Sivu 1/2

Kirje Roomalaisille

ViestiLähetetty: 01. Tammi 2012 22:50
Kirjoittaja toni t
Aloitan tutkimaan Roomalaiskirjettä. Minulla on ollut jo pidemmän aikaa tunne että minun pitäisi tutkia ja paneutua Roomalaiskirjeeseen. Etenen luku kerrallaan ja tuon omia ajatuksiani luvuista jos niitä tulee. Toivottavasti Herra aukaisee sanaansa. Toki muutkin saavat kommentoida Roomalaiskirjeen lukuja. Se olisi mukavaa ja varmasti rakentavaa.

Alustukseksi laitan pätkän Lutherin esipuheesta Roomalaiskirjeeseen.

"Tämä kirje on oikea Uuden Testamentin pääkappale ja kaikkein puhtainta evankeliumia, hyvin sen arvoinen, että kristitty ei osaa sitä vain sanasta sanaan ulkoa, vaan käyttää sitä sielunsa jokapäiväisenä leipänä. Sillä sitä ei koskaan lueta eikä tutkita liian paljon eikä liian hyvin; ja mitä enemmän sitä käytetään, sitä kalliimmaksi se tulee ja sitä paremmalta se maistuu. Siksi tahdon myös minä auttaa tällä esipuheella syventymään siihen, sen mukaan kuin Jumala on minulle kykyä antanut, että jokainen ymmärtäisi paremmin sitä. Sillä tähän asti on sitä surkeasti pimitetty selityksillä ja monenlaisilla lörpötyksillä. Se on kuitenkin itsessään kirkas valo, joka riittää valaisemaan koko Raamattua."


Käytän Biblia käännöstä.


1 LUKU

Paavali, Jesuksen Kristuksen palvelia, kutsuttu apostoliksi, eroitettu Jumalan evankeliumiin,
2. (Jonka hän on ennen prophetainsa kautta pyhissä Raamatuissa luvannut,)
3. Hänen Pojassansa, (joka on Davidin siemenestä lihan puolesta syntynyt,
4. Ja on väkevästi ilmoitettu Jumalan Pojaksi pyhityksen hengen jälkeen, että hän on noussut ylös kuolleista,) se on, Jesuksesta Kristuksesta meidän Herrastamme,
5. Jonka kautta me olemme armon ja apostolin viran saaneet, uskon kuuliaisuudeksi, kaikkein pakanain seassa, hänen nimensä päälle,
6. Joista tekin olette Jesuksen Kristuksen kutsutut:
7. Kaikille, jotka Roomissa ovat, Jumalan rakkaille ja kutsutuille pyhille: armo olkoon teidän kanssanne, ja rauha Jumalalta meidän Isältämme ja Herralta Jesukselta Kristukselta!
8. Ensin kiitän minä Jumalaani, Jesuksen Kristuksen kautta, teidän kaikkein tähtenne, että teidän uskoanne kaikessa maailmassa mainitaan.
9. Sillä Jumala on minun todistajani, jota minä hengessäni hänen Poikansa evankeliumissa palvelen, että minä lakkaamatta teitä muistan,
10. Rukoillen aina minun rukouksissani, että minä saisin jollakin tavalla vihdoin joskus, jos Jumala tahtoo, onnellisen tien tulla teidän tykönne.
11. Sillä minä ikävöitsen teitä nähdä, että minä jotain hengellistä lahjaa teille jakaisin, että te vahvistetuksi tulisitte,
12. Se on, että minä saisin ynnä teidän kanssanne lohdutuksen, uskon kautta, joka meillä keskenämme on, sekä teidän että minun.
13. Mutta en minä tahdo salata teiltä, rakkaat veljet, että minä olen usein aikonut tulla teidän tykönne, (ja olen tähän asti estetty) että minä teidänkin seassanne jonkun hedelmän saisin, niinkuin muidenkin pakanain seassa.
14. Minä olen velkapää Grekiläisille ja muukalaisille, viisaille ja tyhmille.
15. Sentähden niin paljo kuin minussa on, olen minä teillekin, jotka Roomissa olette, valmis evankeliumia saarnaamaan.
16. Sillä en minä häpee Kristuksen evankeliumia; sillä se on Jumalan voima itsekullekin uskovaiselle autuudeksi. Ensin Juudalaiselle, niin myös Grekiläiselle.
17. Sillä siinä se vanhurskaus, joka Jumalan edessä kelpaa, ilmoitetaan uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on: vanhurskaan pitää elämän uskosta.
18. Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaiken ihmisten jumalattomuuden ja vääryyden tähden, jotka totuuden vääryydessä pitävät.
19. Sentähden se, mikä taidetaan Jumalasta tuta, on heille tiettävä; sillä Jumala ilmoitti sen heille.
20. Sillä hänen näkymättömät menonsa, nimittäin, ijankaikkinen voimansa ja jumaluutensa nähdään hamasta maailman luomisesta, jotka ymmärretään niistä, jotka tehdyt ovat: ettei he taitaisi itseänsä syyttömiksi sanoa.
21. Että he tunsivat Jumalan, ja ei ylistäneet häntä niinkuin Jumalaa eikä kiittäneet, vaan vilpistelivät omissa ajatuksissansa, ja heidän järjetöin sydämensä on pimennyt.
22. Kuin he itsensä viisaiksi luulivat, niin he ovat tyhmiksi tulleet,
23. Ja ovat katoomattoman Jumalan kunnian muuttaneet katoovaisen ihmisen ja lintuin ja neljäjalkaisten ja matelevaisten kuvan muotoiseksi.
24. Sentähden on myös Jumala heidät laskenut sydämensä himoihin, saastauteen, häpäisemään keskenänsä omaa ruumistansa,
25. Jotka Jumalan totuuden ovat valheeksi muuttaneet ja ovat kunnioittaneet ja palvelleet enemmän luontokappaletta kuin Luojaa, joka on siunattu ijankaikkisesti, amen!
26. Sentähden on Jumala heidät antanut ylön häpiällisiin himoihin, että myös heidän vaimonsa ovat muuttaneet luonnollisen tavan luontoa vastaan,
27. Niin myös miehet ovat antaneet ylön vaimon luonnollisen pitämisen, toinen toisensa puoleen himoissansa palaneet, miehet miesten kanssa riettauden tehneet ja saaneet, niinkuin pitikin, eksymisensä palkan itsessänsä.
28. Ja niinkuin ei he tahtoneet Jumalaa tuta, niin Jumala laski heidät häijyyn mieleen tekemään niitä, mitä ei sovi tehdä,
29. Täynnänsä kaikkea vääryyttä, salavuoteutta, koiruutta, ahneutta, pahuutta: täynnä kateutta, murhaa, riitaa, petosta, pahan suomuutta:
30. Korvankuiskutteliat, panetteliat, Jumalaa vihaajat, häpäisiät, ylpiät öykkärit, pahain neuvoin pesät, vanhemmillensa tottelemattomat,
31. Tomppelit, liiton rikkojat, haluttomat, sovittamattomat, armottomat.
32. Jotka Jumalan oikeuden tietävät, (että ne, jotka näitä tekevät, ovat kuoleman ansainneet) ei ainoastaan niitä tee, mutta myös suostuvat niihin, jotka niitä tekevät.


Paavali sanoo olevansa eroitettu Jumalan evankeliumiin. Julistamaan siis Jumalan evankeliumia. Jakeessa 9 Paavali sanoo palvelevansa Jumalaa Hänen Poikansa evankeliumissa. Jakeessa 16 Paavali sanoo ettei häpeä Kristuksen evankeliumia sillä se on Jumalan voima. Roomalaiskirje tuo siis jo ensimmäisessä luvussa esille sen että Kristus on Poika joka on Jumala. Luku tuo myös sen esille ettei Paavali julista omaa sanaansa vaan Jumalan evankeliumia eli Kristuksen evankeliumia.

1.Pie.1:10 Sitä pelastusta ovat etsineet ja tutkineet profeetat, jotka ovat ennustaneet teidän osaksenne tulevasta armosta,
1:11 ovat tutkineet, mihin tai millaiseen aikaan heissä oleva Kristuksen Henki viittasi, edeltäpäin todistaessaan Kristusta kohtaavista kärsimyksistä ja niiden jälkeen tulevasta kunniasta.


2. (Jonka hän on ennen prophetainsa kautta pyhissä Raamatuissa luvannut,)
3. Hänen Pojassansa, (joka on Davidin siemenestä lihan puolesta syntynyt,

Biblian käännös tuo mielestäni myös saman ulottuvuuden kuin 1.Pietarin kirje eli sen että profeetat ovat kirjoittaneet kirjoituksensa Kristuksen Hengessä eli Pojassa. Koko Raamattu on Jumalan sanaa. Isä lähetti Poikansa ilmoittamaan sanansa ihmisille. Kristuksen evankeliumi on Jumalan voima sillä usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jumalan (Kristuksen) sanan kautta. Jumalan evankeliumi on ilosanoma Jumalan Pojasta jonka kautta ihmiset saavat armon. Jumalan ilosanoma on Pojan kautta annettu ja kertoo Pojasta joka tuo Jumalan armon ihmisille uskon kuuliaisuudeksi Hänen nimeään kohtaan. Sillä se vanhurskaus joka Jumalan edessä kelpaa ilmoitetaan uskosta uskoon, niin kuin kirjoitettu on vanhurskaan pitää elämän uskosta. Uskosta Jeesukseen Kristukseen meidän Herraamme.

Luku kertoo myös siitä kuinka Jumalan teot todistavat Jumalan voimasta jumaluudesta. Jotkut eivät halua antaa Jumalalle kunniaa vaan antavat Jumalalle kuuluvan kunnian luoduille asioille. Koska ihmiset eivät tahdo Jumalaa tuntea laskee Jumala heidät häijyyn mieleen (lihansa himoihin) tekemään niitä mitä ei sovi tehdä (homous). He tietävät että Jumalan vanhurskas säädös (sana) sanoo sellaisten harjoittajien ansainneen kuoleman mutta he eivät välitä siitä vaan antavat hyväksyntänsä niille jotka sellaisia tekevät.

Nyky-yhteiskunta todistaa tämän sanan käyneen täysin toteen. Kun Jumalan kunnia on annettu luoduille asioille (luonto luojana kehitysopin kautta jne..) ja Jumalan tuntemisesta ei haluta pitää kiinni niin homosekuaalisuus lisääntyy huimasti kun ihmiset sydäntensä himoissa saastaisuudessa häpäisevät omat ruumiinsa. Maailman suvaitsevaisuus antaa myös tukensa ja hyväksyntänsä niille jotka sellaisia tekevät...

Re: Kirje Roomalaisille

ViestiLähetetty: 07. Kesä 2018 07:47
Kirjoittaja kalamos
No aloitetaan Roomalaiskirjeen ensimmäisestä jakeesta.

:bible:
Paavali (Room 1:1) kirjoitti:Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli,
erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia


Roomalaiskirje on Jumalan evankeliumi.
Sen evankeliumin, jonka Paavali meille julistaa,
Paavali on saanut tiedoksi suoraan Jeesukselta ilmestyksen kautta:

:bible:
Paavali (Gal 1:11-12) kirjoitti:Sillä minä teen teille tiettäväksi, veljet,
että minun julistamani evankeliumi ei ole ihmisten mukaista;
enkä minä olekaan sitä ihmisiltä saanut,
eikä sitä ole minulle opetettu,
vaan Jeesus Kristus on sen minulle ilmoittanut.


Matteus, Markus ja Luukas samoinkuin Johannes ovat tallentaneet
meille Jeesuksen elämäkerran.
Ja toki niistä löytyy evankeliumi - Valtakunnan evankeliumi,
ilmoitus tulevasta Jumalan Valtakunnasta.

Mutta Jeesus paljasti useita salaisuuksia vasta Paavalille.
Yksi näistä salaisuuksista on armon evankeliumi.
Jeesus antoi suoraan Paavalille - pakanain apostolille -
ilmestyksen kautta tiedoksi tämän nyt meneillään olevan armotalouskauden salaisuuden.

:bible:
Paavali (Ef 3:1-3) kirjoitti:Sen takia minä, Paavali, teidän, pakanain, tähden
Kristuksen Jeesuksen vanki, notkistan polveni -
olette kaiketi kuulleet siitä Jumalan armon taloudenhoidosta,
mikä on minulle teitä varten annettu,
että näet tämä salaisuus on ilmestyksen kautta tehty minulle tiettäväksi,
niinkuin olen siitä edellä lyhyesti kirjoittanut

Re: Kirje Roomalaisille

ViestiLähetetty: 07. Kesä 2018 14:58
Kirjoittaja Jukka
Minua on puhutellut Roomalaiskirjeen ensimmäiset sanat παυλος δουλος... -paulos dulos... Paavali orja.... Tuo paulos merkitsee pientä eli oikeastaan siis kirje alkaa sanoin "pienii orja". Harva lienee voi käsi sydämellä tuon tunnustuksen itsestään antaa. En ainakaan minä voi. Orjalla ei ole mitään oikeuksia isäntänsä edessä. Kun Jeesus kuljettaa omiaan voittosaatossa ymmärrän sen niin, että Hän kuljettaa voittamiaan perässään "kaiken kansan katsellessa" (2.Kor. 2:14). Sellaiseen triumfiin Herra meitä kutsuu ja vaikeaksi tämän meille tekee se, että tämä orjuus ja Hänen voittosaatossaan kulkeminen on vapaehtoista. Tässä käydään se "toinen taistelu", omista oikeuksista luopuminen. Ensimmäinen käytiin silloin, kun pelastuimme uskomalla Jeesukseen.

Re: Kirje Roomalaisille

ViestiLähetetty: 03. Heinä 2018 09:30
Kirjoittaja kurja
Jukka kirjoitti:Minua on puhutellut Roomalaiskirjeen ensimmäiset sanat παυλος δουλος... -paulos dulos... Paavali orja.... Tuo paulos merkitsee pientä eli oikeastaan siis kirje alkaa sanoin "pienii orja". Harva lienee voi käsi sydämellä tuon tunnustuksen itsestään antaa. En ainakaan minä voi. Orjalla ei ole mitään oikeuksia isäntänsä edessä. Kun Jeesus kuljettaa omiaan voittosaatossa ymmärrän sen niin, että Hän kuljettaa voittamiaan perässään "kaiken kansan katsellessa" (2.Kor. 2:14). Sellaiseen triumfiin Herra meitä kutsuu ja vaikeaksi tämän meille tekee se, että tämä orjuus ja Hänen voittosaatossaan kulkeminen on vapaehtoista. Tässä käydään se "toinen taistelu", omista oikeuksista luopuminen. Ensimmäinen käytiin silloin, kun pelastuimme uskomalla Jeesukseen.


Mielenkiintoista !

Minä taas pystyn, jopa ilolla ja käsi sydämella, sanomaan olevani Kristuksen orja.

Se orjan asema, on paras asema joka voi olla, kun sen orjan aseman oikein ymmärtää. :)

Alkulause (Room 1:1-7)

ViestiLähetetty: 06. Heinä 2025 08:38
Kirjoittaja kalamos
Roomalaiskirje on
Jumalan Evankeliumi.

:bible:
Paavali (Room 1:1-3) kirjoitti:
Paavali,
Jeesuksen Kristuksen palvelija,
kutsuttu apostoli,

erotettu julistamaan
Jumalan evankeliumia,

jonka Jumala on edeltä luvannut
profeettainsa kautta
pyhissä kirjoituksissa,
hänen Pojastansa


Paavali jatkaa esitellen
Jumalan Pojan.

:bible:
Paavali (Room 1:3-4) kirjoitti:
- joka lihan puolesta on syntynyt
Daavidin siemenestä
ja pyhyyden hengen puolesta
kuolleistanousemisen kautta
asetettu Jumalan Pojaksi voimassa -
Jeesuksesta Kristuksesta,
meidän Herrastamme


Jumalan Poika
Isän rinnalta/povesta/helmasta
tuli ihmisruumiiseen,
jonka Jumala valmisti neitsyen kohtuun.

Pojan kuolema ristillä
ja sitä seuraava ruumiin ylösnousemus
oli osoitus siitä,
että nyt Pojalla oli kaikki valta.

Tästä vallasta ja voimasta
me tulemme osallisiksi
ja tulemme itsekin
Jumalan lapsiksi
ottamalla Hänet vastaan
ja uskomalla Hänen nimeensä.

Paavali jatkaa alkulausetta
ilmaisten syyn sille,
miksi hän julistaa
Jumalan Evankeliumia
Hänen Pojastaan.

:bible:
Paavali (Room 1:5-6) kirjoitti:
jonka kautta me olemme saaneet
armon ja apostolinviran,
että syntyisi uskon kuuliaisuus
hänen nimeänsä kohtaan
kaikissa pakanakansoissa,
joihin tekin,
Jeesuksen Kristuksen kutsumat, kuulutte


Kysymyksessä on siis myös
uskon kuuliaisuuden evankeliumi.

Kuuliaisuus ja uskominen
tulevat kumpikin
samasta sanajuuresta:

    πείθω = luottaa
    peitho


Jos panemme
täyden luottamuksemme
Poikaan,
meillä on iankaikkinen elämä.

Ja nyt Paavali kirjoittaa
Roomassa oleville
uskon kuuliaisuudessa
eläville Jumalan rakkaille.

Näille Paavali toivottaa
Armoa ja Rauhaa.

Ja tähän päättyy
Roomalaiskirjeen
seitsemän jaetta pitkä virke
eli Alkulause.

Koska tämä kirje on
Jumalan Evankeliumi,
niin Paavali pohjustaa
sen näin täydellisesti,
ennenkuin mainitsee
Vastaanottajan.

:bible:
Paavali (Room 1:7) kirjoitti:
kaikille Roomassa oleville
Jumalan rakkaille,
kutsutuille pyhille.

Armo teille ja rauha Jumalalta,
meidän Isältämme,
ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Tervehdys (Room 1:8-17)

ViestiLähetetty: 07. Heinä 2025 08:28
Kirjoittaja kalamos
Edellä oleva alkulause selvitti,
että Jumalan evankelumi on
edeltä luvattu Hyvä Sanoma
Jumalan Suosiosta eli Armosta
Hänen Pojassaan,
josta tuli Kristus Jeesus
eli Voideltu Pelastaja.

Tämä edellytti lihaksi tulemista
Daavidin siemenestä
sekä Ristinkuolemaa
ja ylösnousemusta sekä
asettamista Jumalan Pojaksi Voimassa.

Uskon kuuliaisuus
Hänen nimeänsä kohtaan
saa aikaan ihmeen,
jossa me synnymme uudesti
ylhäältä Hengestä Jumalan lapsiksi
ja tulemme itse kukin
yhdeksi jäsneksi Kristuksen Ruumiissa,
jolloin olemme osalliset
Jumalan ja Herran Jeesuksen
armosta eli suosiosta
ja kaiken kattavasta rauhasta.

Kaiken siunauksen lähde on kytkettynä
Jumalan lasten ylle uskon kautta.

:bible:
Paavali (Room 1:8) kirjoitti:
Ensiksikin
minä kiitän Jumalaani
Jeesuksen Kristuksen kautta
teidän kaikkien tähden,
koska teidän uskoanne
mainitaan kaikessa maailmassa.


Rooman uskovien asema
oli oleva aivan erityinen
koko maailmassa.

Aiemmin kirjoittaessaan
Korinton seurakunnalle,
Paavali oli jo maininnut
lähestyvän ahdingon
ja antanut toimintaohjeita sen varalta.
Vain uskon kautta
uskovat saattoivat kestää sen.
Paavalin toivottama
Jumalan armo ja rauha
olivat välttämättömyys tulevina päivinä.

Tämän tähden Paavali
paitsi kiitti Jumalaa Rooman uskovista,
myös aivan erityisellä tavalla
kantoi heitä jatkuvasti Herran eteen
rukoillen heidän puolestaan.

:bible:
Paavali (Room 1:9) kirjoitti:
Sillä Jumala,
jota minä hengessäni palvelen
julistaen hänen Poikansa
evankeliumia,
on minun todistajani,
kuinka minä teitä
lakkaamatta muistan


Paavalin huoli roomalaisista oli niin suuri,
että hän olisi välttämättä
halunnut päästä heidän luokseen.

:bible:
Paavali (Room 1:10) kirjoitti:
aina rukouksissani anoen,
että minä jo vihdoinkin,
jos Jumala tahtoo,
pääsisin tulemaan teidän tykönne.


Siis Paavalin sydämessä oli
oikein polte Roomaisten tähden.
He tarvitsisivat vahvistusta.

:bible:
Paavali (Room 1:11) kirjoitti:
Sillä minä ikävöitsen teitä nähdä,
voidakseni antaa teille
jonkun hengellisen lahjan,
että te vahvistuisitte


Paavali ei lähesty heitä ylhäältä päin
vaan vähäisenä orjana,
kuten Jukka tuolla edellä totesi.

Paavali haluaa kyllä antaa heille
hengellisen lahjan,
mutta yhtä lailla saada heiltä
virkistystä ja vahvistusta.

:bible:
Paavali (Room 1:12) kirjoitti:
se on,
että me yhdessä ollessamme
virkistyisimme yhteisestä uskostamme,
teidän ja minun


Paavali haluaa kohdata heidät,
jotta tämä olisi mahdollista.
Historiasta tiedämme,
että se lopulta toteutuikin,
mutta hirmuinen oli matka
tuohon määränpäähän.
Se oli Paavalin
kutsumuksen täyttymys.

:bible:
Paavali (Room 1:13) kirjoitti:
Ja minä en tahdo, veljet,
teiltä salata, että jo monesti
olen päättänyt tulla teidän tykönne
saadakseni jonkin hedelmän
teidänkin keskuudestanne,
niinkuin muidenkin pakanain,
mutta olen ollut estetty tähän saakka.


Paavali on ollut kuin
koira juoksunarussa,
joka ei pääse pihalta
sinne mihin haluaisi,
vaikka yhä uudestaan yrittää
moniin eri suuntiin.

:bible:
Paavali (Room 1:14-15) kirjoitti:
Kreikkalaisille ja barbaareille,
viisaille ja tyhmille minä olen velassa;

omasta puolestani
minä siis olen altis teillekin,
Roomassa asuvaisille,
julistamaan evankeliumia.


Suurjännitekaapeli on viritetty
Paavalin ja Rooman uskovien välille.

:bible:
Paavali (Room 1:16) kirjoitti:
Sillä minä en häpeä evankeliumia;
sillä se on Jumalan voima,
itsekullekin uskovalle pelastukseksi,
juutalaiselle ensin,
sitten myös kreikkalaiselle.


Kytkentä tuohon voimaverkkoon
tapahtuu uskon kautta.

:bible:
Paavali (Room 1:17) kirjoitti:
Sillä siinä
Jumalan vanhurskaus ilmestyy
uskosta uskoon,
niinkuin kirjoitettu on:


"Vanhurskas on elävä uskosta".


Meidät pelastetaan uskon kautta,
kun ensin kuulemme
Jumalan Hyvän Sanoman eli Evankeliumin,
johon sisältyy Voima.

Jos me otamme sen vastaan,
niin me saamme lahjaksi uskon
ja meidät vanhurskautetaan.

Sen jälkeen Sanan voima
vaikuttaa meissä uskon tekoja,
joissa Jumalan vanhurskaus
tulee esiin.

Jumalan Sana eli Jeesus Kristus
on tuon uskon alkaja.
Hän vaikuttaa meissä uskon.

Ja sitten meillä on etuoikeus
elää Hänen uskossaan.

Siis Jeesus Kristus
on tuon uskon lähde
alusta loppuun saakka.

Jeesus ja Hänen uskonsa
ovat meille lahja.

Ne, jotka ottavat
tämän lahjan vastaan,
ovat vanhurskautettuja
ja elävät vanhurskasta elämää
uskon kautta.

Ne,
jotka tuon lahjan hylkäävät,
ovat vääriä eli epävanhurskaita.
Ja he elävät elämää,
joka ei ole kuuliaista Herralle.

Siis vanhurskaissa
vaikuttaa eri voima
kuin epävanhurskaissa.

Meissä vaikuttaa
evankeliumiin kätketty
Jumalan voima,
jossa Jumalan vanhurskaus ilmestyy
tai ehkä oikeammin käännettynä
paljastuu tai tulee ilmi
uskosta uskoon
eli kääntymisestä alkaen
aina uusina uskon tekoina.

Jumalan vanhurskaus
ilmestyy meille uskon kautta,
ja sitten siitä alkaen
me saamme elää Jeesuksen uskossa
ja lahjavanhurskaudessa.

Jumalattomuus (Room 1:18-32)

ViestiLähetetty: 10. Heinä 2025 08:43
Kirjoittaja kalamos
Olemme juosseet
Roomalaiskirjeen
ensimmäisen osion
eli Alkusanat läpi.

Sen ensimmäinen virke
eli seitsemän jaetta pitkä
Alkulause
kertoi jo mistä on kysymys.

Kysymys on
Jumalan Evankeliumista.

Ja sitten vasta tultiin
Tervehdykseen,
joka toivottaa lukijoille
Jumalan Armoa eli Suosiota
ja
Jumalan Rauhaa eli
Suloisuutta, Mielihyvää,
Suosion- ja Rakkauden osoitusta,
Kiitosta,
Hyvinvointia, Terveyttä jne.

Se Ilosanoma,
josta Vanhan Testamentin lupaukset
Raamatun
ensimmäisestä sanasta alkaen
ovat antaneet toivoa ihmiskunnalle,
on nyt täyttynyt ja
ja tallennettuna
Uuden Testamentin puolelle.

Roomalaiskirjeen alkusanat
päättyivät iki-ihanaan todistukseen
Jumalan Evankeliumista,
joka on Jumalan Voima,
ja joka pelastaa meidät
uskon kautta.

Niin valtavan suloinen kuin onkin
Roomalaiskirjeen avaussanojen
esiintuoma Jumalan Hyvä Sanoma,
niin Paavali kuitenkin
joutuu aloittamaan
Totuuden Sanan
syvällisen tutkistelun siitä tosiasiasta,
että jokainen meistä,
joissa nyt ilmenee
Jumalan Vanhurskaus,
on tehnyt syntiä,
jolla on seuraamuksensa,
jos emme ota vastaan
Jumalan Hyvää sanomaa.

:bible:
Paavali (Room 1:18-32) kirjoitti:
Sillä Jumalan viha
ilmestyy taivaasta
kaikkea ihmisten
jumalattomuutta ja vääryyttä
vastaan,

niiden,
jotka pitävät totuutta
vääryyden vallassa,

sentähden että se,
mikä Jumalasta voidaan tietää,
on ilmeistä heidän keskuudessaan;
sillä Jumala on sen heille ilmoittanut.

Sillä hänen näkymätön olemuksensa,
hänen iankaikkinen voimansa
ja jumalallisuutensa,
ovat,
kun niitä hänen teoissansa tarkataan,
maailman luomisesta asti nähtävinä,
niin etteivät he voi
millään itseänsä puolustaa,

koska he,
vaikka ovat tunteneet Jumalan,
eivät ole häntä
Jumalana kunnioittaneet
eivätkä kiittäneet,
vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet,
ja heidän ymmärtämätön
sydämensä on pimentynyt.

Kehuessaan viisaita olevansa
he ovat tyhmiksi tulleet
ja ovat
katoamattoman Jumalan kirkkauden
muuttaneet katoavaisen ihmisen
ja lintujen ja nelijalkaisten
ja matelevaisten kuvan kaltaiseksi.

Sentähden Jumala on heidät,
heidän sydämensä himoissa,
hyljännyt saastaisuuteen,
häpäisemään itse omat ruumiinsa,
nuo,
jotka ovat vaihtaneet
Jumalan totuuden valheeseen
ja kunnioittaneet ja palvelleet
luotua enemmän kuin Luojaa,
joka on ylistetty iankaikkisesti,
amen.

Sentähden Jumala on
hyljännyt heidät
häpeällisiin himoihin;

sillä heidän naispuolensa
ovat vaihtaneet
luonnollisen yhteyden
luonnonvastaiseen;

samoin miespuoletkin,
luopuen luonnollisesta yhteydestä
naispuolen kanssa,
ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa
ja harjoittaneet,
miespuolet miespuolten kanssa,
riettautta
ja villiintymisestään saaneet itseensä
sen palkan, mikä saada piti.

Ja niinkuin heille ei kelvannut
pitää kiinni Jumalan tuntemisesta,
niin Jumala hylkäsi heidät
heidän kelvottoman mielensä valtaan,
tekemään sopimattomia.

He ovat täynnänsä kaikkea
vääryyttä, pahuutta,
ahneutta, häijyyttä,

täynnä kateutta, murhaa, riitaa,
petosta, pahanilkisyyttä;

ovat korvaankuiskuttelijoita,
panettelijoita, Jumalaa vihaavaisia,
väkivaltaisia, ylpeitä,
kerskailijoita, pahankeksijöitä,
vanhemmilleen tottelemattomia,

vailla ymmärrystä,
luotettavuutta, rakkautta ja laupeutta;

jotka,vaikka tuntevat
Jumalan vanhurskaan säädöksen,
että ne,
jotka senkaltaisia tekevät,
ovat kuoleman ansainneet,
eivät ainoastaan itse niitä tee,
vaan vieläpä
osoittavat hyväksymistä niille,
jotka niitä tekevät.


Nämä ihmiset eivät ole
meidän laillamme Jumalan lapsia.

He ovat ihmisiä,
joilla ei Jumalaa ole
eli jumalattomia.

Mutta täystyrmäys
on vielä edessäpäin.

Ja se tapahtuu
heti seuraavassa erässä.

Ja kohtaa yllättäin juuri meidät,
jotka olimme kauhuissamme
tuon jumalattomuuden kuvauksen kuultuamme.

Laki ja Tuomio (Room 2)

ViestiLähetetty: 30. Heinä 2025 08:24
Kirjoittaja kalamos
Jumalan Evankeliumin
eli Hyvän Sanoman
hyvyys
on avautunut jo heti
Roomalaiskirjeen alkulauseessa.

Sitä seuranneen tervehdyksen jälkeen
seurasi kuitenkin tiukkaa tekstiä
jumalattomuudesta.

Jumalan yhteydessä elävä uskova
ei voi kuin kauhistella
Paavalin kuvaamaa jumalatonta elämää
eli elämää vailla Jumalaa.

Seuraavaksi Paavali siirtyy
puhumaan tuomiosta.

Ja yllättää täysin meidät,
jotka juuri kauhistelimme
maailman pahuutta.

:bible:
Paavali (Room 2:1) kirjoitti:
Sentähden sinä, oi ihminen,
et voi millään itseäsi puolustaa,
olitpa kuka hyvänsä,
joka tuomitset.

Sillä mistä toista tuomitset,
siihen sinä itsesi syypääksi tuomitset,
koska sinä, joka tuomitset,
teet samoja tekoja.


Jos erehdyin mielessäni tuomitsemaan
juuri kuvattua jumalatonta ihmisjoukkoa,
niin tuomitsin samalla itseni,
koska minä teen samoja tekoja.

    Mitä!
    Minäkö?
    Eeeiiiiii!
    Ei kinä!

Minä en ole tappanut ketään.
Ai niin.
Mitä tulikaan sanottua veljelle.

Mutta en minä sentään
ole tehnyt huorin.
Ai niin ... no tuota ...
hiukan katseeni taisi vaeltaa.

:bible:
Paavali (Room 2:2-3) kirjoitti:
Ja me tiedämme,
että Jumalan tuomio
on totuuden mukainen niille,
jotka senkaltaisia tekevät.

Vai luuletko, ihminen,
sinä, joka tuomitset niitä,
jotka senkaltaisia tekevät,
ja itse samoja teet,
että sinä vältät Jumalan tuomion?


Niin mutta
minähän olen jo saanut anteeksi ...

:bible:
Paavali (Room 2:4) kirjoitti:
Vai halveksitko hänen
hyvyytensä ja
kärsivällisyytensä ja
pitkämielisyytensä
runsautta,

etkä tiedä,
että Jumalan hyvyys
vetää sinua parannukseen?


Eli Hyvä Sanoma kertoo
paitsi Sovituksesta
myös Uudesta Elämästä,
joka kulkee ihan toiseen suuntaan kuin aiemmin.

:bible:
Paavali (Room 2:5-10) kirjoitti:
Kovuudellasi
ja sydämesi katumattomuudella
sinä kartutat päällesi vihaa
vihan ja Jumalan vanhurskaan tuomion
ilmestymisen päiväksi,
hänen,


"joka antaa kullekin
hänen tekojensa mukaan":


niille,
jotka hyvässä työssä kestävinä
etsivät
kirkkautta ja kunniaa ja katoamattomuutta,
iankaikkisen elämän,

mutta niiden osaksi,
jotka ovat itsekkäitä
eivätkä tottele totuutta,
vaan tottelevat vääryyttä,
tulee viha ja kiivastus.

Tuska ja ahdistus
jokaisen ihmisen sielulle,
joka pahaa tekee,
juutalaisen ensin,
sitten myös kreikkalaisen;

mutta kirkkaus ja kunnia ja rauha
jokaiselle,
joka tekee sitä,
mikä hyvä on,
juutalaiselle ensin,
sitten myös kreikkalaiselle!


Nyt minä alan aavistaa,
mistä on kysymys.

Siis uskonto ei auta pätkääkään.
Tarvitaan usko.

:bible:
Paavali (Room 2:11-13) kirjoitti:
Sillä Jumala
ei katso henkilöön.

Sillä kaikki,
jotka ilman lakia ovat syntiä tehneet,
ne myös ilman lakia hukkuvat,

ja kaikki,
jotka lain alaisina ovat syntiä tehneet,
ne lain mukaan tuomitaan;

sillä eivät lain kuulijat
ole vanhurskaita Jumalan edessä,
vaan lain noudattajat vanhurskautetaan.


Eli oikeastaan
uskonnolla kiivailijat
tuomitaan ankarammin
kuin pakanat,
joilla ei lakia ole.

:bible:
Paavali (Room 2:14-16) kirjoitti:
Sillä kun pakanat,
joilla ei lakia ole,
luonnostansa tekevät,
mitä laki vaatii,

niin he,
vaikka heillä ei lakia ole,
ovat itse itsellensä laki

ja osoittavat,
että lain teot ovat kirjoitetut
heidän sydämiinsä,

kun heidän omatuntonsa
myötä-todistaa
ja heidän ajatuksensa
keskenään syyttävät
tai myös puolustavat heitä -

sinä päivänä,
jona Jumala on tuomitseva
ihmisten salaisuudet
Kristuksen Jeesuksen kautta,
minun evankeliumini mukaan.


Jumala on siis tuomitseva
ihmisten salaisuudet.

Emmekä siltä välty,
vaikka olisimme juristeja.

:bible:
Paavali (Room 2:17-24) kirjoitti:
Mutta jos sinä kutsut itseäsi
juutalaiseksi ja luotat lakiin
ja Jumala on sinun kerskauksesi
ja tunnet hänen tahtonsa
ja, opetettuna laissa,
tutkit, mikä parasta on,

ja luulet kykeneväsi olemaan
sokeain taluttaja,
pimeydessä olevien valkeus,
ymmärtämättömien kasvattaja,
alaikäisten opettaja,

sinulla kun laissa on
tiedon ja totuuden muoto:

niin sinäkö,
    joka toista opetat,
    et itseäsi opeta;

    joka julistat,
    ettei saa varastaa,
    itse varastat;

    joka sanot,
    ettei saa tehdä huorin,
    itse teet huorin;

    joka kauhistut
    epäjumalia,
    kuitenkin olet
    temppelin ryöstäjä;

    joka laista kerskaat,
    häväiset lainrikkomisella
    Jumalaa?
Sillä

"teidän tähtenne
Jumalan nimi tulee pilkatuksi
pakanain seassa",

niinkuin kirjoitettu on.


Laki oli jäänyt
lihan tasolle.

:bible:
Paavali (Room 2:25) kirjoitti:
Ympärileikkaus kyllä on hyödyllinen,
jos sinä lakia noudatat;

mutta jos olet lainrikkoja,
niin sinun ympärileikkauksesi
on tullut ympärileikkaamattomuudeksi.


Ulkoisesti näytti siltä,
että he olivat Jumalan kansa
lakipykälineen.

Mutta sydän ei ollutkaan
ympärileikattu.

Kun sen sijaan,
laista tietämättömät pakanat
noudattivat heidän sydämeensä
kirjoitettua Jumalan lakia,
ja olivat
ilman ulkoista ympärileikkausta
ympärileikatut sydämeltä.

:bible:
Paavali (Room 2:26) kirjoitti:
Jos siis ympärileikkaamaton
noudattaa lain säädöksiä,
eikö hänen
ympärileikkaamattomuutensa
ole luettava
ympärileikkaukseksi?


Ja tätä asiaa kiihkouskonnolliset juutalaiset
eivät millään tahtoneet ymmärtää.

Vaikka olivat tulleet Jeesukseen uskoviksi
he tahtoivat edelleen,
että pakanatkin noudattaisivat
Israelin kansalle annettua
ympärileikkaussäädöstä.

Vaikka pakanauskovat olivat
jo suoraan päässeet ympärileikkauksen
päämäärään,
johon juutalaiset eivät olleet päässeet
lihan ympärileikkauksella.

:bible:
Paavali (Room 2:27) kirjoitti:
Ja luonnostaan ympärileikkaamaton,
joka täyttää lain,
on tuomitseva sinut,
joka lainkirjaiminesi
ja ympärileikkauksinesi
olet lainrikkoja.


Siis todellista Jumalan kansaa
ovatkin sydämeltä ympärileikatut.

:bible:
Paavali (Room 2:28-29) kirjoitti:
Sillä ei se ole juutalainen,
joka vain ulkonaisesti on juutalainen,
eikä ympärileikkaus se,
joka ulkonaisesti lihassa tapahtuu;

vaan se on juutalainen,
joka sisällisesti on juutalainen,
ja oikea ympärileikkaus
on sydämen ympärileikkaus
Hengessä, ei kirjaimessa;

ja hän saa kiitoksensa,
ei ihmisiltä, vaan Jumalalta.


Pelkkä ulkoinen ympärileikkaus
ei ollut lain noudattamista.

Siihen piti sisältyä
jo Vanhan Testamentin mukaan
huulten, korvien ja sydämen
ympärileikkaus.

Jumalan uskollisuus ja vanhurskaus (Room 3)

ViestiLähetetty: 03. Elo 2025 08:39
Kirjoittaja kalamos
Ylpeys synnyttää helposti mielialan,
jossa tuomitaan toisia.

Ja niin juutalaiset
Jumalan valittuna kansana
olivat osin eksyneet
heille annetun lain
perussanomasta eli
Rakkaudesta.

Ja silloin he itse
olivatkin lainrikkojia.

Ja pakanat,
joilla ei lakia ole,
joita ei koske esimerkiksi
lihan ympärileikkaussäädös,
ovat kuitenkin sydämeltään
ympärileikattuja.

Israel oli
Jumalan valittuna kansana
varjeltu
synnin aiheuttamalta täystuholta
heille annetun lain kautta.

Jumalan ja Israelin kansan
välinen liitto oli heille ylpeyden aihe.
Sen tarkoitus oli kuitenkin pitää
heidät nöyryydessä,
jotta paholainen ei saa heitä valtaansa
ja he voivat täyttää sen tehtävän,
joka Jumalalla heitä varten on.

Nyt Jumala on solminut
Israelin kansan kanssa jo toisen liiton.
Uuden ja paremman.

Ja siitä pääsevat osalliseksi
myös pakanat.
Me emme ole vaivaa nähneet,
ja kuitenkin pääsemme
osalliseksi tästä uudesta liitosta.

Ja nyt on sellainen vaara olemassa,
että me ylpistymme.

Israel on kuitenkin Jumalan silmäterä.
Voi meitä, jos väheksymme heitä.

:bible:
Paavali (Room 3:1-2) kirjoitti:
Mitä etuuksia on siis juutalaisilla,
tai mitä hyötyä ympärileikkauksesta?

Paljonkin,
kaikin tavoin;

ennen kaikkea se,
että heille on uskottu,
mitä Jumala on puhunut.


Jumalan Sana on
varjeltunut meille
heidän kauttaan.

:bible:
Paavali (Room 3:3) kirjoitti:
Mutta kuinka?

Jos jotkut ovat olleet epäuskoisia,
ei kaiketi heidän epäuskonsa
ole Jumalan uskollisuutta tyhjäksi tekevä?


Jumala on antanut Israelille
monenlaista.
Uskonut sen heille.
Se on heidän ja pysyy.

Israel on jalo puu.
Me olemme vain oksastettuja siihen.

Oli tuo puu millainen tahansa,
niin Jumala on aina uskollinen.

Paavali käyttää adjektiivia

    ἀληθινός
    alēthinos

    tosi
    totuudellinen
    aito
    oikea


:bible:
Paavali (Room 3:4) kirjoitti:
Pois se!

Olkoon Jumala totinen,
mutta jokainen ihminen valhettelija,
niinkuin kirjoitettu on:


"Että sinut havaittaisiin
vanhurskaaksi sanoissasi
ja että voittaisit,
kun sinun kanssasi oikeutta käydään".


Siis vaikka me ihmiset
olemme monesti väärämielisiä
niin Jumala on aina oikeamielinen.
Myös väärämielisiä kohtaan.

:bible:
Paavali (Room 3:5) kirjoitti:
Mutta jos meidän vääryytemme
tuo ilmi Jumalan vanhurskauden,
mitä me siihen sanomme?

Ei kaiketi Jumala ole väärä,
kun hän rankaisee vihassansa?

Minä puhun ihmisten tavalla.


Jos näin ei olisi,
niin sitten ei olisi ketään,
joka voisi tuomita väärät.

Ja jopa paholainen
saisi ikuisesti riehuta
keskuudessamme.

:bible:
Paavali (Room 3:6) kirjoitti:
Pois se!
Sillä kuinka Jumala silloin
voisi tuomita maailman?


Kun Paavali sanoi:
'meidän vääryytemme'
niin hän viittasi sillä juutalaisiin.

Hän oli jo osoittanut,
että juutalaisetkin tekevät syntiä
ja joutuvat yhtä lailla tuomittaviksi.

Ja vastineeksi tähän
juutalaiset olivat syyttäneet Paavalia
vääräksi ja valehtelijaksi.

Paavali ei puolustaudu
vaan yrittää avata sokeiden silmät
näkemään heidän mielettömyytensä.

:bible:
Paavali (Room 3:7) kirjoitti:
Sillä jos Jumalan totuus
tulee minun valheeni kautta
selvemmin julki hänen kirkkaudekseen,
miksi sitten minutkin
vielä syntisenä tuomitaan?


Paavali jatkaa edelleen
toistaen hänestä esitettyjä
valheellisia väittämiä:

:bible:
Paavali (Room 3:8) kirjoitti:
Ja miksi emme tekisi,
niinkuin herjaten
syyttävät meidän tekevän
ja niinkuin
muutamat väittävät meidän sanovan:


"Tehkäämme pahaa,
että siitä hyvää tulisi"?


Niiden tuomio on oikea.


Näiden
herjaajien ja
väärän todistuksen antajien ja
valhettelijoiden
tuomio on oleva oikea.

Jumala on oleva oikeamielinen.
Mutta me emme sitä ole.

:bible:
Paavali (Room 3:9-18) kirjoitti:
Miten siis on?
Olemmeko me parempia?
Emme suinkaan.

Mehän olemme edellä osoittaneet,
että kaikki,
niin hyvin
juutalaiset kuin kreikkalaiset,
ovat synnin alla,

niinkuin kirjoitettu on:


"Ei ole ketään vanhurskasta,
ei ainoatakaan,

ei ole ketään
ymmärtäväistä,

ei ketään,
joka etsii Jumalaa;

kaikki ovat poikenneet pois,
kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet;

ei ole ketään,
joka tekee sitä,
mikä hyvä on,
ei yhden yhtäkään.

Heidän kurkkunsa on avoin hauta,
kielellänsä he pettävät,
kyykäärmeen myrkkyä
on heidän huultensa alla;

heidän suunsa on
täynnä kirousta ja katkeruutta.

Heidän jalkansa
ovat nopeat vuodattamaan verta,

hävitys ja kurjuus
on heidän teillänsä,

ja rauhan tietä
he eivät tunne.

Ei ole Jumalan pelko
heidän silmäinsä edessä."


Näin Paavali niittaa kiinni sen totuuden,
että toisin kuin juutalaiset ajattelivat,
he eivät ole parempia kuin muut.

Aiemmin oli esillä ympärileikkauksesta,
että jo VT:n sivuilla korostetaan
huulten, korvien ja sydämen
ympärileikkausta.

Kun näin ei ole tapahtunut,
niin seuraukset ovat tuossa.

Meidän puhe-elimemme
tuottavat tuollaista myrkkyä,
kuin tuossa on kuvattu.

Korvamme ovat kykenemättömiä
kuulemaan ja ymmärtämään
Rauhan Sanomaa.

Ja sydämemme ei suinkaan rakasta,
vaan vaatii kostoa.

Mutta Jumala
on toisenlainen kuin me.

Mutta nyt me tiedämme
millaisia me olemme.

Israelin kansan ylpeys
eli lakiliitto,
oli siunaukseksi siinä mielessä,
että sen avulla
kansa voisi nähdä syntinsä
ja pidättäytyä sen tekemisestä.

Se ei kuitenkaan onnistunut.
Laki ei vapauttanut synnin kahleista.

Sydämen ympärileikkaus
jäi tekemättä.

:bible:
Paavali (Room 3:19-20) kirjoitti:
Mutta me tiedämme,
että kaiken,
minkä laki sanoo,
sen se puhuu lain alaisille,

että jokainen suu tukittaisiin
ja koko maailma
tulisi syylliseksi Jumalan edessä;

sentähden,
ettei mikään liha
tule hänen edessään vanhurskaaksi
lain teoista;

sillä lain kautta
tulee synnin tunto.


Mutta nyt Uudessa liitossa
Jumalan Vanhurskaus
on ilmoitettu toisella tavalla
kuin lain kautta.

Paavali on selvittänyt meille
asiakokonaisuutta
Synti ja Sovitus

Hän on päässyt niin pitkälle,
että jokainen ihminen on
valhettelija
ja Jumala on totuudellinen.

Me olemme väärämielisiä
ja Jumala on oikeamielinen.

Me olemme epäuskoisia
ja Jumala on uskollinen.

Kaikki niin juutalaiset
kuin kreikkalaiset ovat

    jumalattomia
    tuomittavia
    lainrikkojia

Mutta
Jumalan uskollisuuden tähden
meille on tarjolla
Jumalan vanhurskaus.

Se on tarjolla kaikille
- ei lain kautta -
vaan uskon kautta.

:bible:
Paavali (Room 3:21-26) kirjoitti:
Mutta nyt Jumalan vanhurskaus,
josta laki ja profeetat todistavat,
on ilmoitettu ilman lakia,

se Jumalan vanhurskaus,
joka uskon kautta
Jeesukseen Kristukseen
tulee kaikkiin ja kaikille,
jotka uskovat;
sillä ei ole yhtään erotusta.

Sillä kaikki ovat syntiä tehneet
ja ovat Jumalan kirkkautta vailla

ja saavat lahjaksi vanhurskauden
hänen armostaan
sen lunastuksen kautta,
joka on Kristuksessa Jeesuksessa,

jonka Jumala on asettanut
armoistuimeksi
uskon kautta
hänen vereensä,

osoittaaksensa vanhurskauttaan,
koska hän oli jättänyt rankaisematta
ennen tehdyt synnit

jumalallisessa kärsivällisyydessään,
osoittaaksensa vanhurskauttaan
nykyajassa,
sitä,

että hän itse on vanhurskas
ja vanhurskauttaa sen,
jolla on usko Jeesukseen.


Ja näin ihmisen pahin heikkous
eli ylpeys on eliminoitu
pois estämästä vanhurskauttamista.

:bible:
Paavali (Room 3:27) kirjoitti:
Missä siis on kerskaaminen?
Se on suljettu pois.


Jotta ymmärtäisimme,
kuinka totaalisesti
kerskaamisen mahdollisuus
on raivattu pois tieltä,
meidän täytyy palata vielä
edeltävään jakeeseen.

Lainaamassani käännöksessä (KR 38)
oli kaksi viimeistä sanaa
väärässä järjestyksessä:
...usko Jeesukseen. V

Aapeli Saarisalon käännöksessä
sanajärjestys on oikein:

:bible: AS
Paavali (Room 3:26) kirjoitti:
Hän itse on vanhurskas
ja vanhurskauttaa sen,
joka on Jeesuksen uskoa.


Asia täsmentyy sitten
seuraavassa jakeessa,
jonka alkuosa jo vilahtikin.

:bible:
Paavali (Room 3:27) kirjoitti:
Missä siis on kerskaaminen?
Se on suljettu pois.

Minkä lain kautta?
Tekojenko lain?

Ei,
vaan uskon lain kautta.


Laki tarkoittaa
Jumalan säätämystä.

Jumala oli säätänyt,
että Aadam ei saa syödä
hyvän- ja pahantiedon puusta.

Aadam rikkoi kieltolakia,
joka olikin ainoa säätämys
tuossa vaiheessa.

Sitten tuli pitkä vaihe,
jolloin lakia ei ollut.
Ja sitten tuli Mooseksen laki.

Mutta tuona väliaikanakin
oli Jumalan säätämä
laki eli järjestys kirjoitettuna
ihmisten sydämiin.

Ihmiseltä vaadittiin siis
uskonkuuliaisuutta
tuota sisimmässä olevaa
Jumalan järjestystä kohtaan.

Ja tämä usko eli luottamus
onkin avainsana.

Se on ollut sitä alusta asti
eli Aadamin varsinainen lankeemus
oli epäusko eli epäluottamus
Jumalan Sanaan ja
kieltolain motiiveihin.

Aadam nieli käärmeen syöttämän
epäilyn siitä,
että Jumala pihtaa heiltä
kaikkitietävyyttä ja
jumalankaltaisuutta.

Ja kun sitten aloitettiin
korjaamaan
ensimmäisen Aadamin rikkomusta,
ja maailmaan piti tuoda
Viimeinen Aadam,
niin kaikki alkoi
Uskon Isä
Aabrahamin
kutsumisella ulos
epäjumalan palveluksen keskeltä.

Usko on Jumalan järjestys
eli Jumalan laki.

Ja siihen meidän tulee
alistua ja nöyrtyä.

Emme voi millään tekemisellä
ansaita pelastusta.

Mutta nyt on vielä yksi sudenkuoppa.
Alamme ylpeillä uskollamme.

Koska minä uskon Jeesukseen,
niin minä olen Jumalalle kelpaava.

Mutta senkin Paavali
sulkee pois Jumalan Evankeliumin
Hyvästä Sanomasta
kirjoittamalla,
että meillä on
Jeesuksen usko.

Eli emme voi ylpeillä
edes omalla uskollamme.

Sekään ei ole
meidän aikaansaannoksemme.

:bible:
Paavali (Room 3:28) kirjoitti:
Niin päätämme siis,
että ihminen vanhurskautetaan
uskon kautta,
ilman lain tekoja.


Juutalaiset kuitenkin ajattelivat
jotenkin siihen tapaan,
että Jumala on vain heidän Jumalansa,
ja he ovat vanhurskaita,
kun täyttävät Mooseksen lain.

Ja näinhän Paavalikin oli ajatellut,
ja päässytkin hyvin pitkälle
lain vanhurskaudessa
ollen siihen nähden nuhteeton.

Mutta nyt hän oli kohdannut
Jeesuksen,
ja paljon korkeamman
ja täydellisen lain
eli Jumalan järjestyksen,
joka on tarjolla jokaiselle ihmiselle.

:bible:
Paavali (Room 3:29) kirjoitti:
Vai onko Jumala
yksistään juutalaisten Jumala?

Eikö pakanainkin?
On pakanainkin,


Mutta nyt tulee eteen
hyvin vaikeatajuinen kohta.

Paavali ikäänkuin tekee
kuitenkin pienen eron
juutalaisen ja pakanan välillä.

Paavali käyttää
eri prepositiota sanalle usko
ympärileikattujen
ja toisaalta
ympärileikkaamattomien
kohdalla.

    ek pisteos = uskosta
    dia tes pisteos = uskon kautta

:bible:
Paavali (Room 3:30) kirjoitti:
koskapa Jumala on yksi,
joka vanhurskauttaa
ympärileikatut
uskosta
ja
ympärileikkaamattomat
uskon kautta.


Otetaan sama kirjaimellisesti
käännettynä:

:bible: kirj
jos kerran yksi Jumala,
joka vanhurskauttaa
ympärileikkauksen
uskosta
ja
esinahan
kautta uskon.


Ja sitten Paavali päättää
katkelman kysymykseen:

:bible:
Paavali (Room 3:31) kirjoitti:
Teemmekö siis lain mitättömäksi
uskon kautta?

Pois se!
Vaan me vahvistamme lain.


Siis usko vahvistaa lain.
Ei suinkaan kumoa sitä.

Mutta miksi
ympärileikatut
vanhurskautetaan
uskosta
ja
ympärileikkaamattomat
uskon kautta?

Vastauksen siemen löytyi luvun alusta.

:bible:
Paavali (Room 3:1-2) kirjoitti:
Mitä etuuksia on siis
juutalaisilla,
tai mitä hyötyä
ympärileikkauksesta?

Paljonkin, kaikin tavoin;
ennen kaikkea se,
että heille on uskottu,
mitä Jumala on puhunut.


Myöhemmin Roomalaiskirjeessä
Paavali aloittaa kolme lukua pitkän
selvityksen Israelin asemasta näin:

:bible:
Paavali (Room 9:1-5) kirjoitti:
Minä sanon totuuden Kristuksessa,
en valhettele
- sen todistaa minulle omatuntoni Pyhässä Hengessä -
että minulla on suuri murhe
ja ainainen kipu sydämessäni.

Sillä minä soisin itse olevani
kirottu pois Kristuksesta
veljieni hyväksi,
jotka ovat minun sukulaisiani
lihan puolesta,
ovat israelilaisia:

heidän on
lapseus
ja kirkkaus
ja liitot
ja lain antaminen
ja jumalanpalvelus
ja lupaukset;
heidän ovat isät,
ja heistä on Kristus lihan puolesta,
hän, joka on yli kaiken,
Jumala,
ylistetty iankaikkisesti, amen!


Siis heidän on
lapseudesta alkaen kaikki
nuo yhdeksän asiaa,
joista keskimmäisenä
eli huippukohdassa on
lain antaminen.

Ja tuon lain vahvistaa usko.
Ja itse asiassa heidät
varjeltiin lain alla uskoa varten.

:bible:
Paavali (Gal 3:23) kirjoitti:
Mutta ennenkuin usko tuli,
vartioitiin meitä lain alle suljettuina
uskoa varten,
joka oli vastedes ilmestyvä.


Ja sitten tuo usko ilmestyi
ympärileikatuille.
Mutta Israel jäi kiinni lakiin,
joka oli vartioinut heitä
uskon ilmestymistä varten.

Eli laki oli ympärileikannut heidät,
mutta Jumalan vanhurskaus,
joka tulee lahjana uskosta,
ei heitä tavoittanut.

Israel oli saanut kaiken
uskoa varten.
Ja kun usko tuli,
he eivät ottaneet sitä vastaan.

Kysymys on tietenkin
Jeesuksen tulemisesta.
Sana asettui lihaan
ja asusti heidän keskellään.

Kirkastettu Jeesus
meni takaisin Isän luo,
mutta Sana
eli suuri ilosanoma
eli Evankeliumi
jäi maan päälle.

Sen kautta usko
tavoittaa nyt koko maailman.

Paavalin kirje Roomalaisille
on itse asiassa Raamatussa oleva
viides evankeliumi,
jonka alkujohdanto päättyy näin:

:bible:
Paavali (Room 1:16-17) kirjoitti:
Sillä minä en häpeä evankeliumia;
sillä se on Jumalan voima,
itsekullekin uskovalle pelastukseksi,
juutalaiselle ensin,
sitten myös kreikkalaiselle.

Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy
uskosta uskoon,
niinkuin kirjoitettu on:
"Vanhurskas on elävä uskosta".


Jos Jumala ei olisi
kyennyt varjelemaan kansaansa
uskon ilmestymistä varten,
ei meille pakanoillekaan
olisi tarjolla mitään ilosanomaa.

Mutta nyt pakanoillekin
on avattu uskon ovi,
jonka kautta pääsemme sisälle
Jumalan Valtakuntaan.

Usko ja Lupaus (Room 4)

ViestiLähetetty: 05. Elo 2025 06:12
Kirjoittaja kalamos
Nyt Paavali alkaa
lähemmin tarkastella
Israelilaisten esi-isää Aabrahamia,
jonka jo viime viestissäni
mainitsin Uskon Isäksi.

:bible:
Paavali (Room 4:1) kirjoitti:
Mitä me siis sanomme
esi-isämme Aabrahamin
saavuttaneen lihan mukaan?


Paavali on jo tehnyt selväksi,
että kerskauksen mahdollisuus
on kokonaan suljettu pois.

:bible:
Paavali (Room 4:2) kirjoitti:
Sillä jos Aabraham on
teoista vanhurskautettu,
on hänellä kerskaamista,
mutta ei Jumalan edessä.


Aabrahamin teot
eivät ansaitse plussapisteitä.
Paavali itse vastaa
suoraan kysymyksensä näin:

:bible:
Paavali (Room 4:3) kirjoitti:
Sillä mitä Raamattu sanoo?

"Aabraham uskoi Jumalaa,
ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi".


Paavali viittaa Genesiken lukuun 15.
Aabrahamin teot ennen tuota
ja tuon jälkeenkään
eivät vielä olleet uskon mukaisia.

Mutta jos Aabraham ei olisi
tuossa tilanteessa
nostanut katsettaan taivaalle,
ja saanut lahjaksi Jumalalta uskoa,
eivät asiat koskaan
olisi edenneet siihen,
että Jumala olisi voinut
toteuttaa lupauksensa.

Nyt se oli mahdollista.
Ei tekojen vaan uskonkatseen tähden.

:bible:
Paavali (Room 4:4-5) kirjoitti:
Mutta töitä tekevälle
ei lueta palkkaa armosta,
vaan ansiosta,

mutta joka ei töitä tee,
vaan uskoo häneen,
joka vanhurskauttaa jumalattoman,
sille luetaan hänen
uskonsa vanhurskaudeksi;


Jumala joutui myöhemmin
vielä vahvistamaan
Aabrahamin ja Saaran uskoa,
mutta tuo usko oli joka tapauksessa
jo vastaan otettu.
Ja niin Jumala saattoi toimia
armonsa eli suosionsa pohjalta,
vaikka Aabrahmin teot
eivät oikeuttaisi siunaukseen.

:bible:
Paavali (Room 4:6-8) kirjoitti:
niinkuin myös Daavid
ylistää autuaaksi sitä ihmistä,
jolle Jumala lukee
vanhurskauden ilman tekoja:


"Autuaat ne,
joiden rikokset ovat
anteeksi annetut
ja joiden synnit
ovat peitetyt!

Autuas se mies,
jolle Herra ei lue syntiä!"


Daavidin syntien huiput
jokainen muistaa.

Mutta Aabrahamin kohdalla
ne ovat vähän piilossa.

Siis kukaan meistä ihmisistä
ei saavuta vanhurskautta tekojen kautta.

Mutta me saamme sen lahjaksi
uskon kautta.
Joka sekin on lahja yksin armosta.

:bible:
Paavali (Room 4:9) kirjoitti:
Koskeeko sitten tämä
autuaaksi ylistäminen
ainoastaan ympärileikattuja,
vai eikö ympärileikkaamattomiakin?

Sanommehan:


"Aabrahamille luettiin
usko vanhurskaudeksi".


Onko Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin
Jumala
ainoastaan Israelin Jumala.

Vastaus yllättää pakanankin.
Aabraham ei ollut ympärileikattu
vielä tuossa vaiheessa.
Vasta kaksi lukua myöhemmin.
Eli ympärileikkauksen liitto
astuu voimaan vasta
Genesiksen luvussa 17.

:bible:
Paavali (Room 4:10) kirjoitti:
Kuinka se sitten siksi luettiin?
Hänen ollessaanko ympärileikattuna
vai ympärileikkaamatonna?

Ei ympärileikattuna,
vaan ympärileikkaamatonna.


Ja niin me ymmärrämme,
mitä tarkoittaa sanonta
Uskon Isä
tai
Paljouden eli kansojen Isä.

:bible:
Paavali (Room 4:11-12) kirjoitti:
Ja hän sai ympärileikkauksen merkin
sen uskonvanhurskauden sinetiksi,
joka hänellä oli ympärileikkaamatonna,

että hänestä tulisi kaikkien isä,
jotka ympärileikkaamattomina
uskovat,
niin että vanhurskaus heillekin luettaisiin;

ja että hänestä tulisi
myöskin ympärileikattujen isä,
niiden,
jotka eivät ainoastaan ole ympärileikattuja,
vaan myös vaeltavat
sen uskon jälkiä,
mikä meidän isällämme Aabrahamilla
oli jo ympärileikkaamatonna.


Olemme
Paavalin opetusosiossa
Synti ja Sovitus
päässeet huippukohdan
Jumalan Vanhurskaus
jälkeiselle rinteelle,
joka vie meitä vauhdilla
ihanaan Sovitukseen.

Synti ja Sovitus
on siis nyt teemana
Paavalin kirjoittamassa
kirjeessä roomalaisille.

Tuo kirje on Jumalan evankeliumi.
Jumalan Hyvä Sanoma.

Synti ei sinänsä ole hyvä,
ja se onkin kauhistuttanut
kirjeen lukijan ja kuulijan
heti kättelyssä
alkulauseen ja -tervehdyksen jälkeen.

Mutta jos ei olisi syntiä,
ei tarvittaisi Evankeliumiakaan.

Ja siksi Paavalin kokonaissanoma
kantaa nimeä
Jumalan Evankeliumi.

Olemme kuitenkin päässeet
jo jyrkän ylämäen huipulle
ja olemme nyt tietoisia
synnin kaikesta kauheudesta.
Ja olemme laskeutumassa
sovituksen alarinteelle.

Tämä on kovasti tarpeen,
kun ensin olimme
Paavali alkusanojen jälkeen
lukeneet synnin kauheuksista
ja lain säätämistä tuomioista.

Tuo kaikki oli loogista.
Mutta nyt Paavali lähestyy
kovastiki epäloogista asiaa
Jumalan Evankeliumissa.

Jumala vanhurskauttaa
jumalattoman.

Paavalilla on haastava ongelma.
Ei niinkään syntisestä maailmasta
vaan juutalaisista.

Jumalan Hyvä Sanoma
olisi helppo kertoa
synnin syvyydessä rypevälle.

Mutta miten armon palaset
saadaan loksahtamaan paikoilleen
uskonnollisen ihmisen sydämessä.

Tämä ongelma toistuu yhdä uudestaan.
Ensin Paavali kauhistutti uskonnolliset
kertomalla ihmisten tekemistä
kaikkein kauheimmista synneistä.

Mutta sitten järkytti
nämä uskonnolliset toteamalla,
että he tekevät itse samoin.

Ja nyt on vuorossa uusi järkytys.
Ei riitä, että sanomme,
että meillä on isänä Aabraham.
Että olemme Aabrahamin lapsia.
Jos emme kuitenkaan ole sitä.
Siis ketkä ovat Aabrahamin lapsia.

:bible:
Paavali (Room 14:13) kirjoitti:
Sillä se lupaus,
että Aabraham oli perivä maailman,
ei tullut hänelle
eikä hänen siemenelleen
lain kautta,
vaan uskonvanhurskauden kautta.


Jumala siis vanhurskauttaa sen,
jolla on usko.

Uskon Isä Aabraham
oli saanut lupauksen.
Ja uskonut siihen.
Lakia ei ollut olemassakaan.

Eli vanhurskauden perustana
ei voi olla laki
vaan lupaus ja usko lupaukseen.

Ja lupaus oli Siemen.

Alkutekstissä käytetään sanaa
σπέρμα (sperma) yksikössä.

Siis ei niin,
että perillisiä ovat ne,
joilla on laki.

:bible:
Paavali (Room 14:14) kirjoitti:
Sillä jos ne,
jotka pitäytyvät lakiin,
ovat perillisiä,
niin usko on tyhjäksi tehty
ja lupaus käynyt mitättömäksi.


Perillisiä ovat ne,
joilla on usko lupaukseen Siemenestä.

Perilliset ovat Rakkauden Siementä.
Ei suinkaan lain siementä.

:bible:
Paavali (Room 4:15) kirjoitti:
Sillä laki saa aikaan vihaa;
mutta missä lakia ei ole,
siellä ei ole rikkomustakaan.


Siis lain kirjain on loppujen lopuksi
ihan jotain muuta kuin ylpeyden aihe.

Se saattaa meidät jokaisen
Tuomarin eteen tuomittavaksi.

Siis miksi ihmeessä
ollenkaan annettiin laki.
Paavali selittää Galatalaiskirjeessä:

:bible:
Paavali (Gal 3:19) kirjoitti:
Mitä varten sitten on laki?
Se on rikkomusten tähden
jäljestäpäin lisätty
olemaan siihen asti,
kunnes oli tuleva se siemen,
jolle lupaus oli annettu


Eli roomalaisten tuli nyt ymmärtää,
että laki ei ole siunauksen avain.

Siunaus on siinä Siemenessä,
johon on kätketty lupaus.

Lupauksen lunastamiseen
riittää usko.

Aabraham ei muuta voinut tehdä.
Yritti kyllä vaimon neuvosta,
mutta siitä ei seurannut siunausta
vaan katkera suru.

Siis laki on tarpeen
saattamaan meidät
uskomaan lupaukseen
Siemenestä.

Jälkeenpäin lisätty laki
ei horjuta lupausta.

Emme pelastu lain tekoja tekemällä.
Siis emme pelastu itsemme kautta.

Me pelastumme
Jumalan armosta/suosiosta.

Ja tämä Jumalan armo
tulee osaksemme uskosta.
Samasta uskosta,
joka Aabrahamilla oli.

Se usko ei ole lähtöisin
Aabrahamista
saatikka meistä itsestämme.

Se on lähtöisin Siemenestä,
joka on istutettu
meidän sydämeemme.

Tämä Siemen vaikuttaa
Elämän ihmeen meissä,
jotka olemme kuolleet synteihimme.


:bible:
Paavali (Room 4:16-17) kirjoitti:
Sentähden se on uskosta,
että se olisi armosta;

että lupaus
pysyisi lujana
kaikelle siemenelle,
ei ainoastaan sille,
joka pitäytyy lakiin,
vaan myös sille,
jolla on Aabrahamin usko,
hänen,
joka on meidän kaikkien isä

-
niinkuin kirjoitettu on:


"Monen kansan isäksi
minä olen sinut asettanut"


-
sen Jumalan edessä,
johon hän uskoi
ja joka kuolleet eläviksi tekee
ja kutsuu olemattomat,
ikäänkuin ne olisivat.


Loppujen lopuksi lupaus,
joka annettiin Aabrahamille,
oli lupaus myös
hänen Siemenelleen.

Tämä Siemen eli luvattu Messias
tulisi perimään maailman.

Ja me Hänessä olemme
myös perillisiä.

Meillä on siis Jumalan lupaus
Siemenestä, Jumalan Pojasta,
joka on Pääperillinen
ja perii Sinutkin.

Ja Hän panee sen toimeksi
perunkirjoituksessa,
kun Hänen Testamenttiaan luemme.

Kun kuulemme sen,
niin meissä syntyy usko.
Meille käy kuin Aabrahamille.

:bible:
Paavali (Room 4:18-22) kirjoitti:
Ja Aabraham toivoi,
vaikka ei toivoa ollut,
ja uskoi tulevansa
monen kansan isäksi,
tämän sanan mukaan:


"Niin on sinun
jälkeläistesi luku oleva",


eikä hän heikontunut uskossansa,
vaikka näki,
että hänen ruumiinsa oli kuolettunut
- sillä hän oli jo noin satavuotias -
ja että Saaran kohtu oli kuolettunut;

mutta Jumalan lupausta
hän ei epäuskossa epäillyt,
vaan vahvistui uskossa,
antaen kunnian Jumalalle,

ja oli täysin varma siitä,
että minkä Jumala on luvannut,
sen hän voi myös täyttää.

Sentähden se luettiinkin
hänelle vanhurskaudeksi.


Ja Sinäkin saat olla yksi perillinen
yksi uskon jälkeläinen,
jolle usko luetaan vanhurskaudeksi.

:bible:
Paavali (Room 4:23-25) kirjoitti:
Mutta ei ainoastaan
hänen tähtensä ole kirjoitettu,
että se hänelle luettiin,

vaan myös meidän tähtemme,
joille se on luettava,
kun uskomme häneen,
joka kuolleista herätti Jeesuksen,
meidän Herramme,

joka on alttiiksi annettu
meidän rikostemme tähden
ja kuolleista herätetty
meidän vanhurskauttamisemme tähden.