyjiä ulos ja sanoi heille: "Kirjoitettu on: 'Minun huoneeni on oleva rukoushuone', mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan." Ja hän opetti joka päivä pyhäkössä. Mutta ylipapit ja kirjanoppineet sekä kansan ensimmäiset miettivät, miten saisivat hänet surmatuksi." Luuk. 19:41-47

"...sen tähden, ettet etsikkoaikaasi tuntenut."

Jeesus puhui nämä sanat omaisuuskansalleen, mutta uudessaliitossa ne koskevat myöskin kaikkia pakanoita, eli meitä.

Kun ihminen menee ylitse määrätyn rajan, Jumala paaduttaa hänen sydämensä niin, ettei ihminen voi enää nähdä, eikä kuulla totuutta, vaikka sitä julistettaisiin miten rakkauden hengessä ja totuudessa ja siksi hän ei voi enää palata.

”Paaduta tämän kansan sydän, koveta sen korvat, sokaise sen silmät, ettei se näkisi silmillään, ei kuulisi korvillaan, ei ymmärtäisi sydämellään, eikä kääntyisi ja parannetuksi tulisi.” (Jes. 6:10)

”Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, etteivät he näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään, eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.” (Matt. 13:15)

Siksi:
”Kehottakaa toisianne joka päivä, niin kauan kuin sanotaan: ”tänä päivänä”, ettei teistä kukaan synnin pettämänä paatuisi.” (Hepr. 3:13)

Tuskin Jumala varoittaisi tuolla ^^^^ tavalla ^^^^ meitä paatumisesta, ellei se olisi mahdollista myöskin uudestisyntyneiden kohdalla?
Siivetön
 

Re: Uskosta luopuminen vahingossa

ViestiKirjoittaja Joel.A » 13. Syys 2014 12:57

Siivetön kirjoitti:Tässä Raam.kohdassa koen olevan yhden kaikkein vakavimman varoituksen paatumiseen johtavasta tilasta:

"Ja kun hän tuli lähemmäksi ja näki kaupungin, itki hän sitä ja sanoi: "Jospa tietäisit sinäkin tänä päivänä, mikä rauhaasi sopii! Mutta nyt se on sinun silmiltäsi salattu. Sillä sinulle tulevat ne päivät, jolloin sinun vihollisesi sinut vallilla saartavat ja piirittävät sinut ja ahdistavat sinua joka puolelta; ja he kukistavat sinut maan tasalle ja surmaavat lapsesi, jotka sinussa ovat, eivätkä jätä sinuun kiveä kiven päälle, sentähden ettet etsikkoaikaasi tuntenut." Ja hän meni pyhäkköön ja rupesi ajamaan myyjiä ulos ja sanoi heille: "Kirjoitettu on: 'Minun huoneeni on oleva rukoushuone', mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan." Ja hän opetti joka päivä pyhäkössä. Mutta ylipapit ja kirjanoppineet sekä kansan ensimmäiset miettivät, miten saisivat hänet surmatuksi." Luuk. 19:41-47

"...sen tähden, ettet etsikkoaikaasi tuntenut."

Jeesus puhui nämä sanat omaisuuskansalleen, mutta uudessaliitossa ne koskevat myöskin kaikkia pakanoita, eli meitä.

Kun ihminen menee ylitse määrätyn rajan, Jumala paaduttaa hänen sydämensä niin, ettei ihminen voi enää nähdä, eikä kuulla totuutta, vaikka sitä julistettaisiin miten rakkauden hengessä ja totuudessa ja siksi hän ei voi enää palata.

”Paaduta tämän kansan sydän, koveta sen korvat, sokaise sen silmät, ettei se näkisi silmillään, ei kuulisi korvillaan, ei ymmärtäisi sydämellään, eikä kääntyisi ja parannetuksi tulisi.” (Jes. 6:10)

”Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, etteivät he näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään, eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.” (Matt. 13:15)

Siksi:
”Kehottakaa toisianne joka päivä, niin kauan kuin sanotaan: ”tänä päivänä”, ettei teistä kukaan synnin pettämänä paatuisi.” (Hepr. 3:13)

Tuskin Jumala varoittaisi tuolla ^^^^ tavalla ^^^^ meitä paatumisesta, ellei se olisi mahdollista myöskin uudestisyntyneiden kohdalla?


Ajatteletko siis niin, että kun uusi liitto tuli voimaan niin kaikki noi kohdat koskevat kaikkia pakanoita ei vain pelkästään niitä, jotka ovat pakanuudesta kääntyneet sydämmen ympärileikkauksella Jumalan uudenlaiseen omaisuuskansaan?

Eli kun tiedetään, että vanhan liiton aikaan lait ja määräykset koskivat vain niitä jotka oli osa Jumalan omaisuuskansaa, mutta kun uusiliitto tuli ja syntyi uudenlainen hengellinen omaisuuskansa niin tarkoittaako tämä nyt sitä, että uuden liiton lait ja määräykset koskevat kaikkia kansoja olivat he sydämmen ympärileikkauksella sitten Jumalan omaisuuskansassa tai ei?

Jos näin uskot, niin en voi ottaa tämän enempää kantaa tuohon paatumus asiaan sinun kanssasi, koska itse en voi millään nähdä Raamatun valossa sitä, että oli uskossa tai ei niin heillä on kuitenkin samat oikeudet ja sama laki. Eli keskustelusta voi tulla tällöin hedelmätön.
Joel.A
 

Re: Uskosta luopuminen vahingossa

ViestiKirjoittaja Siivetön » 13. Syys 2014 16:16

No enpä usko, että kukaan uudestisyntynyt uskova olettaisi,
että uudestisyntymättömiä ihmisiä rinnastettaisiin Jumalan
omaisuuskansaan.

Mutta uudestisyntymähän ei tee kuitenkaan tyhjäksi sitä, ettemmekö
me edelleenkin kuuluisi lihalliselta syntyperältämme ns. pakanoihin,
kuten Paavalista sanotaan, että hänet Jumala oli kutsunut pakanain
apostoliksi.
Siivetön
 

Re: Uskosta luopuminen vahingossa

ViestiKirjoittaja Joel.A » 13. Syys 2014 17:04

Siivetön kirjoitti:No enpä usko, että kukaan uudestisyntynyt uskova olettaisi,
että uudestisyntymättömiä ihmisiä rinnastettaisiin Jumalan
omaisuuskansaan.

Mutta uudestisyntymähän ei tee kuitenkaan tyhjäksi sitä, ettemmekö
me edelleenkin kuuluisi lihalliselta syntyperältämme ns. pakanoihin,
kuten Paavalista sanotaan, että hänet Jumala oli kutsunut pakanain
apostoliksi.


Mielestäni kiersit nyt kysymystäni siitä, että koskeeko laittamasi kohdat yhtälailla kaikkia ihmisiä olivatpa ne uskossa tai ei. Eli onko näin ollen siis kaikilla ihmisillä saman arvoinen asema Jumalan edessä?
Joel.A
 

Re: Uskosta luopuminen vahingossa

ViestiKirjoittaja Aamu-Usva » 13. Syys 2014 17:33

"Niin hän siis on armollinen, kenelle tahtoo, ja paaduttaa, kenen tahtoo (Room.9:18)."
Aamu-Usva
 
Viestit: 3102
Liittynyt: 16. Loka 2011 20:57

EdellinenSeuraava

Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Google [Bot] ja 0 vierailijaa

cron